Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Juba - 19.01.17 - klo:19:07
-
Onkos millaisia kokemuksia kyseisestä metsäkärrystä?
Olisi tiedossa suhkoht hyväkuntoinen Nokka vuosimallia 97 korvaamaan ikivanha 8t Patu.
-
Runko tehty huonekaluputkesta, eli melko ohutseinämäisestä rhs- putkesta,
( ei voi oikein palkista puhua) kestänee justaan vajaan rankakuorman.
Jatkokalikoilla ja tukin ajoon turha ajatellakkaan.
Teliin korvakot heikko paikka.
Sivusta seuranneena.......
-
Harmillisen moni tuote paranisi todella huomattavan paljon kun olisi vaikka 1 tai 2 mm suurempi ainevahvuus, liekö sitten materiaali- ja työstökustannukset siitä sitten paljonkin nousisivat kärryn tai vaikkapa klapikoneen kohdalla.
-
Runko tehty huonekaluputkesta, eli melko ohutseinämäisestä rhs- putkesta,
( ei voi oikein palkista puhua) kestänee justaan vajaan rankakuorman.
Jatkokalikoilla ja tukin ajoon turha ajatellakkaan.
Teliin korvakot heikko paikka.
Sivusta seuranneena.......
Millaisessa käytössä se kärri on ollut ?
En kummemmin ala noita nokan tuotteita puolustelemaan, mut oma -97 9t kaksipalkkinen kärri on kyllä kestänyt ajaa jatkotolppienkin kanssa, myös ne tukit sahalle. (toki max 30 km/, mut kuitenkin. Ja ne muutamat yksilöt mitä tiedän tässä lähiseudulla, eivät ole olleet kestävyydeltään ainakaan huonoimmasta päästä. Väittäisin että samanikäisissä patuissa on heikompi aisankääntö ja telin laakerointi. Telin laakerit ja tapit on alkuperäiset, samaten kuin aisankääntö.
Kuormaimen runkopukki ja aisankäännön sylkyn kiinnitys kärriin on kyllä vahvisteltu pariin otteeseen, joten vahvistan että paikoin on rauta liian ohutta tai ei ole suunniteltu kaikkia rasituksia pitkässä juoksussa. Myös etusermiä on pitänyt hieman tukevoittaa.
-
Ehjältä tuossa ainakin runko näyttää. Yksi vanne ja napa vaan paskana kun mutterit löysällä ajettu ja letkut tietysti menee uusiksi mutta ne ei vielä maailmaa kaada.
Se outoa että aisankääntö yhdellä sylinterillä mutta korjaantuu kun laittaa toisen niin jakaantuu rasitukset tasaisemmin.
Uuden kotimaisen vetävän kärrin hinta melkein 20000€ hirvittää. Palms 10d vedolla on 13500€ muta siinäkin on tuhansia eroa tähän Nokkaan. Toki uutta ei tarvi sepittää heti😉
-
Aisahan tuossa ei käänny juuri mitään kun vertaa nykyiseen 8t patuun.
-
Mulla oli pienempi eli 92 malli parikymmentä vuotta. Ei mitään ongelmaa koko aikana. Jatkokarikat jne käytössä. Teli pysyi ryhdissä. Ei käy kun pikkupatulle, joissa hetkenpäästä harottaa melkoisesti.
Nyt 1124 vetävä. Huomattavasti massiivisempi kärry. Runko joustavampi kiertosuuntaan kun vanhassa, mutta siirrettävän sermin takia yksi poikkikapula on siirretty kauemmas etuosasta.
-
Runko tehty huonekaluputkesta, eli melko ohutseinämäisestä rhs- putkesta,
( ei voi oikein palkista puhua) kestänee justaan vajaan rankakuorman.
Jatkokalikoilla ja tukin ajoon turha ajatellakkaan.
Teliin korvakot heikko paikka.
Sivusta seuranneena.......
Millaisessa käytössä se kärri on ollut ?
En kummemmin ala noita nokan tuotteita puolustelemaan, mut oma -97 9t kaksipalkkinen kärri on kyllä kestänyt ajaa jatkotolppienkin kanssa, myös ne tukit sahalle. (toki max 30 km/, mut kuitenkin. Ja ne muutamat yksilöt mitä tiedän tässä lähiseudulla, eivät ole olleet kestävyydeltään ainakaan huonoimmasta päästä. Väittäisin että samanikäisissä patuissa on heikompi aisankääntö ja telin laakerointi. Telin laakerit ja tapit on alkuperäiset, samaten kuin aisankääntö.
Kuormaimen runkopukki ja aisankäännön sylkyn kiinnitys kärriin on kyllä vahvisteltu pariin otteeseen, joten vahvistan että paikoin on rauta liian ohutta tai ei ole suunniteltu kaikkia rasituksia pitkässä juoksussa. Myös etusermiä on pitänyt hieman tukevoittaa.
***** käytettynä kaveri hommas, oli ollut hankintahakkuista, eli jonkinverran
Tukkia ajettu, oli siististi pidetty.
Rangan ajossa pääasiassa, silti ratkeili, alko vaan väsymään runko,
Ei mikään ihme, telipalkki 3 mm aineesta. Tehty nokalla just siitä mitä
On sattunut löytymään. Kivoja yllätyksiä....
-
Näissä taitaa olla mallikohtaista hajontaa aika lailla.
Mulla on yhä yksi sellainen 1-palkkinen jota myytiin mustaksi maalattuna Nokan logolla yhdessä 29H kuormaimen kanssa.
Kärryä on kyllä käytetty ihan huolella ja kuormat olleet enimmäkseen jotain muuta kuin suunnittelijan ajattelemia.
1-sylinterinen aisankääntö hajosi varmaan heti ekana vuonna, mutta sen jälkeen ei ole mennyt kuin pyörän laakereita.
Ulkokooli halkeaa kun joutuu kovempaan sivuttaisvääntöön, orkkislaakerit olivat made in USSR...
Kaadettu varmaan 10 kertaa, kuormalla ja ilman. Telit ja pukit ja emäputki ehjiä ja suoria, sermi vähän etukenossa mutta ei työtä haittaa. Karikat täysin alkuperäisessä muodossaan ja virheettömiä, omia jatkoja lukuun ottamatta
Jonkin verran lotaa runkoputken ja sen ympärillä olevan telipalkin välissä, mutta kyllä kuorma sen rauhoittaa. Tyhjänä vähän lonksuva.
Kerran vedin vahingossa sen runkoputken pois niin että telipalkki pyörineen, viimeinen pankko ja kuorma jäivät paikalleen siihen monttuun ja muut raudat jatkoivat matkaa traktorin perässä kunnes yhteys katkesi ja etupää kupsahtivat nutulleen. Lopputulos oli vähän humoristinen näky, vaikkakin juuri sillä hetkellä huumori oli vähän vähissä. Tuon jälkeen hitsasin emäputkeen stopparit ettei teli enää missään tapauksessa pääse tarkoituksellista säätöaluettaan kauemmas karkuun. Kärry on harvennuksella hirmuisen ketterä kun siirtää telin tarpeeksi eteen.
Mutta suoraan sanoen ihmettelen miten noinkin karvahattumallin kärry on kestänyt, sen aisankäännön lisäksi ei hitsipuikkoa ole tar***** kuin silloin kun jatkoin runkoa peräpäästä - yli 6 m puut eivät oikein tykänneet muuten pysyä kyydissä.
-
Niistä punaisista hakki 29 yms. kuormaimista olen kuullut myös että rauta on ollut meltoa joissain yksilöissä, mutta yhteen semmoiseen vaihtelin letkuja ja käännön tiivisteet ja se oli ihan yhtä timmin oloinen kuin oma 3166 kuormain, joka on selkeästi tuon 29H:n jatkokehitelmä.
Tuo 3 mm värkistä tehty telipalkki kuulostaa kyllä jonkun kantakirjademarin sairaalta pilalta, tai sitten on tosiaan oikea tavara hyllystä loppunut. Ei ihme jos materiaali väsyy vähemmälläkin käytöllä. Kuulostaa itseasiassa samanlaiselta rakenteelta kuin oman kärrin aisankääntösylinterin takapään kiinnitys joka oli tehty johonkin 3mm peltiin liian lyhyellä tuennalla.
92 kärrihän on kantavuuteensa nähden todella kevyt, tyyppikilven mukaan muistaakseni 1060 kiloa.
-
Jatkokalikat on kätevä tapa turmella mettäkärry. Tosin Keslakin keksi nyt "lisäkuormatila":n, jolla saadaan isompi kuormatila, vaikka kantavuus ei edelleenkään kasva. Kätevää, kun ei enää tarvitse tehdä itse jatkoja. Toisaalta mikä estää laittamasta näihinkin jatkot, hmmmm......
-
Ei ne jatkot kärryä hajota vaan liian ahne kuski. Esim. tuolla karsimattoman energiarangan ajossa saa olla tolppaa niin korkealle kuin pilkki vaan ylettää nostaa. Samoin kuivasta kolmosta voi laittaa huoletta mitä vaan saa pysymään. 61 koivutyviä ei taas kannata laittaa 'jatkotapit tasan', no pienimmät pilkit eivät taida noita saada oikein kyytiinkään.
Harkintaa voi käyttää.
Vähän sama jos sanoisi että rehulaidat ovat kärryn surma ... ... soranajossa :-)
-
Tuo 3 mm värkistä tehty telipalkki kuulostaa kyllä jonkun kantakirjademarin sairaalta pilalta, tai sitten on tosiaan oikea tavara hyllystä loppunut. Ei ihme jos materiaali väsyy vähemmälläkin käytöllä. Kuulostaa itseasiassa samanlaiselta rakenteelta kuin oman kärrin aisankääntösylinterin takapään kiinnitys joka oli tehty johonkin 3mm peltiin liian lyhyellä tuennalla.
92 kärrihän on kantavuuteensa nähden todella kevyt, tyyppikilven mukaan muistaakseni 1060 kiloa.
Näissä rautahimmeleissä on sellainen juttu että paljon vaikuttaa myös raudan laatu. En tiedä mitä johtavat valmistajat käyttää kärryissä mutta esim nisulan koura on selkeästi jotain vähän parempaa plootua jos sitä yrittää työstää jotenkin. Voi joku kelfriin kestävyys osoittautua pettymykseksi vaikka se pystytään myymään tonnin halvemmalla.
-
Ei ne jatkot kärryä hajota vaan liian ahne kuski. Esim. tuolla karsimattoman energiarangan ajossa saa olla tolppaa niin korkealle kuin pilkki vaan ylettää nostaa. Samoin kuivasta kolmosta voi laittaa huoletta mitä vaan saa pysymään. 61 koivutyviä ei taas kannata laittaa 'jatkotapit tasan', no pienimmät pilkit eivät taida noita saada oikein kyytiinkään.
Harkintaa voi käyttää.
Vähän sama jos sanoisi että rehulaidat ovat kärryn surma ... ... soranajossa :-)
Ehkä sanavalintani oli huono. Olisin voinut sanoa kätevä mahdollisuus turmella kärry.
-
No nyt kun tuli ostettua kyseinen metsäkärry niin pitää todeta että muuten on hyvä mutta onkos tuo robson veto muillakin niin voimaton ettei puhettakaan että jaksaisi yhtään liikuttaa yhdistelmää varsinkaan kuorman kanssa. Rullat painuu renkaidenväliin eikä tapahdu mittää.
-
No nyt kun tuli ostettua kyseinen metsäkärry niin pitää todeta että muuten on hyvä mutta onkos tuo robson veto muillakin niin voimaton ettei puhettakaan että jaksaisi yhtään liikuttaa yhdistelmää varsinkaan kuorman kanssa. Rullat painuu renkaidenväliin eikä tapahdu mittää.
Minulla on kronos hydraulivetoinen robsonkärry, ja se liikkuu tasamaalla laanipaikalla rullavedolla. Metsässä ei. Tyhjä tai melkein tyhjä kärry juuri ja juuri ruopii soralla. Mutta kyllä siitä tosi iso apu on, jos alkaa upottamaan tai on riittävän jyrkkä mäki.
-
Oikeastaan on väärin puhua että kärry jossa on ropson vetäisi vaan oikea termi on avustaa.
-
No nyt kun tuli ostettua kyseinen metsäkärry niin pitää todeta että muuten on hyvä mutta onkos tuo robson veto muillakin niin voimaton ettei puhettakaan että jaksaisi yhtään liikuttaa yhdistelmää varsinkaan kuorman kanssa. Rullat painuu renkaidenväliin eikä tapahdu mittää.
Apuvetohan tuo rulla on , ei nyt ihan ihmeisiin pysty, riippuu toki paljon traktorin
Hydrauliikan tuotosta ja paineesta.
Vääräleuat irvailee, jotta tuo rulla tarkoitettu lähinnä renkaan kuvion putsaukseen
Ennen tielle menoa.
Sopiva jäätävä nuoskalumi kanssa iso ongelma rullalle, kerää jääklöntin
Rullan pintaan, eipä paljoa enää rulla avusta.
-
Jos vain ajaisi puutavara-auton vetäjällä metsästä suoraan. Riimut joka pyörään ja kovaa ajoa. Pohjapanssari ja vinssi auttaa. Ja iso kaivuri.
-
Just. Olipa hyvä kun en uutta Palms 10d kärriä sitten ottanut ropsoneilla mikä oli vaihtoehtona ja maksanut monta tonnia enemmän...
Liekkö nuo sitten napamoottorivetoisena riskimpiä vetämään?
-
Kannattaa varmaan tutkia traktorin pumpun kunto. Se vaikuttaa paljon mettähommien tehokkuuteen(tuottavuuteen). Itellä vaihdettiin ekaa kertaa 805:n pumppu, kohta 16000 menossa rikki. Paineet nousi/nostettiin 158->190, litrat kierroksilla 40->55. Alkoi ne isommatkin tyvet taas nousta.
-
Niin voihan siinä pumpussakin olla vikaa vai liekkö vetomoottoreissa
-
No ei tuo robson tuossa yhteydessä ole tarkoitettukaan korvaamaan mekaanista vetoa. Toki voi paineissakin joskus olla vikaa, mutta apuvedoksi se on tarkoitettukin. Mekaaniset sitten jos tosissaan tarvitaan. Kyllä tuo apuvetokin on tosi hyvä esimerkiksi paksussa lumessa ajettaessa. Kun traktorilla ei kunnolla pääse enää eteenpäin hangessa, hydraulisella robsonilla avustettuna kone kulkee yleensä ihan kivuttomasti. Hyvä peli se on. Käyttömääristä ja maasto-olosuhteista riippuu, kannattaako sellaista hankkia. Itselleni tuli kun edullinen paketti sattui kohdalle...
-
Kyllä tuo hydraulirullaveto on ihan hintansa väärti. Auttaa monesti sen verran kun tarve on. Toteutukset hieman poikkeaa eri kärryissä, vaikka moottorit samat oliskin. Umpirullia jotkut vielä käyttää. Luulisi menevän tukkoon tietyillä keleillä.
Nokan apuveto hankintahetkellä edullisin. Olisko jotain 2,5 t ollut. Palmsiin enemmän. Nokan veto-ohjaus on toki vakiona karvalakkimalli, mutta pärjää sen kanssa jos sopiva lohko löytyy vetokoneesta.