Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: montöör - 17.12.16 - klo:13:57
-
Rakennusalallahan on jo ammattimiehet muita kuin suomalaisia.
Nousiskohan työnlaatu metsässä aallonpohjasta, jos oliskin enemmän
naiskuskeja. Myöskin tummahipiäisillä Mahmudeilla vois olla enemmän
ammattiylpeyttä.
-
Naisethan on konekuskeina tarkempia ja huolellisempia kuin miehet. Eri asia on, että alkaisko isännät tunkee koppiin häiritteen...
-
Paras koneketju joka minulle on hakannut muodostui viron maahanmuuttajista jotka tosin ovat jo vuosia sitten saaneet suomen kansalaisuuden. Erinomainen yhdistelmä taitoa, motivaatiota ja asennetta. Ero vielä korostui kun heidän entinen pääurakoitsijansa teki keskimääräistä heikompaa jälkeä ja koko firmassa tuntui olevan jonkinlaisia motivaatio ja asenneongelmia.
Eikähän naisilla mitään estettä ole kehittyä hyviksi konekuskeiksi, asenteet ja luottamus puolin ja toisin ehkä suurin este.
-
Rakennusalallahan on jo ammattimiehet muita kuin suomalaisia.
Nousiskohan työnlaatu metsässä aallonpohjasta, jos oliskin enemmän
naiskuskeja. Myöskin tummahipiäisillä Mahmudeilla vois olla enemmän
ammattiylpeyttä.
Onko rakennusalan työnlaatu jotenkin vakuuttanut viimeaikoina?..
-
Naisethan on konekuskeina tarkempia ja huolellisempia kuin miehet. Eri asia on, että alkaisko isännät tunkee koppiin häiritteen...
Ne konenaiset, mitä tiedän, tinttaa kyllä nopeasti liian lähelle tunkevaa isäntää ;D
-
jokaisella mettäkonemiehellä pitäisi olla ainakin 100 ha mettää omistuksessa. Olisi jälki hieman eri ja tiedettäisi kelle mettässä tehdään ja mitä jälkeä halutaan. Nyt ollaan hieman liikaa vain koneyrittäjän renkejä eikä mietitä mitä tehdään.
-
jokaisella mettäkonemiehellä pitäisi olla ainakin 100 ha mettää omistuksessa. Olisi jälki hieman eri ja tiedettäisi kelle mettässä tehdään ja mitä jälkeä halutaan. Nyt ollaan hieman liikaa vain koneyrittäjän renkejä eikä mietitä mitä tehdään.
Mee nyt jonnekin, pitääkö jokaisella ydinoimalan työnekijällä olla reaktori että osaa tehdä duuninsa?
-
No eihän se ehkä ole välttämättömyys, mutta monen taitavan hakkuukonekuskin historiasta löytyy metsurinhommia. Se tuntuu antavan paljon näkemystä konetyöhön ja myös "selkänojaa" omille näkemyksille hyvästä hakkuutavasta. Ei tarvi sitten olla ihan sähköjäniksenä kun pomo vaatii enemmän motteja tai hoputtaa seuraavalle palstalle.
-
mutta kun on oikea motokuski ja sillä asenne kohillaan... itellä yks luottokuski ja sen jäleltä ei sanomisen paikkaa... nyt vaan mietittiin tosa ostomiähen kanssa että jos ens talven leimikon käviskii jalkasin läpi.. on sen verta hastavaa uutta palstaa.. ja aina saa hyvän jälen! konjakki pullo jouluks niin homma pelaa! kokeilkaas, jätkät!
-
jokaisella mettäkonemiehellä pitäisi olla ainakin 100 ha mettää omistuksessa. Olisi jälki hieman eri ja tiedettäisi kelle mettässä tehdään ja mitä jälkeä halutaan. Nyt ollaan hieman liikaa vain koneyrittäjän renkejä eikä mietitä mitä tehdään.
Mee nyt jonnekin, pitääkö jokaisella ydinoimalan työnekijällä olla reaktori että osaa tehdä duuninsa?
Siinä se ero just onkin että ydinvoimalassa ei tartte tehdä mitään ratkaisuja itte vaan kaikki on ennalta määrätty. Mettänharvennuksessa kaikki valta on koneyrittäjällä ja kuskilla. Sinne pitäisi se järki saada taottua että tajuttaisi kenen mailla touhutaan eli kenen hyödyn mukaan pitää tehdä.
-
Tälläkertaa onnellinen loppu, kun toinen mies teki loput. Ihmetyttää
kun metsäyhtiön prosyyrissä on hymyileviä tiesmitäesimiehiä mutta
urakoitsija saa sooloilla miten haluaa. Metsänomistaja on tämän
ravintoketjun viimeisenä.
-
jokaisella mettäkonemiehellä pitäisi olla ainakin 100 ha mettää omistuksessa. Olisi jälki hieman eri ja tiedettäisi kelle mettässä tehdään ja mitä jälkeä halutaan. Nyt ollaan hieman liikaa vain koneyrittäjän renkejä eikä mietitä mitä tehdään.
Mee nyt jonnekin, pitääkö jokaisella ydinoimalan työnekijällä olla reaktori että osaa tehdä duuninsa?
Siinä se ero just onkin että ydinvoimalassa ei tartte tehdä mitään ratkaisuja itte vaan kaikki on ennalta määrätty. Mettänharvennuksessa kaikki valta on koneyrittäjällä ja kuskilla. Sinne pitäisi se järki saada taottua että tajuttaisi kenen mailla touhutaan eli kenen hyödyn mukaan pitää tehdä.
Kuskihan tekee niinkuin palkanmaksaja määrää. Pystykaupalla myytäessä palkan maksaa kuskille urakoitsija ja urakoitsijalle metsäyhtiö. Siis metsäyhtiön säännöillä mennään. Hankintana tehtäessä ainakin pitäisi kuskin uskoa isännän ohjeita.
-
jokaisella mettäkonemiehellä pitäisi olla ainakin 100 ha mettää omistuksessa. Olisi jälki hieman eri ja tiedettäisi kelle mettässä tehdään ja mitä jälkeä halutaan. Nyt ollaan hieman liikaa vain koneyrittäjän renkejä eikä mietitä mitä tehdään.
Mee nyt jonnekin, pitääkö jokaisella ydinoimalan työnekijällä olla reaktori että osaa tehdä duuninsa?
Siinä se ero just onkin että ydinvoimalassa ei tartte tehdä mitään ratkaisuja itte vaan kaikki on ennalta määrätty. Mettänharvennuksessa kaikki valta on koneyrittäjällä ja kuskilla. Sinne pitäisi se järki saada taottua että tajuttaisi kenen mailla touhutaan eli kenen hyödyn mukaan pitää tehdä.
Kuskihan tekee niinkuin palkanmaksaja määrää. Pystykaupalla myytäessä palkan maksaa kuskille urakoitsija ja urakoitsijalle metsäyhtiö. Siis metsäyhtiön säännöillä mennään. Hankintana tehtäessä ainakin pitäisi kuskin uskoa isännän ohjeita.
Niin ja lopulta näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä metsässä tapahtuu kunhan puutavara on oikeanlaista. Kuitenkin koko toiminta on kiinni siitä isännän allekirjoituksesta ja siinä voi tulla ongelmia jos jälki ei ole asiallista.
-
Kannattaako motokuskille maksaa latvojen karsinnasta.
Tai kannattaako niitä edes kerätä polttopuiksi. Tuleva hakkuu
vanhaa kuusikkoa. Karsiiko se kuski ne latvat oikeesti vai ottaako
rahat ja piilottaa latvat havujen alle. Näinkin kuuluu olevan käynyt.
-
Vanhoista metsistä nyt ei lähtökohtaisesti kovin hyvin polttopuutarpeita tule jos ei ole paljon kuivistoja tai tervaspöllejä tms. Lisäksi tuommoiset lyhyet ja haprakat havupuiden latvat ovat hieman ikäviä motokuskin käsitellä.
Yleensä kun polttopuusaanto on yllättänyt positiivisesti, niin kyseessä on ollut harvennukselta hakkuun ohessa kerätyt haapa- ja leppäerät sekä kuivistot ja välipöllit, eikä juurikaan karsitut latvat.
-
Kannattaako motokuskille maksaa latvojen karsinnasta.
Tai kannattaako niitä edes kerätä polttopuiksi. Tuleva hakkuu
vanhaa kuusikkoa. Karsiiko se kuski ne latvat oikeesti vai ottaako
rahat ja piilottaa latvat havujen alle. Näinkin kuuluu olevan käynyt.
kannattaa, jos hakkuutähteitä ei kerätä ja myydä. Tulee hyvää puuta, joka kuivuu hyvin jo metsässä ilman halkaisua. Meillä ainakin latvat oksakasojen päällä, siististi vierekkäin. Siitä vaan latva poikki ja kyytiin. Jos tykkää muutenkin keräillä pienempää rankapuuta, niin tästä sitä saa helpolla. Hinnasta en muista, ei ollu iso, muuten muistaisin.
-
Tässä kone vetelille maille https://www.youtube.com/watch?v=c6T1jiMuZrs
ryssä on ryssä https://www.youtube.com/watch?v=7jwRGIIaqCc
-
vanhassa kuusikossa ei taho kyllä paljoa latvaa jäädä jo sen kaadossa murskautumisen takia... kyllä harvennuksissa kantsii maksaa kuskille että ajaa latvat ns. läpi... jos maat on jäässä töitten aikana... kerää aika paljon tavaraa hehtaarilta tuolla tavalla...
-
Tässä kone vetelille maille https://www.youtube.com/watch?v=c6T1jiMuZrs
ryssä on ryssä https://www.youtube.com/watch?v=7jwRGIIaqCc
mikäköhän tuossa ekassa oli toiminnan tarkoitus. Isoa mäntyä oli poistettu ja alle oli jäänyt kituva kuusikko. Menee hetki jos toinenkin ennen kuin tuokuusi tuosta elpyy.
-
nykyasetuksilla saa tehä melkein mitä vaan.... järkeä tahi ei!
-
Vanhan kuusikon päätehakkuusta ei jää sellaisia latvoja, joiden karsimisessa ja polttopuuksi tekemisessä olisi hitustakaan järkeä. Puu ohenee niin nopeasti vanhan puun latvassa, että klapiksi tms. polttopuuksi kelvollista jää useimminten alle metrin pätkä. Jo aikasemmin mainitut pystykuivat tai lehtipuiden itselle jättämisessä on järkeä jos niitä on sopivan vähän. Tai ahkeroimalla ennakkoraivaamalla rankapuut etukäteen itselle jos semmoisia siellä on.
-
Vanhan kuusikon päätehakkuusta ei jää sellaisia latvoja, joiden karsimisessa ja polttopuuksi tekemisessä olisi hitustakaan järkeä. Puu ohenee niin nopeasti vanhan puun latvassa, että klapiksi tms. polttopuuksi kelvollista jää useimminten alle metrin pätkä. Jo aikasemmin mainitut pystykuivat tai lehtipuiden itselle jättämisessä on järkeä jos niitä on sopivan vähän. Tai ahkeroimalla ennakkoraivaamalla rankapuut etukäteen itselle jos semmoisia siellä on.
Aktiivikansalaisilla ei ole nykyään enää aikaa siellä hakkuuaukealla käsipelillä niitä latvoja karsia ja kasata. Takavuosina vielä eläkepapat kävi kyselemässä lupaa tuohon latvarankojen keräämiseen, ja annoin sen, mut nykyään ei edes niitä enää kiinnosta tuo homma.
-
Vanhan kuusikon päätehakkuusta ei jää sellaisia latvoja, joiden karsimisessa ja polttopuuksi tekemisessä olisi hitustakaan järkeä. Puu ohenee niin nopeasti vanhan puun latvassa, että klapiksi tms. polttopuuksi kelvollista jää useimminten alle metrin pätkä. Jo aikasemmin mainitut pystykuivat tai lehtipuiden itselle jättämisessä on järkeä jos niitä on sopivan vähän. Tai ahkeroimalla ennakkoraivaamalla rankapuut etukäteen itselle jos semmoisia siellä on.
Aktiivikansalaisilla ei ole nykyään enää aikaa siellä hakkuuaukealla käsipelillä niitä latvoja karsia ja kasata. Takavuosina vielä eläkepapat kävi kyselemässä lupaa tuohon latvarankojen keräämiseen, ja annoin sen, mut nykyään ei edes niitä enää kiinnosta tuo homma.
Ajankäyttö on myös priorisointi kysymys. Päivätyössä olijat eivät työpäivinä ennätä valoisan aikaan metsään. Vapaapäivät taas kuluvat harrastuksissa. Pelataan pleikkaa, katsotaan leffoja, on kuntosalia ja kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä ulkomaan matkaa vuodessa. Lasten harrastusmatkat vievät lopunkin vapaa-ajan. Lapsillahan ei saa teettää mitään hyödyllistä. (Tämähän kuuluu jo varhaiskasvatukseen.) Sittenkun pappa ei enää kanna klapeja takan viereen voi marketista ostaa virolaisia tuontipuita.
-
Tässä kone vetelille maille https://www.youtube.com/watch?v=c6T1jiMuZrs
ryssä on ryssä https://www.youtube.com/watch?v=7jwRGIIaqCc
mikäköhän tuossa ekassa oli toiminnan tarkoitus. Isoa mäntyä oli poistettu ja alle oli jäänyt kituva kuusikko. Menee hetki jos toinenkin ennen kuin tuokuusi tuosta elpyy.
Tuo on sitä paljon mainostettua jatkuvaa kasvatusta, oikeammin jatkuvaa kidutusta. Tuollekkaan kuviolle ei tartte mennä seuraavaan 30-40 vuoteen, silloin voi sitten ottaa kituvat kuuset pois ja uudistaa normaalisti.