Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jariman - 11.07.16 - klo:23:36
-
Rypsikasvustoja kattellut, osa jo laossa kukkimisvaiheessa,
Rehevää sankkaa kasvustoa, tarttis puimuriin pystyterä,
Pöydän kulmaan.
Kumpi vai kampi?
Eli sähkömoottorikäyttöinen vai terältä voimansa saava kampikoneisto?
ZUrnin sivuterä, vai puolalainen kopio?
Sivuterän paikka, ihan pöydän kulman nokkaan, vai kauemmaksi.
Sampo kyseessä.
-
Zurn oli ainoa jonka sai sointuvasti Claassin väriin.
-SS-
-
Pinta-alasta kiinni, kannattaako sivuterä. On sitä joinakin vuosina haaveillut, mutta yleensä laihonjakajia säätämällä ja ajosuuntaa sovittelemalla on saanut hankalatkin paikat puitua. Jos alaa on paljon, tai runsaasti rahtipuintia, voi sivuteräkin olla hintansa väärti.
Laihonjakajiakin on monenlaisia. Kaarijakaja auttaisi jo hankalahkoissa lakopuinneissa:
http://www.purkuporssi.fi/kuva/a1184.html
Sivuterä on varmasti hyvä, mutta kuinka välttämätön investointi?
-
Sampoon sähkökäyttöinen. Ainakaan vanhempien Sampojen teränkäyttö ei kestä lisärasitusta.
Mekaanisen plussana keveys.
-
680 sampoon tarkoitus pistää, jossei päivity tuoreempaan.
32 ha rypsiä... Hermothan siinä menee ,jos laossa rypsi,
Ja puintikela köhii mälleistä
Kampikäyttöisiä sivuteriä arveluttanut just tuo teräruodon, koneiston
Kestävyys.
Sähkökäyttöiset siis. Ei kait se pöydän kulma retkahda sivuterän painosta....
-
Sampoon sähkökäyttöinen. Ainakaan vanhempien Sampojen teränkäyttö ei kestä lisärasitusta.
Mekaanisen plussana keveys.
Kestääkö Sampon pöytä sitä ylimääräistä tärisyttäjää repeemättä muutenkaan?
-
680 sampoon tarkoitus pistää, jossei päivity tuoreempaan.
32 ha rypsiä... Hermothan siinä menee ,jos laossa rypsi,
Ja puintikela köhii mälleistä
Kampikäyttöisiä sivuteriä arveluttanut just tuo teräruodon, koneiston
Kestävyys.
Sähkökäyttöiset siis. Ei kait se pöydän kulma retkahda sivuterän painosta....
Ja terä hieman kauemmanksi, että kaatokela saa nätin otteen irronneesta tavarasta eikä revi leikkaamatonta missään vaiheessa. Oiskohan 500ha tai jotain sinnepäin tuolla omalla terällä mennyt, rypsiä sekä syysrypsiä/rapsia, että hernettä. Tein telineen laihonjakajaa kopioiden,menee samoihin kiinnikkeisiin ja korkeussaäätöäkin hieman. Lisäkiinnitys parilla pultilla pöydän kulmaan. Claasin pöytä raudasta tehty, ettei tuo paino tunnu kuin asentaessa ja pois ottaessa. Aika raskas möykky käsiteltäväksi tuo sähkökäyttöinen, painopiste ylhäällä.
Ehdoton investointi mikäli muutakin puitavaa kuin harvaa haippua :P
-
Sampoon sähkökäyttöinen. Ainakaan vanhempien Sampojen teränkäyttö ei kestä lisärasitusta.
Mekaanisen plussana keveys.
Kestääkö Sampon pöytä sitä ylimääräistä tärisyttäjää repeemättä muutenkaan?
Jos laittaisi vaan kenttäsirkelinterän samaan akseliin kaatokelan kanssa ja lisäisi kierroksia
-
Sähkömoottoriterän hommasin itse. Jos tulevaisuudessa vaihtaa puimuria niin ei tarvitse kuin askarrella kiinnitysraudat uusiksi. Tällä sivuterällä tarkoitus puida eläkepäiviin asti (jotka eivät ole ihan vielä alkamassa ;D )
-
Vasemmalle puolelle vielä pitäisi saada jokin jakaja. Onko niitä claasille jonakin tarvikkeena, niitä kaarijakajia.
Sitten ajattelin, voisiko terälappuja laittaa ruotoon kiinni ihan pulteilla, kun näkyy Zurnin kampikin pysyvän kiinni pulteilla.
Ei hotsittaisi niittailla, ja yksi varaterä muuten uudenveroinen, mutta pellossa olleeseen polkupyörään (!) kun ajoi niin lähti
terälapusta pala juurikin siitä keikuttimen päästä. Ja on monta rautaa siinä päällisin.
Eli ajatus olisi tehdä se Zurn leikkuuterä omanaan, ja vaihtaa normiterä sitten kun viljaan lähtee puskemaan.
Wärtsilä niittokoneeseen niittailin terälappuja nuorempana, Claasin lappu ei ole samanlainen eikä niittikään varmaan.
-SS-
-
Oliskos kauranpuintiin mitään lisäterää?
Muuten, montakos öljykasvikiloa tarvii rahdata kauppaan että pystyterä tulee maksetuksi? Pikasesti lukemalla sivuston öljykasvikomiikkaa, näyttää siltä että pelkkä valkuaiskasvituki ei riitä edes koimyrkkyihin.
Puhumattakaan rikkojen torjunnasta ja muusta oheishääräämisestä.
Ai juu, se siemenkustannus oli kyllä edullinen.
-
Oliskos kauranpuintiin mitään lisäterää?
Muuten, montakos öljykasvikiloa tarvii rahdata kauppaan että pystyterä tulee maksetuksi? Pikasesti lukemalla sivuston öljykasvikomiikkaa, näyttää siltä että pelkkä valkuaiskasvituki ei riitä edes koimyrkkyihin.
Puhumattakaan rikkojen torjunnasta ja muusta oheishääräämisestä.
Ai juu, se siemenkustannus oli kyllä edullinen.
Ai että miksi laitan rapsia ja ostan kahdentonnin sivuterän ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Because-I-Can.jpg)
-SS-
-
Oliskos kauranpuintiin mitään lisäterää?
Muuten, montakos öljykasvikiloa tarvii rahdata kauppaan että pystyterä tulee maksetuksi? Pikasesti lukemalla sivuston öljykasvikomiikkaa, näyttää siltä että pelkkä valkuaiskasvituki ei riitä edes koimyrkkyihin.
Puhumattakaan rikkojen torjunnasta ja muusta oheishääräämisestä.
Ai juu, se siemenkustannus oli kyllä edullinen.
Ai että miksi laitan rapsia ja ostan kahdentonnin sivuterän ?
(http://www.viistonninen.com/muut/Because-I-Can.jpg)
-SS-
Koneketjun kallein lenkki, pystyterä....ai miksikö voin sanoa noin vaikka oma koneketju taitaa olla vielä kulahtaneempaa kuin sulla?
(http://www.viistonninen.com/muut/Because-I-Can.jpg)
-
Ei tarvi pystyterää Sampon pöytä ,eikä kaarijakajaa vaan oma jakaja niin ylös kuin saa ,niin voi tarvittaessa
pukata kasvuston alle, taikka päälle.
Selvää hermostuneisuutta havaittavissa preeriakasvien viljeliöillä ,liekkö rahat lopussa?
-
On mulla ns. Rypsijakajat, eli putket jotka painaa painaakasvustoa alaspäin,
Ihan hyvät normaaliin pystyyn rypsikasvustoon, ja lievään lakoon.
Nyt on mennyt siihen viisikin lakoon, et pystyterän paikka.
Purkupörssistä hain puolalaisen pystyterän, melko pitkälle zurnin kopio,
Hinta paljon edullisempi, sähkömoottorikäyttöinen, tiä nyt
Kestävyydestä, ensin halpa, sit se kestävä tuote... Katsotaan nyt.
Kun saa asennettua soviteosilla kiinni.
-
Rypsijalka löytyy täältäkin ja ajaa asiansa ihan hyvin. Itse tehtiin vielä rautatankoa taivuttamalla ja hyvä tuli ja kulut oli aikapienet vrt. pystyterään.
-
Täytyy varmaan kiusata putkimiestä, taipuu putket varmaan nätimmin. Tai jos laittaisi vasemmalle puolelle sen pörssin sähköterän. Nykyään puimurinterälaput näkyvät olevan kiinni pultilla ja mutterilla. Ostin yhden laatikon ja vaihdan jokaisen lapun jossa on vähänkin lohkeamaa. Sama kaksoissormien osalta, jos ei saa ihan suoraan linjaan vasaroimalla, vaihtoon.
Sitten toiseen päähän se kampikoneiston vipu ja Zurni paikalleen.
Olisko se nyt sitten pakollista silppurista ottaa ne vastaterät pois vai riittääkö Claasissa että kääntää sen vastateräpalkin mahdollisimman alaviistoon ?
En ihan usko pystyterättä tuota vinoon painunutta rapsia puitavan tavan viljanjakajalla. Kävelin tuolla hukkiksia, niin reisitaskuhousujen taskunnapissa roikkui perässä pitkästi kiinnitakertuneita rapsinvarsia.
Ruis kyllä kaatuu puinneissa päälle 25.7. tienoilla. Ja seuraavaksi syysvehnä. Ja rapsiakin pitäs keritä. Syyrapsi taitaa sittenkin olla kaikkein pahin puintikiireitten kiusaaja.
-SS-
-
Ei toiminut kaarijakaja omilla rypseillä ,kun itsetehdyllä kokeilin ,parempi oma nostettu jakaja ,kun rypsi
monesti niin sekalaista jotta tarvii sen jakajan väliin saada laihon alle ja toisinaan päälle ja oikein ongelma
sivulaossa joutuu sitten yhdeltä sivulta ees taas puimaan. Helppoa ja ressitöntä se rypsin puinti kuitenkin on
jos vertaa vaikka liimalako ohran puintiin.
-
Ei toiminut kaarijakaja omilla rypseillä ,kun itsetehdyllä kokeilin ,parempi oma nostettu jakaja ,kun rypsi
monesti niin sekalaista jotta tarvii sen jakajan väliin saada laihon alle ja toisinaan päälle ja oikein ongelma
sivulaossa joutuu sitten yhdeltä sivulta ees taas puimaan. Helppoa ja ressitöntä se rypsin puinti kuitenkin on
jos vertaa vaikka liimalako ohran puintiin.
Siis Sampo puimurin se pitkä jakaja on jakajien parhaimmistoa, sivuputkella varustettuna voi puskea ihan mihin vaan pajukkoon. Claasin oma jakaja on vähän semmoinen nysä, joka ei pitkässä sekaisessa rukiissa juurikaan auta niiden tupsujen jakamiseen ulko- ja sisäpuolelle pöytää. Muutenkin kaatokelan oikea pää on herkempi kietomaan, katsotaan nyt jos saisi jotkut suojat niiden akselinnysien päähän.
Nykyohrat eivät näytä paljon liimalakoon menevän. Tuossa Elmeri ohrassa kävelin, pituus hiukan polven alapuolelle ja paksua ja pitkää pötkö on tähkää jo siinä. Hybridi rukiit ovat noin 130 cm pitkiä, nekin 50 cm lyhyempiä kuin kevätruis, tai vanhan ajan populaatioruis.
Nyt mitä katsoin, niin lakoa oli rapsissa ja rukiissa. Pituus jo partaan asti kummallakin.
-SS-
-
Sivuterien suurin säästö tulee hermojen säästymisessä. Ei puinti katkea eikä isäntä ramppaa oravana portaita alas ylös hyttiin ja taas alas tolloa selvittämään. Ja mitä puintikoneisto tykkää katkonaisesta puinnista? Se rankaisee tappioilla.
Mun sivuterä (Zürn) on lähellä pöytää koska ei ole pelkoa kaatokelan osumisesta sähkömoottoriin. Ja pimeällä voi puida sillä laturista riittää virtaa valoihin.
Sampon teränkäyttö kestää jos se on hyvässä peruskunnossa ts. ei välyksiä, eikä liikaa välyksiä terälapun sekä sormien välillä. Muussa tapauksessa terä ei leikkaa vaan litistää rypsin rungon.
Sivuterän vaatima voimanlisäys on varsin mitätön sillä sivuterä leikkaa oksia eikä runkoa. Terä liikkuu kevyesti yhdellä kädellä.
Jos laput menevät ristiin kuusiaidan leikkuun vuoksi niin terän katkeaminen on aika selviö.
t:JF
Vihti Machine
-
Nyt voisikin sitten kysyä itse gurulta, että mitä ovat ne sormuksen näköiset kapeat metallirenkaat (2 kpl) siinä Claas paketin pikkutavarapussissa. Tulevatko ne jonkun pallonivelen kahden puolen joksikin korokkeeksi, ettei mutteri kiristä liikaa ? Vai siihen isoon pulttiin joka on siinä teräruodon kiinnitysraudassa. Siinä on myös lähinnä vain siihen kampipulttiin sopivat isot aluslevyt, tulevatko ne kahden puolen vai vaan päälle ?
Muutenkin, osaluetteloa tai kaaviokuvaa kun ei ollut, niin ei noille kaikille pulteille löydy oikein paikkaa. Ne pöytään tulevat ohjurilaatat, niihin menee kolme pitkää pulttia, aluslevyt, jousialuslevyt ja mutterit. Sitten se teräruotoon tuleva osa, neljä pientä pulttia, löytyivät paikalleen, se, missä oli sininen muovilukko, se tuli sinne tapin alle kierrereikäänsä suoraan, muihin tulee nylokki.
Mutta sitten oli 2 lyhyempää ja 2 pitempää olisko ollut M10-M12 pulttia, mutterit 4 kpl semmoiset kaulukselliset, sitten kolme tai neljä semmoista pienempää pulttia, joista yhdestä puuttui jousialuslevy, ainakaan ei mennyt laskut tasan.
Se kuvasarjahan on melko pimeä, kyllä sen nyt tajuaa, mihin se laite tulee, mutta pultit eivät olleet kyllä ihan loogiset, kun pyritään järjestelmään ennen paikalleennostoa ne kohdalleen. Tänä iltana viimeistelen terän ja sen ulkopään kiinnikkeen, ja kiinnitän terän ja laonnostimet takaksin, parin sormen uusinnan jälkeen. Mutta sitten se sivuterä on seurava etappi, ja se dokumentaatio on heikoin kohta tuossa.
Tulen siis varmaankin soittamaan jossakin vaiheessa huomenna aamupuolella, sellaisessa tietyssä mielentilassa, kun "mikkään ei mee kohtuuella"
-SS-
-
Metallisormukset tulevat molemmin puolin molempia silmälaakereja jotta niillä riittävästi "tilaa elää" myös sivusuunnassa.
Lexionin teräpaketin laatikossa on muistaakseni ohje, Dominaattorin paketissa ei ole mitään. Paitsi tänään Lahteen menneessä paketissa oli mukana ihan A4-kokoinen ohje. En tosin katsonut sitä. Dominaattorissa on aika suorasukaisesti silleen että kasin pultti menee kasin reikään. Jos on liian lyhyt niin pidempi tilalle. Kympin reikään menee kympin pultti. Mukana on aina ylimääräisiä pultteja ja melkein aina on joku pieni osa puuttunut. Sitä varten minulla on miljoonalaatikko Syslerissä.
"Muutenkin, osaluetteloa tai kaaviokuvaa kun ei ollut, niin ei noille kaikille pulteille löydy oikein paikkaa. Ne pöytään tulevat ohjurilaatat, niihin menee kolme pitkää pulttia, aluslevyt, jousialuslevyt ja mutterit. Sitten se teräruotoon tuleva osa, neljä pientä pulttia, löytyivät paikalleen, se, missä oli sininen muovilukko, se tuli sinne tapin alle kierrereikäänsä suoraan, muihin tulee nylokki."
Ahaa, kyseessä on siis Dominator.
"Mutta sitten oli 2 lyhyempää ja 2 pitempää olisko ollut M10-M12 pulttia, mutterit 4 kpl semmoiset kaulukselliset, sitten kolme tai neljä semmoista pienempää pulttia, joista yhdestä puuttui jousialuslevy, ainakaan ei mennyt laskut tasan."
Laitan rihlatut mutterit kaksoissormien pultteihin Kun rihlat alkavat pureuta niin riittää kiristäminen yhdestä suunnasta. Ne mutterit on aika kivat.
Sivuterä on hitsattu kasaan, Claasin pöytä kans. Siksi joskus pultin reiät eivät mene sovinnolla. Itse kiristän ensin alhaalla lähinnä terää olevan kympin pultin. Siis sen jonka reikä sattuu sopimaan. Tämäkään ohje ei ole yleispätevä, riippuen siitä miten terä sopii pöytään kannattaa aloittaa jostain toisesta reiästä. Reiken paikat vaihtelevat myös vuosimallin mukaan; Unkarissa tehty pöytä on hieman erilainen kuin Saksassa tehty.
Kaikkia pultinreikiä en itse aina kiinnitä. Riittää sivuterää ravistettaessa että terä ei hölsky mutta pöytä ja puimuri heiluvat.
-
Laitoin aivan joka reiän mikä löytyi 8.8 pulteilla, aluslaatoilla ja nylockeilla. Ne pussissa mukana tulleet kaulusmuterit ovat jotain 15 mm avainvälillä. Käytin mieluummin 17 mm kokoisia ja nylokkeja. Mutta laite on suorassa ja toimi hyvin, tänään otin tyypit. Vielä pitää tarkistaa se teränkäytön kytkinpalan (siis Dominatorin oman) kireys, kumilla on joku mitta, mutta se on jo vähän kovettunut, olen laittanut niin tiukkaan, ettei hölsky, mutta ei liian tiukkaan, ettei lämpene. Se pala asettuu ajaessa vasta.
Pitääkö sitä pystyterää rasvata jotenkin; ruiskutin emännän varastosta rypsiöljyä siihen. Kun paistorasvaksi rypsiöljystä ei ole, omaan suuhun voissa paistettu on paras.
-SS-
-
Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?
-
Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?
Ei se tärise eikä ravista kasvustoa, koska se terä on niin ohut ja ne terät liikkuvat vastakkaisuuntaan. Hienosti menee laihoon, olkoon ulos tai sisäänpäin laossa. Terän kääntökohta ei ole ihan optimi, pitäisi irrottaa kampi ja kiertää säätöruuvia, mutta kyllä se terä nytkin menee kummassakin asennossa niin kuin leikkuri terät toistensa lomaan.
Viljanjakaja joko painaa tai repii tai ravistaa kasvustoa, kyllä se sivuterä hyvä on. Ja on niin kunkku olo vieläpä lisäksi. Meni tuossa maantiellä ruskea Sampo 600, ja upouusi punainen rypsiterä siinä kulmassa tervehti. Tuli ylpeä yhteenkuuluvaisuuden tunne, veteraanit siirtyivät avaruusaikaan.
Ja se pystyterä leikkaa ihan pöydän nurkassa, siihenhän se kaatuu jo Claasin pitkälle pöydälle saman tien.
-SS-
-
Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?
Ei se ravista, rapsi katkeaa tärisemättä, koska ne sakset leikkelevät niinkö vastakkaisuuntaan. Varsinainen leikkuuterä värisyttää kasvustoa todella paljon, ja arkijärjelläkin ajateltuna hiljainen ajonopeus näyttää pudottelevan jyväkynnyksen taakse enemmän mustaa jauhoa kuin kovemmalla ajonopeudella. Voisi sanoa, että vanhalla Sampolla saattaisi pudota paljon enemmän siementä terän eteen, koska ne kierivät varsinkin alamäessä ajaessa sinne terän päälle takaisin. Siksi se Claasin siemenkynnys itse asiassa on melko hyvä koppaamaan vartta alas putoavat siemenet.
Mutta ajoin umpiseen eilen Zurnilla, vasemmalla normijakaja, oikealla reunalla Zurn rypsiterä. Valkoinen reuna oli luonnossa helpommin nähtävissä kuin kuvassa, mutta kuvastakin näkee, että normijakaja varistaa enempi.
(http://www.viistonninen.com/muut/Pystytera.jpg)
-SS-
-
Eikö toi sivuterä oikeesti varista maahan sen tavaran mitä leikkaa ja sen mukana siemeniä?
Mielestäni pystyterän idea on siinä, että kaatokelalla ei tarvitse avittaa laihon reunasta tulevia palleja, vaan kaatokela voidaan nostaa ihan ylös pois karistamasta siemeniä. Pitkä väli varsinaisen terän ja rummun välillä antaa varrelle tilaa
kaatua puimuriin päin. Joissakin puimureissa on jopa terän etäisyys säädettävissä. Ainakin Ziegler valmistaa rapsin puintiin tarkoitettua erillistä pöydän jatketta
-
....kaatokelalla ei tarvitse avittaa laihon reunasta tulevia palleja, vaan kaatokela voidaan nostaa ihan ylös pois karistamasta siemeniä.
Tein sellaisen havainnon, että enemmän kuin pöydän reunasta, noita palleja tuli ruiskutusjälkien kohdalta missä kasvustossa oli jakaus.
-
Tarvisiko rapsiterä eteensä jonkun laihonjakajan vai ei? Sampossa on kyllä laonnostimet, jotka nostaa pystyterän alta menevän varren ja varsinainen terä kai katkaisee. Mitään varsinaista lakoa ei ole nyt ainakaan.
-
Tarvisiko rapsiterä eteensä jonkun laihonjakajan vai ei? Sampossa on kyllä laonnostimet, jotka nostaa pystyterän alta menevän varren ja varsinainen terä kai katkaisee. Mitään varsinaista lakoa ei ole nyt ainakaan.
Ei tarvitse mitään lisäjakajia, ainakin Zurnissa leikkaa melkein maasta asti. Claasissa on laonnostajat paikallaan. On ollut helppo laite, ja koska en muusta tiedä, olen myös kovin tyytyväinenkin.
-SS-