Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Eemeli - 14.09.16 - klo:07:32

Otsikko: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Eemeli - 14.09.16 - klo:07:32
Sama pätee c-alueen tissinkoittoon.
Euroopan parhaimmalla tuottajahinnalla, parhaimmilla etuisuuksilla, ei kun kriisiä kriisin perään.

Eiköhän pohjoisen tissinkoitto kannattaisi jo tässä vaiheessa ajaa alas.
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Veeti - 14.09.16 - klo:07:36
Kiireesti sittenkin.
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Oksa - 14.09.16 - klo:07:37
ja sillä saavutettais........ mitä?
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Muujussi - 14.09.16 - klo:07:43
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Ärrpää - 14.09.16 - klo:07:47
Sama pätee c-alueen tissinkoittoon.
Euroopan parhaimmalla tuottajahinnalla, parhaimmilla etuisuuksilla, ei kun kriisiä kriisin perään.

Eiköhän pohjoisen tissinkoitto kannattaisi jo tässä vaiheessa ajaa alas.

 Onko Eemelin farmi yksi joka viidennestä: http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-paljasti-joka-5-s-yritysjohtaja-voi-olla-psykopaatti-luovat-paljon-kaaosta-6582387
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Oksa - 14.09.16 - klo:08:02
mutta onko ihan varma että nykyisillä päätäjillämme saisimme tuon rahan parempaan käyttöön?   epäilen vahvasti.... tuosta nyt jää iso osa kotimaahan kuleksimaan...
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Ärrpää - 14.09.16 - klo:08:06
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.

 Nyt olis oikein hyvä tilaisuus erottautua Veeti&Eemeli&Sepedeus argumentoinnin tasosta; mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: iskra - 14.09.16 - klo:08:10
mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...
[/quote]

  Olis myös kiva tietää miten siellä jaetaan navetoihin investointitukia ja muita jonnekin Kiirunan korkeudelle..
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: der bauer - 14.09.16 - klo:08:40
mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...

  Olis myös kiva tietää miten siellä jaetaan navetoihin investointitukia ja muita jonnekin Kiirunan korkeudelle..
[/quote]

"I de flesta fall kan du få stöd för högst 40 procent av utgifterna som ger rätt till stöd. Om din verksamhet finns inom glesbygd i norra Sverige och bidrar till att hålla markerna öppna kan länsstyrelsen i vissa fall besluta om att du kan få upp till 50 procent i stöd."
Inv tuki maks.40%, mutta tietyissä tapauksissa, jos investoinnin ansiosta maisema pysyy avoinna niin POHJOIS Ruotsissa voit saada 50%. Ja kansallinen kilo tuki Kirunan korkeudella on 1,36 kruunu (14snt/l)
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: iskra - 14.09.16 - klo:08:51


  Olis myös kiva tietää miten siellä jaetaan navetoihin investointitukia ja muita jonnekin Kiirunan korkeudelle..
[/quote]

"I de flesta fall kan du få stöd för högst 40 procent av utgifterna som ger rätt till stöd. Om din verksamhet finns inom glesbygd i norra Sverige och bidrar till att hålla markerna öppna kan länsstyrelsen i vissa fall besluta om att du kan få upp till 50 procent i stöd."
Inv tuki maks.40%, mutta tietyissä tapauksissa, jos investoinnin ansiosta maisema pysyy avoinna niin POHJOIS Ruotsissa voit saada 50%. Ja kansallinen kilo tuki Kirunan korkeudella on 1,36 kruunu (14snt/l)
[/quote]

  Entäs maidon litrahinta,, koneiden ja tarvikkeiden hiinat vs.Suomi..
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Sepeteus - 14.09.16 - klo:08:57
Keskustelu menee kyllä väärille urille, jos omaa hölmöyttä verrataan toisten hölmöyteen. Eikö olisi parempi jos olisimme edes joskus viisaampia, kuin ruotsalaase. 🎅🎅🎅🎅🎅
 
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Jätkä - 14.09.16 - klo:08:58
Näyttää olevan enemmän myös tukialueitakin kuin Suomessa.
http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html)
(http://www.jordbruksverket.se/images/18.12a26704152c4e94c0db1340/1455090539845/St%C3%B6domr%C3%A5den+2016+ver2+%28002%29.jpg)
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Ärrpää - 14.09.16 - klo:09:09
Keskustelu menee kyllä väärille urille, jos omaa hölmöyttä verrataan toisten hölmöyteen. Eikö olisi parempi jos olisimme edes joskus viisaampia, kuin ruotsalaase. 🎅🎅🎅🎅🎅
 

 Koko ajan ollaan. Ruotsalaiset on ihan jävliga imbesil kun eivät maksa maidulle hirmuisia lappland förschkot pengarna eller krunor...
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: iskra - 14.09.16 - klo:09:51
  Senverran ovat olleet viisaampia etteivät ole ottaneet euroa rahakseen..
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Eemeli - 14.09.16 - klo:10:09
Eivätkä kai ole alkaneet siirtää maataloutta pohjoiseen, mitä meillä täällä hölmölässä.
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: icefarmer - 14.09.16 - klo:10:54
Näyttää olevan enemmän myös tukialueitakin kuin Suomessa.
http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html)
(http://www.jordbruksverket.se/images/18.12a26704152c4e94c0db1340/1455090539845/St%C3%B6domr%C3%A5den+2016+ver2+%28002%29.jpg)
kyllä tuo suomen tukimalli on eemelin älylliselle tasolle parempi, sen se kuvittelee ymmärtävänsä :o :o :o :o
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Muujussi - 14.09.16 - klo:16:38
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.

 Nyt olis oikein hyvä tilaisuus erottautua Veeti&Eemeli&Sepedeus argumentoinnin tasosta; mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...

Kuka sanoi mitään maatalouden pärjäämisestä? Maan talous ja maatalous on eri asia?

Mutta juu. On muitakin merkittäviä eroja. Ruotsissa ei ole väkisin asutettu pohjoista vaan asutuksen ja maatalouden on annettu keskittyä sinne minne se on mennyt,
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Muujussi - 14.09.16 - klo:16:40
Näyttää olevan enemmän myös tukialueitakin kuin Suomessa.
http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html (http://www.jordbruksverket.se/amnesomraden/stod/jordbrukarstod/nationelltstod/villkor.4.153525ec1520bcbe858acfa5.html)
(http://www.jordbruksverket.se/images/18.12a26704152c4e94c0db1340/1455090539845/St%C3%B6domr%C3%A5den+2016+ver2+%28002%29.jpg)

Ja tohon karttaan kun vedät Uppsalan korkeudelle vaakaviivan niin maataloudesta 90% on sen alapuolella. Myös maidontuotannosta. Samoin asutuksesta varmaan yleensäkin. Ruotsissa on puolet maasta varsin harvaan asutettua eikä se ole siellä vauhtia haitannut? Paremmin menee kuin meillä? Mutta täällä tarttis joka peräkylä pitää asuttuna kun sillä lailla meillä kuulemma menisi paremmin? Bullshit.
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Ärrpää - 14.09.16 - klo:16:47
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.

 Nyt olis oikein hyvä tilaisuus erottautua Veeti&Eemeli&Sepedeus argumentoinnin tasosta; mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...

Kuka sanoi mitään maatalouden pärjäämisestä? Maan talous ja maatalous on eri asia?

Mutta juu. On muitakin merkittäviä eroja. Ruotsissa ei ole väkisin asutettu pohjoista vaan asutuksen ja maatalouden on annettu keskittyä sinne minne se on mennyt,

 Tuossa on yksi ero, missä/mitä ne muut ovat?
Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Muujussi - 14.09.16 - klo:16:52
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.

 Nyt olis oikein hyvä tilaisuus erottautua Veeti&Eemeli&Sepedeus argumentoinnin tasosta; mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...

Kuka sanoi mitään maatalouden pärjäämisestä? Maan talous ja maatalous on eri asia?

Mutta juu. On muitakin merkittäviä eroja. Ruotsissa ei ole väkisin asutettu pohjoista vaan asutuksen ja maatalouden on annettu keskittyä sinne minne se on mennyt,

 Tuossa on yksi ero, missä/mitä ne muut ovat?

Ruotsin poliittinen kulttuuri toimii. Siellä liikenneministeri olisi jo ymmärtänyt erota. Esimerkkejä löytyy. Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi. Ruotsissa on parempi keskustelukulttuuri. Ruotsissa on työpaikoilla parempi henki vaikka työntekijällä on vähintään samat tai paremmat oikeudet. Mutta siellä ei johdeta pelolla vaan muuten. Jonka seurauksena sitten on luottamusta ja joustoja ja paikallista sopimista.


Otsikko: Vs: Ei kannettu vesi kaivossa pysy
Kirjoitti: Ärrpää - 14.09.16 - klo:17:21
Ainakin se että useampi sata miljoonaa vuodessa voitaisiin käyttää järkevämpiin tarkoituksiin, Jos onnistuisi kuten Ruotsissa jossa ei juuri tuhlailla rahaa kansallisiin tukiin vaan pärjätään pitkälle EU-rahalla niin saattaisi olla että saataisiin Ruotsin tavoin maan talous kuntoon.

 Nyt olis oikein hyvä tilaisuus erottautua Veeti&Eemeli&Sepedeus argumentoinnin tasosta; mikä on ruotsissa maatalouden hyvin pärjäämistä? eikö ruotsin ja suomen kansantalouksilla ole muita "merkittäviä" eroja kuin maatalouden kansallisesti maksettavat tuet? montako % maatiloista pitää mennä vuodessa konkurssiin, että rakenne kehittyy suotuisaan suuntaan? muutama taulukko aikasarjoista eri tilatyyppien tuloksista kanssa olis kiva ylläri...

Kuka sanoi mitään maatalouden pärjäämisestä? Maan talous ja maatalous on eri asia?

Mutta juu. On muitakin merkittäviä eroja. Ruotsissa ei ole väkisin asutettu pohjoista vaan asutuksen ja maatalouden on annettu keskittyä sinne minne se on mennyt,

 Tuossa on yksi ero, missä/mitä ne muut ovat?

Ruotsin poliittinen kulttuuri toimii. Siellä liikenneministeri olisi jo ymmärtänyt erota. Esimerkkejä löytyy. Ruotsin elinkeinorakenne on monipuolisempi. Ruotsissa on parempi keskustelukulttuuri. Ruotsissa on työpaikoilla parempi henki vaikka työntekijällä on vähintään samat tai paremmat oikeudet. Mutta siellä ei johdeta pelolla vaan muuten. Jonka seurauksena sitten on luottamusta ja joustoja ja paikallista sopimista.

 Meleko hyvä, kyllä tuo tänne böndepalstalle kelpaa.