Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: SailaT - 11.06.16 - klo:00:15
-
Kertokaapas parhaat vinkkinne ja käytännön kokemukset onnistuneeseen kilpailutukseen :) Ihan siis siitä lähtien, esim. mitä tarjouspyynnössä tulisi huomioida ja niin edelleen.
Olen saanut aloittaa paikallisen maatalousosuuskunnan sihteerinä ja kilpailutamme mm. lannoitteet, siemenet, muovit, kuivikkeet, säilöntäaineet ja rehut, tarvittaessa myös muuta. Vinkit ja kokemukset kehiin, kiitos!
-
ei taida hirveästi kertyä vinkkejä ja kokemuksia... ainakin täälläpäin on tokasu kilipailutuksesta; osta sitten muualta... ( tietävät että ei ole pahemmin kilipailijoita. )
-
Maatalousosuuskunta, hmm. No siihen puuttumatta, tärkeintä on täsmällinen tarjouspyyntö. Pyynnössä on kerrottu mitä tahdotaan, miten paljon, milloin ja miten toimitettuna. Siinähän ne tärkeimmät.
Mutta anteeksi skeptisyyteni, kokouksessa niin yhtenäisen maatalousosuuskunnan jäsenistä osa livistää jo ennen ensimmäistä tilausta, sitten sä lasket uudelleen kaikkea ja muokkaat tilauksia kun peräkylä pertti tarvitsi pussin vähemmän jotain, eikä voi ottaa varastoa vaikka kuitenkin ensi vuonna tarvitsee samaa tavaraa.
Sitten kun näiden peräkylän perttien vuoksi tilausta ja tarjousta rukataan jatkuvasti, niin kukaan ei ota toimintaa uskottavasti. Ei tule tarjouksia tai ne tehdään vasurilla. Myyjälle tarjouksen tekeminen on kutenkin kustannus.
Eli mitä tarvitaan hyvään tarjouspyyntöön; mitä tahdotaan, milloin, millä hinnalla, minne, millä maksuehdoilla ja miten toimitettuna. Ja että tarjouspyynto on sitova, se pitää. Sitovuuden suurin ongelma on osuuskunnan jäsenistössä.
-
Eli mitä tarvitaan hyvään tarjouspyyntöön; mitä tahdotaan, milloin, millä hinnalla, minne ja miten toimitettuna. Ja että tarjouspyynto on sitova, se pitää. Sitovuuden suurin ongelma on osuuskunnan jäsenistössä.
Tuossahan ne tärkeimmät ja välttämättömät hyvin lyhyesti sanottuna. Tuosta miten toimitettuna.... pitääkö auton pystyä purkamaan itse kuormansa vai ei, pääseekö purkupaikalle ja sieltä pois ihan aikuisten oikeasti nykyisillä yhdistelmillä. Varsinkin silloin jos on liian ahdasta eikä purkupaikka tai tie kestä täyttä kuormaa...
-
Eli mitä tarvitaan hyvään tarjouspyyntöön; mitä tahdotaan, milloin, millä hinnalla, minne ja miten toimitettuna. Ja että tarjouspyynto on sitova, se pitää. Sitovuuden suurin ongelma on osuuskunnan jäsenistössä.
Tuossahan ne tärkeimmät ja välttämättömät hyvin lyhyesti sanottuna. Tuosta miten toimitettuna.... pitääkö auton pystyä purkamaan itse kuormansa vai ei, pääseekö purkupaikalle ja sieltä pois ihan aikuisten oikeasti nykyisillä yhdistelmillä. Varsinkin silloin jos on liian ahdasta eikä purkupaikka tai tie kestä täyttä kuormaa...
Totta tuo toimitettavuus, jossain nuussitaan vartti toisaalla päivä. Toimitettavuus pitä ottaa huomioon jos on useita toimituspaikkoja. Ja tarjouspyyntöön siis myös toimituspaikat ja toimitustavat, se on oleellinen tieto.
Omapurku, nosturipurku, trukki jne...
-
Mitä itte olen tuotantopanoksia kilpailuttanut niin tuntuu että ihan turhaa hommaa. Sähköpostilla kun kyselee niin aika minimaalisen on hinnanerot. Pahin tappiotilanne tahtoo tulla jos ei kysy hintaa niin voi joku yksittäinen artikkeli pompata aika hintoihin.
Kuitenkin todellinen säätö saavutetaan jos onnistutaan tuomaan jotain artikkelia ulkomailta rekkakuormallinen tai sitten jos onnistutaan vaihtamaan halvempaan menetelmään. Mutta sama artikkeli on lähes saman hintaisia eri välittäjäliikeissä.
-
Mitä itte olen tuotantopanoksia kilpailuttanut niin tuntuu että ihan turhaa hommaa. Sähköpostilla kun kyselee niin aika minimaalisen on hinnanerot. Pahin tappiotilanne tahtoo tulla jos ei kysy hintaa niin voi joku yksittäinen artikkeli pompata aika hintoihin.
Kuitenkin todellinen säätö saavutetaan jos onnistutaan tuomaan jotain artikkelia ulkomailta rekkakuormallinen tai sitten jos onnistutaan vaihtamaan halvempaan menetelmään. Mutta sama artikkeli on lähes saman hintaisia eri välittäjäliikeissä.
Olennain säästö sytyy kun luodaan verkosto josta kaikki ei juokse karkuun.
-
Periaatteessa jollain kylän yhteisellä varastolla voisi saavuttaa jotain etua kun purkupaikka olisi aina sama ja välittäjä laittaisi aina vaan yhden laskun. Toki vaatii aika hyvän porukan että homma toimii ja rajun yrityspohjoisen talouden hallinnan.
-
Google ;D
Ite ostin toissavuonna verkot jostain eurotuonnista Kuopiosta tjsp, nyt viime vuonna se ei enää pärjännyt tarjouksissa, mutta paikallinen k-maatalous sitten taas ryhdistäytyi ja pisti paremman tarjouksen..
-
Hankkijalta kun hakee on hinta aina oikea.Siihen mitää kilpailutuksia tarvita,vain omamyyjä 8)
-
Hankkijalta kun hakee on hinta aina oikea.Siihen mitää kilpailutuksia tarvita,vain omamyyjä 8)
On se hinta oikea hankkijan kannalta, mut muuten hankkija on kaikissa tuotantopanoksissa kallein. Ja sitä myyntimiesporukkaa on edelleen paljon.
-
Hankkijalta kun hakee on hinta aina oikea.Siihen mitää kilpailutuksia tarvita,vain omamyyjä 8)
On se hinta oikea hankkijan kannalta, mut muuten hankkija on kaikissa tuotantopanoksissa kallein. Ja sitä myyntimiesporukkaa on edelleen paljon.
Ei se hankkija kaikille samalla hintaa myy.
-
Täällä päin oltiin vissiin lähes uranuurtajia yhteisostoissa. Perustettiin osuuskunta 90-luvun puolivälissä ja kerättiin osuusmaksut. Ensimmäisenä vuonna siemenet, lannat jne ... seuraavana vuonna ostajia vähemmän ja muutaman vuoden kuluttua lantatarjouksessa kaksi samalta paikkakunnalta ja naapurikunnista 1/kunta. Hinta paljon korkeampi kuin yksittäisen ostajan maksama. No osuuskunta kupsahti ... osuusmaksut oli kulunut postitus ja paperi kuluihin. Toki varmaan niin olikin, mutta kuolleeksi syntynyt osuuskunta.
-
Periaatteessa jollain kylän yhteisellä varastolla voisi saavuttaa jotain etua kun purkupaikka olisi aina sama ja välittäjä laittaisi aina vaan yhden laskun. Toki vaatii aika hyvän porukan että homma toimii ja rajun yrityspohjoisen talouden hallinnan.
Näin meillä toimitaan ja toimii, osuuskunta pohjalla, virallinen perustamisvuosi taitaa olla 1999. Kysellään mitä kukakin ottaa, tarkat määrät tai sitten mitä kasvia, me päätetään sitten aineet tilausta suunnitellessa. Vaatii talkoohenkisyyttä ja tosiasia on, että pieniä määriä ostavat hyötyy isompien siivellä. Toimitus yhteen paikkaan, yhdellä laskulla. Toimitusaika sitova ja ehdollinen, molemmin puolin.
Mutta tärkeintä näissä yhteisostoissa kanssakäynti toisien viljelijöiden kanssa, sekä keskustelu viljelytavoista, aineista, mahdollisuuksista.
-
ja tuo sosialsitinen homma tuossa taitaa olla se jota onkin vaikea mitata rahoissa... ite eina manannu kun ei enää ole sitä kahvinurkkaa missä sai parhaat ja halvimmat neuvot ja kokemukset kun asioilla kävi... kuten eräs k-kauppias kerran kertoi; siinä kahvilla on tehty myös monta hyvää kauppaa... tuo jopa pienien määrien ostajille valuva hyöty onkin se joitain jurppiva noissa.....
-
ja tuo sosialsitinen homma tuossa taitaa olla se jota onkin vaikea mitata rahoissa... ite eina manannu kun ei enää ole sitä kahvinurkkaa missä sai parhaat ja halvimmat neuvot ja kokemukset kun asioilla kävi... kuten eräs k-kauppias kerran kertoi; siinä kahvilla on tehty myös monta hyvää kauppaa... tuo jopa pienien määrien ostajille valuva hyöty onkin se joitain jurppiva noissa.....
Salossa on sekä S - kaupassa että K-kaupassa ihan kunnon kaffepaikka, jossa Claas- tai toisaalla JD - lippis-isännät käyvät yhteisöllisillä juttutuokioilla. Pellolla käynti on rasittavampaa, siellä kahvimukin ääressä kuulee toukat ja kirput sekä koppiais-invaasiot paljon kokonaisvaltaisemmin, ja myrkyt saa mukaan samalla kun nuoleskelee pullanmurua pois hampaankolosta.
-SS-
-
Toivottavasti en joudu poikottiin, kun kirjoituksestani sai käsityksen, että olisin todellinen luopio-opportunisti ja kävisin juomassa kummankin kilpailevan kauppayhtymän kahvit kaupunkikäynnin aikana.....
En voi myöntää enkä ehkä kieltääkään....kahvi on vaan jotenkin mehukkaampaa, kun saa pummata.
-SS-
-
Toivottavasti en joudu poikottiin, kun kirjoituksestani sai käsityksen, että olisin todellinen luopio-opportunisti ja kävisin juomassa kummankin kilpailevan kauppayhtymän kahvit kaupunkikäynnin aikana.....
En voi myöntää enkä ehkä kieltääkään....kahvi on vaan jotenkin mehukkaampaa, kun saa purnata kanssaviljelijöille ja omamyyjälle.
-SS-
Korjasin
-
Periaatteessa jollain kylän yhteisellä varastolla voisi saavuttaa jotain etua kun purkupaikka olisi aina sama ja välittäjä laittaisi aina vaan yhden laskun. Toki vaatii aika hyvän porukan että homma toimii ja rajun yrityspohjoisen talouden hallinnan.
Näin meillä toimitaan ja toimii, osuuskunta pohjalla, virallinen perustamisvuosi taitaa olla 1999. Kysellään mitä kukakin ottaa, tarkat määrät tai sitten mitä kasvia, me päätetään sitten aineet tilausta suunnitellessa. Vaatii talkoohenkisyyttä ja tosiasia on, että pieniä määriä ostavat hyötyy isompien siivellä. Toimitus yhteen paikkaan, yhdellä laskulla. Toimitusaika sitova ja ehdollinen, molemmin puolin.
Mutta tärkeintä näissä yhteisostoissa kanssakäynti toisien viljelijöiden kanssa, sekä keskustelu viljelytavoista, aineista, mahdollisuuksista.
paljonko hankintaosuuskunta saa tuotteiden hinnoista pois? Entä tuleeko joskus hankaluuksia, jos kaikki eivät toimikaan yhteisten sääntöjen mukaan, ei maksa, ei ota tilattua tavaraa vastaan, reklamaatiot toimittajalle, kuka hoitaa? Näinä kriisitukiaikoina tuntuu aika vaativalta yhteistyöltä.....
Agroy toteutti kasvinsuojeluainekaupan keväällä kilpailuttamalla "hinnaston" eli haki jonkun %-vähennyksen rinnakaisvalmisteiden listahinnoista, hyöty ei ollut suuri, mutta helppo toteuttaa.
Ostojen porrastus tai varastoon osto myös kiinnostava. Eli hankittaisiin rahoitusta joko porukan sisältä tai ulkoa ja ostetaan yleisempiä tuotteita varastoon silloin kun hinnat on alhaalla. Nyt lannoitepuolella tuntuu tulevan ostajan markkinat esim viime vuoteen verrattuna.
-
Agroy toteutti kasvinsuojeluainekaupan keväällä kilpailuttamalla "hinnaston" eli haki jonkun %-vähennyksen rinnakaisvalmisteiden listahinnoista, hyöty ei ollut suuri, mutta helppo toteuttaa.
Ja hyöty kun on markinallisen pieni niin eipä ole tullut osallistuttua. Tilaus kun on tehtävä joskus kevättalvella niin meillä ainakaan ei silloin tiedetä millainen kevät on ja pysyykö viljelysuunnitelma samana jne. Tästä johtuen tulee äkkiä iso varasto itselle, kun ei ollutkaan sopivia tuotteita. Jotain perustavaraa voi tietysti ottaa, mutta enemmän olisi hinta etua noihin toivonut, että kannattaisi osallistua.
-
paljonko hankintaosuuskunta saa tuotteiden hinnoista pois? Entä tuleeko joskus hankaluuksia, jos kaikki eivät toimikaan yhteisten sääntöjen mukaan, ei maksa, ei ota tilattua tavaraa vastaan, reklamaatiot toimittajalle, kuka hoitaa? Näinä kriisitukiaikoina tuntuu aika vaativalta yhteistyöltä.....
Agroy toteutti kasvinsuojeluainekaupan keväällä kilpailuttamalla "hinnaston" eli haki jonkun %-vähennyksen rinnakaisvalmisteiden listahinnoista, hyöty ei ollut suuri, mutta helppo toteuttaa.
Ostojen porrastus tai varastoon osto myös kiinnostava. Eli hankittaisiin rahoitusta joko porukan sisältä tai ulkoa ja ostetaan yleisempiä tuotteita varastoon silloin kun hinnat on alhaalla. Nyt lannoitepuolella tuntuu tulevan ostajan markkinat esim viime vuoteen verrattuna.
Saadaan hinnasta pois enemmän kuin yksin ostaen, Agroyn hinnat tiedän kun olen mukana ringissä. En enää muista hintoja, mutta ei ostettu sieltä.
Nuo luettelemasi ongelmat on realistisia, ja siksi porukka on tiivis, enemmänkin porukkaa mahtuisi mutta tässä sellainen jengi, joka maksaa varmasti ajallaan ja pitää suunnitelmasta kiinni. Maksuaikaa saadaan ihan kivasti, vielä ei oo ks. aineita maksettu ja talvella tilattu. Maksuaikaa saatava, kun rahat kerätään porukalta yhteisostoon ja sitten lähtee rahat eteenpäin. Reklamaatiot hoidetaan kaverin kanssa, tänä vuonna yksi, joka on vielä selvittämättä kun ei viitsi lomalla olevaa myyjää häiritä.
Lannoitteita ei oo porukalla ostettu, saako niissä etua? Agroyn hinnat jälleen tiedossa, ja niistä tuskin voi tinkata. Ongelmaksi tulee apulannalla purkupaikat, niitä tulisi useita. Käytännössä kaikkien osallistujien pitäisi ostaa rekkakuormittain tavaraa, ettei ylimääräistä työtä. Lannoitteissa myös pitkä aikaikkuna, milloin sitä ostetaan, osa ostaa kesällä, osa jakaa hankinnat eriin ja osa on mattimyöhäisiä. Pitäisi toimia kuten sanoit, ostaa nyt kesällä ja myydä eteenpäin myöhemmin. Tää kuulostaa jo kaupankäynniltä, liikaa muuttujia osuuskunnan varastoineen ym. ja mistä ne rahat... Ja miksei suoraan sille maksajalle, päätetään porukalla että ostetaan ja määrät selville. Tilaus ja maksu kuten ennenkin, saa päättää ostaako nyt halvalla vai jääkö odottelemaan ihmettä.
Mahtaa muuten apulantakauppa käydä tänä kesänä...
-
Eniten hyötyä tuosta saisi jos purkupaikkoja on yksi mistä voidaan isäntien kalustoon tavarat lastata eteen päin vietäväksi. Hyödyn saa jo silloin jos tila pystyy ottamaan tavaraa kerralla rekka lastin pihaan. Esim. kuiviketurpeessa pyötäpaaleissa on 20€ hintaero jos otat kerralla rekallisen kun tilaat 10 kpl kerralla. Maksuaikaakin voi neuvotella näissä rekka toimituksissa kivasti jos on hoitanut velvoitteensa aikaisemmin hyvin.
-
Sellaiset tuotteet on helpompi kilpailuttaa, joissa käydään kauppaa samasta tuotteesta eri kauppojen välillä esim. rosvolaivan apulannat, mutta kilpailutus onkin hankalampi esim. kivennäisissä ja rehuissa, koska eri kaupoilla on erilaisia tuotteita. Tällöin halvin tuote/tarjous ei välttämättä olekaan paras hinta/laatu -suhteeltaan. Eli tarkkana kannattaa olla.
-
Apulannoissa ainakin on vaan muutaman satasen ero, ja joka kerta sama pulju on halvimman tarjouksen laskenu. Tosin miun tarpeet nyt tuleeki yhessä täysperä kuormassa.
-
Apulannoissa ainakin on vaan muutaman satasen ero, ja joka kerta sama pulju on halvimman tarjouksen laskenu. Tosin miun tarpeet nyt tuleeki yhessä täysperä kuormassa.
Ensimmäisen kerran elämässäni en edes kysynyt lannan hintaa kuin K:sta. Sieltä ne on tullut ennenekin ja varteen otettavia kauppoja ei kait ole kuin agri ja sen ovi on vaikea avata, vaikka onkin automaattinen. Yrman loppuminen oli heikennys varteenotettaville tarjouksille.
-
Apulannoissa ainakin on vaan muutaman satasen ero, ja joka kerta sama pulju on halvimman tarjouksen laskenu. Tosin miun tarpeet nyt tuleeki yhessä täysperä kuormassa.
Ensimmäisen kerran elämässäni en edes kysynyt lannan hintaa kuin K:sta. Sieltä ne on tullut ennenekin ja varteen otettavia kauppoja ei kait ole kuin agri ja sen ovi on vaikea avata, vaikka onkin automaattinen. Yrman loppuminen oli heikennys varteenotettaville tarjouksille.
Käytännössä apupaskan hinta on kaikkialla sama. Kaupat saa sitten jonkun bonus järjestelmän kautta itselleen katteen myytyjen tonnien mukaan.
-
Apulannoissa ainakin on vaan muutaman satasen ero, ja joka kerta sama pulju on halvimman tarjouksen laskenu. Tosin miun tarpeet nyt tuleeki yhessä täysperä kuormassa.
Ensimmäisen kerran elämässäni en edes kysynyt lannan hintaa kuin K:sta. Sieltä ne on tullut ennenekin ja varteen otettavia kauppoja ei kait ole kuin agri ja sen ovi on vaikea avata, vaikka onkin automaattinen. Yrman loppuminen oli heikennys varteenotettaville tarjouksille.
K-maataloudesta tuli myös tilattua, vaihteeksi jaralaista, harmi vaan, kun katsoin jälkeenpäin vielä raisioagron verkkokaupan hintoja, oli ne siellä vielä halvempia, tonnihinnan ero 8 euroa raision hyväksi, ja rahtikin olis ollut muutaman kympin halvempi, esim. Hankkijalla oli kalleinta, taas jälleen kerran, ja niillä myös rahti oli kallein. Lasipalatsien ylläpito maksaa.
-
Viljelijä ostaa tuhat tonnia, hintaero 8000 euroa
Viljelijä ostaa sata tonnia, hintaero 800 euroa
Viljeljä ostaa 25 tonnia, hintaero 125 euroa
Viljelijä ostaa 10 tonnia, hintaero 80 euroa.
Kilpailuttamisen tuotto on jonkin verran suhteessa
kaupan kokoon, eikö.
-SS-
-
Viljelijä ostaa tuhat tonnia, hintaero 8000 euroa
Viljelijä ostaa sata tonnia, hintaero 800 euroa
Viljeljä ostaa 25 tonnia, hintaero 125 euroa
Viljelijä ostaa 10 tonnia, hintaero 80 euroa.
Kilpailuttamisen tuotto on jonkin verran suhteessa
kaupan kokoon, eikö.
-SS-
Sitten ostetaan muutaman kympin tuotetta sieltä mistä sen saa pari euroa halvemmalla. Kun hintalapun numerot muuttuu kymmeniin tuhansiin niin tinkimiset ja korotukset muuttuu vähintään viiteen sataan. Ja eikä sillä nyt niin väliä muutenkaan. saapahan just sellaisen kun halus.Tonnin tai pari kalliimmalla kuin esim naapuri.
-
Maatilojen pihat on kyllä surkeita aina vaan suurimalla osalla ,hevosaikakaudelle suunniteltu.
Meillä on aina pihat olleet kunnossa ja 70 luvulla vielä suurennettiin jotta ei tarvitse pisimmänkään auto peruutella vaan on lenkki.Vaikka on pieni tila niin pihat on kunnossa .
Olisiko aika pyytää joku suunnittelemaan jos ei oma älli riitä.
-
Maatilojen pihat on kyllä surkeita aina vaan suurimalla osalla ,hevosaikakaudelle suunniteltu.
Meillä on aina pihat olleet kunnossa ja 70 luvulla vielä suurennettiin jotta ei tarvitse pisimmänkään auto peruutella vaan on lenkki.Vaikka on pieni tila niin pihat on kunnossa .
Olisiko aika pyytää joku suunnittelemaan jos ei oma älli riitä.
Surullista on. Siellä minne ei rekalla koskaan ole asiaa kun suurimmatkin ostokset mahtuu pakuun, olisi hienot kehätiet sen rekan ajella. :'(
-
Varsinkin kuivuria rakennettaessa, olisi hyvä pyytää viljakuski paikalle arvioimaan logistiikan toimivuus.
Monessa paikassa historialliset syyt aiheuttavat hankaluuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi olisikin järkevää purkaa vanhoja rakennuksia pois. Usein vaan tuppaa olemaan helpoin ratkaisu, kun jättää ne siihen. Rakennusjätteen hävittäminen on aika hankala homma. Yhtä iso ongelma on rakennusten sisältö. Kaikki vapaa tila kun on tehty täytettäväksi rojulla ja se roina on oikeasti sitä hevoskauden töhnää.
-
Rahtikin olisi hyvä kilpailuttaa. Esim osuuskunta voisi keskittää viljan ja lannoitteiden ajon tietylle yrittäjälle, siis tarjousten perusteella.
-
Maatilojen pihat on kyllä surkeita aina vaan suurimalla osalla ,hevosaikakaudelle suunniteltu.
Meillä on aina pihat olleet kunnossa ja 70 luvulla vielä suurennettiin jotta ei tarvitse pisimmänkään auto peruutella vaan on lenkki.Vaikka on pieni tila niin pihat on kunnossa .
Olisiko aika pyytää joku suunnittelemaan jos ei oma älli riitä.
Surullista on. Siellä minne ei rekalla koskaan ole asiaa kun suurimmatkin ostokset mahtuu pakuun, olisi hienot kehätiet sen rekan ajella. :'(
Antilla ne surulliset pihat on siellä käy maituauto joka toinen päivä ja hakee joka vuosi ainavaan halvemmalla kuin edellisenä vuonna.Kymmenen vuotta on luvattu hinnan laskevan,se on surullista mutta ei antti sitä tajua.Tukkoset pihat taitaa antilla olla kun noin koski kovasti.
-
Viljelijä ostaa tuhat tonnia, hintaero 8000 euroa
Viljelijä ostaa sata tonnia, hintaero 800 euroa
Viljeljä ostaa 25 tonnia, hintaero 125 euroa
Viljelijä ostaa 10 tonnia, hintaero 80 euroa.
Kilpailuttamisen tuotto on jonkin verran suhteessa
kaupan kokoon, eikö.
-SS-
Sitten ostetaan muutaman kympin tuotetta sieltä mistä sen saa pari euroa halvemmalla. Kun hintalapun numerot muuttuu kymmeniin tuhansiin niin tinkimiset ja korotukset muuttuu vähintään viiteen sataan. Ja eikä sillä nyt niin väliä muutenkaan. saapahan just sellaisen kun halus.Tonnin tai pari kalliimmalla kuin esim naapuri.
Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.
-
Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.
On totta, että päätoiminen viljelijä laskee tarkkaan, rajallisista resursseistaan, nämä säästöt,
voivat olla ainoat roposet, jotka jäävät tuotoksi. Sivutoimiviljelijä toisaalta istuu virkamiesloosissaan,
ja juttelee tarjouksensa omasta työhuoneestaan käsin, kun ei muutakaan parempaa hommaa ole
käsillä, kaikki ammattilehdetkin on jo kierrosta luettu.
Että virkamies tienaa niinkö kaksi kertaa suurempana sen säästön.
-SS-
-
Ehkä joillekin tuo 80€ on ihan kahvirahaa, mutta pers aukiselle pienviljelijälle se on iso raha, ja sitäpaitsi kaikkein helpoimmin tienattua rahaa, kilpailuttamalla tienattua. Yaran lannoitteita myy 4 firmaa, muutama puhelinsoitto ja tarjouspyyntö sähköpostilla, ei se oo vaikeata tai aikaaviepää tuo kilpailuttaminen.
On totta, että päätoiminen viljelijä laskee tarkkaan, rajallisista resursseistaan, nämä säästöt,
voivat olla ainoat roposet, jotka jäävät tuotoksi. Sivutoimiviljelijä toisaalta istuu virkamiesloosissaan,
ja juttelee tarjouksensa omasta työhuoneestaan käsin, kun ei muutakaan parempaa hommaa ole
käsillä, kaikki ammattilehdetkin on jo kierrosta luettu.
Että virkamies tienaa niinkö kaksi kertaa suurempana sen säästön.
-SS-
tällä hetkellä markkinavoimat toimii kohtuullisesti tuotantopanosten puolella, kysyntää yritetään lisätä laskemalla hintaa. Sadon osalta markkinoissa on toivomisen varaa.
Avokonttorit on sivutoimiviljelijän painajainen... muutenhan sivutoimiviljelijä tuottaa halvimmalla :)
-
Tämmöisillä pienemmillä tiloilla, esim lannotteita ei tilata monia täysiä
rekkakuormia. Tämä johtaa siihen, että kaikki, esim Berner, ei
edes vastaa tarjouspyyntöön. No, joku sentään suostuu myymään.
-
Tämmöisillä pienemmillä tiloilla, esim lannotteita ei tilata monia täysiä
rekkakuormia. Tämä johtaa siihen, että kaikki, esim Berner, ei
edes vastaa tarjouspyyntöön. No, joku sentään suostuu myymään.
Joo suuret lesoilee tarjouskäskyillään ja kelan tiskiltä vielä noudetaan puolmiltsiä tukia rintaäänen taustaksi.
-SS-
-
ja nykyään kun tilat on vielä hajallaan pitkin kyliä niin eipä pahemmin onnistu kilipailuttaminen kun purkuerät syö koko potin säästöt... ja missään niin isoja plantaaseja joihin voisi keskitetysti purkaa ja hakekoon sitten jokainen......
-
ja nykyään kun tilat on vielä hajallaan pitkin kyliä niin eipä pahemmin onnistu kilipailuttaminen kun purkuerät syö koko potin säästöt... ja missään niin isoja plantaaseja joihin voisi keskitetysti purkaa ja hakekoon sitten jokainen......
tässä on varmaan paikallisia eroja, kun myyjät eivät ole onnistuneet/viitsineet kilpailuttaa rahtejaan. Joskus meillekin tulee kasvinsuojeluaineet (=pieni toimitus) kahdessa erässä eli myyjä laittaa jakeluun varastosta löytyvät ensin ja sitten parin viikon päästä tulee loput. Samoin lannoitteissa on rahdissa tonnihinta, missään ei ole sanottu paljonko se pienenee jos määrä kasvaa useisiin kuormiin.
Kauppojen oma jakeluliikenne taitaa olla se kallein vaihtoehto....
-
enpä tiedä.... kun viimeesk kyselin apupaskoja oli hankkijalla joka tuottaa toislla ja sitten k lla oma auto niin hinta ero oli liki saman kuin ss säkin hinta..... tuota en nyt voi kovin pieneksi sanoa ja kallein oli se toisen kuskaama. liekö paikoilla eroja.
-
Niin no samalla rahdilla liikkuu 50km (belor/cemagro) ja 500km (yara) eli ei sillä paikalla taida oikeasti olla väliä, kuhan kiusaavat pientä viljelijää...
-
Itälannoitteiden myyjillä on näitä purkulisiä ja toimitusmaksuja, jotka lopulta nostaa sen kokonaisrahdin samalle tasolle jaralaisen kanssa.
-
Itälannoitteiden myyjillä on näitä purkulisiä ja toimitusmaksuja, jotka lopulta nostaa sen kokonaisrahdin samalle tasolle jaralaisen kanssa.
Nyt oli kyse pelkästä rahdista. Nuo tuli siihen päälle sitten vielä.. Eli joko itälannan kuskaajilla on hyvä soppari tai yaralaisilla paska..
-
Itälannoitteiden myyjillä on näitä purkulisiä ja toimitusmaksuja, jotka lopulta nostaa sen kokonaisrahdin samalle tasolle jaralaisen kanssa.
Nyt oli kyse pelkästä rahdista. Nuo tuli siihen päälle sitten vielä.. Eli joko itälannan kuskaajilla on hyvä soppari tai yaralaisilla paska..
Täällä Yaran tehtaan varjossa itälantojen rahti kaikkinen lisineen on 2-3 kertainen Yaraan verrattuna hieman eräkoosta riippuen.