Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 13.08.16 - klo:22:40

Otsikko: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 13.08.16 - klo:22:40
Kannattaa muuten lukea tuo
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen%20maatalouspolitiikan%20keskeisimmat%20muutokset%20Euroopan%20unioniin%20liittymisen%20jalkeen.pdf?sequence=1
on yllättävän hyvä kuvaus maatalouspolitiikasta ennen ja jälkeen. Pieni lainaus:
"Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)"

Mutta että se ei tuo loppunut tuohon Virolaiseen? Vaikka ehkä laittoikin tuon politiikan alulle? Jos mentiin 1960-luvulta vuoteen 1995 tuollaisella painotuksella niin pakko sen oli jossakin näkyä?
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 13.08.16 - klo:22:41
Muujussin tekstiä vuodelta 2011.

*******************

Joka ei tunne mennyttä ei voi tuntea nykyisyyttäkään.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Köntys - 13.08.16 - klo:22:47

Kyllä Kekkosen aikana olikin kaikki hyvin.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: kantola - 13.08.16 - klo:23:01
Veetillä alkaa olla jo kassit tyhjinä. Sen verran mentaalimasturboinut tänään. Tuo Matin marssiuhkaus oli aika gutaa laukaisemaan patoutumat jälleen.  :)
On käyty läpi Viron maitopojat ja kliimaksina saavutettu Enontekiön pellonraivaukset ja tunturikylien navettaruuhkat. Voi mennä raukeana nukkumaan. :) :)
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: -SS- - 13.08.16 - klo:23:03
Ennenkin Kekkosta C-tukialue jyräsi etelän. Pellervo 10/1959 on
artikkeli rukiin viljelyn vähenemisestä ja jopa 100 milj. kilon
vuosittaisen tuontitarpeen negatiivisista vaikutuksista. Pohjoisen
lisähinta oli tarkoitettu tukemaan vaikeammilla alueilla viljeltävää
ruista. kaksihintajärjestelmästä ei kuitenkaan nähty olevan hyötyä,
päinvastoin, etelän kiinnostus rukiiseen laimeni ja rukiin puute
kulminoitui rukiinviljelyn romahtamiseen v. 1958, vain 76000 ha.

(http://www.viistonninen.com/muut/Pellervo_ruiskartta.jpg)
(kuva: kaikkea sitä vintistä löytyy)

-SS-
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: icefarmer - 13.08.16 - klo:23:20
muistaakseni oksahan sitä on puhunut että jo vuosikymmenet on maitotankkerienki  kuskit manannu pitkiä kuorman vientejä etelään  :-\ :-\ :-\ :-\
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 14.08.16 - klo:00:25
muistaakseni oksahan sitä on puhunut että jo vuosikymmenet on maitotankkerienki  kuskit manannu pitkiä kuorman vientejä etelään  :-\ :-\ :-\ :-\

Niinpä, MTK/kepulaisen maatalouspolitiikan seurausta.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Suuri Ajattelija - 14.08.16 - klo:06:48
Kannattaa muuten lukea tuo
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen%20maatalouspolitiikan%20keskeisimmat%20muutokset%20Euroopan%20unioniin%20liittymisen%20jalkeen.pdf?sequence=1
on yllättävän hyvä kuvaus maatalouspolitiikasta ennen ja jälkeen. Pieni lainaus:
"Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)"

Mutta että se ei tuo loppunut tuohon Virolaiseen? Vaikka ehkä laittoikin tuon politiikan alulle? Jos mentiin 1960-luvulta vuoteen 1995 tuollaisella painotuksella niin pakko sen oli jossakin näkyä?
On tuossa hyvää ainakin se, ettei tukea makseta, jos eukko on korkeapalkkaisessa virassa.



Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Oksa - 14.08.16 - klo:08:10
mutta miksi veetiseni, etelä ei tuottannu edes tarvittemaansa maitoa  1950--- 1970 luvullakaan?????   ei ollu tukiloista mitään tietoakaan ja kellä lie ollu märkänä unena edes tuo koko ey??????                        jospa veeti kehtois tuon mulle .... aj joillekin muillekin, kertoa niin hyvä tulis!!!!
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 14.08.16 - klo:08:15
mutta miksi veetiseni, etelä ei tuottannu edes tarvittemaansa maitoa  1950--- 1970 luvullakaan?????   ei ollu tukiloista mitään tietoakaan ja kellä lie ollu märkänä unena edes tuo koko ey??????                        jospa veeti kehtois tuon mulle .... aj joillekin muillekin, kertoa niin hyvä tulis!!!!

Meillä maksettiin "asumistukea" lähinnä sotien jälkeisille siirtolaisille, todellinen maidontuotanto jäi heikoille. Vironperän Jussin junailemat pinta-alalisät.  Täälläkin yli 100 lehmän karja lopetettiin, pelimerkit ja  perämetsät eivät riittäneet.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 14.08.16 - klo:08:22
Muistuu mieleen yksi radiohaastattelu: pienviljelijältä kysyttiin, että kuinka hän määrittelee sanan "pientila":  hän vastasi, että "pientila" on sellainen, missä oma väki kuluttaa sen, minkä tuottaakin.

Tämä vähän ennen Suomen EU-jäsenyyttä.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Oksa - 14.08.16 - klo:08:23
mihin ei pelimerkit riittänny?   maidon tuottamiseen melkein ilmaisilla alueilla?         piiiitkä laidunkausi + laajat laitumet ja suuret rehupinta-alat... mikä siinä valion hinnoittelussa muka mätti?
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 14.08.16 - klo:08:25
mihin ei pelimerkit riittänny?   maidon tuottamiseen melkein ilmaisilla alueilla?         piiiitkä laidunkausi + laajat laitumet ja suuret rehupinta-alat... mikä siinä valion hinnoittelussa muka mätti?

Täällä ei maksettu pohjoisia tukia. Pohjoisessa maksettiin monenlaisia lisiä, samoin pientiloille "pinta-alalisää".
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Oksa - 14.08.16 - klo:08:28
tuillako työ sen maidon tuotatte?   meillä on lehmät sitä varten ja maitodsta valio maksaa hinnan jolla mennään... siis ennen ey aikaa!!
                 pitäs kavuta vintille ja käydä kattomassa historiasta paljon mom maksoi pohjoistatukea vuonna 1972!
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Veeti - 14.08.16 - klo:08:29
tuillako työ sen maidon tuotatte?   meillä on lehmät sitä varten ja maitodsta valio maksaa hinnan jolla mennään... siis ennen ey aikaa!!
                 pitäs kavuta vintille ja käydä kattomassa historiasta paljon mom maksoi pohjoistatukea vuonna 1972!

Ei meijeri pinta-alalisiä maksanut, vaan Suomen valtio.
Otsikko: Vs: Kannattaa lukea, arkistojen aarteita
Kirjoitti: Oksa - 14.08.16 - klo:08:31
eikä maksannu kaikille!   ite muistan että myökään saatu...   liikaa peltoa.