Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 31.08.16 - klo:20:54
-
(http://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/AppPics/hankkija_logo.svg)
https://youtu.be/b8PBkSavvbw
-
Jos tonni tulee, niin tonni menee!
Noilla tekemisillä.
-
Aina kannattaa Hankkija ja touhuta monenlaista.
Känsälle antaa omamyyjä taas jouluglögeillä myös piparia.
-
Aina kannattaa Hankkija ja touhuta monenlaista.
Känsälle antaa omamyyjä taas jouluglögeillä myös piparia.
Mää oon nettiaddikti, hoidan ostoksetkin tietokoneella.
Kela hakee sitten myymälästä...
-
Halla hukkakaura ja Hankkija.
-
Halla hukkakaura ja Hankkija.
Kesko-Keijo menee nyt kerhotalolle kipin kapin sahaamaan vainovalkeeparrua joulun koitoksiin...
-
Jos tonni tulee, niin tonni menee!
Noilla tekemisillä.
juu, on vaikea löytää yhtään yksittäistä temppua millä saisi merkittävää sadonlisää, kaikkihan noista pitäisi olla kunnossa. Sitten ovat vielä sopivasti ristissä, uusi lajike voi antaa vain kalkitulla maalla hyvää satoa...kovakaan lannoitus ei auta jos taudit tappaa kasvin ennen aikojaan tai menee lakoon.
Rahalla saa varmaan sen tonnin lisää eli satasen euroissa. Miksiköhän kuvauspaikaksi oli valittu harvahko kolmen tonnin lohkon edusta?
-
HIV, BSE, LSD ja DLA.
-
https://youtu.be/b8PBkSavvbw
VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.
-
Niin no, kyllä niitä suoraan siilosta kylväjiä on aika paljon vielä. Heille tuossa oli varmaan paljon uutta asiaa.
-
Niin no, kyllä niitä suoraan siilosta kylväjiä on aika paljon vielä. Heille tuossa oli varmaan paljon uutta asiaa.
Se muuten menee toi tuhannen kilon lisäyksestä saatava satasen lisätili jo pelkästään sertisiemenkustannukseen/hehtaari.
-
"Kauppias hoitaa homman." :)
-
Niin no, kyllä niitä suoraan siilosta kylväjiä on aika paljon vielä. Heille tuossa oli varmaan paljon uutta asiaa.
Se muuten menee toi tuhannen kilon lisäyksestä saatava satasen lisätili jo pelkästään sertisiemenkustannukseen/hehtaari.
Joo laskelmathan tehdään niin, että se oman viskurin vieressä puuhailu katsotaan aivokirurgin työn hintaiseksi. Peittaustakaan ei osata tehdä ja niin edespäin. Lannoitustssot ja viljavuudet ovat kokeissa valmiiksi ylipöhöttyneitä, ja härskein tapa on verrata kaikki eri sadonlisät tuovaa käsittelyvalikoimaa totaaliseen nollaruutuun. Elinkeinonharjoittajaan kohdistuvassa mainonnassa on mahdollista värittää ha liioitella. Kuluttajakaupassa ei pysty niin helposti
Jollakin isojyväiselllä ohralla siementä kuluu neljännestonni hehtaarille, 400 €/tn ; 100€/ha, saatava lisäsato kuivattuna ja rahdattuna tiukkaa tekee saada 100€/tonni.
Jos otetaan huomioon oman siemenen raaka-aineen hinta, noin 750 kg myyntiviljaa "häviää" ostopanokseen. Samalla tavalla tautiaineisiin häviää 0,3 tonnin ja lehtilannoksiin 0,2 tonnin vilja.
Voisi sanoa, että nykyisellä satasen tonnihinnalla ohralla sopivan kenttäkelpoisella ja vaatimattomalla lajikkeella ei saa tautiaineita, kalkitusta, kalkituksen mukanaan tuomaa hivenlisätarvetta sekä viimeisenä, sertipölyä takaisin.
Jos lannoitus on neljän tonnin lannoitus, ei maasta voi ottaa vuodesta toiseen 5,5 tonnia ohraa pois, pelkästään kasvinsuojeluruiskulla ja taikapölyllä. Eli on siinä se oarin-kolmenkympin y-lanta ja modduskin lisäkuluna mukana.
-SS-
-
hyvä siemen hankkijasta, lapsettomien turva.
-
Niin no, kyllä niitä suoraan siilosta kylväjiä on aika paljon vielä. Heille tuossa oli varmaan paljon uutta asiaa.
Se muuten menee toi tuhannen kilon lisäyksestä saatava satasen lisätili jo pelkästään sertisiemenkustannukseen/hehtaari.
Joo laskelmathan tehdään niin, että se oman viskurin vieressä puuhailu katsotaan aivokirurgin työn hintaiseksi. Peittaustakaan ei osata tehdä ja niin edespäin. Lannoitustssot ja viljavuudet ovat kokeissa valmiiksi ylipöhöttyneitä, ja härskein tapa on verrata kaikki eri sadonlisät tuovaa käsittelyvalikoimaa totaaliseen nollaruutuun. Elinkeinonharjoittajaan kohdistuvassa mainonnassa on mahdollista värittää ha liioitella. Kuluttajakaupassa ei pysty niin helposti
Jollakin isojyväiselllä ohralla siementä kuluu neljännestonni hehtaarille, 400 €/tn ; 100€/ha, saatava lisäsato kuivattuna ja rahdattuna tiukkaa tekee saada 100€/tonni.
Jos otetaan huomioon oman siemenen raaka-aineen hinta, noin 750 kg myyntiviljaa "häviää" ostopanokseen. Samalla tavalla tautiaineisiin häviää 0,3 tonnin ja lehtilannoksiin 0,2 tonnin vilja.
Voisi sanoa, että nykyisellä satasen tonnihinnalla ohralla sopivan kenttäkelpoisella ja vaatimattomalla lajikkeella ei saa tautiaineita, kalkitusta, kalkituksen mukanaan tuomaa hivenlisätarvetta sekä viimeisenä, sertipölyä takaisin.
Jos lannoitus on neljän tonnin lannoitus, ei maasta voi ottaa vuodesta toiseen 5,5 tonnia ohraa pois, pelkästään kasvinsuojeluruiskulla ja taikapölyllä. Eli on siinä se oarin-kolmenkympin y-lanta ja modduskin lisäkuluna mukana.
-SS-
Agri-businesmies tekee nyt pari kolme Twisteriä ja ostaa ne täyteen ohraa ja vehnää. Korkotuotto sidotulle pääomalle on suunnaton ku vehnä ja ohra taas kipuaa 200euroon.
-
Ihme kiukuttelua taas. Jos ei oo luomussa tai näennäisviljele, niin videon jutut on ihan perusjuttuja, mitä pitäis noudattaa, jos hyvään satoon pyrkii. No, ilman sertiä, hyvällä tossillakin pääsee pitkälle ja joku moddus evo on kyllä niin kallista, että pitää antaa hyvin lisäsatoa, että saa kustannuksen katettua.
-
Agri-businesmies tekee nyt pari kolme Twisteriä ja ostaa ne täyteen ohraa ja vehnää. Korkotuotto sidotulle pääomalle on suunnaton ku vehnä ja ohra taas kipuaa 200euroon.
Siinä on se, että silloin kun hinta viimeksi kävi kahdessasadassa, oli esimerkiksi öljyn eli energian vaikkapa vaihtoehtoiskustannus myös tuplat mitä nyt. Että aika paljon saa muuallakin maailmassa mennä vinksalleen, että tulee taas "viljakriisi".
Se, että lainaa rahaa sellaisenaan, sehän sitten kannattaa ottaa, ja on helpompi säilyttääkin. Jos on VIP-asiakas, eikös miltsin lainasta saa kyytipoikana tonneja miinuskorkoa, siis jos on tärkeä ihminen.
-SS-
-
https://youtu.be/b8PBkSavvbw
VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.
100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!
-
https://youtu.be/b8PBkSavvbw
VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.
100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!
Tuo muistuttaa verkostomarkkinoiden viehkoa
houkuttelemista. Kaikki voivat tulla miljonääreiksi, jos vaan
tekee työtä ja panostaa.
Keskisadoilla perustellaan tavanomaisen viljelyn huonoutta,
laitetaan panoksia ja keskisato on neljä tonnia. Sitten tuodaan
vertailuun neljän-viiden tonnin satoa saava luomuviljelijä.
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat
Vehnä 2140
Ruis 1580
Kaura 2090
Ohra 2200
Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.
Ruokitaanko todellakin lähinnä rikkaruohoja, päälle näkyvä
rikkaruohosaastunta vie sadosta helposti tuhannen kiloa,
näkymätön viisisataa, se on tiedetty jo sata vuotta sitten
sen ajan maataloustutkimuksessa.
-SS-
-
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat
Vehnä 2140
Ruis 1580
Kaura 2090
Ohra 2200
Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.
Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.
Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...
-
Avokesantoa juolaan kurissapitämiseksi 5 vuoden välein. Ja sitten on näitä mekaanisia "pöyhimiä" jotka on tosi tehokkaita.
-
https://youtu.be/b8PBkSavvbw
VMP...
Mutta kyllä perhana maajussit on typeriä, jos tuohon paskaan uskoo.
Noilla toimenpiteillä ei oikeesti tilipussi suurene yhtään, päin vastoin.
Mutta Hankkijan verenimijäkauppiaat tuskin antaa neuvoja miten maajussi saisi vaikka 100-euroa lisää hehtaarilta.
100 €/ha ja enemmänkin. Markkinoilla on pulaa raaka-aineesta. Hinnat ovat asialliset, ajoittain hyvät. Luomu kannattaa. On siinä työtä ja opiskelemista, mutta kannattaa. Ensimmäinen sitoumus 5 vuotta. Sitten vuosi kerrallaan. Aina siitä pääsee pois, jos homma ei tyydytä. Kuitenkin, luomulla olisi paremmatkin markkinat olemassa, mutta kun raaka-ainetta on liian vähän, eivät yrityksetkään uskalla panostaa. Luomuviljelijöiden määrän lisääntyminen on myös luomualan etu. Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan vaan!
Tuo muistuttaa verkostomarkkinoiden viehkoa
houkuttelemista. Kaikki voivat tulla miljonääreiksi, jos vaan
tekee työtä ja panostaa.
Keskisadoilla perustellaan tavanomaisen viljelyn huonoutta,
laitetaan panoksia ja keskisato on neljä tonnia. Sitten tuodaan
vertailuun neljän-viiden tonnin satoa saava luomuviljelijä.
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat
Vehnä 2140
Ruis 1580
Kaura 2090
Ohra 2200
Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.
Ruokitaanko todellakin lähinnä rikkaruohoja, päälle näkyvä
rikkaruohosaastunta vie sadosta helposti tuhannen kiloa,
näkymätön viisisataa, se on tiedetty jo sata vuotta sitten
sen ajan maataloustutkimuksessa.
-SS-
No joo. kyllähän siinä vähän houkutteluakin on...
Keskisadot luomussa ovat samanlaisia, kuin kemiallisessakin viljelyssä. Ihmeen matalan oloisia. Kemiallisessa viljelyssä alhaiset sadot muodostuvat alhaisista panostuksista yleensä. Toki ,niinkuin tänä vuonnakin, myös sääoloistakin. Kuinkahan monta tavanomaista tilaa löytyy, jotka eivät panosta lainkaan. Ovat vain viljelevinään. Heidän normaalisatonsa lienevät samaa luokkaa luomun keskisatojen kanssa. Tai jopa huonojen luomusatojen luokkaa.
Kemiallisessa viljelyssä on mahdollisuus saada korkeita satoja, jos satoihin panostaa. Luomussakin se on mahdollista. Korkeammilla panostuksilla saa parempia satoja. Jotta kannattaisi panostaa, pitää tuotteiden hintojen olla hyviä, juuri niinkun ne tällä hetkellä luomussa ovatkin. Jos hintataso laskee, voi tuottaa kohtuullisia satoja ilman lisäpanostuksia. Kemiallisessa viljelyssä panokseton satotaso ei onnistu niin helposti, koska viljelykierto ei tavallisesti ole niin toimiva kuin luomussa.
Nuo 100-300 kg typpilataukset ovat teoreettisia, ja osa kokonaistypestä on kasveille käyttökelvottomassa muodossa, ja vapautuu useamman vuoden aikana. Varsinkin alkukesästä typen saanti luomussa on todellakin aika iso ongelma. Siitä osin aiheutuu luomun alhaisempi satotaso. Tulevaisuudessa näyttäisi olevan saatavissa paikoin luomukelpoista mädätelietettä, jolla ongelmaa voidaan korjata. Todellisuudessa apilanurmi varastoi typpeä ehkä 60 kg/ha, joka ei tietenkään riitä huippusatoihin. Sinimailasella tai valkomesikällä voidaan päästä yli 100 kg typpilatauksiin hehtaarilla, mutta niistä vain osa on kasveille käyttökelpoista kyseisenä vuonna. Osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Siksikin kerääjäkasvit ovat luomussa tärkeitä, jotta syksyn aikana vapautuvat latausravinteet saisi siirrettyä seuraavalle vuodelle.
Panostamalla luomussa saadaan siis satoa, kuten kemiallisessakin viljelyssä. Täysin samoihin satoihin on mahdotonta päästä juurikin ravinteiden vapautumisen ajoituksien ja osin myökin mainitsemasi rikkaruohot vievät toki myös jotakin. Tosin rikkoihinkin sitoutunut ravinnemassa on käytettävissä seuraavina vuosina. Ne toimivat kuten kerääjäkasvit, eli muutaman vuoden kuluttua hallittu pienehkö rikkakasvien määrä saattaa jopa parantaa satoa. Tämä viimeinen on kyllä ihan omaa teoriaa, joka on johdettu kerääjäkasvitutkimuksesta. Näkyvien rikkojen hallinta onkin sitten tärkeämpää. Ne todellakin vaikuttavat satoon enemmän, joten niiden hallitsemiseen pitää kyllä paneutua vieläkin enemmän.
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.
Pelkän viherlannoituksen avulla luomun satotasojen pitäisi olla lähes kaikilla kasveilla ainakin lähelle 3 tn luokkaa hehtaarilta. Jos näin ei ole, on jotain mennyt pieleen. Omalla kohdallan alan melkein olla saavuttanut tuon 3 tn keskisadon, mutta maan rakenteissa on vielä korjattavaa. Sitten kun nuo on saatu korjattua, aletaan laskea lisäpanostuksien kannattavuutta.
-
20 vuoden aikana ei rikkaongelma ole juuri muuttunut. Rehuviljalla rikkaäes toimii,joskus äestetyllä alueella valmistuminen epätasaista.
-
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat
Vehnä 2140
Ruis 1580
Kaura 2090
Ohra 2200
Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.
Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.
Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...
Kyllä luomustakin päästöjä tulee. Niiden hallinta on samalla tavalla tärkeää, kuin kemiallisessakin viljelyssä. Kaikki mitä ihminen tekee, vaikuttaa luontoon. Yleensäkin maataloudessa onkin vielä tutkimista, miten saadaan ravinteita säästettyä, ja ympäristöä samalla suojeltua. Toki on kemiallisenkin viljelijän etu, että ravinteet säilyvät kasvien käytössä, eivätkä huuhtoudu pois. Kerääjäkasvien käyttö on hyvä ensiaskel, joka jo todistetusti vähentää päästöjä sekä luomussa, että kemiallisessa viljelyssä.
Maalajeista on kiinni, miten rikkojen kanssa pitää toimia. Multamailla ja ERM maalajeilla typpeä vapautuu runsaasti ja varsin nopeasti keskikesällä. Juolavehnä pitää typestä! Ilman typpeä se taantuu nopeasti. ERM mailla juolavehnän torjunta on haastavampaa, kuin savimailla. Kevätkyntö on tehokas keino, jos maat sellaiseen soveltuvat. Myös nuo "pöyhimet" toimivat hyvin. Koko kesän kestävää avokesantoa pyrin välttämään. Omat multamaat olen käsitellyt pikakesannolla alkukesästä latausvuosina, ja se on pitänyt toistaiseksi juolan hallinnassa. Hävinnyt se ei ole. Se vaanii siellä ja odottaa,että teen jotain väärin... Seuraavina vuosina näen, miten kevätkyntö toimii. Pohdin myös kultivointia syksyllä heikentämään juurakkoa, mutta juola alkaa jo olla menossa lepoon, joten en usko sen auttavan. Kilpailusta juolavehnä ei myöskään pidä, joten hyvä viljelykasvusto pitää sitä kurissa. Samoin kerääjäkasvin pitäisi puinnin jälkeen häiritä juolavehnää. Se nähdään.
Savimailla ja karkeilla mailla juolavehnä on pienempi ongelma. Typpeä on alkukesästä vähemmän saatavilla, joten viljelykasvi pääsee edelle. Hyvä kasvusto taas kurittaa juolaa. Tietysti pitää kaikissa toimissa miettiä, miten saa eniten häirittyä rikkoja ja annettua etulyöntiä viljelykasveille.
Omalla kohdallani haastavimmiksi näyttävät muodostuvan valvatti ja ohdake. Olen suosinut kevytmuokkauksia, ja kyntänyt mahdollisimman vähän, joten ne ovat lisääntyneet. Jatkossa luultavasti kynnän hieman enemmän, jopa kerran 5 vuodessa, ja panostan viherlannoitusnurmen hoitoon. Jos kolme niittoa kesässä ei riitä, pitää kertoja lisätä. Oppia ikä kaikki. Viherlannoitusnurmi lopetetaan keskikesän kesannolla. Ennemmin tai myöhemmin löydän keinot.
Toisaalta valvatin ja ohdakkeen juuret ovat mahtavia ja tunkeutuvat syvälle maahan. Maan rakenteen parantajia siis. Kaikessa on puolensa.
Itse viljelin kemiallisesti suorakylväen vielä 5 vuotta sitten. Viherlannoitusnurmet olivat jo silloin kierrossa. Luomukurssilla kouluttaja totesi, että kyllä rikkojen kanssa pärjää, ravinteiden hallinta vaatii ajattelemista. Se oli ratkaiseva muutos omassa ajattelussa. Juolavehnää itsekin pelkäsin, mutta sepä ei osoittautunukaan lainkaan ongelmaksi muualla, kuin tuolla multamaalla. Juolavehnän paras ystävä on keinolannoitteen sisältämää typpi.
Ai niin. Rikkaäkeellä voi hoitaa siemenrikkoja varsin tehokkaasti. Ainakaan toistaiseksi minulla ei kuitenkiaan ole rikkaäestä, enkä ainakaan vielä sellaisen hankintaa suunnittele. Hyvä peli se kyllä on, mutta ilmankin voi selvitä. Taas ainakin osittain maalajikysymys.
20 vuoden aikana ei rikkaongelma ole juuri muuttunut. Rehuviljalla rikkaäes toimii,joskus äestetyllä alueella valmistuminen epätasaista.
-
Ei huomata kertoa, että luomun keskisadot ovat
Vehnä 2140
Ruis 1580
Kaura 2090
Ohra 2200
Nämä ovat sellaisia lukuja, että alkaa ajatteluttamaan.
Onko panosten hyötysuhde todella noin heikko ? Olen
käsittänyt, että ladataan viherlannoituksella jopa 100-300
kg/ha typpeä, lisätään biotiittiä ja apatiittia, luujauhoja ja tuhkaa.
Karjanlantaa käytetään aktiivisesti, melkoinen osa
luomupelloista on karjatiloilla muutenkin.
Asian ytimessä, jos normiviljelyssä sadot tuplat ja lannoitusmäärät aikalailla sama, voidaan kysyä millä tavalla luomu estää vesistöjen pilaantumista viemällä vähemmän ravinteita pellosta? Vai onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua luomua? Ravinteiden kokonaiskäytöstä ei lie muutakuin arvailua, kuinka paljon käytetään luomussa sekä tavanomaisessa tuotettuun kiloon nähden.
Luomu kiinnostaa itseäkin kovasti, juolavehnä suurin peikko. Lantaa olisi saatavilla ihan mukavasti, kun luomussa saa käyttää tavanomaista...
Eilen oli Sievissä luomupellonpiennarpäivä... Oli kyllä lähinnä lindegårdin kvikk-finnin kehumista. Päivän anti jäi kyllä laihaksi. Koneena toimii varmasti hyvin käyttötarkoitukseensa, eli monivuotisten rikkakasvien hävittämisessä.
-
Ai niin. Rikkaäkeellä voi hoitaa siemenrikkoja varsin tehokkaasti. Ainakaan toistaiseksi minulla ei kuitenkiaan ole rikkaäestä, enkä ainakaan vielä sellaisen hankintaa suunnittele. Hyvä peli se kyllä on, mutta ilmankin voi selvitä. Taas ainakin osittain maalajikysymys.
Vink vink.. 12m rikkaäes löytyy Kouvostoliitosta ;-D
-
Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.
Kova homma se olikin löytää, mielestäni oli tietoisesti piilotettu vain kokonaissadon alle, Tiken(/Luke) satotilastoissa ovat tavanomaisen viljelyn keskisadot 2006-2015 selvästi tauluissa valmiiksi printattuina. Osan luomusadoista olen ottanut MT:n , Rapsi.fi:n, luomu.fi:n , muutaman lopputyön reunahuomautuksista, ja sitten viimeiseksi löysin kuin löysinkin Luken luomusatotilastot-sivuilta pienen linkin sivun reuna-alueelta, löydät kyllä sen, nyt pitää lähteä nisunkylvöön takaisin.
Kaukana karja-alueista toimivan luomutilan osalta, nuo keskisadothan on jaettava vielä jotain kahdella, en usko, että luomun ideologiaan kuuluisi joka vuosi ottaa satoa, vaan maan siis pitää antaa levätä. Mutta tietenkin aitona kyntämättömänä, ojittamattomana ja kultivoimattomana luontona se lepäisi parhaiten,
eikö.
-SS-
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.
-SS-
-
Mistä muuten löysit nuo luomun keskisadot. Lähde kyllä kiinnostaisi minuakin.
Kova homma se olikin löytää, mielestäni oli tietoisesti piilotettu vain kokonaissadon alle, Tiken(/Luke) satotilastoissa ovat tavanomaisen viljelyn keskisadot 2006-2015 selvästi tauluissa valmiiksi printattuina. Osan luomusadoista olen ottanut MT:n , Rapsi.fi:n, luomu.fi:n , muutaman lopputyön reunahuomautuksista, ja sitten viimeiseksi löysin kuin löysinkin Luken luomusatotilastot-sivuilta pienen linkin sivun reuna-alueelta, löydät kyllä sen, nyt pitää lähteä nisunkylvöön takaisin.
Kaukana karja-alueista toimivan luomutilan osalta, nuo keskisadothan on jaettava vielä jotain kahdella, en usko, että luomun ideologiaan kuuluisi joka vuosi ottaa satoa, vaan maan siis pitää antaa levätä. Mutta tietenkin aitona kyntämättömänä, ojittamattomana ja kultivoimattomana luontona se lepäisi parhaiten,
eikö.
-SS-
Kiitos. Löysin tiedot. Olenkin ihmetellyt, mistä nämä löytyisivät.
Sadot ovat toki satokasvivuoden hehtaarisatoja. Niissä ei toki ole huomioitu nurmilatausvuosia. Siis kuten itselläni, on n. 40 % nurmella. 60 % tuottaa myytäviä satokasveja. Jos tarkoitit, että latausvuodet pitäisi huomioida keskisadoissa.
Toki maa "lepäisi" parhaiten koskemattomana, mutta tarkoitushan on saada maa toimimaan biologisesti ja fysikaalisesti paremmin. Ainakin ihmisen ja viljelyn kannalta. Luontohan toimii niin, että suolla kasvaa huonosti puita, ja hyvin sammalta. Metsässä taas sammal ei voi yhtä hyvin puiden varjossa. Me luomuviljelijät tietysti pyrimme ohjaamaan maan biologiaa ja fysiikkaa viljelykasveille suotuisaan suuntaan. Emme pakota sitä kemiallisesti, vaan ohjaamme (vähän myös vaadimme) sitä viljelylle edulliseen suuntaan. Lepääminen voi olla vähän väärä termi, pitäisi varmaan käyttää termiä "kerää voimia".
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.
-SS-
ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.
Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.
Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.
Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.
-SS-
ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.
Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.
Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.
Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.
Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.
Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...
-
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
-
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.
-SS-
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.
-SS-
ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.
Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.
Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.
Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.
Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.
Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...
Ööh... Naudat kyllä syövät em. kasveja, mutta miten se tähän nyt liittyikään?
Luomuun kuuluvat oheiskasvit? Valvatti ja ohdakeko? Joo, kyllä ne haasteita jonkin verran aiheuttavat, mutta eiköhän niiden kanssa pärjätä. :)
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
Keskikesän kesanto on todellakin merkittävässä roolissa. Kuitenkin valvatin ja ohdakkeen kompensaatiopiste on 6-8 lehtiasteella. Eli sen jälkeen ne alkavat taas kerätä voimaa juuriinsa. Jos ne siinä vaiheessa katkaistaan, ne kyllä taantuvat. Kesanto hoitaa loput, kun juuria vielä katkotaan aina vain syvemmältä. Toisaalta hyvä viherlannoituskasvusto näyttäisi houkuttelevan ne kasvattamaan enemmän vartta, jolloin lehdet ovat korkeammalla, ja ne on helpompi katkoa. Ilman kilpailevaa kasvustoa ne kasvattavat ensimmäiset lehtensä aivan maanpinnan tasalle. Avokesanto toki toimisi myös hyvin, mutta se vain kuluttaa ravinteista. Keskikesän kesanto säilyttää niitä paremmin.
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.
-SS-
Ukkossateiden ajoitushan voi olla mikä vain. Omalle kohdalleni rajuja sadekuuroja on sattunut enemmän kevään oraiden aikaan, kuin heinäkuussa. Suorakylvöhän taitaa olla se paras keino vähentää tuollaisia valumia.
Sinänsä kyllä pyrin pitämään pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisinä, huomioiden kuitenkin rikkakasvit ja muunkin viljelytekniikan, juurikin estääkseni maa-ainesten kulkeutumista vesistöihin. Tässähän myöskin kerääjäkasveillakin on oma roolinsa. Luomussahan on aina osa alasta nurmella, joten huuhtoutuvaa pinta-alaa on kyllä vähemmän, kuin oli kemiallisen viljelyn aikaan. Tai ainakin ennen suorakylvöaikaa.
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
Enemmänkin, jos on edes jonkinlainen muutaman euron
rikkakasviohjelma ja minimitautipanostus, senkin tarve
vähenee rehevyyden ja tiheyden vähetessä.
-SS-
ERM KHt ja MM kyllä tuottavat meillä reilusti yli tuon luomun keskisadon, vaikka jatkuvasti. Niillä erityisesti typpeä vapautuu reilusti. Toki muidenkin ravinteiden tulee olla suht kohdallaan.
Sen sijaan karkeilla maalajeilla ja savimailla juuri typen puute aiheuttaa heti ongelmia satotasoon. Niissä eloperäisen aineksen hajoamisen aiheuttama typen vapautuminen on liian vähäistä, jotta se riittäisi monia vuosia noinkaan pieneen satotasoon. Varsinkin, kun maa on "oppinut" saamaan ravinteet "helposti", sieltä löytyy ravinteita ja kasvun edellytyksi alussa heikommin. Kun maan biologista aktiivisuutta ja fysikaalisia ominaisuuksia on saatu parannettua sadontuotto paranee. Tietysti kasvien juuristolle pitää luoda olosuhteet, jotta se voi hakea ravinteita laajemmalta alueelta.
Sitten pidemmällä tähtäimellä ravinteiden riittävyys onkin jo mielenkiintoisempi asia. Miten metsät kasvavat? Mistä puiden käyttämät ravinteet ovat peräisin? Kyllä maassa pääasiassa ravinteita on. Miten ne saadaan viljelykasvien käyttöön onkin jo kiinnostavampi asia. Joistakin ravinteista puutetta varmasti tulee, mutta monilla luomuviljelijöillä, joiden kanssa olen keskustellut, ei viljavuustutkimuksissa ole havaittu merkittäviä muutoksia maan ravinnetilassa. Omastakin mielestäni outo juttu.
Ravinteiden kierrätyksen tulisi kuitenkin olla tulevaisuudessa olennainen asia niin luomussa, kuin kemiallisessakin viljelyssä.
Kerros mulle mikä otus syö paalattua, kauran, vehnän, herneen ja härkäpavun kortta? Ripaus apilaakin saattoi olla paaliin menossa.
Ja sitten ne kaksi oheiskasvia jotka luomuun kuuluvat...
Ööh... Naudat kyllä syövät em. kasveja, mutta miten se tähän nyt liittyikään?
Luomuun kuuluvat oheiskasvit? Valvatti ja ohdakeko? Joo, kyllä ne haasteita jonkin verran aiheuttavat, mutta eiköhän niiden kanssa pärjätä. :)
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
Keskikesän kesanto on todellakin merkittävässä roolissa. Kuitenkin valvatin ja ohdakkeen kompensaatiopiste on 6-8 lehtiasteella. Eli sen jälkeen ne alkavat taas kerätä voimaa juuriinsa. Jos ne siinä vaiheessa katkaistaan, ne kyllä taantuvat. Kesanto hoitaa loput, kun juuria vielä katkotaan aina vain syvemmältä. Toisaalta hyvä viherlannoituskasvusto näyttäisi houkuttelevan ne kasvattamaan enemmän vartta, jolloin lehdet ovat korkeammalla, ja ne on helpompi katkoa. Ilman kilpailevaa kasvustoa ne kasvattavat ensimmäiset lehtensä aivan maanpinnan tasalle. Avokesanto toki toimisi myös hyvin, mutta se vain kuluttaa ravinteista. Keskikesän kesanto säilyttää niitä paremmin.
Luomun jättäneiltä olen kuullut, että "kyllä rikkojen kanssa muutaman ensimmäisen vuoden pärjää, viiden vuoden kuluttua olet vaikeuksissa". Pitää kyllä osin paikkansa. Omilla pelloillani pääsi paikoin valvatti ja ohdake valloilleen. Ei ollut viljelykierto vielä ihan kohdillaan. Mielenkiintoa tuo ainakin lisää. Nyt niillä lohkoilla on viherlannotusvuodet. Ahkeralla niitolla ja keskikesän kesannolla noiden rikkojen pitäisi hoitua. Onnistui kyllä viime vuonna päätetyllä viherlannoitusnurmella. Rukiin seassa ei ollut juuri muuta, kuin kerääjäkasveja.
Toi keskikesän kesanto on varmasti avainsana. Mihinkään niittelyyn en usko. Vanha kansakin kynti ruismaat heinäkuun helteisiin kuivumaan.
Ja parhaimmillaan ukkossateissa menee 3 - 6 tonnia /ha ruokamultaa järveen tai mereen.
-SS-
Ukkossateiden ajoitushan voi olla mikä vain. Omalle kohdalleni rajuja sadekuuroja on sattunut enemmän kevään oraiden aikaan, kuin heinäkuussa. Suorakylvöhän taitaa olla se paras keino vähentää tuollaisia valumia.
Sinänsä kyllä pyrin pitämään pellot mahdollisimman paljon kasvipeitteisinä, huomioiden kuitenkin rikkakasvit ja muunkin viljelytekniikan, juurikin estääkseni maa-ainesten kulkeutumista vesistöihin. Tässähän myöskin kerääjäkasveillakin on oma roolinsa. Luomussahan on aina osa alasta nurmella, joten huuhtoutuvaa pinta-alaa on kyllä vähemmän, kuin oli kemiallisen viljelyn aikaan. Tai ainakin ennen suorakylvöaikaa.
Niin siis ihan millä mittarilla tahansa, luomun valunta per tuotettu tonni on paljon suurempi kuin ns. tavanomaisen. Luomun pointti on se ks. aineettomuus, mikä on ihan hyvä asia nykyisessä kemikaalikuormassa. Asia erikseen onko sillä mitään merkitystä kun esim. hammastahnassa on erikseen lisättyä fluoria.
Yms. Jne.
-
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.
-
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.
Tuo on virheellinen tieto. Tutkimksia löytyy, jossa salaojavesiin ja maakerrosten läpi valuu ravinteita ja hienojakoisia maahiukkasia, juurikin jos pintamaata on käännetty tai muokattu. Mikrohiukkasten sidokset aukeavat, ja materiaalia alkaa kulkeutua maassa. Määrät olivat yllättävän suuria, vaikka pintavaluntaa ei olisi todettu. Samasta syystä savialueiden joet ja järvet ovat kovin kellahtavansameita aina talvisin. Ja kesällä läiskikkään sinikeltavihreitä.
-SS-
-
Niin siis ihan millä mittarilla tahansa, luomun valunta per tuotettu tonni on paljon suurempi kuin ns. tavanomaisen. Luomun pointti on se ks. aineettomuus, mikä on ihan hyvä asia nykyisessä kemikaalikuormassa. Asia erikseen onko sillä mitään merkitystä kun esim. hammastahnassa on erikseen lisättyä fluoria.
Yms. Jne.
Voi ollakin. Minustakin mutu-tieto vaikuttaisi siltä. Mutta olisiko sinulla linkkejä asiaan liittyen. Olisi kyllä kiinnostavaa. Ihan suoralta kädeltä en kuitenkaan tuota halua allekirjoittaa. Jos on enemmän tietoa, miten valumat syntyvät, on mahdollisuus etsiä keinoja niiden hallitsemiseksi. Itse pyrin etsimään keinoja mahdollisten päästöjen vähentämiseksi. Muutamia kysymyksiä kyllä herää. Mietin nyt vain kasvinviljelyluomua, koska eläimiä meillä ei ole.
Ensinnäkin, jos verrataan aitoa suorakylvötoimintaa. Luultavasti siinä on pienimmät valumat. Omalta kohdaltani olen nyttemmin ymmärtänyt siinäkin ongelmia, joista myöhemmin toisaalla. Luomussa ei oikeasti voi suorakylvää, joten vertailu on aika mahdotonta. Pitäisi siis verrata muokkaavia kemiallisesti viljeleviä tiloja luomuun.
Toisekseen, meillä on kahtena vuotena viidestä pelto nurmena, eli aidosti kasvipeitteisenä. Myyntisatoa ei synny, mutta ei juuri pitäisi syntyä valumiakaan. Siksihän suojavyöhykkeet todettiin tehokkaiksi. Keskimäärin ymmärtääkseni kemiallisesti viljelevillä tiloilla käytetään viljelykierrossa vain vähän nurmia joka lisää valumia. Nurmilla myös tavoitellaan maan rakenteiden paranemista, jolla samalla pyritään sitomaan sekä ravinteita, että maa-aineksia peltoon siten, että pellon ominaisuudet paranisivat.
Kolmanneksi, meillä käytetään alus- ja kerääjäkasveja mahdollisimman paljon. Niidenkin käyttöä perustellaan pitkälti ravinteiden ja maa-ainesten huuhtoutumien vähenemisellä. Niillä myös pyritään sitomaan ravinteita ja maa-aineksia maahan tehokkaammin.
Kyllä uskon, että valumia luomussakin syntyy, eikä sekään ole viaton ympäristön rehevöitymisen suhteen. En pysty puhumaan kaikkien luomuviljelijöiden puolesta, mutta kyllä meistä suurimman osan uskon aidosti pyrkimään mahdollisimman hyvään satoon mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin. Omalta kohdaltani etsin päivittäin mahdollisuuksia saada maa-ainekset ja ravinteet pysymään paremmin pellolla.
Kyllä luomun pointin ainakin pitäisi olla kasvinsuojeluaineettomuuden lisäksi myös uusiutumattomien ravinteiden käyttämättömyys, eli kierrätys, sekä maan kasvukunnon erityinen varjelu. Itselleni oli suorastaan yllätys havaita, missä kunnossa omat maani ovat. En ollut oikeastaan ymmärtänyt paljonkaan maanviljelystä eil maan hoitamisesta. Olin varsin puhtaasti kasvinviljelijä. Tuo asia vaatisi kemiallisesti viljeleviltä heräämistä yleensäkin. Ei tarvitse siirtyä luomuun, jotta voi ottaa käyttöön maan kasvukuntoa ylläpitäviä tekniikoita. Niinhän SKN:kin jo tuolla totesi.
-
Tasaisilla mailla jos ja kun suojakaistat ok niin mitään maa-aineksia ei mene vesistöihin. Siemen rikat saa rikkaäkeellä pidettyä kohtuullisesti kurissa. Puolikesän kesannolla, joko keväällä tai nurmen lopetuksessa saa kestorikkoja pidettyä kurissa.
Tuo on virheellinen tieto. Tutkimksia löytyy, jossa salaojavesiin ja maakerrosten läpi valuu ravinteita ja hienojakoisia maahiukkasia, juurikin jos pintamaata on käännetty tai muokattu. Mikrohiukkasten sidokset aukeavat, ja materiaalia alkaa kulkeutua maassa. Määrät olivat yllättävän suuria, vaikka pintavaluntaa ei olisi todettu. Samasta syystä savialueiden joet ja järvet ovat kovin kellahtavansameita aina talvisin. Ja kesällä läiskikkään sinikeltavihreitä.
-SS-
Olen itsekin lukenut tuosta. Ja seuraillut sittemmin salaojaputkien päitä. Harmaata tulee, varsinkin keväällä. Niin luomupelloilta, kuin kemiallisesti viljellyiltäkin. Olisiko ympäristöteko palata sarkaojiin metrin pientareilla...?
Tähänkin kuitenkin uskon olevan mahdollista vaikuttaa. Maan multavuuden parantaminen, sekä biomassan lisääntyminen muokkauskerroksessa mahdollistavat suuremman vesimäärän sitoutumisen maahan sen kantavuuden siitä kärsimättä. Tietysti muokkauskerroksen tai tuon hyvärakenteisen maakerroksen tulisi myös olla kohtalaisen paksu. Ei riitä suorakylvö- tai kevytmuokkauspaksuus, ei edes kyntöpaksuus. Pitäisi saada pikkuhiljaa maan multavuutta lisättyä alaspäin. Todella hidasta ja vaikeaa, tiedän. Mutta tällä hetkellä maa kuluu, ja multavuus varsinkin syvemmissä maakerroksissa vähenee. Jos tuon heikon kehityksen saisi edes pysäytettyä saati sitten käännettyä...
-
onkohan noissa keskisadoissa kuinka paljon lähes nollalannoitettua
Väitän, että melko moni kunnon viljavuuksilla varustettu
tavanomainen pelto tuottaa ilman mineraalilannoituksia
muutaman vuoden vähintään tuota luomun keskisatoa.
-SS-
Pelkästään nopealiukoisella typellä lannoitettu, vuosia viljalla ollut pelto, niinkuin pääosa täällä etelässä on? Ei kasva ilman typpeä. Mistä se typpi sinne tulisi. Juuri tämän ongelman kanssa nuo aloittavat luomuilijat on alkuun vaikeuksissa.