Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 12.03.17 - klo:11:47
-
http://www.suomenmaa.fi/uutiset/suomea-vaivaavatseka-tyottomyys-etta-tyovoimapula-miten-se-on-mahdollista-6.3.213198.20a6e06395
Maidon tundratuottajat pitää siirtää sorvin ääreen. Samalla myös valtion velkaantuminen loppuu, kun rahaa ei hassata tudramaatalouteen.
-
Heinollapa se jo oesi sorvi, pitäskö sorvata tappi alottajan persijeeseen?
-
Tähän olisi helppo ratkaisu: lopetetaan etelään maksettava 2 mrd asuntotuki, joka kanavoituu pääasiassa kokkaresijoittajille. Myös vierastyövoiman käyttö on oiva ratkaisu.
-
Veetin voisi kyllä ajaa alas.
-
se on jo pohjalla
-
Kohta menee syvemmälle..
-
Ajakaa taksia !
-
Miksi?
-
Miksi?
AJAKAA TAKSIAKotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18
-
Helpottaako tuon postaaminen uudestaan ja uudestaan?? Miksi sinä et suolla tuota paskaa niille, jotka siitä ovat vastuussa? Miksi sinä käytät tätä saittia sontatunkionasi? Eikö sinulla oikeasti ole mitään muuta sanottavaa? Onko sinulla tuolle agendalle mitään annettavaa?
-
Heinollapa se jo oesi sorvi, pitäskö sorvata tappi alottajan persijeeseen?
Ei Veeti osaa sorvata soikeaa.
-
Helpottaako tuon postaaminen uudestaan ja uudestaan?? Miksi sinä et suolla tuota paskaa niille, jotka siitä ovat vastuussa? Miksi sinä käytät tätä saittia sontatunkionasi? Eikö sinulla oikeasti ole mitään muuta sanottavaa? Onko sinulla tuolle agendalle mitään annettavaa?
On se tuolla veetillä jäänyt krammarin neula kiertään samaa uraa.
-
Miksi?
AJAKAA TAKSIAKotimaa 31.1.2005 3:00:18
********************************
TS/Harri Kavén
Paavo Myllymäki (vas.) Varsinais-Suomen tuottajaliitosta ja Visa Merikoski Pirkanmaalta eivät hyväksy pohjoisessa tiukkenevia vaatimuksia, joiden mukaan Suomeen on luotava kaksi eri tukijärjestelmää.
MTK:n liittokokouksen kuumin puheenaihe
Pohjois-Suomessa haluttaisiin pudottaa etelän viljelijät maatalouden tukikelkasta
(HARRI KAVÉN)
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
Etelän viljelijöistä taksisuhareita
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
“Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella… Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää…Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin”.
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
Julkaistu 31.1.2005 3:00:18
Taksi kuskiksi kelpaa hyvä maineinen, rehellinen ja ei rikos historiaa omaava henkilö.
-
ja joka on kiintiöpakolainen.... hesarin juttua mietin....
-
mutta mistäs sitten muuten saatais ruoka tälle kansalle? ei kait nuo etelän asukit ihan pyhällä hengellä elä? eihän net ole osanneet 70 vuotta sittenkään ruokkia koko kansaa....
-
Heinollapa se jo oesi sorvi, pitäskö sorvata tappi alottajan persijeeseen?
Sorvoo tarpeeks iso ettei pieneks piäse molokkoomaan.Eemelille myös ettei Veetin kaverille iske katteus ja molokkoominen ala taas.
-
Heinollapa se jo oesi sorvi, pitäskö sorvata tappi alottajan persijeeseen?
Sorvoo tarpeeks iso ettei pieneks piäse molokkoomaan.Eemelille myös ettei Veetin kaverille iske katteus ja molokkoominen ala taas.
Mitäpä tuotantoo sitten jää veetilän kulmille jos tuotantolaitos tulpataan?
-
olisko tuo nyt niiiiin hirmunen katastrohvi?
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/lapin-%C3%A4%C3%A4nek%C3%A4s-puolustaja-takoo-etel%C3%A4n-ihmisille-pohjoisen-el%C3%A4m%C3%A4n-realiteetteja-1.181636
-
Tähän olisi helppo ratkaisu: lopetetaan etelään maksettava 2 mrd asuntotuki, joka kanavoituu pääasiassa kokkaresijoittajille. Myös vierastyövoiman käyttö on oiva ratkaisu.
Tietopohja taas hakusessa? Kun tuolta
http://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-asumistukitilasto
niin huomaat että kun katsot tilastoja "28. Asumistukea saaneet kunnittain ja osuus väestöstä" ja "29. Vuonna 2015 maksetut asumistuet ja maksetut tuet kunnan asukasta kohden" niin esimerkiksi tuossa tilastossa 29 niin Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi samaa tasoa Uudenmaan kanssa ja Lappihan on sitten ihan omilla luvuillaan... Että siinäkin tuki per asukas on ylättäen (?) suurin Lapissa? Samoin tilasto 28 niin prosenteissa mm Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen ruokakunnista useampi saa asumistukea kuin Uusimaa ja Lappi on taas ihan omilla luvuillaan.
Mutta että euromääräisesti rahaa saattaa mennä Uudenmaan suuntaan paljon mutta kun se suhteutetaan väkimäärään niin tilanne onkin toinen. Vähän sama kuin aluetuissa... Vielä kun huomoidaan se että Uudellamaalla asuminen on kallista ja silti tuki per kunnan asukas on samaa luokkaa kuin muualla halvemman asumisen alueilla?