Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Ojala - 19.01.09 - klo:19:15
-
Ennakko tietoja on kuulunu ettei ainakaan ep:een alueella
rahooteta enää yhen ropon yksiköitä, kaks pitää olla
heti lähösä ja optiota vähintään toisille kahelle :o
Vai onko tämä luettava niin ettei rahootusta enää pienille
riittäny ???
-
Ennakko tietoja on kuulunu ettei ainakaan ep:een alueella
rahooteta enää yhen ropon yksiköitä, kaks pitää olla
heti lähösä ja optiota vähintään toisille kahelle :o
Vai onko tämä luettava niin ettei rahootusta enää pienille
riittäny ???
Ei varmaan jää tulosta "pienissä" yksiköissä riittävästi ;D
-
Meillä ei yks´robosia kätellä!
-
Yhden robon navetassa nousee lehmäpaikan hinta helposti yli 10t€. Jos ei 2007 huomannut myydä puuta perämettästä ja rahoita sillä osaa navettaa, niin ei edes likwiä saa näyttämään tarpeeksi hyvältä. Katsovat kuulemma myös yrittäjän(jien) työmääriä. Jos nousee liian ylös niin lisäävät ulkopuolisen työntekijän. Myös koneistuksen pitää olla suhteessa eläinmäärään.
Kahden robon yksikössä kustannusarviosta tippuu 30 - 40 % pois lehmäpaikan hinnasta. Siitä voi kukin miettiä mitä se tekee kannattavuudessa...
-
Ennakko tietoja on kuulunu ettei ainakaan ep:een alueella
rahooteta enää yhen ropon yksiköitä, kaks pitää olla
heti lähösä ja optiota vähintään toisille kahelle :o
Vai onko tämä luettava niin ettei rahootusta enää pienille
riittäny ???
mites toi karuselli..? :)
-
Vaikeaahan se on ollut vanhoillakin ehdoilla saada kannattavaksi saati nykyisillä avustusprosentiilla.
jos muitakin hankkeita vaan löytyy ja kannattavimmat vain rahoitetaan jää yksiropoiset automaattisesti ulkopuoliseksi.
Ja ihmettelen jotta nykyisillä rahoituksilla ylensäkkään kukaan alkaa uusia navetoita rakentamahan.
-
Mielenkiintosta nähä mitä nyt tulevan vuuen päätökset on. Kyllä pohojosella alueella varmasti normaaleja navetoitaki nousee, koska ei ne suuret tulot vaan sopivat menot ;D Isoja tähän pohjoselle alueelle sopii vain rajoitettu erä pelto ja paskapolitiikan vuoksi. Eli toivottavasti jatkossakin saa kaikki kukat kukkia! ja kyllä pieni on kaunista jatkossakin jos työntekijöitä ja peltoa ei piisaa riittämiin. Hullun hommaa tappaa itteään velalla ja työllä vain sen vuoksi että pitää olla isua ja komiaa! :)
-
hullun hommaa täppäillä pikku puuhalassa tulokatto 20 000€ euroa tulee täyteen jo pelkillä tuillakin.
-
Yhden robon navetassa nousee lehmäpaikan hinta helposti yli 10t€. Jos ei 2007 huomannut myydä puuta perämettästä ja rahoita sillä osaa navettaa, niin ei edes likwiä saa näyttämään tarpeeksi hyvältä. Katsovat kuulemma myös yrittäjän(jien) työmääriä. Jos nousee liian ylös niin lisäävät ulkopuolisen työntekijän. Myös koneistuksen pitää olla suhteessa eläinmäärään.
Kahden robon yksikössä kustannusarviosta tippuu 30 - 40 % pois lehmäpaikan hinnasta. Siitä voi kukin miettiä mitä se tekee kannattavuudessa...
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
-
Yhden robon navetassa nousee lehmäpaikan hinta helposti yli 10t€. Jos ei 2007 huomannut myydä puuta perämettästä ja rahoita sillä osaa navettaa, niin ei edes likwiä saa näyttämään tarpeeksi hyvältä. Katsovat kuulemma myös yrittäjän(jien) työmääriä. Jos nousee liian ylös niin lisäävät ulkopuolisen työntekijän. Myös koneistuksen pitää olla suhteessa eläinmäärään.
Kahden robon yksikössä kustannusarviosta tippuu 30 - 40 % pois lehmäpaikan hinnasta. Siitä voi kukin miettiä mitä se tekee kannattavuudessa...
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Perämetsärahoitus on tietenkin järkevää vaan silloin, kun saadaan pääomalle isompi korko. Suoraan verrannollisia tilanteita ei tietenkään ole lainapääoman otto ja puun myynti, kun myynti on pääomatuloa ja saa siinä heittää siivun verottajalle. Aika monesti perämetsärahoituksen ainut motiivi on saada suht kiireesti positiivista kassavirtaa, kannattavuudesta huolimatta.. :P
-
Täälläpäin ei oo noita murheita, kun ei oo perämettää. (Ei oikein lähimettääkään) ;)
-
kyllä se tuo yhden robon yksikkö on p-p:n alueellakin liian pieni uudisrakennukseen...
tuli heti papereita jättäessä kommentti että pitäisi olla yli sata lypsävää jotta uudisrakennus saisi rahoituksen. ei kun entistä remppaan ja katotaan parin vuoden päästä uudelleen.
-
Täälläpäin ei oo noita murheita, kun ei oo perämettää. (Ei oikein lähimettääkään) ;)
On sitä, mutta on jo nurin... ::)
-
Yhden robon navetassa nousee lehmäpaikan hinta helposti yli 10t€. Jos ei 2007 huomannut myydä puuta perämettästä ja rahoita sillä osaa navettaa, niin ei edes likwiä saa näyttämään tarpeeksi hyvältä. Katsovat kuulemma myös yrittäjän(jien) työmääriä. Jos nousee liian ylös niin lisäävät ulkopuolisen työntekijän. Myös koneistuksen pitää olla suhteessa eläinmäärään.
Kahden robon yksikössä kustannusarviosta tippuu 30 - 40 % pois lehmäpaikan hinnasta. Siitä voi kukin miettiä mitä se tekee kannattavuudessa...
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Viime vuonna vielä, olisi kannattanut lyödä kaikki metsät sileäksi, nyt voi mennä jonkin aikaa että hinnat taas korjaantuu.
Toisaalta, metsiä kyllä kannattaa hakata aina, kun siellä on hakatavaa, se raha kasvaa melkein missä vaan paremmin kuin metsässä, kunhan vaan sijoittaa sen.
Ostaa vaikka peltoja lisää, jos ei muuta keksi, arvonnousu ainkin jossakin päin maata on moninkertainen ja täällä pohjoisessakin tuet monikymmenkertaiset pellolla, metsän kasvuun verrattuna.
-
Mitenhän emonavetoiden kohdalla?
-
Mitenhän emonavetoiden kohdalla?
Minut heitettiin ulos, kun menin kysymään, alle 80 emon tilallisten kanssa ei edes keskustella navetoista ...
-
Elikkä ennen investointia pitää jo olla 80 emoa? ???
-
Elikkä ennen investointia pitää jo olla 80 emoa? ???
Sekä kunnolla peltoja tuolle karjalle ...
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
-
Elikkä ennen investointia pitää jo olla 80 emoa? ???
Sekä kunnolla peltoja tuolle karjalle ...
Hehtaari per/emo, sehän ei mahdoton ala ole. Osa pärjää vähemmälläkin, ostorehua tarvittaessa.
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
Eikös se ollut ettei uusia enää rahoiteta, vanhojen peruskorjaukseen saa
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
Eikös se ollut ettei uusia enää rahoiteta, vanhojen peruskorjaukseen saa
Saisko jos tekis yli sadan lehmän parsnavetan? ::)
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
Parsihelvetti... alkaa parsinavetat riittää.
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
Eikös se ollut ettei uusia enää rahoiteta, vanhojen peruskorjaukseen saa
Sitä tuskin voidaan päättää suomessa. Niin kauan kun parsinavetat on mm eläinsuojelullisesti sallittuja ei niitä voida investointituellisesti asettaa eriarvoiseen asemaan. Jos joku pikkuhit*eri ET konttorissa näin väittää, eikun tilille.
Kannattaa tilastollisesti rakantaa EP:llä, siellä lainoitetaan eniten vajailla piirustuksilla, suurimmilla lainasaldoilla, vajailla kiintiöillä yms lain rajoja hakien. Vielä ei ole kukaan pelistä pyytänny selvitystä, mutta aika hyvin on lisäbudjeteista sinne myönnetty. Tuskin meno muuttuu vaikka pelissä uusia sääntöjä.
-
Joku sanoi, ettei parsinavetat saa enää investointitukea, pitäneekö paikkansa?
kyllä saa! tuli korjaus euroopasta
Eikös se ollut ettei uusia enää rahoiteta, vanhojen peruskorjaukseen saa
Sitä tuskin voidaan päättää suomessa. Niin kauan kun parsinavetat on mm eläinsuojelullisesti sallittuja ei niitä voida investointituellisesti asettaa eriarvoiseen asemaan. Jos joku pikkuhit*eri ET konttorissa näin väittää, eikun tilille.
Kannattaa tilastollisesti rakantaa EP:llä, siellä lainoitetaan eniten vajailla piirustuksilla, suurimmilla lainasaldoilla, vajailla kiintiöillä yms lain rajoja hakien. Vielä ei ole kukaan pelistä pyytänny selvitystä, mutta aika hyvin on lisäbudjeteista sinne myönnetty. Tuskin meno muuttuu vaikka pelissä uusia sääntöjä.
te-keskuksissa on alueelisia eroja.. valitetavasti näin vain on. joku yhteinen perusrunko niille pitäis saada päätöksien tekoon, muuten menee kaikki päin v...ua jokapuolella >:(
-
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Tällainen ajatusmaailma kun alkaa yleistyä, niin maatalous on tuhoon tuomittu. Sitähän varten ne perämetsät on kansalle jaettu, että sieltä otetaan. Mettällä kukaan mitään tee. Pellosta ja navetasta se tulo lähtee. Kyllä näin on jämpti 8)
-
Mielenkiintoinen kysymys tämä perämetsärahoitus. Miljoonan ekun läävään omarahoitus leimikolla tarkoittaa sitä, että 10 000 kuutiota puuta pinoon. AB -alueella riittää mokomaan kasaan 30 ha vankkaa kuusikkoa, mutta c2 :lla tarvitaan 50 ha ja c2p ja siitä ylöspäin satoja hehtaareja. Kysynkin, että onko metsä järkevä pankki naventekijälle, joka saa pääomalle ehkäpä prosentin tuoton. Saattaapi olla, että pankki tykkää järkevästä metsänhoidosta, hakkuut suunnitelman mukaisesti ja metsärahat vaikkapa pankkiin korkoa kasvamaan tai järkeviin osakesijoituksiin, joita nyt on tarjolla. Vastineeksi pankki antaa kohtuullisella korkolla lainaa ja vieläpä asiallisella marginaalilla.
Jos itse suunnittelisin navetan rakentamista, ottaisin pankista lainan, säästäisin ja hakkaisin metsiä järkevästi. Ehkäpä pistäisin metsätulot metsäpinta-alan kasvattamiseen.
Tällainen ajatusmaailma kun alkaa yleistyä, niin maatalous on tuhoon tuomittu. Sitähän varten ne perämetsät on kansalle jaettu, että sieltä otetaan. Mettällä kukaan mitään tee. Pellosta ja navetasta se tulo lähtee. Kyllä näin on jämpti 8)
Itse olen samaa mieltä, kaikki ulkopuolinen taloudellinen valta mikä tilanpidossa on, on aina haitta ja riski, joka voi realisoitua.
Suhdanteet muuttuu, ajat muuttuu, tuet muuttuu, jne ....
Velka on aina silloin taakka, riski joka voi realisoitua.
-
Kun tuet lähtee,niin velka jää. Näin meillä etelässä.
-
Viäkö joku om saanunna AB-aluveelle uurellen navetallen lainatarjooksia? Kehuvatten notta norrttia ja Poutiaaanen on aenaki irtisanoomasan kilipoo vanahojakkii!
-
KAttoos ville pirua= Mualiman kaikkeuren piänin hiukkaane:
Tukea haettu lähes 1 500 investointiin
Maatalouden investointitukia on haettu yhteensä 1 497 investointiin. Avustusta haettiin 53 miljoonan euron edestä ja korkotukilainaa 129 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että jätettyihin hakemuksiin tehdään päätökset TE-keskuksissa maaliskuun loppuun mennessä.
Euromääräisesti tarkasteltuna suurin kohde olivat lypsykarjanavetan uudisrakentamista, peruskorjausta tai laajentamista koskevat hankkeet. Näiden yhteenlaskettu rakennuskustannus on 79 miljoonaa euroa. Kyseisiä hakemuksia saapui 139 kappaletta, joista 25 Etelä-Suomen A- ja B-tukialueelta. Lihakarjanavetoita koskevia hankkeita haussa oli 42, joiden rakennuskustannus nousee 11 miljoonaan euroon.
Kappalemääräisesti eniten saapui salaojitusta koskevia tukihakemuksia, yhteensä 457. Niissä haettiin tukea 14 miljoonan euron kustannuksiin. Toiseksi eniten eli 168 saapui kuivureita koskevia hakemuksia. Niissä tukea haettiin yhteensä 22 miljoonan euron kustannukseen.
Sika- ja siipikarjatalouden osalta haettavana oli tuki vain tuotantoa lisäämättömiin investointeihin. Näitä hakemuksia oli yhteensä 39 kappaletta, joista 24 kohdistui perinteisten kanahäkkien korvaamiseen virikehäkeillä. Kasvihuonehakemuksia oli 33.
Investointiavustuksiin on vuonna 2009 käytettävissä varoja noin 135 miljoonaa euroa. Seuraava investoinitukien hakukierros on 15.2. - 15.4.
23.01.2009