Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: maanussi - 15.06.17 - klo:19:30
-
Minköäälaisia nurmiseoksia foorumilaiset käyttäny? Meillä on vanha isäntä menny iät ja ajat perus timotei 75 nurminata 25 seoksella. Itestä tuntuu vähän turhan yksipuoliselta joten millasia muut käyttäny ja suosittelette? Onko tästä yksipuolisesta seoksesta haittoja?
-
Seosten eri lajit tuovat viljelyvarmuutta vaikkapa kuivuuden ja talvenkestävyyden suhteen. Itse laiskana käytän valmiita apilapitoisia seoksia, saa hieman lannoitelaskua pienemmäksi.
-
Sinimailanen on kyllä kasvi, jota kannattaa kokeilla. Ei ehkä puhtaana, mutta vaikka 25% seokseen. Tämmöisenä kuivana keväänä on kyllä pitänyt huolen siitä, että sadon määrä on normaali edellisiin vuosiin verraten
-
ja kun noihin vielä lisää kaikkee mitä aitasta löytyy niin voi sanoa kuten paikalli neuvoja meijeriltä, aika tihiää on kasvusto.. mut miä en kehtookaa peltoa jouten jättää... kyllä useamman lajin malli on ihan kätevä, toimii joka vuonna!
-
Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.
Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.
-
Apilan määrää on vuosien saatossa vähennetty aika merkittävästi ja palattu perinteiseen timotei-nurminata seokseen. Timoteita useampaa lajiketta tietenkin.
Nurmet perustetaan pääsääntöisesti herneen alle.
-
Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.
Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.
Toinen kuolematon punis on Betty, vaan saakohan enää?
-
Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.
-
Pääsääntöisesti paalinurmiseosta. taitaa olla sama 25/75 suhde. Joskus 15v sitten kokeilin koiranheinää sekaan 3kg/ha. Olihan se melko kasvi ,muutaman vuoden päästä koko seos oli koiranheinää. Laitumilla taidan vielä joskus kokeilla koiranheinää, syvä juurinen ja nopea kasvuinen ja luulisin kestävän hyvin tallausta. Muutenhan se vanhenee alta aikayksikön eikä sovi kahden niiton taktiikkaan. Jotain apila seoksiakin tullut käytettyä, mutta paras apila talvituhoa ja lannoittamattomuutta vastaan oli kerran kokeilemani Bjursele. Aivan älytön valtaamaan alaa muilta heiniltä ja levis täyttämään paalin alustojen jäljet ennen ekaa niittoa. Säilyi hyvin rapamaalla ja kovemmalla maalla 4vuotta. Toista kuin viime keväänä kylvämäni seos ... apila oli jo aika vähis.
Btw ... lannoitatteko te apila kasvustoja ? Itte välttänyt, mutta taidan toiselle sadolle jo joutua räiskimään.
Viisaammat on neuvonu että apila tykkäis rikkipitoisesta lannoitteesta tai iha aidosta paskasta. Kumpaakin käytetty ja apila on hengissä pysynyt
-
Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.
Ainakin apilaseoksin kanssa on kasvinsuojeluainevalikoima kovin pieni rikoille. Ja se neljän lehden vaatimus niilläkin harvoilla aineilla voi olla mahdottomuus jos kasvukauden alku on kuiva.
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
-
Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.
Jos seos sisältää yksi vuotista raeheinää vähänkään, niin se on aika varma täystuho. Joskus käytin 3 kg italialaista hehtaarille perustaessa keväällä. Pirun huonosti talvehti muutkin- normi talvena.
-
Kokeilin viime vuonna laidunseosta, jossa 7 lajiketta, saamarin kalliskin.
Kaikki kuoli talvella.
Jos seos sisältää yksi vuotista raeheinää vähänkään, niin se on aika varma täystuho. Joskus käytin 3 kg italialaista hehtaarille perustaessa keväällä. Pirun huonosti talvehti muutkin- normi talvena.
Luomu Lassejen kannattais kokeilla raiheinää pellon putsaukseen.. Arkistojen kätköistä löytyy:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=6893.msg89355#msg89355
-
Ennenkin tätä samaa asiaa on puitu ja samat asiat näissä pätee edelleen. Ensin pitää päättää kuinka monta korjuuta nurmesta tehdään ja sen jälkeen laji-/lajikevalikoima mietintään. Mulla on useampaa nurmikasvia seoksessa (timotei, nurminata, ruokonata ja englanninraiheinä) sekä apilaa. Isä kokeili aikanaan koiranheinää ja onhan se hurja kasvi kasvamaan. Sen aikaisella kahden korjuun tekniikalla sato meni aina vanhaksi ja eihän sillä sitten maitoa tullut. Koiranheinän maittavuutta on moitittu, mutta tekisi mieli kokeilla sitä joka tapauksessa jollakin lohkolla. Kyllä se appeen seassa menisi ihan varmasti. Mutta jos sitä koiranheinää laittaa niin sen kanssa on ihan turha laittaa apilaa tms. seokseen kun mikään ei taida pärjätä kilpailussa tuolle kasville.
Mulla on sellainen tuntuma että nadoissa ja koiranheinässä on aika alhainen määrä sokeria mikä voi olla ongelma biologisten säilöntäaineiden kanssa.
-
Joskus tullut mieleen , että olisko se pelkkä timppa yksinkään huono vaihtoehto kahden niiton taktiikalla. Voishan se olla seos monesta lajikkeesta. Taitaa olla paras menestymään "heikoissa" olosuhteissa, jos ei juolaa lasketa :)
-
Riippuu mitä tarkoitetaan heikoilla olosuhteilla? Timotei talvehtii yleensä hyvin ja lähtee parhaiten kasvuun keväällä. Toisaalta ei kestä kuivuutta kovinkaan hyvin.
Onhan noita pelkän timotein kasvattajia olemassa. Ainakin täällä päin on ollut, mutta kyllä suurin osa viljelee nykyään nurmikasviseoksia. Mulla on ainakin peltoja joissa on hyvin erilaiset olosuhteet... Siis ihan peltolohkon sisällä ja näissä huomaa hyvin kuinka erilaiset kasvit menestyy eri lailla. Yksi "pahimmista" lohkoista on sellainen että siitä löytyy eloperäistä maata ja todella karkeaa hietaa jossa poutii pahasti aina jos on yhtään normaali vuosi. Pariin vuoteen ei ole ollut tosin tätä ongelmaa. Se oli kummallista että talvituhot oli iskeneet tuolla pellolla noihin hiekkaisiin kohtiin???
-
Maanparannus ja lannoitus mielessä, niin kokeiluun suojaviljaan tälle kaudelle kylvöön ruokonata 60, timotei 20 ja p-apila 20 pinnaa. Saa sitte nähdä millainen kasvusto on ensi kesänä nurmessa. Muuten yleensä valmiilla seoksilla kylvänyt,joissa se 20 pinnaa apilaa ollut seassa.
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
Juu jos ei oo rehulle käyttöö niin vetää sit murskalla suojaviljan maahan ennen tähkälle tuloo.. sitten syssymmällä voi ottaa puhtaan heinäkasvuston paaliin.. ja myy lehmäparooneille kalliilla🤣
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
Juu jos ei oo rehulle käyttöö niin vetää sit murskalla suojaviljan maahan ennen tähkälle tuloo.. sitten syssymmällä voi ottaa puhtaan heinäkasvuston paaliin.. ja myy lehmäparooneille kalliilla🤣
Aika kuppanen kasvusto pitäs olla että noin kävisi...
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
Peruja siltä ajalta kun tartti kaikki pellot lehmien ruokkimiseen.
Viljan puiminen on liian kallis harrastus, täällä tundralla ollaan niin köyhiä ettei ole varaa saatika aikaa sellaisiin huveihin.
-
Jotenkin tuntuu, että vihantaviljan alle kylvetty heinä orastuu tasaisemmin, kuin puhtaana kylvönä. Jos asia tosiaan on näin niin varjostaakohan se vilja heinää ja estää hennon oraan kuivamista kuivana vuonna. Joskus nuoruudessa yhden kesän niittelin Jokioisten nurmikoe ruutuja. Siellä taittiin kaikki nurmet perustaa suojaviljaan. Tai sitten sinä vuonna oli suojavilja kokeet :) Nuorta kossia vähän ihmetytti suojavilja, joka niitettiin pois ennen tähkälle tuloa. Täydellistä tuhlaamistahan se oli.
-
tänä kesänä ollu nuo puhtaana nurmena kylvetyt hiton epätasaisia itämisiltään... mutta viljan kanssa ollu aika tasasia... en tiiä mistä moinen? mutta itellä on nuo uudet laitumet todella nättejä seosviljan osalta mutta aika epätasaista on nurmen kasvu siinä alla... liekö siemen liian syvään paikoin..? ens kevääks jukosta lähtee vantaat ja tilalle vain jälkihara.. ja kylvö sit pintaan jyrälläa avittaen. 9 millim piikit jo hankittu.. ja kuhan kerkii niin sepitän tuota... muutenkin käyttäjä ystävälliseks.. loppukesällä olis tarjolla käytettyjä vantaita jukon 25N malliin...
-
Mä en ainakaan tiedä oikein miten ja mihin syvyyteen se heinä koskakin pitäis saada. Puhtaana heinä kylvönä oon kylvänyt vantaiden kautta jouset löysinä. Suojaviljaan puitavana tai vihantana startti laatikosta pintaan. Puhtaana pintaan ... todellinen epäonnistuminen. Ennen seattiin jukossa jyviin ja kylvettiin samaan syvyyteen , sekin onnistui vaikka kaikkia oppeja vastaan menikin aivan liian syvään
-
Suojavilja viskalla pintaan, sitten kevyt jyräys lautasäkeellä ja jyräys jotta heinänsiemen ei uppoa suohon. Heinänsiemenen jälkeen loppujyräys.
Suojavilja kokoviljaksi niin saa kaiken pois.
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
Peruja siltä ajalta kun tartti kaikki pellot lehmien ruokkimiseen.
Viljan puiminen on liian kallis harrastus, täällä tundralla ollaan niin köyhiä ettei ole varaa saatika aikaa sellaisiin huveihin.
Toi on kyl totta.
6 metrisen kestantoleikkurin saa 20 tonnilla mut ton kokoinen puimuri maksaa varmaan 300 tonnia. Sit vielä 300 tonnia kuivuriin ja varastointeihin.
Muuttuvien kulujen jälkeen puitu pelto tuottaa 100€ enemmän kuin murskattu. Tosta voi sit joku laskea, että montako hehtaaria täytyy viljellä, että kannattavuuskertoimen saa nousemaan 😂😂😂
-
Paras nurmi tulee ilman suojaviljaa, ei tarvi pahnasulkeisiakaan syksyllä, sekin on eräänlainen ongelma jos kovin märjäks kelit äityy....
Mielestäni paras nurmi tulee juuri suojaviljalla, edellyttäen että se korjataan vihantana. Kasvinsuojelu on helppoa ja vilja suojaa muutenkin rikoilta.
Täälläpäin ei harrastella vihantahommia.
Lienee korkean tuen alueen tapa?
Hierakantorjunta vaatii ihan puitavan suojaviljan,mikään muu ei toimi niin hyvin.En tuosta vihannasta tiedä muuta kuin sen ettei suurempia määriä kannata tehdä erillisruokinassa.
-
Kokoviljaksi paalattu suojavilja on sama kuin vihantavilja. Tehoaa myös hierakkaan.
-
Olipa jännä havainto "arzyboy"-nimimerkillä koirien heinän ja natojen sokerista. Itse olen lisännyt heinäseoksien natojen osuutta perinteisestä 25% noin 40 %iin, samaan aikaan sokerit ovat olleet alhaisempia kuin aiemmin. Mutta en nataa ole hoksannut epäillä syypääksi. Omissa nurmensiemensekoitteissa on vähintään kahta timottia, natoja on tavallista, ruokoa, raita ja jollakin lohkolla punanataakin. Puolella nurmialasta on mailanen sekä puna-apila huomattavana lisäkkeenä. Täydennyssiemenseoksessa on valtaosa timottia, 10 % valkoapilaa sekä noin 20 % raiheiniä. :-X
-
Olipa jännä havainto "arzyboy"-nimimerkillä koirien heinän ja natojen sokerista. Itse olen lisännyt heinäseoksien natojen osuutta perinteisestä 25% noin 40 %iin, samaan aikaan sokerit ovat olleet alhaisempia kuin aiemmin. Mutta en nataa ole hoksannut epäillä syypääksi. Omissa nurmensiemensekoitteissa on vähintään kahta timottia, natoja on tavallista, ruokoa, raita ja jollakin lohkolla punanataakin. Puolella nurmialasta on mailanen sekä puna-apila huomattavana lisäkkeenä. Täydennyssiemenseoksessa on valtaosa timottia, 10 % valkoapilaa sekä noin 20 % raiheiniä. :-X
Eikö tuo rai tukahduta sitä monivuotista?
-
Olipa jännä havainto "arzyboy"-nimimerkillä koirien heinän ja natojen sokerista. Itse olen lisännyt heinäseoksien natojen osuutta perinteisestä 25% noin 40 %iin, samaan aikaan sokerit ovat olleet alhaisempia kuin aiemmin. Mutta en nataa ole hoksannut epäillä syypääksi. Omissa nurmensiemensekoitteissa on vähintään kahta timottia, natoja on tavallista, ruokoa, raita ja jollakin lohkolla punanataakin. Puolella nurmialasta on mailanen sekä puna-apila huomattavana lisäkkeenä. Täydennyssiemenseoksessa on valtaosa timottia, 10 % valkoapilaa sekä noin 20 % raiheiniä. :-X
Eikö tuo rai tukahduta sitä monivuotista?
Italianrai kyllä, englannin ei.
-
Olipa jännä havainto "arzyboy"-nimimerkillä koirien heinän ja natojen sokerista. Itse olen lisännyt heinäseoksien natojen osuutta perinteisestä 25% noin 40 %iin, samaan aikaan sokerit ovat olleet alhaisempia kuin aiemmin. Mutta en nataa ole hoksannut epäillä syypääksi. Omissa nurmensiemensekoitteissa on vähintään kahta timottia, natoja on tavallista, ruokoa, raita ja jollakin lohkolla punanataakin. Puolella nurmialasta on mailanen sekä puna-apila huomattavana lisäkkeenä. Täydennyssiemenseoksessa on valtaosa timottia, 10 % valkoapilaa sekä noin 20 % raiheiniä. :-X
Eikö tuo rai tukahduta sitä monivuotista?
Italianrai kyllä, englannin ei.
Ei italian rairuoho ihan mahdottomiin kykene täydennyskylvövuosina. :-X
-
Olipa jännä havainto "arzyboy"-nimimerkillä koirien heinän ja natojen sokerista. Itse olen lisännyt heinäseoksien natojen osuutta perinteisestä 25% noin 40 %iin, samaan aikaan sokerit ovat olleet alhaisempia kuin aiemmin. Mutta en nataa ole hoksannut epäillä syypääksi. Omissa nurmensiemensekoitteissa on vähintään kahta timottia, natoja on tavallista, ruokoa, raita ja jollakin lohkolla punanataakin. Puolella nurmialasta on mailanen sekä puna-apila huomattavana lisäkkeenä. Täydennyssiemenseoksessa on valtaosa timottia, 10 % valkoapilaa sekä noin 20 % raiheiniä. :-X
Eikö tuo rai tukahduta sitä monivuotista?
Italianrai kyllä, englannin ei.
Ei italian rairuoho ihan mahdottomiin kykene täydennyskylvövuosina. :-X
Täysin totta, vanha kasvusto imee energia ja varjostaa kohtuu tehokkaasti viiksekkään ja vihreän Jean Pierren kasvuhaluja.
Mutta laitappas pelkkää italiaanoo lannotettuna maahan, humps, pikkumiestä ei varpaisillakaan näy viidakosta......
Tuossa piilee se kerääjäkasvipeikko, yli 2kg italialaista ja harva tai lakoontunut pääkasvusto--> vi tut ja perkeleet sinkoilee huulien välistä ja uusikin puimakone sanoo nounounounou....
-
Ei se italoheinä rukiin alla kasva, häviää vaan.
Kääpiölajike-syysvehnässä italian raiheinä tulee
päällikasviksi heti kun raelannoitteet sulavat
pintajuurten käyttöön.
Typen otto on niin tehokasta, että noin 50-70 kg
se ottaa tehoa vehnästä.
Kannattaa ruokkia italoruohoa eikä jyviä. Ettei siilot
jää pieneksi.
-SS-