Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peukalo - 10.06.17 - klo:11:21
-
Joo, tiivisteremonttia lanaan, mutta kuinka tuon sylinterin turpamutteri lähtee pois. Neliölankasokka pilkistää sivusta, pitää vissiin nykäistä se pois että lähtis auki?
mutterissa on 2 reikää vissiin jotain avainta varten.
-
Kenen?... Sori oli pakko.
-
Taaskaan asiasta tarkkaan mitään tiedä, mutta jos se on lankalukitteinen niin sitä turpamutteria oikeaan suuntaan kääntämällä lukituslanka tulee ulos ja sitten sitä turpaa ei enää pidä kuin tiivisteet paikoillaan.
Kasaus taas niin että mutteri kihnutellaan paikoilleen, lukituslangan koukkupää mutterin koloon ja mutterista kiertämällä lanka menee takaisin uran sisään paikoilleen.
Jos se nyt siis on lankalukittu.
-
Kiitos vastauksesta pitää kokeilla.
-
Kiitos vastauksesta pitää kokeilla.
Ole hyvä . Joskun sylinteri remontteja ajatellu ruveta tekeen . En tiijä , tai jos kuitenkin.
-
Kyllä. Lanka ulostautui mutterin reiästä nätisti isolla pihoilla kääntämällä. Ihmettelen vaan tiivarien kestoikää. Ei kovin vanha lana
Sellainen sinipunainen
-
Kyllä. Lanka ulostautui mutterin reiästä nätisti isolla pihoilla kääntämällä. Ihmettelen vaan tiivarien kestoikää. Ei kovin vanha lana
Sellainen sinipunainen
palaneet öljyt tappaa tiivisteet, voipi olla joskus mutkallakin ollut lanan sylkky ja takalasissakin ottalohkon kuva :) ;) :D ;D
-
ei kait nykyään minkään voi olettaa kestävän vuotta kahta pitemppään... mikään ei toimi kuin on luvattu... kun takuuaika menny umpeen..
-
Kyllä joskus takalasiin on pää ottanu osumaa muttei tuo lana ollut kyseessä ;D
Vissiin seisontavika kun ei oo paljon käytetty lanaa.
-
Kyllä. Lanka ulostautui mutterin reiästä nätisti isolla pihoilla kääntämällä. Ihmettelen vaan tiivarien kestoikää. Ei kovin vanha lana
Sellainen sinipunainen
Eli männänvarrelta vuoti, ulospäin?
Eihän varressa ole naarmua tai muuta elämän kolhimaa kohtaa?
Joskus myös vaikkapa männänvarteen kiinni jäätyneiden tiivisteiden liikkelle repiminen saattaa pilata ne. Tai jos varteen on suojakelillä päässyt jäätymään esim hiekkaa tai savea, ja sitten pakkasella vetää kylmästi varren sisään.
Oliko uloin pyyhkijähuuli ehjä? Ja millainen vika itse varren tiivisteessä oli?
-
tuo juuri itellä kanssa mielessä... olis kiva kun kyselijät kertois sit kuin oli jälki ja miten homma hoitui... olis paljon hyötyä muillekii..
-
Kiinni jäätymistä ei tarvitse pelätä kun tiiviste mehii juuri sen verran että välissä on aina hitunen öljyä ennen jäätä... näin allekirjoittanella :-/
-
Siinä oli pyyhkijästefa pullahtanut ulos ja sisältäkin ihan murskautunut männäntiivisteet. Jäätä varmaan ollut vastassa. Männänvarsi täysin ehjä ei mitään vikaa ollut.
-
Siinä oli pyyhkijästefa pullahtanut ulos ja sisältäkin ihan murskautunut männäntiivisteet. Jäätä varmaan ollut vastassa. Männänvarsi täysin ehjä ei mitään vikaa ollut.
Tuon voi tehdä myös se että sylinteri on saanut niin kovan paineiskun että tiivisteet menevät sinne väliin muusiksi.
Ei siihen tarvita kuin vauhdikas rysäytys kiveen tms.
Kerran mittailivat erikoismittalaitteilla kaivukoneen sylintereistä painepiikkejä kun kauhalla vähän kiviä ja kalliota rumasti kolisteltiin. Siellä ne huiput oli 2000 bar tietämissä :-(
Mikään normaali shokkiventtiili ei ehdi tuollaisiin mukaan - varsinkaan jos se venttiili sijaitsee vasta ohjausventtiililohkossa. Suoraan sylinterin kyljessä ehtii hiukan paremmin.
Jos pudottaa puomin ja kauhan kallioon niin se on sama kuin tonnin lekalla mojauttaisi sylinterin päähän.
Siitä ne puomit väsyy ja tiivisteet hajoilevat.
Mulla oli kauan kauan sitten Keslan sykeprosessori. Siinä ei ollut mitään 'pehmeäpysäytyspäätyjä' sylinterissä. Riittävän kauan kun sitä ajettiin aina tönks*jynks* päädystä päätyyn niin pumpun lähtölaippa kyllästyi elämäänsä ja otti ja halkesi. Seuraavaksi noin kuukauden päästä katkesi pumpun päädystä yksi pultti ja o-rengastiiviste tuli sieltä 0,1 mm raosta ohuena siimana ulos... Onneksi pultti ei tullut juurineen jenkoineen alumiinista.
Systeemin max paineeeksi oli säädetty 160 bar mutta ne piikit aina liikkeen lopussa olivat varmasti ihan jotain muuta. Pumpussa oli sen verran litratuottoa että liike ei ollut aivan toivottoman hidas, olisiko ollut siinä 60 l tjsp.
Onneksi sillä oli mulla oma pumppu ettei rikkonut trakvaattorin tekniikkaa.
Keslan Foresterin plussaksi pitää mainita että sen jatke pysähtyy / lähtee pehmeästi päätyyn vaikka muuten liikkuisi vikkelästikin.
On nähty myös ison pyöräkuormaajan Z-aisaston kauhasylinteri joka oli paisunut keskeltä. Siirtoajossa alaviistoon ollut nuolikärkinen kauha oli vauhdissa 'honaissut' maahan ja seurauksena useamman kymmenen tonnin äkkipysähdys. Käytetyllä ajonopeudella öljy ei ehtinyt minkään reitin kautta karkuun vaan paine nousi niin suureksi että mm. sylinterin putki pullistui.
No hajosi siinä vähän muutakin, mm. kuskinkin nenä ja otsapoimut.
-
Siinä oli pyyhkijästefa pullahtanut ulos ja sisältäkin ihan murskautunut männäntiivisteet. Jäätä varmaan ollut vastassa. Männänvarsi täysin ehjä ei mitään vikaa ollut.
Tuon voi tehdä myös se että sylinteri on saanut niin kovan paineiskun että tiivisteet menevät sinne väliin muusiksi.
Ei siihen tarvita kuin vauhdikas rysäytys kiveen tms.
Kerran mittailivat erikoismittalaitteilla kaivukoneen sylintereistä painepiikkejä kun kauhalla vähän kiviä ja kalliota rumasti kolisteltiin. Siellä ne huiput oli 2000 bar tietämissä :-(
Mikään normaali shokkiventtiili ei ehdi tuollaisiin mukaan - varsinkaan jos se venttiili sijaitsee vasta ohjausventtiililohkossa. Suoraan sylinterin kyljessä ehtii hiukan paremmin.
Jos pudottaa puomin ja kauhan kallioon niin se on sama kuin tonnin lekalla mojauttaisi sylinterin päähän.
Siitä ne puomit väsyy ja tiivisteet hajoilevat.
Mulla oli kauan kauan sitten Keslan sykeprosessori. Siinä ei ollut mitään 'pehmeäpysäytyspäätyjä' sylinterissä. Riittävän kauan kun sitä ajettiin aina tönks*jynks* päädystä päätyyn niin pumpun lähtölaippa kyllästyi elämäänsä ja otti ja halkesi. Seuraavaksi noin kuukauden päästä katkesi pumpun päädystä yksi pultti ja o-rengastiiviste tuli sieltä 0,1 mm raosta ohuena siimana ulos... Onneksi pultti ei tullut juurineen jenkoineen alumiinista.
Systeemin max paineeeksi oli säädetty 160 bar mutta ne piikit aina liikkeen lopussa olivat varmasti ihan jotain muuta. Pumpussa oli sen verran litratuottoa että liike ei ollut aivan toivottoman hidas, olisiko ollut siinä 60 l tjsp.
Onneksi sillä oli mulla oma pumppu ettei rikkonut trakvaattorin tekniikkaa.
Keslan Foresterin plussaksi pitää mainita että sen jatke pysähtyy / lähtee pehmeästi päätyyn vaikka muuten liikkuisi vikkelästikin.
On nähty myös ison pyöräkuormaajan Z-aisaston kauhasylinteri joka oli paisunut keskeltä. Siirtoajossa alaviistoon ollut nuolikärkinen kauha oli vauhdissa 'honaissut' maahan ja seurauksena useamman kymmenen tonnin äkkipysähdys. Käytetyllä ajonopeudella öljy ei ehtinyt minkään reitin kautta karkuun vaan paine nousi niin suureksi että mm. sylinterin putki pullistui.
No hajosi siinä vähän muutakin, mm. kuskinkin nenä ja otsapoimut.
miten tuommonen käännön sylinteri sitten pitäisi oikeasti suojata ja samalla tietenki peruskone, kaasupallo ottamaan enshätä pois jos venttiili ei kerkee vai murtopultilla koko sylinteri kiinni :-\ :-\ :-\ :-\
-
miten tuommonen käännön sylinteri sitten pitäisi oikeasti suojata ja samalla tietenki peruskone, kaasupallo ottamaan enshätä pois jos venttiili ei kerkee vai murtopultilla koko sylinteri kiinni :-\ :-\ :-\ :-\
Jos tuohon täydellisen ratkaisun keksisin niin tuskin mun muuta tarvitsisi tehdäkään kuin myydä lisenssejä.
Varmaan jokin yhdistelmäratkaisu olisi paras. Rajuimpia iskuja vastaan joku murtopultin variaatio lienee toimivin, se ei kärsi hitaudesta.
Tai täysin mekaaninen jousi-telki rakennelma. Vähän kuin puoliautomaattiauroissa. Pelkälle jäykälle jouselle on vaikea toteuttaa riittävää liikepituutta.
Sen ei varmaan olisi pakko olla itse käännössä, se voisi vaikka päästää terän kaatumaan alta pois. Suojaisi muutenkin jos ajaakin keskikohdan johonkin esteeseen, kohtisuoraan rotvalliin tms.
Alueauroissa ym taitaa olla erilaisia mekaanisia jousituksia ja jousilaukaisuja, paineakkua, shokkia ja jotain. Ja solmuun ajettuja aisoja on avk:n piha puollillaan...
Kai hyvin väljästi putkitettu iso mäntätyypin paineakkukin toimisi ihan hyvin kunhan myös sylinterin lähdöt ja kanavat ovat riittävän suurta kokoa. 3/4" tai 1". Pakkaskylmä öljy ei välttämättä ole kovin nöyrää menemään pikavauhdilla minnekään ahtaaseen paikkaan.
No tämä nyt on vaan tällaista tajunnanvirtaa. Viisaammat laskekoot... että ei kannata laittaa tuotantoon :-)
-
Aivan huvikseni kokeilin laskemalla arvioida noita voimia ja paineita. Pyöristelin turhia desimaaleja kun luvut ovat muutenkin vain karkeita arvioita
Otetaan 6 t painava traktori, joka vetää 5 km/h vauhdilla lanaa. Terän nurkka osuu kiintokiveen ja meno loppuu 0,3 sekunnissa. Eri asiat joustavat jonkinverran, pysähdys ei ole rajattoman äkkinäinen.
F=ma
F=6000kg * 1,4m/s / 0,3s (hidastuvuus on keskimäärin siis noin 4,6 m/s²)
F=28000 N
Hidastuvuus ei varmasti kuitenkaan ole lineaarinen, vaan siinä on terävempi huippu. Arvoidaan huippu varovasti 1,5 kertaiseksi:
F=28000 * 1,5
F=42000 N
Terään kohdistuu lisäksi vielä koko ajan traktorin pyörien vetovoima. Arvioidaan pitävällä hiekkatiellä kitkakertoimeksi 0,4.
6000 kilon traktori vetää siis noin 24000 N voimalla pyörien sutiessa.
Kokonaisvoima edelliset summaten olisi siis 66000 N.
Oletetaan että sylinterin vipusuhde terän nurkkaan on 1/5.
Sylinteriin kohdistuisi silloin viisinkertainen voima, 330000 N eli 33 tonnia.
Jos männän halkaisija on 100 mm niin sen ala on 78,5 cm².
Oletetaan että paine kohdistuu huonommalle eli varren puolelle jonka ala olisi vain 40% männän alasta.
Eli kuorma kohdistuisi 31,5 cm² alalle.
P=33000kg / 31,5 cm²
P= noin 1000 bar
Vaikuttaisi että oikealla hehtaarilla mennään, vaikka suuri osa lähtöarvoista (kuten todellinen hidastuvuus) on enemmän tai vähemmän Stetsonista revittyjä.