Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: sokuri - 18.11.16 - klo:20:04
-
https://www.youtube.com/watch?v=HSkQ8rsSie0 (https://www.youtube.com/watch?v=HSkQ8rsSie0)
Hatun noston arvoinen suoritus ! ::)
-
Siinä kasitonnarit joutuu häpeään kun 127ha:lta otetaa miljuuna kaksataa viiskytä kiloa ohria.
-
Siinä on tekijämies hommassaan, osaa hommansa, eikä jauha pas kaa netissä ja uhoa, niin kuin Liomaan SamiKalle.
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Siitä, että liian moni näennäisviljelee. Syynä siihen kannustava tukipolitiikka.
Viljelijät jakaantuvat kahteen leiriin: tosissaan satoa yrittäviin tai näennäisviljeleviin.
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Siitä, että liian moni näennäisviljelee. Syynä siihen kannustava tukipolitiikka.
Viljelijät jakaantuvat kahteen leiriin: tosissaan satoa yrittäviin tai näennäisviljeleviin.
kumpaan sää kuulut
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Siitä, että liian moni näennäisviljelee. Syynä siihen kannustava tukipolitiikka.
Viljelijät jakaantuvat kahteen leiriin: tosissaan satoa yrittäviin tai näennäisviljeleviin.
Se vain on sillä lailla, että joka paikassa ei tuollaista Alajoenlakiaa löydy...
Itse ainakin yritän satoa tosissaan parhaimmilta lohkoilta ja huonoimmilta pyrin nollasatoon, mutta en nollakatteeseen.. :D
-
Tuossa yritetään ja saadaankin isoja satoja, tuo ei ole mitään maailmanparannusviljelyä, mitä viljelijöille nykyään neuvotaan.
Kun vaaditaan tukien sitomista tuotantoon, niin ehkä ne pitäisi viljapuolella sitoa viiden edellisen vuoden keskisatoon, eli mitä parempi se on, niin sitä enempi tukea, tää tekis meisseliä sukutilanäennäisviljelijöille. Ja jos sattuis tulemaan katovuosia, jotka heikentää keskistoja, niin armoa ei annettais, vaan se olis että voi voi kun kävi ikävästi.
-
Siinä kasitonnarit joutuu häpeään kun 127ha:lta otetaa miljuuna kaksataa viiskytä kiloa ohria.
Kyllä lähtee. Lannotusrajat romukoppaan ja kasvatetaan sitä kasvia eikä viljellä.
-
Klassisen fysiikan säilymislait eivät päde Seinäjoella.
Tai sitten kyse on liukoisen ja ei-liukoisen typen suhteesta siinä sianlannassa.
Jos ilmoitetaan, että laitettu vain esim. 30 kg typpeä lannassa, tarkoittaa
se hyvinkin sata kiloa typpeä joissakin erityisolosuhteissa, varsinkin jos
lantalisäystä tehdään vuosikausien ajan.
Jos taas maasta mineralisoitumalla miinustetaan tuollaisia noin sadan kilon typpitaseita,
tarkoittaa se salaojien syventämistä vähintään 20 v päästä.
Onko se taitoa vai varkaalle tilaisuus vuosisatojen viljelyjänteellä, se jää
sitten aina lukijan päätettäväksi.
-SS-
-
Klassisen fysiikan säilymislait eivät päde Seinäjoella.
Tai sitten kyse on liukoisen ja ei-liukoisen typen suhteesta siinä sianlannassa.
Jos ilmoitetaan, että laitettu vain esim. 30 kg typpeä lannassa, tarkoittaa
se hyvinkin sata kiloa typpeä joissakin erityisolosuhteissa, varsinkin jos
lantalisäystä tehdään vuosikausien ajan.
Jos taas maasta mineralisoitumalla miinustetaan tuollaisia noin sadan kilon typpitaseita,
tarkoittaa se salaojien syventämistä vähintään 20 v päästä.
Onko se taitoa vai varkaalle tilaisuus vuosisatojen viljelyjänteellä, se jää
sitten aina lukijan päätettäväksi.
-SS-
Eiks tuolla tehty niitä 250typpikilon kokeita, erikoisluvan kanssa?
Onhan se valitettavasti tosiasia et säännösten puitteissa ilman karjanlantapanosta ei voi kasvattaa vaan pitää viljellä.
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
-
Se on tuo lakia niin huonoo viljeltävää ja surkeita lohko kokoja, että aikanaan se täyty pistää C-tukialueelle että pärjäävät siellä. Jotkut B- pohjoset missä viljellään kivisiä metsän varjostamia 0,5 lohkoja ja tuotetaan kolmen tonnin huippusatoja kuuluukin B- alueeseen :-) Mutta se onkin vain ammattitaidosta kiinni ;-)
-
Tuon ohrasadon voi ajatella lähinnä vain pohjalaisen omanarvontunnon vahvistukseksi siinä suhteessa, että se nykyhintasuhteilla , ilman rahti- ja kuivauskuluja, tuollainen 10 tonnin ohrasato vastaa 2900 kg rapsisatoa. Rahti- ja kuivauskulut mukana, 2,5 tonnin rapsisato riittää.
Että rehuohranviljely, ollakseen kannattavaa, vaatiikin sen 10 tonnin hehtaarisadon. Kolmen tonnin rapsisadon kuitenkin voi viljellä normikeinolannoitteilla täällä etelässä, ohraa ei virallisen tason keinolannoitteilla noin paljon tule.
Rukiin uudet hintanoteeraukset 145 euroa alkavat myös sammuttaa rukiinviljelyn viilinkiä. Ei ole järkeä siinäkään pahnapeuhaamisessa kohta. Että lisää ureasäkkejä lietesäiliöön vaan, poljetaan kovemmin niin pääsevät taas hintaa pudottamaan.
-SS-
-
Tuon ohrasadon voi ajatella lähinnä vain pohjalaisen omanarvontunnon vahvistukseksi siinä suhteessa, että se nykyhintasuhteilla , ilman rahti- ja kuivauskuluja, tuollainen 10 tonnin ohrasato vastaa 2900 kg rapsisatoa. Rahti- ja kuivauskulut mukana, 2,5 tonnin rapsisato riittää.
Että rehuohranviljely, ollakseen kannattavaa, vaatiikin sen 10 tonnin hehtaarisadon. Kolmen tonnin rapsisadon kuitenkin voi viljellä normikeinolannoitteilla täällä etelässä, ohraa ei virallisen tason keinolannoitteilla noin paljon tule.
Rukiin uudet hintanoteeraukset 145 euroa alkavat myös sammuttaa rukiinviljelyn viilinkiä. Ei ole järkeä siinäkään pahnapeuhaamisessa kohta. Että lisää ureasäkkejä lietesäiliöön vaan, poljetaan kovemmin niin pääsevät taas hintaa pudottamaan.
-SS-
Ei kait tuon tarvi ohrille rahtikuluja paljoa laskea kun altian siilot on liki naapurissa ja itellä kuljetusliike. Öljykasvit on eri juttu, vaikka seinäjoella on sillekin vastaanotto, mutta hinnassa iso ero etelän rypsinhintaan. Paluukuormina tulee lannoitteet, kalkit ym. maanparannusaineet näppärästi, kun on omat autot liikenteessä. Ja nuotahan tuolla tilalla ajetaan ja laitetaan ihan reilusti, tavan moukosiin verrattuna :D
-
Ja nuotahan tuolla tilalla ajetaan ja laitetaan ihan reilusti, tavan moukosiin verrattuna :D
Kyllä minäkin uskon, että jokin maanparannusaine on ohittanut viranomaisen pikkumaisen silmän. Perunan solunestetiiviste, käymisjätteet, yms.
Koska en usko, että Seinäjoella löytyy jokin anomalia luonnonvakioissa ja laeissa.
Tai voihan olla, että siellä on onnistuttu saamaan jokin luonnon ydinmiilu käyntiin, pohjajankossa.
-SS-
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
-
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Tuo koulunpenkki on puhunut pehmoisia. Koska viljelyvyöhykkeet ovat siirtyneet 50 vuoden aikana 700 km pohjoiseen, on aivan uusien lajikevalintojen aika, etenkin Pohjanmaalla. Ainoa syy, miksi satopotentiaali ei toteudu, on sinänsä kehnon ympäristötuen vaikutus ravinteiden käyttöön. Eli alle satasen tähden hylätään mahdollisuus tuottaa tuplasatoja. Suomi olisi erityismaa, jossa yli 10 tonnin keskisadot tuotettaisiin jollakin kehnolla 140 - 150 kg typpitasolla. Muualla kun tarvitaan 220 - 280 kg vähintään. Olisiko tämä kilpailutekijä, alkemia toimii vain suomalaisessa maaperässä ?
Etelässä herkän kasvuasteen lisääntynyt sateettomuus on satotason raja. Kasteluun on panostettava pontevammin. Rain makes grain.
-SS-
-
miksi viljatilan kannattaa ylipäänsä sitoutua ympäristökorvaukseen?
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
-
miksi viljatilan kannattaa ylipäänsä sitoutua ympäristökorvaukseen?
No viljanhinnastahan tuo riippuu, ja siitä, millä hinnalla on lannoitusta ja toiseen suuntaan rahtia saatavilla. Jos on eläintila, jokin väkevän lannan tuottaja, nehän ovat jo jääneetkin pois, pelaavat nitraattidirektiivin rajoilla ja luvallisella 50 kg fosforipaukulla vuosittain. Rahtikulut nolla, kuivauskulukin jokin järkevä, omille rehuviljoille. Sitten taas joillakin on maaston vesitalous, alueen sadeolosuhteet yms. sen verran haastavat, että joutuu miettimään, alentaako riskiä "valmiilla tukitonnilla" vai yrittääkö satotonneja aina sen kaksi enemmän kuin ympin rajoilla lannoittamalla. Se ei vuodesta toisen ole selvää. Vielä jos rahtipisteet ovat kaukana, joka kilo, jonka saa lisää aikaiseksi, onkin vain puoli kiloa rahti- ja kuivauskuluineen.
Sanoisin, että hehtaarirallikuskit suorakylvökoneineen, se on ympäristötuen paikka. Huippusatojen kylvöaikakin voi olla tunneista kiinni, ei voi rullailla neljää viikkoa ympäri maakuntaa, varmasti ei ole kaikille lohkoille optimaalinen kylvöaika kyseessä.
-SS-
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
-
Tämä on hyvä keskustelujuonne, jossa tartutaan härkää sarvista, mutta aluekohtaiset erot tulisivat kerralla selviksi esimerkiksi 10 vuoden lannoittamattoman viljelyn kokeilla, kullakin alueella, joilla tietystä satotasosta puhutaan: toisin paikoin satotasot jäisivät noin tonniin, allekin, kuivilla savialueilla 2000 vuoden ( 50 vuoden eläimettömän ) viljelyn jälkeen, Pohjanmaalla silti kalkkinevalta tulisi edelleen mainiosti 4-5 tonnia. Siksi vertailun jonkun etelän savialueen 5 tonnin pellon ja pohjalaisen 8-10 tonnin pellon välillä ei pidä suoraan lipsahtaa vertailuksi viljelijän kivesten pystyvyydestä tai peeniksen rotevuudesta.
-SS-
-
Se on tuo lakia niin huonoo viljeltävää ja surkeita lohko kokoja, että aikanaan se täyty pistää C-tukialueelle että pärjäävät siellä. Jotkut B- pohjoset missä viljellään kivisiä metsän varjostamia 0,5 lohkoja ja tuotetaan kolmen tonnin huippusatoja kuuluukin B- alueeseen :-) Mutta se onkin vain ammattitaidosta kiinni ;-)
No C-alueen kokonaistukitulot ohrasta eivät ole kuin 4-5 euroa korkeammat kuin AB, pohjoisen nuoren viljelijän tuen (36 €) lisä kuitenkin antaa mahdollisuuden jotakin kivaa hankkia, vaikka tehokkaampia tautiaineita, siihen satokisapeltoon.
-SS-
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
69 on kivampaa raivatussa...hih....
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.
-
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.
Kaksi ongelmaa tuossa. Keskisadosta ei voi päätellä mitään,
koska sadot ova normaalijakautuneet, "hännät" täysin olemattomien
ja huippusatojen välillä ovat symmetriset, mutta niiltä hehtaareilta kertyvät
sadot eivät ole ! Voidaan arvioida, että jos puolet hehtaareista
(eli keskisatojen osalta huonommin suoriutuvat) poistettaisiin,
vähenisi kokonaissatomäärä ehkä vain alle kolmanneksella !
Tämä on vaikeaa käsittää arkijärjellä, mutta jos on kymmenen
viljelijää, joilla kullakin on hehtaarin palsta, ja satotasot seuraavat,
1 800
2 1200
3 2000
4 3500
5 4000
6 4300
7 5200
8 5300
9 6000
10 8300
Näiden kymmenen hehtaarin keskisato on 4060 kg/ha, kokonaissato 40600 kg.
Jos nyt kaikki keskisadon alittavat viljelijät tapetaan, kokonaissato
jäljelle jääneistä on kuitenkin vielä 29100 kg, eli vain 25% pienempi !
Voit itse tarkistaa. Vaikka taulukkoni ei ole varmaankaan normaalijakautunut,
on helppo ymmärtää, mistä on kyse, kun törmätään aina uudelleen
epäonnistuneisiin tuotannorajoitusohjelmiin.
Toinen syy on se, että hehtaarien poisto ei välttämättä johda resurssien
poistoon, jolloin parhaat maat kasvavat vieläkin suurempia satoja.
Siksi lannoitus- ja kasvinsuojeluresurssien vahva verotus voisi ehkä rajoittaa
tuotantoa tehokkaimmin.
-SS-
-
Olis mielenkiintoista selvittää kuinka paljon viljanhinnat suomessa nousis, jos joka tilalta huonompi puolet alaa poistettais tuotannosta kymmeneksi vuodeksi.
Kaksi ongelmaa tuossa. Keskisadosta ei voi päätellä mitään,
koska sadot ova normaalijakautuneet, "hännät" täysin olemattomien
ja huippusatojen välillä ovat symmetriset, mutta niiltä hehtaareilta kertyvät
sadot eivät ole ! Voidaan arvioida, että jos puolet hehtaareista
(eli keskisatojen osalta huonommin suoriutuvat) poistettaisiin,
vähenisi kokonaissatomäärä ehkä vain alle kolmanneksella !
Tämä on vaikeaa käsittää arkijärjellä, mutta jos on kymmenen
viljelijää, joilla kullakin on hehtaarin palsta, ja satotasot seuraavat,
1 800
2 1200
3 2000
4 3500
5 4000
6 4300
7 5200
8 5300
9 6000
10 8300
Näiden kymmenen hehtaarin keskisato on 4060 kg/ha, kokonaissato 40600 kg.
Jos nyt kaikki keskisadon alittavat viljelijät tapetaan, kokonaissato
jäljelle jääneistä on kuitenkin vielä 29100 kg, eli vain 25% pienempi !
Voit itse tarkistaa. Vaikka taulukkoni ei ole varmaankaan normaalijakautunut,
on helppo ymmärtää, mistä on kyse, kun törmätään aina uudelleen
epäonnistuneisiin tuotannorajoitusohjelmiin.
Toinen syy on se, että hehtaarien poisto ei välttämättä johda resurssien
poistoon, jolloin parhaat maat kasvavat vieläkin suurempia satoja.
Siksi lannoitus- ja kasvinsuojeluresurssien vahva verotus voisi ehkä rajoittaa
tuotantoa tehokkaimmin.
-SS-
Kannattavuus ehkä paranisi enemmän kun väkisin viljely vähenisi ja resurssit käytettäisiin tuottaville lohkoille
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Paitsi Snellmanin tiloilla joissa tilojen keskiarvo on 20,8 possua /emakko/vuosi
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
Oleksää muka oikeasti sitä mieltä, että tuo auttaisi. Mulla on hiukan oma Valmetti ojassa, kun kaatelen parasta aikaa puita pois seuraavalta raiviolta...
-
Tuossa yritetään ja saadaankin isoja satoja, tuo ei ole mitään maailmanparannusviljelyä, mitä viljelijöille nykyään neuvotaan.
Kun vaaditaan tukien sitomista tuotantoon, niin ehkä ne pitäisi viljapuolella sitoa viiden edellisen vuoden keskisatoon, eli mitä parempi se on, niin sitä enempi tukea, tää tekis meisseliä sukutilanäennäisviljelijöille. Ja jos sattuis tulemaan katovuosia, jotka heikentää keskistoja, niin armoa ei annettais, vaan se olis että voi voi kun kävi ikävästi.
Viljelijän etu on saada itse suuria satoja, mutta viljelijän etu ei ole, että muut saavat isoja satoja. Minua ei siten ainakaan yhtään haittaisi, vaikka keskisadot putoaisivat entisestään. Siten en keksi yhtään hyvää syytä, miksi tukipolitiikan pitäisi kannustaa isoihin satoihin. Samoin en näe mitään syytä, miksi tukipolitiikan pitäisi kannustaa jotain tiettyä kasvia; öljykasveja tai ruista. Eikö tuki voisi olla saman suuruinen riippumatta siitä, mitä pellolla kasvaa (tai onko tilalla kotieläimiä) ja kukin sitten sen mukaan kuin kokevat saavansa hyötyä, viljelevät pellolla, mitä hyväksi havaitsevat? Eikö tässä voisi luottaa markkinatalouteen? Jos rukiista on pulaa, siitä pitää alkaa tehdä sellaisia sopimuksia, että pula poistuu. Ja nimenomaan sopimuksia. Niin, että viljelijä jo kylväessään tietäisi saavansa riittävän hinnan tuotteestaan.
Ainoa poikkeus, jonka tukemisen ymmärrän, on sokerijuurikas. Jos Suomessa ei tuoteta arpeeksi juurikasta, ainoa tehdas suljetaan. Sen sijaan rehu- ja myllyteollisuus jatkaa, vaikka joutuisikin käyttämään ulkomaista raaka-ainetta.
-
Tuossa yritetään ja saadaankin isoja satoja, tuo ei ole mitään maailmanparannusviljelyä, mitä viljelijöille nykyään neuvotaan.
Kun vaaditaan tukien sitomista tuotantoon, niin ehkä ne pitäisi viljapuolella sitoa viiden edellisen vuoden keskisatoon, eli mitä parempi se on, niin sitä enempi tukea, tää tekis meisseliä sukutilanäennäisviljelijöille. Ja jos sattuis tulemaan katovuosia, jotka heikentää keskistoja, niin armoa ei annettais, vaan se olis että voi voi kun kävi ikävästi.
Viljelijän etu on saada itse suuria satoja, mutta viljelijän etu ei ole, että muut saavat isoja satoja. Minua ei siten ainakaan yhtään haittaisi, vaikka keskisadot putoaisivat entisestään. Siten en keksi yhtään hyvää syytä, miksi tukipolitiikan pitäisi kannustaa isoihin satoihin. Samoin en näe mitään syytä, miksi tukipolitiikan pitäisi kannustaa jotain tiettyä kasvia; öljykasveja tai ruista. Eikö tuki voisi olla saman suuruinen riippumatta siitä, mitä pellolla kasvaa (tai onko tilalla kotieläimiä) ja kukin sitten sen mukaan kuin kokevat saavansa hyötyä, viljelevät pellolla, mitä hyväksi havaitsevat? Eikö tässä voisi luottaa markkinatalouteen? Jos rukiista on pulaa, siitä pitää alkaa tehdä sellaisia sopimuksia, että pula poistuu. Ja nimenomaan sopimuksia. Niin, että viljelijä jo kylväessään tietäisi saavansa riittävän hinnan tuotteestaan.
Ainoa poikkeus, jonka tukemisen ymmärrän, on sokerijuurikas. Jos Suomessa ei tuoteta arpeeksi juurikasta, ainoa tehdas suljetaan. Sen sijaan rehu- ja myllyteollisuus jatkaa, vaikka joutuisikin käyttämään ulkomaista raaka-ainetta.
Ugh
Ja sama kotieläimille. Seuraavalla tukikaudella tukia siirtyy entistä enemmän tuotannosta irti ja yleisen hyvän tukemiseen tyyliin suojakaistat.
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Therese Johaugin huulirasvaa on levitetty peltoon. Ei ilman dopingia saa mitään. Eloperäinen maa luovuttaa typpeä helposti, mutta sitoo fosforia huonosti.
Tarpeeksi kun laittaa saissea, niin johan on markkinat, jollei mikään kasva.
-
mistä sitten johtuu, että Suomessa keskisadot on 3,5-4 tn noin karkeesti?
Voi... paljon tuon alle.
Syynä on se että kun tuki on niin hyvä ja vilja halpaa. Yrittämättä on tienannut saman kuin yrittämällä. Sit kun tuki putoaa niin kaikki alle 5000 kilon satotasoiset pellot on parempi istuttaa koivulle 😅😅
Mut pitäis itsekin ruveta taas panostamaan viljelyyn ja palauttaa sadot sinne 6,5 tonniin/ha. Ja siitä sitten yli kahdeksaan. Sit vois väittää olevansa työssään hyvä. Nyt pitää junnata keskitasolla kun ei ole aikaa.
Nyt on aika monella itsetutkiskelun paikka. Tosin täytyy sanoa, että jo koulunpenkillä meille on iskostettu, jotta Suomessa on tyytyminen max 5-6 tonnin satoihin mm. ilmastoon vedoten. Nyt kun se on täyttä puppua, niin kyse on vain osaamisesta. Viljan viljely on siis vielä aivan lapsenkengissään.
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
Oleksää muka oikeasti sitä mieltä, että tuo auttaisi. Mulla on hiukan oma Valmetti ojassa, kun kaatelen parasta aikaa puita pois seuraavalta raiviolta...
Oon
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Therese Johaugin huulirasvaa on levitetty peltoon. Ei ilman dopingia saa mitään. Eloperäinen maa luovuttaa typpeä helposti, mutta sitoo fosforia huonosti.
Tarpeeksi kun laittaa saissea, niin johan on markkinat, jollei mikään kasva.
Eiks tuolla lohkolla ollu jotain koeruutuja jotka saa vapaammat kädet lannoitukseen?
Kokemusta ei tietenkään ole, ihan kuulojuttuja vaan, mutta kun laittaa kuivalantaa sekä ennen että jälkeen kynnön ja kunnolla salttua kylvön yhteydessä niin kaura kasvaa vielä paljon pohjoisempanakin komeasti, ongelma on enemmänkin se, että milloin se malttaa valmistua.
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Therese Johaugin huulirasvaa on levitetty peltoon. Ei ilman dopingia saa mitään. Eloperäinen maa luovuttaa typpeä helposti, mutta sitoo fosforia huonosti.
Tarpeeksi kun laittaa saissea, niin johan on markkinat, jollei mikään kasva.
Eiks tuolla lohkolla ollu jotain koeruutuja jotka saa vapaammat kädet lannoitukseen?
Kokemusta ei tietenkään ole, ihan kuulojuttuja vaan, mutta kun laittaa kuivalantaa sekä ennen että jälkeen kynnön ja kunnolla salttua kylvön yhteydessä niin kaura kasvaa vielä paljon pohjoisempanakin komeasti, ongelma on enemmänkin se, että milloin se malttaa valmistua.
Käykkö sää bottaamassa mun wisua??
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Therese Johaugin huulirasvaa on levitetty peltoon. Ei ilman dopingia saa mitään. Eloperäinen maa luovuttaa typpeä helposti, mutta sitoo fosforia huonosti.
Tarpeeksi kun laittaa saissea, niin johan on markkinat, jollei mikään kasva.
Eiks tuolla lohkolla ollu jotain koeruutuja jotka saa vapaammat kädet lannoitukseen?
Kokemusta ei tietenkään ole, ihan kuulojuttuja vaan, mutta kun laittaa kuivalantaa sekä ennen että jälkeen kynnön ja kunnolla salttua kylvön yhteydessä niin kaura kasvaa vielä paljon pohjoisempanakin komeasti, ongelma on enemmänkin se, että milloin se malttaa valmistua.
Käykkö sää bottaamassa mun wisua??
Nää toimenpiteet ei taida päätyä wisuun tai lohkokorttiin.
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Therese Johaugin huulirasvaa on levitetty peltoon. Ei ilman dopingia saa mitään. Eloperäinen maa luovuttaa typpeä helposti, mutta sitoo fosforia huonosti.
Tarpeeksi kun laittaa saissea, niin johan on markkinat, jollei mikään kasva.
Eiks tuolla lohkolla ollu jotain koeruutuja jotka saa vapaammat kädet lannoitukseen?
Kokemusta ei tietenkään ole, ihan kuulojuttuja vaan, mutta kun laittaa kuivalantaa sekä ennen että jälkeen kynnön ja kunnolla salttua kylvön yhteydessä niin kaura kasvaa vielä paljon pohjoisempanakin komeasti, ongelma on enemmänkin se, että milloin se malttaa valmistua.
Käykkö sää bottaamassa mun wisua??
Nää toimenpiteet ei taida päätyä wisuun tai lohkokorttiin.
Tietysti päätyy, kokonaismäärä on täysin peltoon levitettyä vastaava määrä.
-
Siinä on tekijämies hommassaan, osaa hommansa, eikä jauha pas kaa netissä ja uhoa, niin kuin Liomaan SamiKalle.
Ei vaan ole osannut laittaa satomittariin oikeaa kasvia kun syysohraa pui sen mukaan.. kahdessa kohtaa näkyi.
-
Helppo se on tämän Seinäjokisen,ennen oli keskon koekaniini nyt hankkijan.
-
Helppo se on tämän Seinäjokisen,ennen oli keskon koekaniini nyt hankkijan.
Hyss............
-
Helppo se on tämän Seinäjokisen,ennen oli keskon koekaniini nyt hankkijan.
Hyss............
Minkäslainen on saviseudun vastaava viljelijä? Vai voiko siellä edes saada tollaisia satoja :-\
-
No täällä rintamailla ostetaan sen verran paljon peltoa yhdelle tilalle, että vuoden tukisummalla saa 700 hehtaarin kymppitonnariohrat kaupasta ostaa.
-SS-
-
Pääosin on joo. Paremmuudesta ei ole maksettu.
Porsastuotanto on ainoa Suomen maatalousala jossa se tehokkuushyppy on tehty. Tanskan taso on vissiin jo saavutettu. Lypsylehmissä ollaan pääosin 20 vuotta kehitystä jäljessä, vilja menee takapakkia.
Joku muu kuin tuottaja on sitten hyödyn kuitannu ja haitat on jääny vaivoiksi.
Tää on totta. Tuotanto tehostui ylituotannoksi ja siirtyi pohjoisemmaksi. Mut vieroitettujen porsainen määrä/pahnue saavutti hyvän tason, se oli se tehokkuushyppy..
Sama kävi tietty maidossa, ylituotanto pudotti hinnat. Viljalla sama homma jo 20 vuotta..
Ainoastaan tukien putoaminen ja ylimääräisen pellon metsittäminen nostaa tuottajahintoja 😅😅 Vaan me täällä raivaamme lisää.
Oleksää muka oikeasti sitä mieltä, että tuo auttaisi. Mulla on hiukan oma Valmetti ojassa, kun kaatelen parasta aikaa puita pois seuraavalta raiviolta...
Oon
samaa mieltä, päkspase jo perusteli monisanaisesti kantaansa, joten lyhyet perustelut enää. Jos oletetaan että Suomi on saari (joka melkein pitää paikkansa) ja ruuan vuosikulutus on vakio. Jos ihminen esimerkiksi syö noin 70 kiloa viljaa vuodessa on kulutus, joka tuotannolla pitää kattaa aika helppo laskea. Tästä yli menevä on tappion minimoimiseksi yritettävä viedä johonkin....vienti kohdistuu silloin jalostamattomaan alkutuotteeseen, jos teollisuus ei sitä onnistu viemään.
Markkinoilta saatava tulo on myös melkein kiinteä ja vakio, jos viljelijöitä on paljon niin tulo tilaa kohti jää pieneksi. Jos hehtaareja/eläimiä on enemmän, jää tulo yksikköä kohti aina vaan pienemmäksi. Sitten tulee auttavat turvaverkot.... yhteiskunnan tuet. Ne maksetaan tuotantoyksiköittäin eli kannustavat lisäämään hehtaareja/eläimiä ei välttämättä tuottavuutta ollenkaan, jopa maksetaan tuottamattomuudesta. Myrkkyä on esim. nyt jaettava maidontuotannon vähentämiskorvaus, siinä olemassa olevan potentiaalin käyttämättä jättämisestä maksetaan.
Kaikki olisivat onnellisia, jos tasapainotilassa kulutus ja tuotanto kohtaisivat, tuottajia olisi mahdollisimman vähän ja jokainen tuottaisi omalla sarallaan ennätyksellistä tuotantoa. Koko maailman ruokkimista ei voi ottaa tavoitteeksi, eikä alkutuotantoa kannata kasvattaa jalostavaa teollisuutta suuremmaksi.
-
Kyllähän se rahti maksaa olipa sitten oma auto tai ei.
-
Aika kovia väitteitä keskisadoista, vaikea kyllä uskoa.
Mut kyllähän tuo alue on parasta mitä suomesta löytyy. Multavat maat tuottaa typpeä itsekkin jolloin ravinteet eivät missään vaiheessa lopu kesken ja päiväkin on sen verran pidempi että sen minkä lämpösummassa häviää eteläisimpään suomeen verrattuna saa siinä takaisin.
Tuota.. Onhan se päivä pidempi, mutta aurinko paistaa matalemmalta. Eikö tuolla logiikalla keskieuroopassa pitäis olla jo huonommat viljelyolosuhteet? Eikös se pitkä päivä juhannuksen aikoihin ole juuri satopotentiaalia vähentävä tekijä kun kasvi kehittyy liian nopeasti, eikä ehdi tuottaa jyväaihioita tarpeeksi? Noin oon ainakin kuullu väitettävän.
-
http://www.independent.co.uk/news/uk/home-news/britain-facing-agricultural-crisis-as-scientists-warn-there-are-only-100-harvests-left-in-our-farm-9806353.html
https://www.theguardian.com/commentisfree/2015/mar/25/treating-soil-like-dirt-fatal-mistake-human-life
-
Linkkien kirjoituksissa puhutaan kyntämisestä, että se olisi join perussyy tuhoon. Kyntämistä kuitenkin on käytetty joillakin alueilla tuhansien kasvukausien verran, kyntö tai maanmuokkaus ei voi olla väitetyn 60 - 100 jäljellä olevan sadon takarajan perussyy.
Joka tapauksessa seuraava jääkausi raapii satoja metrejä peruskalliota uusiksi maalajeiksi, millään artikkelissa mainitulla paleokeinolla tms. esimerkiksi nämä etelän savikot eivät ole syntyneet, vaan ne ovat vain syntyneet.
-SS-
-
eiks net veetin pellot ole olleet tuolla iät ja ajat? ainakin joskus moista väittänny... ei niitä mikään jääkausi perkule ole mihinkään siirtänny... tundralle ehkä...
-
Linkkien kirjoituksissa puhutaan kyntämisestä, että se olisi join perussyy tuhoon. Kyntämistä kuitenkin on käytetty joillakin alueilla tuhansien kasvukausien verran, kyntö tai maanmuokkaus ei voi olla väitetyn 60 - 100 jäljellä olevan sadon takarajan perussyy.
Joka tapauksessa seuraava jääkausi raapii satoja metrejä peruskalliota uusiksi maalajeiksi, millään artikkelissa mainitulla paleokeinolla tms. esimerkiksi nämä etelän savikot eivät ole syntyneet, vaan ne ovat vain syntyneet.
-SS-
Pikavoitot. ...tai jotain...
-
Kyllähän se rahti maksaa olipa sitten oma auto tai ei.
Ei kai se sillon maksa. Sen takiahhan lumitöitäkin talvella urakoidaan lisäbisneksenä, kun ei ole pääomakuluja. Jontikka on ostettu jo otrankylvöä varten.
-
>Ei kai se sillon maksa. Sen takiahhan lumitöitäkin talvella urakoidaan lisäbisneksenä, kun ei ole pääomakuluja. Jontikka on ostettu jo otrankylvöä varten.
Hienoa kun on näitä talouden ammattilaisia.
Hohhoijaa