Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Sivupersoona - 13.09.16 - klo:22:34
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Onhan täällä, minä ja SS....
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Onhan täällä, minä ja SS....
No kirjoitappas nyt alkuunsa plogi kannattavan rapsinviljelyn pääperusteista :D
-
Onhan täällä, minä ja SS....
Tate ja Joose niitä guruja täällä on. Me muut vain hölötetään.
Ja ainakin multa puuttuu se halli, mistä tulee kananpötköö mitä vois laittaa kasitonnarin pohjustukseksi...
-
Onhan täällä, minä ja SS....
Tate ja Joose niitä guruja täällä on. Me muut vain hölötetään.
Ja ainakin multa puuttuu se halli, mistä tulee kananpötköö mitä vois laittaa kasitonnarin pohjustukseksi...
Juu ei kyllä se kananpötkö on Maaseudun Tiedettäkin toimivampi resepti.
-SS-
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Onhan täällä, minä ja SS....
Sää paskahousu, pysy pelle vaan niissä kortsurullausohjeissasi, vajakki.
-
Nykyään on vaan niin valtavasti tietoa ja asioilla on niin monta näkemystä että ei ole ihan helpoimmasta päästä neuvoa oikein mitään ja ketään maataloustouhuissa. Sadon määrä kun ei enää korreloi tuottavuutta ja oman työn hintaa moni laskee niin monella lailla. Rupee siinä sitten neuvomaan muita. Itteä kiinnostaa kovasti ne jotka tänäpäivänä tekee tulosta että mitä ja miten ne oikein työnsä toteuttaa...
-
"oman työn hintaa moni laskee niin monella lailla."
Meillä nuorilla oma työ on ilmaista eikä sille lasketa hintaa. Lelut on vaan vaihtuneet isompiin, sillä muutama vuosi takaperin istuttiin hiekkalaatikolla traktoreilla leikkien.
Kertokaas että missä vaiheessa sille omalle työlleen alkaa laskea jotain hintaa... Ihan vaan että tiedän varautua
-
"oman työn hintaa moni laskee niin monella lailla."
Meillä nuorilla oma työ on ilmaista eikä sille lasketa hintaa. Lelut on vaan vaihtuneet isompiin, sillä muutama vuosi takaperin istuttiin hiekkalaatikolla traktoreilla leikkien.
Kertokaas että missä vaiheessa sille omalle työlleen alkaa laskea jotain hintaa... Ihan vaan että tiedän varautua
Oman työn hinta meikäläisellä on miinusmerkkinen.
Perustelu: olisin kaupunkilla pahanteossa ja törsäämässä,
jos en vahtisi pikkuisia rapsinsiemeniä kellimässä omassa
pitkulaisessa kajakissaan.
-SS-
-
Huippuälykkäät nerogurut menevät täällä hukkaan.
-
Huippuälykkäät nerogurut menevät täällä hukkaan.
Mää sain Valittujen Palojen älykkyystestistä tulokseksi jotain 40. Katsoin sitten Otavan Isosta Tietosanakirjasta, mitä se merkitsisi. Kuulemma 40 ÄO :lla ei itse pysty sitomaan kengännauhoja.
Mutta 40 kuitenkin on riittävä älykkyysosamäärä siihen, että ymmärtää ostaa tarralenkkarit.
-SS-
-
Mää sain Valittujen Palojen älykkyystestistä tulokseksi jotain 40. Katsoin sitten Otavan Isosta Tietosanakirjasta, mitä se merkitsisi. Kuulemma 40 ÄO :lla ei itse pysty sitomaan kengännauhoja.
Mutta 40 kuitenkin on riittävä älykkyysosamäärä siihen, että ymmärtää ostaa tarralenkkarit.
-SS-
[/quote]
Mahtavaa itsetutkiskelua!! Olipa testissä kun testissä tulos mikä tahansa niin sen kans pitää tulla toimeen....sen tuloksen
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Onhan täällä, minä ja SS....
Skn,agronetin koeruutuviljelijä ;D
Muttei sillä maata sitte enempään riitäkkään :-\
-
mutta voihan se koeruutu olla vaikka kilsa sivuunsa...
-
mutta voihan se koeruutu olla vaikka kilsa sivuunsa...
Normaali pohojammaalaanen "koeruutu" :)
-
Nykyään on vaan niin valtavasti tietoa ja asioilla on niin monta näkemystä että ei ole ihan helpoimmasta päästä neuvoa oikein mitään ja ketään maataloustouhuissa. Sadon määrä kun ei enää korreloi tuottavuutta ja oman työn hintaa moni laskee niin monella lailla. Rupee siinä sitten neuvomaan muita. Itteä kiinnostaa kovasti ne jotka tänäpäivänä tekee tulosta että mitä ja miten ne oikein työnsä toteuttaa...
Neuvonnalla on ollut kymmeniä vuosia ongelmana miten välttää ylituotanto ja saada tuotanto nousuun..
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Eiköhän suurin osa ProAgrian asiantuntijoista ole kotona maataloustöitä tehnyt ja moni tekee vieläkin. Tietokonesuuntautuneet nörtit ovat sitten tietokonesuuntautuneissa hommissa, mutta suurin osa on kyllä tukevasti kiinni reaaliprosessissa. Maailma on vain muuttunut aika paljon niistä ajoista, jolloin maamiesseuran kokouksiin tuotiin apulantasäkkejä näytille ja kerrottiin, että näitä ne eturivin viljelijät peltoon levittävät, 5 - 10 säkkiä hehtaarille.
Viljelijöiden koulutustaso on noussut niin paljon, että tässä suhteessa ero neuvojan ja neuvottavan välillä on kaventunut. Tiedon haku sähköisenä aikana on myös helpottunut. Sen tiedon, mitä neuvonta-agrologi ennen tavasi viikon ruotsalaisesta oppikirjasta, löytää viljelijä nyt netistä parilla klikkauksella ja käännösohjelma tuo tekstin vaikka savon murteelle niillekin, joiden tapauksessa tyhmin jäi vieläkin taloa pitämään. Bernerit ja Raisiot tuottavat myös tietoa varsin viljelijäystävällisessä muodossa ja Hankkijan ja Keskon kataloogista löytää viljelyohjelman, jota noudattamalla saadaan satotasoa varmasti kasvatettua; joskus jopa pankkisaldon kustannuksella.
Tämä on siis tilanne kasvinviljelypuolella, mutta kotieläintuotannossa tilanne on toinen. ProAgria -konserni on paljon vahvemmassa roolissa kuin peltopuolella. Lieneekö sitten sen ansiosta vai siitä huolimatta, mutta esimerkiksi maidontuotannossahan tuotostaso kasvaa jatkuvasti siinä, missä peltoviljelyssä satotaso polkee paikallaan tai jopa taantuu. Ei siitä paljon ole aikaa, kun puoli maatalousnäyttelyä oli ringissä sellaisen lehmän ympärillä, joka tuotti 10 000 kg vuodessa. Nyt alkavat tilojen keskituotokset olla sitä luokkaa.
Kasvinviljelyssä tietysti iso ongelma on siinä, että tuottajahinta ei kannusta huippusatojen tavoitteluun. Peltopuolella neuvonnan painopiste onkin käsittääkseni kallistunut enemmän talouden pidon puolelle, mutta sepä onkin monessa mielessä haasteellisempaa; neuvojat ovat itsekin aika neuvottomia ja toisaalta eniten neuvoja tarvitsevat ovat vähiten halukkaita ottamaan niitä vastaan.
Itse olen kuluneiden kahden vuoden aikana käyttänyt PA:n (keksinpä hauskan lyhenteen) palveluja kahdesti. Toissa keväänä ostin kahden tunnin mittaisen yksityisopetuksen tukiuudistuksista, kun en ehtinyt MTK:n järjestämiin tuki-infoihin ja laiskuus vei voiton tukioppaan lukemisesta. Vierihoito ei maksanut kuion ALV-osuuden ja senkin sai vuoden päästä takaisin. Valtio maksoi tästä riemusta loput. Tänä keväänä taas lainasin salaojasuunnittelijaa kyseisestä putiikista mittailemaan kaatoja ja laskemaan putkikoja. En tiedä, mihin piikkiin se meni, kun ei ole laskua näkynyt. No, ehkä se vielä.
Se, mitä kaipaisin, olisi neuvontaa uusien tekniikoiden käytössä. Kun 2002 rupesin suorakylväjäksi, olisin maksanut aika paljon, kun joku olisi tullut sanomaan, milloin pellolle, kuinka syvään ja millä vannaspainolla. Ei tullut. Ei ollut. Samoin monen laitteen säätämisessä olisi kiva, kun joku sanoisi, että nyt on jälki sellaista kuin pitää. Nythän moni isäntä (minä mukaan lukien) menee pitkälti mutulla, kun ohjekirja sanoo, että säädä tästä vivusta, jos menee liikaa korkealle ja kovaa. Tuosta toisesta, jos taas matalalle ja hiljaa. Mutta paljonko on sopivasti?
-
mutta voihan se koeruutu olla vaikka kilsa sivuunsa...
Ja 10m leveä kun isun perintöä on jaettu...
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Onhan koneet ja työtavat muuttuneet kahdessakymmenessä vuodessa. Nyt neuvontaa hoitaa myyjä. Ja myyjällä on tarve myydä mielellään ennakkoon ja paljon. Nämä mainitut nykyiset assijandundijat jättävät Speden sketsitkin varjoon koomisuudellaa. Kun ei tiedä ja selittää ympäripyöreästi itsestäänselvyyksiä. Uutuutena kerrotaan esim. kylvöajankohdasta, että kannaattaa kylvää oikeaan aikaan hyvissä olosuhteissa.
-
mutta voihan se koeruutu olla vaikka kilsa sivuunsa...
Ja 10m leveä kun isun perintöä on jaettu...
Mut notta pakko olla sitten vielä päistä kapiampi, koska kun maapallo on pyöreä niin saratkaat eivät voi olla täsmälleen suorasivuisia
-
Propsit Pitkäkorvalle. Hieno ja asiallinen analyysi.
-
Menneinä vuosikymmeninä Maaseudun Tulevaisuudessa oli aina kasvukaudella tiettyjen kasvinviljelygurujen, kuten Jaakko Köylijärven ja Aulis Ansalehdon haastatteluita ajankohtaisista viljelyä koskevista aiheista, näistä haastatteluista viljelykansa imi tietoa kuin lapsi äidinmaitoa, ja viljat kasvoi kaikilla hyvin.
Mutta nykyään ei enää tunnu olevan viljelyguruja ainakaan proagrian palveluksessa.
Onhan niillä kyllä asiantuntijoita, jotka vaikuttaa enemmänkin tietokonesuuntautuneilta nörteiltä, eikä heiltä saakaan sellaista arvokasta käytännössä koeteltua tietoa, joka oikeasti auttaisi viljelijöitä heidän käytännön töissään. Nämä nörtähtävät nykyasiantuntijat höpisevät vain futuureista ja Argentiinan soijapapusadoista, ollaan niin globaaleja että, mutta käytännön viljelystä he eivät taida mitään ymmärtää.
Eiköhän suurin osa ProAgrian asiantuntijoista ole kotona maataloustöitä tehnyt ja moni tekee vieläkin. Tietokonesuuntautuneet nörtit ovat sitten tietokonesuuntautuneissa hommissa, mutta suurin osa on kyllä tukevasti kiinni reaaliprosessissa. Maailma on vain muuttunut aika paljon niistä ajoista, jolloin maamiesseuran kokouksiin tuotiin apulantasäkkejä näytille ja kerrottiin, että näitä ne eturivin viljelijät peltoon levittävät, 5 - 10 säkkiä hehtaarille.
Viljelijöiden koulutustaso on noussut niin paljon, että tässä suhteessa ero neuvojan ja neuvottavan välillä on kaventunut. Tiedon haku sähköisenä aikana on myös helpottunut. Sen tiedon, mitä neuvonta-agrologi ennen tavasi viikon ruotsalaisesta oppikirjasta, löytää viljelijä nyt netistä parilla klikkauksella ja käännösohjelma tuo tekstin vaikka savon murteelle niillekin, joiden tapauksessa tyhmin jäi vieläkin taloa pitämään. Bernerit ja Raisiot tuottavat myös tietoa varsin viljelijäystävällisessä muodossa ja Hankkijan ja Keskon kataloogista löytää viljelyohjelman, jota noudattamalla saadaan satotasoa varmasti kasvatettua; joskus jopa pankkisaldon kustannuksella.
Tämä on siis tilanne kasvinviljelypuolella, mutta kotieläintuotannossa tilanne on toinen. ProAgria -konserni on paljon vahvemmassa roolissa kuin peltopuolella. Lieneekö sitten sen ansiosta vai siitä huolimatta, mutta esimerkiksi maidontuotannossahan tuotostaso kasvaa jatkuvasti siinä, missä peltoviljelyssä satotaso polkee paikallaan tai jopa taantuu. Ei siitä paljon ole aikaa, kun puoli maatalousnäyttelyä oli ringissä sellaisen lehmän ympärillä, joka tuotti 10 000 kg vuodessa. Nyt alkavat tilojen keskituotokset olla sitä luokkaa.
Kasvinviljelyssä tietysti iso ongelma on siinä, että tuottajahinta ei kannusta huippusatojen tavoitteluun. Peltopuolella neuvonnan painopiste onkin käsittääkseni kallistunut enemmän talouden pidon puolelle, mutta sepä onkin monessa mielessä haasteellisempaa; neuvojat ovat itsekin aika neuvottomia ja toisaalta eniten neuvoja tarvitsevat ovat vähiten halukkaita ottamaan niitä vastaan.
Itse olen kuluneiden kahden vuoden aikana käyttänyt PA:n (keksinpä hauskan lyhenteen) palveluja kahdesti. Toissa keväänä ostin kahden tunnin mittaisen yksityisopetuksen tukiuudistuksista, kun en ehtinyt MTK:n järjestämiin tuki-infoihin ja laiskuus vei voiton tukioppaan lukemisesta. Vierihoito ei maksanut kuion ALV-osuuden ja senkin sai vuoden päästä takaisin. Valtio maksoi tästä riemusta loput. Tänä keväänä taas lainasin salaojasuunnittelijaa kyseisestä putiikista mittailemaan kaatoja ja laskemaan putkikoja. En tiedä, mihin piikkiin se meni, kun ei ole laskua näkynyt. No, ehkä se vielä.
Se, mitä kaipaisin, olisi neuvontaa uusien tekniikoiden käytössä. Kun 2002 rupesin suorakylväjäksi, olisin maksanut aika paljon, kun joku olisi tullut sanomaan, milloin pellolle, kuinka syvään ja millä vannaspainolla. Ei tullut. Ei ollut. Samoin monen laitteen säätämisessä olisi kiva, kun joku sanoisi, että nyt on jälki sellaista kuin pitää. Nythän moni isäntä (minä mukaan lukien) menee pitkälti mutulla, kun ohjekirja sanoo, että säädä tästä vivusta, jos menee liikaa korkealle ja kovaa. Tuosta toisesta, jos taas matalalle ja hiljaa. Mutta paljonko on sopivasti?
Raisiolla oli joskus murhe, kun isännät alkaa tietämään enemmän kuin ruokinnansuunnittelijat. Ratkaisivat ongelman palkkaamalla kokkeja ja rakennusmestareita 😀
-
Viljelygurut oli ennen tyytyväisiä. Nykyiset "gurut" valittaa ja syyttää muita kun ei saa riitävsti maata? MT, ylesönosasto.