Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: navettapiika - 27.11.16 - klo:10:36

Otsikko: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: navettapiika - 27.11.16 - klo:10:36
Nyt äijät käsi sydämelle ja miettikääs omaa tilannettanne, miten meni viime yö. Turjotitko olkkarin sohvalla ja aamukahvilla kävi viima keittiössä? Vai oliko hekumaa koko yöksi, kuten meillä.. Nyt ollaan jo ylemmällä taholla huolestuttu tilanteesta, mihin tämä yleinen huono tilanne johtaa.http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/parisuhde-on-maatalousyritt%C3%A4jien-extreme-laji-sitkutetaan-yhdess%C3%A4-l%C3%A4pi-stressin-v%C3%A4symyksen-ja-seksin-puutteen-1.170029
Otsikko: Vs: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: iskra - 27.11.16 - klo:10:44
  Epäilen ettei tuostakaan hekumoinnista ollut apua maaseudun väestökatoon..
Otsikko: Vs: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: navettapiika - 27.11.16 - klo:10:49
  Epäplen ettei tuostakaan hekumoinnista ollut apua maaseudun väestökatoon..
Joskus voi vain nautiskella.. Ja minä olen kyllä osuuteni siihenkin tehnyt, joten nyt voi hyvällä omallatunnolla vain keskittyä olennaiseen.
Otsikko: Vs: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 27.11.16 - klo:10:59
Veeti ja Eemeli eivät jutuistaan päätellen ole saaneet vuosikausiin.

Otsikko: Vs: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: Pōllumees - 27.11.16 - klo:11:08
Toki  otetaan ja on otettu  " omaa aikaa" mutta ilman ennakko suunnitelmia. Nykyään kun lapset käy lapsineen kotona ja ovat sitten yötä niin omaa aikaa on viikolla .
Mutta eihän tämän uutisen aihe  ollut pelkästään"sitä" vaan yleensäkin maaseudun elämää sen vastuussa olevan sukupolven näkökulmasta. Suku lienee aina pahin ,mutta minä kyllä olen tehnyt luonteellani  selväksi että en kyllä ala kuuntelemaan muiden mielipiteitä eikä pahemmin mutinoita ole kuulunutkaan korviini.
Otsikko: Vs: Sana sunnuntaiksi
Kirjoitti: MLK - 27.11.16 - klo:13:23
http://areena.yle.fi/1-2490157

Työvoimatoimiston tilalle vois vaihtaa lomatoimiston ja syrjäytyvän nuoren sijaan akattoman poikamiehen?


Onni voi löytyä uudesta suhteesta,itse arvostan erossa saavutettua rauhaa.Kun ennen sai pyytää ja olla ilman,nyt säästyy se pyytämisen vaiva.Isäukkovainaa sitkeesti kitu 34 vuotta hankalan akan kanssa,lopulta kuolema armahti,itte selvisin 18 vuodella,hengissä yhä.

Loppujen lopuks harva saa elämässä ansionsa mukaan,meillä on semmonen hassu tapa kostaa tai korjata tärkeimmissä ihmissuhteissa omia kokemuksia ja tekoja.Sen vuoksi hyvää ei palkita hyvällä ja jotkut ei vaan opi.