Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hevi - 21.10.16 - klo:20:59
-
Miksiköhän tänä syksynä kynnetään enemmän, kuin aikoihin. Ei taida kasvipeitteisyys monellekaan merkitä, koska ainakin näillä kulmilla sellaisetkin tilat kyntävät, jotka eivät aikoinhin ole kyntäneet. Vaikuttaisi, että kevytmuokattua on selvästi vähemmän, kuin aikoihin.
-
Miksiköhän tänä syksynä kynnetään enemmän, kuin aikoihin. Ei taida kasvipeitteisyys monellekaan merkitä, koska ainakin näillä kulmilla sellaisetkin tilat kyntävät, jotka eivät aikoinhin ole kyntäneet. Vaikuttaisi, että kevytmuokattua on selvästi vähemmän, kuin aikoihin.
Porukka ottaa osaa valtion säästötalkoisiin :D
-
Joo maata menee mustaksi sitä tahtia, että näyttää olevan jäämässä 20% kevytmuokatuksi vain. Tästä ei voine päätellä mitään, mutta suorakylvökoneita ei ole tullut kylille lisää, olisiko se buumi mennyt ohi. lautasmuokkaribuumi ainakin on mennyt; ihmettelin, että jopa ihan päätoimiset tilat ovat haalineet jostakin kultivaattoreita, myytyään lautasmuokkarin alta pois.
Olisiko muutama kosteampi kesä 2008 , 2012 ja paikoitellen 2015 tuonut näkyville jonkin erityisen ongelman lautas-savi-olki-velli-vatkailusta. Ehkäpä kultivaattori onnistuisi hiukan kosteammassa pilaamatta pohjamaata, niin kuin raskas lautasäes ?
Edit: Melkoisen varmaa on myös öljykasvibuumin räjähtäminen vuodelle 2017. Kyntävät rapsimaita valmiiksi !
-SS-
-
Veeämmää myydään jo alennuksella, kai loppuu kohta valmistuskin, on sen myyntimäärä painunut todella alas.
Suorakylvö:helpolla huono sato.
-
Veeämmää myydään jo alennuksella, kai loppuu kohta valmistuskin, on sen myyntimäärä painunut todella alas.
Suorakylvö:helpolla huono sato.
Tässä niitä tarjouskoneita:
VM https://www.youtube.com/watch?v=6_tk3VgiR98
Junkkari Maestro Direct https://www.youtube.com/watch?v=9I-y8XRhdgw
Tume Nova Combi https://www.youtube.com/watch?v=wqSKknmzJsg
Semeato https://www.youtube.com/watch?v=d0IKMWq11gw
Great Plains: https://www.youtube.com/watch?v=4i11XW15bRA
Kannattaa huomioida, että suorakylvökoneiden valmistajat nykyään ovat lanseeranneet
"Vertical Tilling" - filosofiaa, mikä merkitse sitä, että kun se kuntta siihen pintaan tiivistyy,
rikotaan se semmoisilla kiekko-jankkuri-härveleillä.
Että olkiäes, rullailmastin ja jankkuri on otettava suorakylvökoneen kanssa kytkynä.
-SS-
-
Pitäisiköhän ostaa suorakylvökone, suorakylvöbuumin alkuhuuman aikaan ostettussa silloin pari vuotta käytetyssä laahavannaskoneessa alkaa olemaan kuluvat osat täysin loppuunajettuja.. innokkaimmat myivät äkkiä pois sillä mielellä että pääsevät eroon ennenkuin arvo romahtaa täysin.
Nyt vois sitten ostaa samalta porukalta vähän ajetun suorakylvimen.
-
Meilläpäin Vm:llä kylvetään ihan perinteistä yhtä paljon kuin suoraakin. Moni kylvää pelkkää perinteistä ja hiukan syyskylvöjä suoraan. Sopii hyvin kultivoidun maan kylvöön, koska laahavannaskone ei selviä oljista millään, jos on ollut kova kasvusto.Itse kylvin Vm:llä mennä kesänä 2/3 perinteiseen muokattuun ja n. 1/3 suoraan vähäolkisille lohkoille joiden esikasvina oli ollut ohra.
Joku sanoisi, että turhan raskas kone perinteiseen kylvöön, mutta reilu pyörästö, sekä pienempi veturi riittää, kuin monella muulla.
-
Ei ole näkynyt mitään eroa mihinkään suuntaan. Sänkeä ja kevytmuokattua on yhtä paljon kuin ennenkin. Itse kynnin aika paljon viime syksynä. Ei ollut mitään apua mihinkään, ennemmin haittaa. Tänä syksynä kynnetään aivan minimimäärä.
-
mulla ainakin vaikuttaa se kuka kehtaa vaan kyntää... ite en niin hirveesti siitä jaksa... tänä syksynä noita nurmia vaan on lopettetava sen verta että on pakko kynnättää....
-
Tässä valitin ettei kultivaattori oikein kulje, repii vaan maata irti kauheille kokkareille. Muistin että tätä kultivoinnin aloitus lohkoa ei ole kynnetty pitkään aikaan -Siirryin samalla lohkolla paikkaan joka oli mm. viime talven kynnettynä...ja vot, piikit jopa multasivat sänkeä! Ja tehontarve väheni olennaisesti.
Eli tuota aloitus lohkoa on viljelty pelkällä joustopiikillä lähivuodet ja tiivistymä oli oleellinen.
-
Jos ei ole kohdentamisalueella tilukset ja perinteinen kylvö/kyntö kierrossa, niin ei paljoa kannata katella kasvipeiterosentteja, taloudellinen tappio voi olla huomattavasti suurempi kuin tuen kautta tulevat muutamat eurot, jos jättää keväälle touhut. Näin kävi ainakin omalla kohdalla, kun edellisen syksyn kynnöt jäi tekemäti suurelta osin, kun oli niin märkää ja keväällä oikaistiin osittain kevytmuokkauksella kyntöjä. Monellako lie mennyt edellis syksyn rämpimisestä lohkot v...ralleen, niin nyt koitetaan kynnölä korjata tilannetta. Osassa maata taisi alkaa näkymään kesänkin sateet pelloilla asti.
-
Joo maata menee mustaksi sitä tahtia, että näyttää olevan jäämässä 20% kevytmuokatuksi vain. Tästä ei voine päätellä mitään, mutta suorakylvökoneita ei ole tullut kylille lisää, olisiko se buumi mennyt ohi. lautasmuokkaribuumi ainakin on mennyt; ihmettelin, että jopa ihan päätoimiset tilat ovat haalineet jostakin kultivaattoreita, myytyään lautasmuokkarin alta pois.
Olisiko muutama kosteampi kesä 2008 , 2012 ja paikoitellen 2015 tuonut näkyville jonkin erityisen ongelman lautas-savi-olki-velli-vatkailusta. Ehkäpä kultivaattori onnistuisi hiukan kosteammassa pilaamatta pohjamaata, niin kuin raskas lautasäes ?
Edit: Melkoisen varmaa on myös öljykasvibuumin räjähtäminen vuodelle 2017. Kyntävät rapsimaita valmiiksi !
-SS-
Aurathan myytiin muutama syksy sitten hetkellisesti loppuun, eli on ollut jonkun aikaa menossa ohi suorakylvö ja lautasmuokkaus muoti. Kestänyt kuitenkin pitempään, kuin jyrsinkylvö, joka oli muotia -80.luvulla ja meni hetkessä ohi. Ei ole kynnön voittanutta perusmuokkaus menetelmää. Jos on iät ajat kynnetty ja menetelmä hyväksi havaittu, miksi muuttaa. Suorakylvö sopii tietysti kivisille maille. Miten esim kalkki sekoittuu kyntämättä maahan.
-
Kyllä kultivointi piisaa, sillä sekoittuu myös kalkki.Sanoisin, että ei kyntö ja suorakylvö ole ainuita. Siihen väliin jää nämä kevyemmät möyhennykset, kuten kultivaattorilla syysmuokkaus. Meillä on tehty myös semmoista, että lyhyeksi puitu ohramaa sängellä talven , ja keväällä muokataan pari kertaa S-piikillä.
Pahasti olkisia on myös jätetty syksyllä niine hyvineen, ja keväällä tulta perseeseen/muokkaus S-piikillä.Sitten vielä aitoa suorakylvöäkin. Kyntöä tehty lähinnä nurmien lopettamiseen, ja muutamiin muihin tapauksiin. Siis konsteja on monta
-
Joo, ei kannata touhuta tilakohtaisesti vaan lohko- ja kasvikohtaisesti.
-
Miten esim kalkki sekoittuu kyntämättä maahan.
Valuu 10-30 mm vuodessa alaspäin. Eli jos peruskalkitus on aikanaan hoidettu asiallisesti, niin ylläpitokalkitus onnistuu kyllä suorakylvössä ja minimimuokkauksessa.
-
Minua on aina hirvittänyt se kalkin kyntäminen, eikö se sillä mene juuri sinne kyntöviilun pohjalle, sen enempää sekoittumatta... Nouseehan se sitten toki ensivuonna taas pintaan mutta...
-
Itellä ollu kyntöbuumia tinttarin jälkeen... Ei sovellu meidän maille ja sýsteemeihin. Tai sitte ei vaan osaa...
-
Tälläaukealla on perinteisesti kynnetty lähes kaikki. Meikäläinen on vähän yrittänyt kasvipeiteprosenttejakin. Tänävuonna näyttää ajetun hiukan kultivaattoreillakin. Kolme lähintä naapuria on tänäsyksynä uusinut aurat kesken kyntöjen. Kaksi vaihtoi nelisiipisistä viisisiipisiin ja yksi vaihtoi muovisiipiset vitos EG:t uudempaan siipimalliin.
-
Tämä kuivettu syksyhän on ihanteellinen kevytmuokkaamiseen, ja ennenkaikkea lautasmuokkaukseen. Ihme nillittäjiä ;D
-
Suorakylvö plus pieni suihkaus glyfoa vuosittain voi lähitulevaisuudessa aiheuttaa sen, että jokin rikkakasvi kehittää resistenssin ja sitten ollaan samassa tilanteessa kuin englantilaiset rikkapuntarpäänsä kanssa, ei auta kuin kyntö.
-
Vihreät haluaa kevyeltä polttoöljyltä verohelpotuksen pois, sitten jos ne pääsee seuraavaan hallitukseen, ne tietenkin toteuttaa uhkauksensa, löpö maksaakin sitten 1,5 € litralta ja suorakylvö nousee uuteen kukoistukseen.
-
Suorakylvö plus pieni suihkaus glyfoa vuosittain voi lähitulevaisuudessa aiheuttaa sen, että jokin rikkakasvi kehittää resistenssin ja sitten ollaan samassa tilanteessa kuin englantilaiset rikkapuntarpäänsä kanssa, ei auta kuin kyntö.
Tää resistenssihommahan on ihan tutkimaton homma. Vaikka viljelijät tuuttaisivat kuinka reilun annoksen kasvustoon tahansa, se ei takaa sitä että annos olisi likikään riittävä torjumaan resistenssin lisääntymistä. Rikkakasvin koko, suuttimen pisarakoko ja tyyppi, väärä vuorokauden ajankohta, sekä tuuliolot vaikuttaa pirusti siihen mitä se rikka saa lopulta sitä torjunta-ainetta, aina joku rikka saa liian vähän sitä ainetta. Ei resistenssiltä voi käytännössä välttyä näillä nykyajan vehkeillä ja opeilla.
-
Mun mielestä kyntö on vastenmielisin työ mitä vilja tilalla voi tehä
-
Mun mielestä kyntö on vastenmielisin työ mitä vilja tilalla voi tehä
Kertoo alan helppoudesta jotain.
-
Mun mielestä kyntö on vastenmielisin työ mitä vilja tilalla voi tehä
Kertoo alan helppoudesta jotain.
Ei, vaan vaikeudesta! ;)
-
Kyllä,ei se nii mukavaa hommaa Oo,mut on sitä sellasii sällei ku aattelee,et ihan sama siitä sadost Kuhan pääsee kyntää
Mut jokainen tyylillään
-
Kyntö on mukavaa hommaa, kun se yleensä sujuu hyvin. Siinä on hyvää aikaa suunnitella tilan kehitystä. Valitettavasti en ole tänäsyksynä ehtinyt kyntämään. Kelamies, vaimo ja jälkikasvu ovat hoitaneet kynnöt.
-
Minua on aina hirvittänyt se kalkin kyntäminen, eikö se sillä mene juuri sinne kyntöviilun pohjalle, sen enempää sekoittumatta... Nouseehan se sitten toki ensivuonna taas pintaan mutta...
Samaa olen miettinyt...
-
Ja toisaalta täällä on aina kynnetty, jos on muokkaamaan lähretty....
...kait sitä pitäs kohta lähtee.
Tiedä sitten jos tässä ala kasvaa pikkuhiljaa joutuuko siirtymään tuollaseen vajaa toimintaan.
-
> mukavaa hommaa
Enneminkin pirun kuivaa hommaa.Vihanneksena jumitat kopissa ja tilan kehitykset on yhtä monta kertaa mietitty kuin radiosta soitetut musakappaleet joita yrittää kuunnella.
-
Minua on aina hirvittänyt se kalkin kyntäminen, eikö se sillä mene juuri sinne kyntöviilun pohjalle, sen enempää sekoittumatta... Nouseehan se sitten toki ensivuonna taas pintaan mutta...
Samaa olen miettinyt...
Ei oo pakko kyntää syvään...
-
Tuli itsekkin harrastettua kyntöä tavallista enemmän tänävuonna, tavoitteena oli 60% kasvipeitteisyys...no se jäi tavoitteeksi ja ei voi laskuvirheestä syyttää kuin itseään, 57% näytti syysilmoitus ja se siitä sitten :( no tämä tosin lieni tavoitekkin kun niitä ehtoja sorvailtiin, saatiin mahdollisimman sekava systeemi ja laskuvirheitäkin tulee.
-
Tuli itsekkin harrastettua kyntöä tavallista enemmän tänävuonna, tavoitteena oli 60% kasvipeitteisyys...no se jäi tavoitteeksi ja ei voi laskuvirheestä syyttää kuin itseään, 57% näytti syysilmoitus ja se siitä sitten :( no tämä tosin lieni tavoitekkin kun niitä ehtoja sorvailtiin, saatiin mahdollisimman sekava systeemi ja laskuvirheitäkin tulee.
Eihän tällä voi tehdä virheitä, kun se vipuneuvoja niistä varoittelee jatkuvasti ja laskee kokoajan kasvipeiteprosenttia, kun hakemusta täyttää. Pari päivää sitten tein hakemuksen, just siksi että tietää mitä voi muokata ja mihin on mahdollisuus. Näköjään 60% tuli aika helposti, reilu 15ha enemmän olisin kyntänyt nyt syksyllä mutta sama kyntää ne keväällä. Kevätkyntö kuitenkin parempi, joten ei muuta murhetta kuin hieman enemmän työtä keväällä.
Virheen voi toki tehdä ellei laske yhtään etukäteen, ja on kyntänyt ennen ilmoitusta. Tai mieltänyt vanhojen sääntöjen mukaan kaiken vihreän olevan kasvipeitteistä, luonnollisestihan lhp ja riistapeltojen vihreät eivät ole kasvipeitteisiä ::) >:(
Sattui vielä säkää, että ilmoitin kesäksi kunnostukseen ja syysrapsia varten olevan pellon sänkikesannoksi, liekö ois avokesannosta saanut syysrapsilla kasvipeitteistä? Ainakin tarkastajat kimppuunsa tarkastamaan "virhettä", jota ei ole tehty.
-
Mitenkähän vielä maan sisässä oleva syysviljan oras huomioidaan ? Riittääkö, että potkii valvonnassa siemenet esille ?
-SS-
-
Tuli itsekkin harrastettua kyntöä tavallista enemmän tänävuonna, tavoitteena oli 60% kasvipeitteisyys...no se jäi tavoitteeksi ja ei voi laskuvirheestä syyttää kuin itseään, 57% näytti syysilmoitus ja se siitä sitten :( no tämä tosin lieni tavoitekkin kun niitä ehtoja sorvailtiin, saatiin mahdollisimman sekava systeemi ja laskuvirheitäkin tulee.
Eihän tällä voi tehdä virheitä, kun se vipuneuvoja niistä varoittelee jatkuvasti ja laskee kokoajan kasvipeiteprosenttia, kun hakemusta täyttää. Pari päivää sitten tein hakemuksen, just siksi että tietää mitä voi muokata ja mihin on mahdollisuus. Näköjään 60% tuli aika helposti, reilu 15ha enemmän olisin kyntänyt nyt syksyllä mutta sama kyntää ne keväällä. Kevätkyntö kuitenkin parempi, joten ei muuta murhetta kuin hieman enemmän työtä keväällä.
Virheen voi toki tehdä ellei laske yhtään etukäteen, ja on kyntänyt ennen ilmoitusta. Tai mieltänyt vanhojen sääntöjen mukaan kaiken vihreän olevan kasvipeitteistä, luonnollisestihan lhp ja riistapeltojen vihreät eivät ole kasvipeitteisiä ::) >:(
Sattui vielä säkää, että ilmoitin kesäksi kunnostukseen ja syysrapsia varten olevan pellon sänkikesannoksi, liekö ois avokesannosta saanut syysrapsilla kasvipeitteistä? Ainakin tarkastajat kimppuunsa tarkastamaan "virhettä", jota ei ole tehty.
Kynnöt aloitettiin ennen kuin syysilmoitusmahdollisuus oli avautunut, kovasti koitin lukea uusia ohjeistuksia mutta siitäkin huolimatta jossain onnistuin sen pienen virheen tekemään. No onneksi ei rahallisesti ole ihan mahdoton homma, se mikä kasvipeitteisyydessä nyt menetetään saadaan takaisin kerääjäkasveista. Eli siis kerääjäkasvit kylvettiin turhaan periaatteessa :D
-
Kyntö on mukavaa hommaa, kun se yleensä sujuu hyvin. Siinä on hyvää aikaa suunnitella tilan kehitystä. Valitettavasti en ole tänäsyksynä ehtinyt kyntämään. Kelamies, vaimo ja jälkikasvu ovat hoitaneet kynnöt.
Kyntö on mukaava siihen asti kunnes ensimmäisen lohkon päisteissä yrittää kiilailla viiluja niin, että leveys sattuu lähellekään sopivasti ojan reunaa. Siitä alkaa v....s. Näitä savimaita ei kyllä ole mitään järkeä kyntää, kultivoimalla lopputulos on vähintäänkin yhtä hyvä ja tapahtuu neljä kertaa nopeammin ja vähemmällä polttoaineella. Ei täällä juuri kukaan muu kynnäkään kuin nurmen lopettajat ja joku syysviljan kylväjä.
-
Kyntö on mukavaa hommaa, kun se yleensä sujuu hyvin. Siinä on hyvää aikaa suunnitella tilan kehitystä. Valitettavasti en ole tänäsyksynä ehtinyt kyntämään. Kelamies, vaimo ja jälkikasvu ovat hoitaneet kynnöt.
Kyntö on mukaava siihen asti kunnes ensimmäisen lohkon päisteissä yrittää kiilailla viiluja niin, että leveys sattuu lähellekään sopivasti ojan reunaa. Siitä alkaa v....s. Näitä savimaita ei kyllä ole mitään järkeä kyntää, kultivoimalla lopputulos on vähintäänkin yhtä hyvä ja tapahtuu neljä kertaa nopeammin ja vähemmällä polttoaineella. Ei täällä juuri kukaan muu kynnäkään kuin nurmen lopettajat ja joku syysviljan kylväjä.
Sinnehän pitää muutenkin jättää suojakaista. Ja jos niin vituttaa niin osta varimasterit.
-
ja kyllä näyttää hienolat nuo hyvin kynnetyt lohkot! niissä oikein silmä lepää ja alkaa taas tuntua kuin olis maanviljelyn parissa.... renki teki toooodella nättiä työtä!!
-
Täälläpäin(tm) on aika hyvin havaittavissa, että ne tilat kyntää joissa raha tulee muualta kuin viljelystä. Jos taas tarkoitus saada vähän tulostakin, niin kyntö on jäänyt sinne 80-luvulle.
-
Täälläpäin(tm) on aika hyvin havaittavissa, että ne tilat kyntää joissa raha tulee muualta kuin viljelystä. Jos taas tarkoitus saada vähän tulostakin, niin kyntö on jäänyt sinne 80-luvulle.
tuloksen tekemisessä, jos se yleensä on mahdollista peltoviljelyllä, moni seikka tukee nyt kyntämisen lisäämistä. Kasvipeitteisyystoimenpide ja koko ympäristökorvaus on lähinnä vitsi, kun 54 euroa jaetaan vielä neljään portaaseen jää koko tuen toimintaa ohjaava vaikutus kokonaan pois. Halpa öljyn hinta alentaa mekaanisen muokkauksen kustannusta, kun samalla jatkuva spekulointi glyfosaatin myynnin loppumisella houkuttelee monet taas opettelemaan viljelyä ilman tuota ihmeainetta. Pari märkää kevättä on saanut kylvöjen aloittamisen aikaisuuden ja vesitilavuuden suurempaan arvoon, unohtuu se ainakin lounaista kolkkaa yleensä piinaava kevätkuivuus. Viljelyyn on tullut myös lisää pitkän kasvukauden kasveja joihin sänkimaa kuivuu tuskaisen hitaasti.
Onkohan kyse oikein buumista.... näillä suorakylvökokeilla on kumminkin saatu hyviä satoja ja kannattavuuslukuja, taitaa se olla ympäristön kannaltakin aika toivottava suuntaus
-
mutta sitten herääkin kysymys että onko ympäristön kannalta ihan oikein jättää kyntämättä....?
-
Liukoinen fosfori rikastuu pintaan, joten se olisi hyvä välillä mullata syvempään. Tämäkään kysymys (siis kyntö vastaan muut muokkaustavat) ei ole mitenkään yksiselitteinen ja yhdellä lauseella vastattavissa, toisin kuin ympäristökorvauksen ehtoja sorvanneet päättäjät tuntuvat ajattelevan.
-
Riittääkö suorakylvökone lannan multaukseen. Vai tukkeutuuko kiekko.
-SS-
-
Mitenkähän vielä maan sisässä oleva syysviljan oras huomioidaan ? Riittääkö, että potkii valvonnassa siemenet esille ?
-SS-
Joskus muinoin kelpasi kasvipeitteiseksi.. Siis joskus 15 vuotta sitten, kun sitä silloin tiedusteltiin viranomaisilta.
Riittääkö suorakylvökone lannan multaukseen. Vai tukkeutuuko kiekko.
-SS-
Riittävyydestä en osaa sanoa, mutta ei tainut enää tämän uuden järjestelmän aikana kelvata viranomaisille.
-
Liukoinen fosfori rikastuu pintaan, joten se olisi hyvä välillä mullata syvempään. Tämäkään kysymys (siis kyntö vastaan muut muokkaustavat) ei ole mitenkään yksiselitteinen ja yhdellä lauseella vastattavissa, toisin kuin ympäristökorvauksen ehtoja sorvanneet päättäjät tuntuvat ajattelevan.
Juuri näin, näitten EU-ohjeiden laatijat eivät ymmärrä fosforin käyttäytymisestä mitään.Kyllä kyntö edistää fosforin sitoutumista maahan. Eli näillä toimenpiteillä on juuri päinvastainen vaikutus kuin halutaan! Aivan sama nämä tasamaitten suojakaistat, rikkakasvit leviää ja lisää kasvinsuojeluaineiden käyttöä, jossain rinnepelloilla kaistan ymmärtää. Olisi kirveellä töitä.
-
virkamiehen ei ole edelleenkään maalaisjärjellä varustettu...
-
Kummallinen syksy tämä...
Ihan yllättäen lupasivat pakkaset, nyt luvataan jo -10 yöksi, tänään vielä maa kääntyi, mutta epäilen että huomenna voi tehdä jo tiukkaa.. Aiemmin kynnetyt olivat mukavan kovia jo (piti päisteitä tehdä niin se ensimmäinen/viimeinen viilu vaati voimaa...)
Jos ei huomenna onnistu niin jää pari ha vajaaksi suunnitellusta. :(
-
Kummallinen syksy tämä...
Ihan yllättäen lupasivat pakkaset, nyt luvataan jo -10 yöksi, tänään vielä maa kääntyi, mutta epäilen että huomenna voi tehdä jo tiukkaa.. Aiemmin kynnetyt olivat mukavan kovia jo (piti päisteitä tehdä niin se ensimmäinen/viimeinen viilu vaati voimaa...)
Jos ei huomenna onnistu niin jää pari ha vajaaksi suunnitellusta. :(
Tulin juuri kyntämästä, kun juuri kylmenemisen takia piti saada tänään viimeiset syyskynnöt valmiiksi. Tuo pari ha ei ole mikään urakka, vaikka jäisi kevääseenkin.
-
Kummallinen syksy tämä...
Ihan yllättäen lupasivat pakkaset, nyt luvataan jo -10 yöksi, tänään vielä maa kääntyi, mutta epäilen että huomenna voi tehdä jo tiukkaa.. Aiemmin kynnetyt olivat mukavan kovia jo (piti päisteitä tehdä niin se ensimmäinen/viimeinen viilu vaati voimaa...)
Jos ei huomenna onnistu niin jää pari ha vajaaksi suunnitellusta. :(
Tulin juuri kyntämästä, kun juuri kylmenemisen takia piti saada tänään viimeiset syyskynnöt valmiiksi. Tuo pari ha ei ole mikään urakka, vaikka jäisi kevääseenkin.
Eihän se sinänsä, olisi kevään työmäärästä toki pois, tulee muutama uusikin lohko joita ei ainakaan vielä ollut kynnetty... ja siinä ja siinä jääkö nyt päälle 40% kasvipeitteistä kun menin jo 20% mukaan ilmoittamaan... tai no, ei näköjään lähelläkään 40% sittenkään, pitää opetella laskemaan.
-
Kummallinen syksy tämä...
Ihan yllättäen lupasivat pakkaset, nyt luvataan jo -10 yöksi, tänään vielä maa kääntyi, mutta epäilen että huomenna voi tehdä jo tiukkaa.. Aiemmin kynnetyt olivat mukavan kovia jo (piti päisteitä tehdä niin se ensimmäinen/viimeinen viilu vaati voimaa...)
Jos ei huomenna onnistu niin jää pari ha vajaaksi suunnitellusta. :(
Tulin juuri kyntämästä, kun juuri kylmenemisen takia piti saada tänään viimeiset syyskynnöt valmiiksi. Tuo pari ha ei ole mikään urakka, vaikka jäisi kevääseenkin.
Eihän se sinänsä, olisi kevään työmäärästä toki pois, tulee muutama uusikin lohko joita ei ainakaan vielä ollut kynnetty... ja siinä ja siinä jääkö nyt päälle 40% kasvipeitteistä kun menin jo 20% mukaan ilmoittamaan... tai no, ei näköjään lähelläkään 40% sittenkään, pitää opetella laskemaan.
Vipustahan nuo prosentit näkee/näki ilmoiteltaessa, jos ei omat laskutaidot riitä :) Omalla tilallani jo hyvissä ajoin "täsmätty" reilu 40 % ( 20% kevytmuokkausta ja loput aitoa kasvipeitettä) ja sen mukaan lohkoja muokkailtu. Uudet hallintaani tulevat lohkot myös jäävät edelliseltä muokkaamatta, kun ei ole kuulemma mitään mainintaa vuokrasopimuksessa.
-
Nyt loppui kyntöbuumi kun ei enää aurat uppoa maahan, täällä Lounais-suomessakin aamulla 12 astetta pakkasta ja maa umpijäässä.
-
Ei kai vielä tule talvi, nää sulaa pois ja tulee vesikelit. Jokunen vuosi sitten lopettelin syyskynnöt uudenvuoden ja loppiaisen välillä...
-
Nyt loppui kyntöbuumi kun ei enää aurat uppoa maahan, täällä Lounais-suomessakin aamulla 12 astetta pakkasta ja maa umpijäässä.
Umpijäässä?
Älä ny viiti.
-
jurttipellon päiste umpijäässä piänet sille
-
Kummallinen syksy tämä...
Ihan yllättäen lupasivat pakkaset, nyt luvataan jo -10 yöksi, tänään vielä maa kääntyi, mutta epäilen että huomenna voi tehdä jo tiukkaa.. Aiemmin kynnetyt olivat mukavan kovia jo (piti päisteitä tehdä niin se ensimmäinen/viimeinen viilu vaati voimaa...)
Jos ei huomenna onnistu niin jää pari ha vajaaksi suunnitellusta. :(
Tulin juuri kyntämästä, kun juuri kylmenemisen takia piti saada tänään viimeiset syyskynnöt valmiiksi. Tuo pari ha ei ole mikään urakka, vaikka jäisi kevääseenkin.
Eihän se sinänsä, olisi kevään työmäärästä toki pois, tulee muutama uusikin lohko joita ei ainakaan vielä ollut kynnetty... ja siinä ja siinä jääkö nyt päälle 40% kasvipeitteistä kun menin jo 20% mukaan ilmoittamaan... tai no, ei näköjään lähelläkään 40% sittenkään, pitää opetella laskemaan.
Vipustahan nuo prosentit näkee/näki ilmoiteltaessa, jos ei omat laskutaidot riitä :) Omalla tilallani jo hyvissä ajoin "täsmätty" reilu 40 % ( 20% kevytmuokkausta ja loput aitoa kasvipeitettä) ja sen mukaan lohkoja muokkailtu. Uudet hallintaani tulevat lohkot myös jäävät edelliseltä muokkaamatta, kun ei ole kuulemma mitään mainintaa vuokrasopimuksessa.
Mut ilmottaa piti ennen kuin kerkesi kyntämään kaiken (oikeastaan ilmoitin ennen kuin aloitin...)
Ja ilmoitin palan isommasta lohkosta kasvipeitteiseksi (täsmäsin sen 20,x % tarkkuuteen) ts. pitää kartalla arpoa koska siitä on sopiva määrä kynnettynä...
-
Tässä viikolla ajellessani täältä Äijät-Hämeestä Varsinaiseen Suomeen kiinnitin huomiota sänkipeltojen suureen määrään koko matkalla. Minkäänlaista kyntö- kultivointi, lautasäestys tai jankkausbuumia ei ollt havaittavissa. Sänkibuumi oli vahva. Erityisesti tämä kiinnitti huomiota, kun ajattelee, miten hyvä muokkaus- ja varsinkin kevytmuokkaussyksy nyt oli. Mutta enpä itsekään mullannut kuin pari pientä lohkoa, joilla oli tehty ojitustöitä. Ainakin meidän maalajeilla kevytmuokkaus on useinmiten paras olla kevätmuokkausta.
-
no nyt tul verettyy kultivaattorii nostetruis jurtttipellois tua ei kyl marraskuun metodei yleensä ollu ´k
-
Tässä viikolla ajellessani täältä Äijät-Hämeestä Varsinaiseen Suomeen kiinnitin huomiota sänkipeltojen suureen määrään koko matkalla. Minkäänlaista kyntö- kultivointi, lautasäestys tai jankkausbuumia ei ollt havaittavissa. Sänkibuumi oli vahva. Erityisesti tämä kiinnitti huomiota, kun ajattelee, miten hyvä muokkaus- ja varsinkin kevytmuokkaussyksy nyt oli. Mutta enpä itsekään mullannut kuin pari pientä lohkoa, joilla oli tehty ojitustöitä. Ainakin meidän maalajeilla kevytmuokkaus on useinmiten paras olla kevätmuokkausta.
Täälläkin havaittavissa vakavan laatuinen kyntämättömyysbuumi. Saako jotain kyntämisenlopettamisavustusta vai mistä on kyse?
-
Meidän seudulla on joka kevät sänkienkulotusbuumi.
....ja palokunnilla pieni työhuippu samoihin aikoihin.
-
Tässä viikolla ajellessani täältä Äijät-Hämeestä Varsinaiseen Suomeen kiinnitin huomiota sänkipeltojen suureen määrään koko matkalla. Minkäänlaista kyntö- kultivointi, lautasäestys tai jankkausbuumia ei ollt havaittavissa. Sänkibuumi oli vahva. Erityisesti tämä kiinnitti huomiota, kun ajattelee, miten hyvä muokkaus- ja varsinkin kevytmuokkaussyksy nyt oli. Mutta enpä itsekään mullannut kuin pari pientä lohkoa, joilla oli tehty ojitustöitä. Ainakin meidän maalajeilla kevytmuokkaus on useinmiten paras olla kevätmuokkausta.
Täälläkin havaittavissa vakavan laatuinen kyntämättömyysbuumi. Saako jotain kyntämisenlopettamisavustusta vai mistä on kyse?
Johan sitä on saanut vuosia.
Tänään vielä kääntyi maa, mutta kuorimet on sen verran kovilla että en taida huomenna enään. Yksi lopetus jäi tekemättä kun kerkesi taas tuo valo loppumaan, menevät valossakin niin päin helvettiä että ei raaski pimeällä edes yrittää.
-
Tässä viikolla ajellessani täältä Äijät-Hämeestä Varsinaiseen Suomeen kiinnitin huomiota sänkipeltojen suureen määrään koko matkalla. Minkäänlaista kyntö- kultivointi, lautasäestys tai jankkausbuumia ei ollt havaittavissa. Sänkibuumi oli vahva. Erityisesti tämä kiinnitti huomiota, kun ajattelee, miten hyvä muokkaus- ja varsinkin kevytmuokkaussyksy nyt oli. Mutta enpä itsekään mullannut kuin pari pientä lohkoa, joilla oli tehty ojitustöitä. Ainakin meidän maalajeilla kevytmuokkaus on useinmiten paras olla kevätmuokkausta.
Täälläkin havaittavissa vakavan laatuinen kyntämättömyysbuumi. Saako jotain kyntämisenlopettamisavustusta vai mistä on kyse?
Johan sitä on saanut vuosia.
Tänään vielä kääntyi maa, mutta kuorimet on sen verran kovilla että en taida huomenna enään. Yksi lopetus jäi tekemättä kun kerkesi taas tuo valo loppumaan, menevät valossakin niin päin helvettiä että ei raaski pimeällä edes yrittää.
Valoisalla aikaa aloitukset jos mahdollista tai sitten hyvät työvalot traktoriin, niin näkee :)
-
niin, eikös vanha kansa sanonnu; valkeus nauraa pimeyden töille? aikas paljon pitää paikkansa huolimatta nykyisistä valoista..
-
niin, eikös vanha kansa sanonnu; valkeus nauraa pimeyden töille? aikas paljon pitää paikkansa huolimatta nykyisistä valoista..
Kyllä mun mielestä noi pimeet hommat on kaikkein kannattavimpia!
-
12 siipeä ilman tukipyörää, kyllä uppoo, traktorista vielä lugaksen suihkupumpusta syötöt seljälleen ja vaimon tekemät superloonieristeet 05-sarjan valmetin hyttiin.
Ai että me naurettiin!!
-
Valoisalla aikaa aloitukset jos mahdollista tai sitten hyvät työvalot traktoriin, niin näkee :)
Ajo-opastin on hyvä aloitusten teossa. Monimuotoisellakin lohkolla saa helposti kaikki harjat samaan suuntaan, eikä sitten jää kiiloja lopetukseen.
-
jurttipellon päiste umpijäässä piänet sille
Täällä Perämeren pohjukassa aamulla myös -12. Eilen sänkipellolla lievää kankeutta vedossa, mutta tänään nurmipellolla mitä parhain kyntökeli. Ei kyllä enää montaa päivää näillä pakkasilla...
-
Nyt loppui kyntöbuumi kun ei enää aurat uppoa maahan, täällä Lounais-suomessakin aamulla 12 astetta pakkasta ja maa umpijäässä.
Umpijäässä?
Älä ny viiti.
On se vaan savimaa 10 senttiä jäässä monin paikoin, ei Agroluxit enää pure maahan. Ja lisää jäätyy koko ajan. Joku ikiheinäturpeikko varmasti menisi hienosti.
-
Nyt loppui kyntöbuumi kun ei enää aurat uppoa maahan, täällä Lounais-suomessakin aamulla 12 astetta pakkasta ja maa umpijäässä.
Umpijäässä?
Älä ny viiti.
On se vaan savimaa 10 senttiä jäässä monin paikoin, ei Agroluxit enää pure maahan. Ja lisää jäätyy koko ajan. Joku ikiheinäturpeikko varmasti menisi hienosti.
Lisää voimaa!
-
Nyt loppui kyntöbuumi kun ei enää aurat uppoa maahan, täällä Lounais-suomessakin aamulla 12 astetta pakkasta ja maa umpijäässä.
Umpijäässä?
Älä ny viiti.
On se vaan savimaa 10 senttiä jäässä monin paikoin, ei Agroluxit enää pure maahan. Ja lisää jäätyy koko ajan. Joku ikiheinäturpeikko varmasti menisi hienosti.
Lisää voimaa!
Valitsin kuitenkin lisää järkeä voiman sijaan ja Valmetti on kotona katoksessa odottelemassa lumikeikkaa ja Agroluxit ehjänä pihassa.
-
1968 taisi tulla routa marraskuulla. Kanalan eteisessä on niitä puolikuita eli viskarssin halenneita kiekkoleikkureita.
Tietty en kyllä vielä ite kyntäny majurilla kattelin vaa.
-SS-
-
Luulin olevani viimeinen kyntäjä, mutta ei näköjään.. vaan hämää kun ennen oli ties kuinka monta talollista työn touhussa ja nyt tuossa aukealla ei enää ole jäljellä kuin minä ja naapuri. Kuuden aikaan oli pakko lopettaa kun auroja ei enää saanut pysymään maassa. Eilen jo tarvitsi parin vedon levyisen päätyvaon että aurat sai routakerroksen alle alkuun.
Parin hehtaarin verran jäi kesken ja yksi viiden hehtaarin läntti vielä sängellä. Ehkä kuukauden päästä uusi yritys jos accuweatherin ennusteet pitää edes jotenkin paikkansa.
-
Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?
Toisaalta, ihmekös tuo, liitulakulaaksossa puitiin vielä viime viikolla vehnää....
-
Mä sentäs kerkesin tänä vuonna kaikki suunnitellut kyntää; joskus on jäänyt jotain keväällekin. Jotenkin tuntuu vaan usein siltä, että puimisten jälkeen on kaiken maailman hommaa edessä, mihin kuuluu jotenkin kaivuri. Viimeisillä kuivilla keleillä laitettiin reilu 3 km salaojaa, sitten paskanajo ja kiiruusti kyntämään. Viime torstaina sain viimeiset lopetettavat heinämaat nurin.
-
Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?
Toisaalta, ihmekös tuo, liitulakulaaksossa puitiin vielä viime viikolla vehnää....
No ehkä sen takia vihamieliseksi tulkitaan, koska tässä asiassa
oma äänensävysi on oikeastaan kuin Juniori-SAS:in.
Joo myöhäisten kasvien puinnit, sänkikalkitukset, lannanajo,
syyskylvöt, ojanperkaukset, korjaussalaojitukset, kaikki nämä
kestävät enemmän kuin kaksi päivää sellaisen kokoisilla tiloilla,
joita voidaan kutsua maatiloiksi eikä puutarhatiloiksi.
Näin minä sen käsittäisin.
Siltikin, aika hyvin ovat tuolla kerinneet kyntää, paremmin
kuin meikäläinen sivutoimiharrastelija, olihan meikäläisellä
kynnettyä 90%, silti kasvipeitteisyysprosentti 81, eikä edes
osaa syyskylvöistä kehdannut laittaa kasvipeitteisyyteen mukaan
-SS-
-
Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?
Toisaalta, ihmekös tuo, liitulakulaaksossa puitiin vielä viime viikolla vehnää....
No ehkä sen takia vihamieliseksi tulkitaan, koska tässä asiassa
oma äänensävysi on oikeastaan kuin Juniori-SAS:in.
Joo myöhäisten kasvien puinnit, sänkikalkitukset, lannanajo,
syyskylvöt, ojanperkaukset, korjaussalaojitukset, kaikki nämä
kestävät enemmän kuin kaksi päivää sellaisen kokoisilla tiloilla,
joita voidaan kutsua maatiloiksi eikä puutarhatiloiksi.
Näin minä sen käsittäisin.
Siltikin, aika hyvin ovat tuolla kerinneet kyntää, paremmin
kuin meikäläinen sivutoimiharrastelija, olihan meikäläisellä
kynnettyä 90%, silti kasvipeitteisyysprosentti 81, eikä edes
osaa syyskylvöistä kehdannut laittaa kasvipeitteisyyteen mukaan
-SS-
Sää luet mua väärin...
Mullakin on vielä pieni pala ikiheinää murskaamatta ja kyntämättä. Keväällä sitten, joutuu vielä toisen kerran glyfottaa kun 20-vuotta ollu juolalla....
-
Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?
Ei ole ehtinyt, tämä viikonloppuhommailu on sellaista että asioita pitää laittaa johonkin järjestykseen ja nyt sitten kävi näin. Tuossa oli vielä juolavehnät päässeet melkolailla valloilleen, läntti oli ruiskutettu ihan ajoissa ja halusi antaa vaikuttaa mahdollisimman pitkään joten homma oli aikataulutettu niin myöhäiselle kuin mahdollista. Samasta syystä mieluumin kyntö kuin kevytmuokkaus. Eikä tästä nyt ole mitään katastrofia tulossa, tuo viimeinen 2 hehtaaria on sellaista että sen ehkä voi kyntää jopa keväällä ilman että kuolee kuivuuteen.
-
Vihamielisten katseiden loisteessa pakko kysyä, ei aikasemmin olis ehtiny kyntää?
Toisaalta, ihmekös tuo, liitulakulaaksossa puitiin vielä viime viikolla vehnää....
Kerinny, kait, mutta eihän tässä kiire pitänyt olla.
Minulla oli lähinnä vanhoja nurmia ja kerääjäkasveja glyfolla päätettäväksi, se valui jotenkin lokakuun alkuun ja meinasin että kuukauden anna aikaa kuolla rauhassa ennen kyntöä...
Jotakuinkin niinhän se menikin, mutta vähän enemmän hosuen kun oli tarkoitus.
-
Ehkä kuukauden päästä uusi yritys jos accuweatherin ennusteet pitää edes jotenkin paikkansa.
En panis vastaan minäkään. Tosin nyt on koko viikoksi keskimäärin -10 eikä lumesta tietoakaan. Voi routaantua sen verran hyvin, ettei parin päivän suojakelit paljoa auta...
-
Ei oo buumista merkkiä tällä päin. Naapuri vähän kynsi multaisempia/juolavehnäisimpiä kohtia. Ajelin tässä yhtenä päivänä oikein kaupunkiin asti, reilu 10 km, ja yksi kynnetty pelto satui matkan varrelle. Ja peltoja on koko matkan molemmin puolin tietä, mitä nyt muutama metsäsaareke jossain välissä.
-
Jätin kynnöt ihan viimetippaan, jotta lumi piilottaisi, mutta vielä näkyy ohikulkijoille hämmästeltävää.
-
Aika moni meinaa siis turvautua keväiseen sängen muokkaamiseen, miten se toimii varsinkin silloin jos on märkä kevät? Syksyllä kynnetylle tai kevyt/raskasmuokatulle pellolle pääsee märkänä keväänä aiemmin kuin sängelle, muokattiinpa tai suorakylvettiin tuo sänki. Ja olkisen sängen keväisen muokkauksen ajankohtakin on ongelmallinen, kun oljen alla ei pelto kovin nopeasti kuivu. Usein pitää ajaa kerran, sitten antaa kuivahtaa ja ajaa vielä 1-2 kertaa äkeellä. Syksyllä kun on jo valmiiksi muokattu, ei tarvi niin kovasti säätöä, kyttää vaan sopivan kylvömuokkausajankohdan.
-
Ovat semmoista vanhaa järvenpohjaa alkaneet kyntää keväällä, aivan päällikkösatoja tuottaa, koska vedestä ei ole puutetta, on hyvin lähellä maan pintaa.
Aikaisemmin pääsee kylvöile verrattuna talven tulvajärvien liejuttamaan kynnökseen.
-SS-
-
Aika moni meinaa siis turvautua keväiseen sängen muokkaamiseen, miten se toimii varsinkin silloin jos on märkä kevät? Syksyllä kynnetylle tai kevyt/raskasmuokatulle pellolle pääsee märkänä keväänä aiemmin kuin sängelle, muokattiinpa tai suorakylvettiin tuo sänki. Ja olkisen sängen keväisen muokkauksen ajankohtakin on ongelmallinen, kun oljen alla ei pelto kovin nopeasti kuivu. Usein pitää ajaa kerran, sitten antaa kuivahtaa ja ajaa vielä 1-2 kertaa äkeellä. Syksyllä kun on jo valmiiksi muokattu, ei tarvi niin kovasti säätöä, kyttää vaan sopivan kylvömuokkausajankohdan.
Suorakylvöaikana huomasin, että alkuvuosina piti odottaa kylvöille lähtöä n. viikko kynnettyjen jälkeen. Pikkuhiljaa tilanne muuttui siten, että lopulta 6-7 vuoden jälkeen pääsin kylvöille lähes samaan aikaan kyntäjien kanssa. Toki oli vuosissakin eroja. Märkänä keväänä, kun vaikeuksia kylvöille pääsyssä oli kaikilla, sain suorakylvöt tehtyä jopa ennen muita. Olosuhteet eivät olleet hyviä kummallakaan systeemillä, mutta suorakylvöpelto kantoi paremmin. Voisin kuvitella, että sama koskisi myös kevään sänkimuokkausta.
Äkeetkin toimivat nykyisin paremmin sängillä. Nuo Topline-tyyppiset eivät herkästi oljesta tukkeudu. Piikit ovat riittävän jäykkiä kovan maan muokkaukseen, traktorit riittävän (liian?) isoja. Kylvökoneet leikkaavin vantain soveltuvat paremmin olkisen maan kylvämiseen.
Ja tietysti talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuki. Jos kerran jättää 80% sängelle talveksi, miksei sitten saman tien kaikki?
Siis oma kalusto ei enää noihin keväisiin toimiin taivu. Nyt luomussa syysmuokkaukset ovat tärkeitä. Eikä äeskään ole kovin nykyaikainen. Eikä suorakylvökone sovellu mielestäni omaan kylvösysteemiin. Olen kuitenkin seuraillut tuttuja viljelijöitä, ja huomannut tuon teknisen kehityksen. Jotkut ovat jopa vaihtaneet kultivaattorin tuollaiseen järeään äkeeseen.
-
Toissa ehtoona löytyi vielä yksi kylä, jossa kynnettiin kolmen traktorin voimin. Ei siis lainkaan harvinaista tämä buumi. Ite jätin rapsin sängen talven yli, koska räknäsin, että menee kerta-ajolla lautasmuokkaajalla kylvövalmiiksi. Säästää pari kierrosta äestystä ja lautasmuokkauksen kustannuskin paljon halvempi kuin kyntö tai kultivointi. Riskinä märkä kevät, mutta kukapa senkään tässä vaiheessa pystyy ennustamaan.
-
Niin kyntöbuumista, meidän tievarren tiloista 2 kyntää kaiken. 5 enimmäkseen kyntää ja osittain kultivoi. 1 kultivoi tai lautasmuokkaa kaikki. Suorakylväjiä ei minun lopetettuani tienvarressa ole. Tämä ei nyt ole varsinaisesti buumi, näin on tilanne ollut suunnilleen koko ajan. Kevytmuokkaus on hieman lisääntynyt talviaikaisen kasvipeitteisyyden 20 % kevytmuokkauspakon vuoksi.
-
Kohdentamisalueella varmaankin nuo sänget? Sen alueen ulkopuolella, jos ei omaa soveltuvaa kalustoa kyntämättömyyteen, niin tukien takia ei paljoa kannata miettiä rosentteja paljonko jättää kyntämättä. Omalla kohdalla kyntö kuuluu ns.pakollisena muokkausmuodotona tietyille kasveille, niin silloin sama päästää hyvä syksynä kyntämällä mahdollisimman paljon.
Jokainen todennäköisesti tuntee omat lohkonsa mikä menetelmä sopii parhaiten, toivottavasti. Kevätkynnöillä tietyillä maalajeilla kyllä pääsee parempaan loppu tulemaan monestikin, mut keväällä tuntuu monesti aika olevan kortilla, ainakin omalla kohdalla. Kyl viime keväänä rankaisi kun jäi n.80% kasvipeitteisyys ja osa sängistä ajettiin lautasella, ei kestäneet jussin jälkeistä monsuunia.
Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?
-
Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?
Oli! Ja on vieläkin viiden luomuvuoden jälkeen. Aurojen maassapysyminen oli tänä syksynäkin hankalaa. Tosin osalla lohkoista tuli vasta tänä vuonna ensimmäinen kyntö.
Sellainen lohko, jonka kyntö ei onnistunut vielä 4 v sitten lainkaan, oli tänä vuonna tosi helppo kyntää. Välissä oli 2v nurmea, keskikesän kesanto kultivoimalla ja ruis.
Toinen lohko jäi kahtena syksynä kyntämättä. Ensimmäisenä vuonna syysrypsin sängen jätin, koska uskoin sen muokkautuvan keväälläkin hyvin. Niin se menikin. Viime vuonna se piti kyntää, mutta märän syksyn ja lakoherneen vuoksi se ei onnistunutkaan. Joten nyt tuli eka kyntövuosi. Ennen sitä syys-lokakuun vaihteen pientä sadetta aurat eivät menneet maahan osalla lohkosta lainkaan. Sateen jälkeen sentään jotenkuten. Jälki oli kyllä kamalaa. Tasasin jyrsimellä.
Ongelma ei kuitenkaan luultavasti ollut maan rakenteessa minkään kyntöanturan tai suorakylvöanturan vuoksi. Lapiotestissä maa kyllä oli kohtalaisen helppoa kaivaa. Kuitenkin 10 cm alaspäin rakenne oli massiivinen ja kokkareinen. Pintaosa multava. Maalaji HeS. Epäilen maan olevan tyypiltään liettyvä, ja oletan että ongelma helpottaa, kun saan kyntösyvyyteen asti juuristoa enemmän. Maan käyttäytyminen vaatii kyllä lisää tutkimista. Lapiotestin mukaan sen ei pitänyt olla noin kovaa.
-
Toi aurojen maassapysyminen tai siis pysymättömyys on mulle mysteeri. Jos kulutusosat kunnos aura suorastaan pyytää päästä maahan ja sitä enemmän mitä kovempaa maa on.
Tietenkin jos on tarkoitus vuolla vain korttelin vahvuisesti voi ongelmia tulla. .
Itse kynnän kaikki vaikka hanhenjalkamömmeltäjäkin talosta löytyy. Syyskyntö, koska sato putoaa kevätkynnöllä enemmän kuin tukiroposet on. Mömmeltäjällä pääsee joskus samaan satoon kuin kyntämällä useimmiten vajaaksi jää.
Keveitä maita mulla, muilla maalajeilla saattaa mömmeltäjäkin kyntensä näyttää.
-
Mysteeri se on minullekin. Vantaat miltei uudet ja hain uudet kärjet varta vasten. Syvyydeksi tavoittelin n. 20 cm. Kyllä näillä samoilla auroilla kynnettiin vielä ennen suorakylvöaikaa ihan normaalisti. No kyllä se tästä alkaa tulevina vuosina taas hyvin sujumaan, kun saa viljelykierron kohdalleen ja kynnön sopivasti toistuvaksi. Tavoitteena kyntö joka 5. vuosi. Tarvittaessa useammin.
-
Itsellä ei suorakylvökokemuksia ole, joten viisaus on siellä pääs.
Kai se maa sit kovaksi menee ja 20 cm on ihan jo kyntösyvyyksiä.
Se on täälläpäin tiedos et ahkera kiekkomömmeltäminen useita vuosia peräkkäin kovettaa maan. Jyräysvaikutusta kai ilmenee.
-
Don Essex, miksi siirryit luomuun ja luovuit suorakylvöstä?
-
Don Essex, miksi siirryit luomuun ja luovuit suorakylvöstä?
Kate?
-
Moon aina kyntäny kaikki syksyllä.
-
Oliko muuten Don Essexillä kyntö tiukempaa (maanrakenne?) ensi kerralla, kun siirryit suorakylvöstä luomuun ja kyntöön?
Ongelma ei kuitenkaan luultavasti ollut maan rakenteessa minkään kyntöanturan tai suorakylvöanturan vuoksi. Lapiotestissä maa kyllä oli kohtalaisen helppoa kaivaa. Kuitenkin 10 cm alaspäin rakenne oli massiivinen ja kokkareinen. Pintaosa multava. Maalaji HeS. Epäilen maan olevan tyypiltään liettyvä, ja oletan että ongelma helpottaa, kun saan kyntösyvyyteen asti juuristoa enemmän. Maan käyttäytyminen vaatii kyllä lisää tutkimista. Lapiotestin mukaan sen ei pitänyt olla noin kovaa.
Eikös HeS ongelma ole, että ei kestä isoa vesimäärää helposti liettyvänä maalajina? Viljavaahan se yleensä on. Omakohtaista kokemusta vain kukkamullikoista.
Tuli kokeiltua erilaisia muokkausvariaatioita useamman vuoden testinä (HHt) potun jälkeen (osittain tiukkaa ja kokkareista) ja yleensä lautasella kylvömuokattuna suojavilja-nurmi kasvuston jälkeinen kyntö tiukempaa kuin, että olisi kynnetty perunan jälkeen samalle viljelykierrolle kuin aiemmin mainitussa.
Kovemman ja kokkareisen maan käsittelin kokeilussa syksyllä jankkurilla ja kynnöllä, keväällä 2x äestys,kierto suojavilja-apilanurmi-kaura(italoheinällä) tämän jälkeen kyntö sujui paremmin ja kokkareinen kohta murustui paljon paremmin. Mut jankkuroinnin lopetin myöhemmin kokonaan sänkiin ja pottumaihin.
-
Parin hehtaarin verran jäi kesken ja yksi viiden hehtaarin läntti vielä sängellä. Ehkä kuukauden päästä uusi yritys jos accuweatherin ennusteet pitää edes jotenkin paikkansa.
Luja usko ilmastonmuutokseen palkittiin ja keskeneräisen sai kynnettyä loppuun ennenkuin uusi jääkausi iski.
-
Siis maa suli ja oli ihan kuivaa. Viime yönä ja tänä aamuna oli Salossa -15,1 astetta pakkasta !
Nyt on taas lämpimän puolella. Mää lähren kohta kauppan hakemaan 50000 m2 routamattoo rapsin suojaksi , jos nämä säät eivät tästä ala normalisoitua.
-SS-
-
Siis maa suli ja oli ihan kuivaa. Viime yönä ja tänä aamuna oli Salossa -15,1 astetta pakkasta !
Nyt on taas lämpimän puolella. Mää lähren kohta kauppan hakemaan 50000 m2 routamattoo rapsin suojaksi , jos nämä säät eivät tästä ala normalisoitua.
-SS-
Jokohan lie täällä taas syysrapsit siunattu, lunta ja vettä vuorotellen, jäätyneeseen maahan. Kaikki vesi jää pellolle, kun ei alas pääse eikä virtaa nollakaadolla minnekään. Nyt taitaa sadella vettä, päivän pyryttänyt lunta. Pakkasilta suojaa tää lumimäärä mitä on tullut, muttakun jokatoinen päivä on plussaa ja pakkasta, vuorotellen.
Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.
-
Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.
Meillä ei ihan nollakaatoja (Savossa menisi kyllä tasamaasta) ja syysrypsi sopisi loistavasti nurmikiertoon, mutta vielä olen koettanut ajatella realistisesti. Pari vuotta on 20 kg Largoa odottanut, josko kuitenkin toiveajattelu voittaisi...
-
Normi alkutalvi. Kai pitäs uskoa ja luovuttaa, ei näille selkosille nää syyskasvit sovi ei millään.
Meillä ei ihan nollakaatoja (Savossa menisi kyllä tasamaasta) ja syysrypsi sopisi loistavasti nurmikiertoon, mutta vielä olen koettanut ajatella realistisesti. Pari vuotta on 20 kg Largoa odottanut, josko kuitenkin toiveajattelu voittaisi...
Miten ne testit silloin aikoinaan onnistui ?
-
Takapyöräkone tiivistää pinnan liikaa ja vesi jää pintaan ja jäätikkö on valmis.
-
Savon hietamailla syysrypsin talvehtiminen ei epäonnistunut kertaakaan niiden 3-4 talven aikana kun sitä oli viljelyssä.. Kylvön jälkeen harjoille muokkaus ja lunta riitti suojaksi koko talveksi huhtikuulle saakka...
Kymen savilla ei oo srypsi kovin onnistunut kun ei ole lunta tarpeeksi ja lämpö sahaa kovan pakkasen plussan väliä...
Kynnetystä savesta ei saa riittävästi muokattua tavaraa irti että sais nätille harjoille.
-
Syysrapsin talvehtiminen kuulemma epäonnistuu liian myöhäisen kylvön ja liian vähäisen syyslannoituksen takia. Varsinkin typenpuute aiheuttaa, että rapsi venyy pituutta mutta jää ohkaiseksi. Kuulemma paksu ja syvä juuri, matalalla lehtikasan alla oleva kasvupiste ja riittävä ravinnepaketti parantaa talvehtimista myös jäätikön alla. Jäätikkö ei ehkä tule niin helposti runsaaseen kaalikasvustoon kuin viljan oraalle.
Koska kasvukautta pitää olla vähintään 500 astetta syysrapsille, kerää se melkoisen määrän ravinteitakin sillä välillä. Liian alhainen lannoitus riskeeraa talvehtimisen.
Tuon olen lukenut ruotsalaisista materiaaleista. Kai jossakin Bernerin rapsiesityksessä on tätä samaa viestitetty.
-SS-
-
Miten ne testit silloin aikoinaan onnistui ?
Ruisvehnästä ei keväällä löytynyt mitään, viereen kylvetystä ruiskoeruudusta pari piippaa keväällä. Perusongelma noissa pikkukokeiluissa on taloudellisen riskin puute. Olen hiljalleen tullut siihen tulokseen, että kaikkea uutta pitää kokeilla sen verran reilusti, että epäonnistuminen kirpaisee myös taloudellisesti. Silloin tulee satsattua tarpeeksi, pikkukokeilut helposti hautautuvat tärkeämpien töiden alle. Mutta ei olla vielä hylätty, ensi kesänä tulee taas nurmen lopetukseen pari lohkoa, joissa pellon pintamuotoilu on jo tavoitetasolla.