Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: maaorja - 01.06.16 - klo:17:33
-
Hinnat näköjään vajoaa,helteet polttaa ja vettä ei ennusteissa näy.Kannattaakohan paljoa ruiskun läpitte pumpata rahaa ulos,vai pelkästään rikat vaan kumoon..mitääs meinaatte tehdä? ::)
-
Kyyyl vehnävatipäät kylvää lisätyppeä, ainakin kahdesti, ja tautiainekierroksia vähintään kaksi, oli vehnän hinta mikä tahansa. Plus vielä hivenet ja korrensääteet.
-
Hinnat näköjään vajoaa,helteet polttaa ja vettä ei ennusteissa näy.Kannattaakohan paljoa ruiskun läpitte pumpata rahaa ulos,vai pelkästään rikat vaan kumoon..mitääs meinaatte tehdä? ::)
Aika moni panostaa joka vuosi -suhdanteista riippumatta- maksimit, koska "tapana on..." ::)
Vähän sama kuin että jotkut kyntää pientareita myöten, koska "tapana on ollut jo sukupolvien ajan..." Ja märkänä syksynä ryvetään puimurilla hehtaarin liimalakolohkolla kolme päivää, koska "tapana on, että kaikki jyvät otetaan ja peltoon ei jätetä mitään..." ::)
-
Mielestäni vehnälle voisi kohta ajaa huiskalla typpirikkiläistä, mutta mites sitten, jos nämä rakeet ei sula ennen syksyä. Nyt ei ole meinaan sateista mitään tietoa. Kollega sanoi, että pari kertaa on käynyt niin, että kuiva kesä ja on tullut paha jälkiversonta ja kasvusto aivan kamalaa.
-
tuon takia kai parasta vaan malttaa mielensä ja ottaa sen minkä saa...
-
Jos samalla ajolla saa lisää plussaa, niin miksei sitä tököttiä tuuttaisi ruiskutuksissa.
Usein kun on ylitarjontaa, niin laatu ratkaisee.
-
Minimipanostuksella mennään, aikaista ohraa, siemenet ja lannoitteet mitä nurkista löytyi, sen verran että nyt tavanomaisesta viljelystä käy. Hömppäheinäosasto on venytetty aikalailla maksimiin.
Rikat kuitenkin kumooon ettei tule ongelmaa myöhemmin. Erillinen tautitorjuntakierros vähän tilanteen mukaan.
Joinakin aikaisempina vuosina on kyllä paremmassa markkinatilanteessa vedetty aikalailla toiseenkin ääripäähän, todella myöhäisiä lajikkeita ja jaettua lannoitusta/lisälannoitusta, mutta tällä kertaa näin.
-
Panostuksia ei niinkään lajikekohtaisesti vähennetä, kylvömäärissä tehtiin viilauksia. Vehnäalaa vähennettiin, tilalle kauraa ja ohraa jotka halvempaa viljeltävää ja pienemmillä panostuksilla helpommin laatutavaraa. Riista ala väheni, tilalle vln johon tarkoitus kylvää syysrapsia. Ruisalaa lisätää syksyllä jos keliä riittää. Tälläsellä reseptillä koitetaan paikkalla henkilökohtasta kassakriisiä.
-
Panostuksia ei niinkään lajikekohtaisesti vähennetä, kylvömäärissä tehtiin viilauksia. Vehnäalaa vähennettiin, tilalle kauraa ja ohraa jotka halvempaa viljeltävää ja pienemmillä panostuksilla helpommin laatutavaraa. Riista ala väheni, tilalle vln johon tarkoitus kylvää syysrapsia. Ruisalaa lisätää syksyllä jos keliä riittää. Tälläsellä reseptillä koitetaan paikkalla henkilökohtasta kassakriisiä.
Tuli tänään viimme vuoden rypsitili näky olevan alvittomana 7400 euroa ,eli hehtaarille 900 euroa sato 2600 kg/ha joten
paljon putos kuivauksessa ,kun syksyllä odotin 3000kg ,mutta hyvä näinkin laskin 143 euron ohran tonnihinnalla ,jotta 6300 kg
pitäis ohria olla jotta samaan päästäis ja viellä se 140 euron parenpi tuki rypsilli ,niin vaatii yli 7000kg ohra sadon.
-
Panostuksia ei niinkään lajikekohtaisesti vähennetä, kylvömäärissä tehtiin viilauksia. Vehnäalaa vähennettiin, tilalle kauraa ja ohraa jotka halvempaa viljeltävää ja pienemmillä panostuksilla helpommin laatutavaraa. Riista ala väheni, tilalle vln johon tarkoitus kylvää syysrapsia. Ruisalaa lisätää syksyllä jos keliä riittää. Tälläsellä reseptillä koitetaan paikkalla henkilökohtasta kassakriisiä.
Tuli tänään viimme vuoden rypsitili näky olevan alvittomana 7400 euroa ,eli hehtaarille 900 euroa sato 2600 kg/ha joten
paljon putos kuivauksessa ,kun syksyllä odotin 3000kg ,mutta hyvä näinkin laskin 143 euron ohran tonnihinnalla ,jotta 6300 kg
pitäis ohria olla jotta samaan päästäis ja viellä se 140 euron parenpi tuki rypsilli ,niin vaatii yli 7000kg ohra sadon.
Kevätrypsi/rapsi ollut viljelykierrossa isän ajoista asti joka vuosi. Jostain syystä rypsistä on parempia onnistumisia kuin rapsista, mistä sitten johtuukaan. Nyt syksyllä syysrapsia kokeiluun. Rapsin ja rukkiin lisäksi voisi kokeilla syysvehnää pitkästä aikaa, viimeksi ollut isän aikana eikä silläkään ihan loppuaikoina. Palvelisi kasvipeitteisyyttä aika mukavasti ja kuitenkin olisi syksylläkin aikaa kylvellä pidempään.
-
Mietin toista ruiskutus kertaa, (lähinnä toinen korrensääde + hiven, ei tuolla ötököitä tahi tauteja juuri näy) mutta taidan jättää...
...on sitä aikaa laonnuttakin puida taas.
-
Kolme sadetuskonetta tälläaukealla viljapelloissa. Oma seisoo vielä, kun pumpputraktori pyörittää vielä kusipumppua.
-
15.05 alkaen korrensäädettä mennyt peltoon oka päivä. Make mainitsikin, että ruiskuttavat vastalääkettä peltoihin siellä naapurustossa.
Tällä kuivalla harjulla ei voi kuin seurata viljan kääpiöitymistä helteessä. Yli 25 astetta tänäänkin .
-SS-
-
Panostus vehnään +10% ja härkäpapuun +300%. Siis tähän mennenssä.
-
Ihan kuten ennenkin, kaikkee mahdollista ja mahdotonta.
-
Mielestäni vehnälle voisi kohta ajaa huiskalla typpirikkiläistä, mutta mites sitten, jos nämä rakeet ei sula ennen syksyä. Nyt ei ole meinaan sateista mitään tietoa. Kollega sanoi, että pari kertaa on käynyt niin, että kuiva kesä ja on tullut paha jälkiversonta ja kasvusto aivan kamalaa.
Nestelannoitus ?
Myös kalkkisalpietari on toimiva. Ja sadetuslaitteeseen kastelu-ureaa. Tai sadetuslaite ilman ureaa tehoaa ihan yhtä hyvin.
Kyllä pintalannoituksen hyöty on aika vähäinen, jos ei tulevaan kolmeen viikkoon sada. Lehtilannoitusta suosittelen.
-SS-
-
Aikalailla normaali panostus, siiloissa pitää olla laadukasta myytävää kun hinnat nousee. Sekä laadukasta myytävää kun hinnat on alhaalla. Maan omistamisesta, kalkituksesta, ojituksesta ym. tulevat kulut säilyy, samoin konekaluston kulut juoksee käyttää tai ei. Yhden tai kahden vuoden perusteella ei voi valittua linjaa muuttaa, tai voi, muttei siinäkään ole järkeä. JOS kylvää, ei silloin kannata tavoitella heikkoa satoa, mikäli hyvä saavutettavissa suht helposti. En valita vieläkään valittua tietä, keskimäärin paljon mukavampaa myydä paljon laadukasta tavaraa kuin vähän huonoa. Saa asettaa hinnan, ei tartte katella viljojen sisäänostohintoja. Jo sillä korvaa kasvinsuojelun hehtaarikustannuksen ::)
Höpöheinää jonkunverran, riistapeltoja ja ihan rehelliseen sänkikesantoonkin jäi yli 10%. Huonoille pelloille ts. jos sato-odotus laskee tilan keskisatoa, ei kannata kylvää välttämättä mitään.
-
Kyllä pintalannoituksen hyöty on aika vähäinen, jos ei tulevaan kolmeen viikkoon sada. Lehtilannoitusta suosittelen.
-SS-
Toissa aamuna tuli ajettua loput saltut ja sulfanit pintaan... Rakeet näkyy mutta kaste on niitä jo kovasti möyhinyt, kyllä ne sinne sulaa sopivasti korrenkasvun alkuvaiheeseen. Tuli fosforirajat vastaan, näin pärjää vähemmillä lannoitelaaduilla eikä tarvi starttifosforin kanssa enää pelailla. Onhan tuo nopeaakin porukan tehokkaalla levittimellä, hehtaarilla ei montaa minuuttia viihdy vaikka käy kotona koneen täyttämässä.
-
Aikalailla normaali panostus, siiloissa pitää olla laadukasta myytävää kun hinnat nousee. Sekä laadukasta myytävää kun hinnat on alhaalla. Maan omistamisesta, kalkituksesta, ojituksesta ym. tulevat kulut säilyy, samoin konekaluston kulut juoksee käyttää tai ei. Yhden tai kahden vuoden perusteella ei voi valittua linjaa muuttaa, tai voi, muttei siinäkään ole järkeä. JOS kylvää, ei silloin kannata tavoitella heikkoa satoa, mikäli hyvä saavutettavissa suht helposti. En valita vieläkään valittua tietä, keskimäärin paljon mukavampaa myydä paljon laadukasta tavaraa kuin vähän huonoa. Saa asettaa hinnan, ei tartte katella viljojen sisäänostohintoja. Jo sillä korvaa kasvinsuojelun hehtaarikustannuksen ::)
Höpöheinää jonkunverran, riistapeltoja ja ihan rehelliseen sänkikesantoonkin jäi yli 10%. Huonoille pelloille ts. jos sato-odotus laskee tilan keskisatoa, ei kannata kylvää välttämättä mitään.
Eikö ne huonot pellot saa sadettimella, sadalla tonnilla kalkkia ja tonnilla hivenlannoitusta ja savea kuskaamalla ja miljoona tonnia kananlantaa levittämällä erittäin tuottaviksi ?
Eli viimeinen lauseesi on perusteiltaan muuttuva, riippuen tuotteen ja tuotantopanosten hinnasta, eikö ? Eli "heikkotuottoisissa" pelloissa joutuu panostamaan silti liikaa suhteessa mahdolliseen kasitonnariin ? Ja jossakin vaiheessa kun viljanhinta laskee rahti- ja käsittelykulujen tasolle, lisäsato alkaa maksaa vaan lisää.
Jospa lauantaiksi ennustettu hallayö toisi lisäpotentiaalia, ohran lisäversoutumisen kiihdyttäjänä ? Jos rapsi kaatuu pakkaseen, silloin kyllä jää viimäseksi kevätrapsiksi tässä elämässä.
-SS-
-
Eli viimeinen lauseesi on perusteiltaan muuttuva, riippuen tuotteen ja tuotantopanosten hinnasta, eikö ? Eli "heikkotuottoisissa" pelloissa joutuu panostamaan silti liikaa suhteessa mahdolliseen kasitonnariin ? Ja jossakin vaiheessa kun viljanhinta laskee rahti- ja käsittelykulujen tasolle, lisäsato alkaa maksaa vaan lisää.
Jospa lauantaiksi ennustettu hallayö toisi lisäpotentiaalia, ohran lisäversoutumisen kiihdyttäjänä ? Jos rapsi kaatuu pakkaseen, silloin kyllä jää viimäseksi kevätrapsiksi tässä elämässä.
-SS-
Totta turiset, tilakohtaista tää minne kannattaa kylvää ja milloin.
Noilla eväillä mitä luettelit pellon parannuksesta, kasvaa mikä tahansa pelto, jossa ei vesi makaa. Hintaa vaan tarttee olla tuotteella, varmaan jotain huumekasveja että saisi kannattamaan :D
Kylvin aika paljon 6.,7. ja 9.5. Pari muutakin kylväjää tiedän silloin olleen liikkeellä. Moni ihmetteli että joko oot kylvänyt ohraakin, miksei? Hallaa pelkäsivät kovasti ja maa ei oo lämmin ym., mutta oli KUIVAA! Silloin pitää kylvää kun on maa oikeassa kunnossa, ei auta odotella... Hallasta moni höpisi, ja nyt nekin ovat kylväneet, pikku piikillä tai oraalla tulevana viikonloppuna. Hallat tulee, jos on tullakeen, lähes aina kesäkuun alkupäivinä. Ei niihin voi vaikuttaa (isomissa määrin ts. kastelu joillakin jossain) ja niitä pelätä. Osa isännistä ei toki ole kylvänytkään vielä, eli säkissä oleviin siemeniin ei halla vaikuta. Mutta tarpeeksi kun kylvöä lykkää, varmasti puree halla, elo tai syyskuussa :P
-
Totta turiset, tilakohtaista tää minne kannattaa kylvää ja milloin.
Kylvin aika paljon 6.,7. ja 9.5. Pari muutakin kylväjää tiedän silloin olleen liikkeellä. Moni ihmetteli että joko oot kylvänyt ohraakin, miksei? Hallaa pelkäsivät kovasti ja maa ei oo lämmin ym., mutta oli KUIVAA! Silloin pitää kylvää kun on maa oikeassa kunnossa, ei auta odotella... Hallasta moni höpisi, ja nyt nekin ovat kylväneet, pikku piikillä tai oraalla tulevana viikonloppuna. Hallat tulee, jos on tullakeen, lähes aina kesäkuun alkupäivinä. Ei niihin voi vaikuttaa (isomissa määrin ts. kastelu joillakin jossain) ja niitä pelätä. Osa isännistä ei toki ole kylvänytkään vielä, eli säkissä oleviin siemeniin ei halla vaikuta. Mutta tarpeeksi kun kylvöä lykkää, varmasti puree halla, elo tai syyskuussa :P
Onko kellään halla vienyt koskaan ohria, tietääkö kukaan? Yks vuosi oli kovia halloja, tai oikeestaan pakkasia, ohrat meni ihan valkoisiksi, mutta tiheemmäksi ja komeemmaksi vain tuli. Mistähän toi hallavouhottaminen alkunsa johtaa? Vanhat äijät siitä on aina höpisseet, ja se on tarttunut muutamiin nuorempiinkin, joka kevät joku tulee älisemään hallan vaaroista, kuinka kannattaisi kylvää vasta myöhemmin, mieluusti kesäkuulla vasta, kukaan kuitenkaan sitten sen myöhemmin kylvä :D
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
1 Ford/5 hehtaaria käymään tyhjäkäyntiä keskelle peltoa tuo riittävän savuverhon hallan torjumiseksi
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
1 Ford/5 hehtaaria käymään tyhjäkäyntiä keskelle peltoa tuo riittävän savuverhon hallan torjumiseksi
Ei kunnossa oleva ja riittävän lämpimänä käyvä Ford savuta.
-SS-
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
1 Ford/5 hehtaaria käymään tyhjäkäyntiä keskelle peltoa tuo riittävän savuverhon hallan torjumiseksi
Ei kunnossa oleva ja riittävän lämpimänä käyvä Ford savuta.
-SS-
Ooooppeli on pomminvarma savukone ;)
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
1 Ford/5 hehtaaria käymään tyhjäkäyntiä keskelle peltoa tuo riittävän savuverhon hallan torjumiseksi
Ei kunnossa oleva ja riittävän lämpimänä käyvä Ford savuta.
-SS-
No en oo sit vaan nähnyt sellaista
-
Aikaiset rukiit valkotähkäisiä, useamman kerran 80 - luvulla.
2-tahoinen aikaisin kylvetty ohra. Ei toipunut millään hallaa seuranneen kuivuuden takia. Nyt samalla lohkolla on SW Mitjaa toivottavasti ei kuole tai sit laitan savunotskin palamaan. Pari vanhaa rengasta, jäteöljyä ja tuoreita risuja....
-SS-
1 Ford/5 hehtaaria käymään tyhjäkäyntiä keskelle peltoa tuo riittävän savuverhon hallan torjumiseksi
Ei kunnossa oleva ja riittävän lämpimänä käyvä Ford savuta.
-SS-
Jos puhumme sinisen sävyisestä pakokaasusta niin...
Yleisin syy savuttavaan majoriin on suuttimet.
Muissa sen aikasissa sinisavut johtuu useimmiten jostakin väljistyneestä tai kuluneesta moottorin komponentista...
-
Sateita ei oo luvassa seuraavaan pariin viikkoon, joten katovuosihan tästä tuli. Ei siis tarvi panostaa enää, rikat nyt tietysti pitää torjua, mutta esim. tauti- ja hivenaineita ei oo järkevää tuhlata kuivuuden stressaamaan kasvustoon, korrenvahvistajista puhumattakaan.
-
Sateita ei oo luvassa seuraavaan pariin viikkoon, joten katovuosihan tästä tuli. Ei siis tarvi panostaa enää, rikat nyt tietysti pitää torjua, mutta esim. tauti- ja hivenaineita ei oo järkevää tuhlata kuivuuden stressaamaan kasvustoon, korrenvahvistajista puhumattakaan.
Jos katovuosi on tulossa, hinnat nousee, kannattaa panostaa :D
-
Jos kaksi viikkoa on vielä kuivaa, ainoa keino saada edes jotain kokoa aikaisten viljalajikkeiden jyväaiheisiin on ruiskuttaa viikon välein typpiliuosta öisin.
Korrenvahvistajat saa unohtaa. Kuivuuden stressiin auttavat strobiluriinit ja elvyttävät lehtilannoitteet.
-SS-
-
Jos kaksi viikkoa on vielä kuivaa, ainoa keino saada edes jotain kokoa aikaisten viljalajikkeiden jyväaiheisiin on ruiskuttaa viikon välein typpiliuosta öisin.
Korrenvahvistajat saa unohtaa. Kuivuuden stressiin auttavat strobiluriinit ja elvyttävät lehtilannoitteet.
-SS-
Kyl mää oon laittanu ekan kierroksen viiden aineen seoksella, kauralle. :-\
-
Jaa panostus satoon ;D No joo alkaen siittä että suurimmaks osaks pellot oli kevytmuokattu rullaäkeelä syksyllä. Sitte uusiks keväällä samalla vehkeellä äkkiä ::) Sitte suoraan laarista lajittelematon siemen apulantaa tais kaikkineen noin 2tn kulua 22ha kylvöihin. Ja mitään muuta tököttiä ei tasan laiteta ei myrkkyä eikä tautiaineita eikä varsinkaan lannoitteita. Kyllä niistä lampaille tasan tarkkaan tulee riittävästi jyviä :)
-
panostan kasvustojen ja olosuhteiden mukaan. viimeiset oraat jäi huonommiksi, niihin ehkä matalampi panostus. eilen illalla ajoin parhaille aluille (melius-ohraa) hi-phossia ja mangaania. tautiaineet ajan esikasvin mukaan suurimmalle osalle. kauran koitan päästä yhdellä ruiskutuksella ja ehkä rapsin sänkeen kylvetyn wolmarin sekä paskat syysvehnän jämät. muissa vähintään pari reissua useimmissa enemmän. lisälannoitukset kevätvehnille ja rapsille mut jätän tarkotuksella keväällä aina vajaaksi.
-
Jospa lauantaiksi ennustettu hallayö toisi lisäpotentiaalia, ohran lisäversoutumisen kiihdyttäjänä ? Jos rapsi kaatuu pakkaseen, silloin kyllä jää viimäseksi kevätrapsiksi tässä elämässä.
Joskus kun viimeksi oli kevätrapsia vuosia sitten, oli pari viikkoa kylvön jälkeen yksi yö oikeasti pakkasella, virallinen lukema taisi olla jotain -2 metrin korkeudella. Kyllä se siitä selvisi ilman näkyviä vaurioita. Nyt on maa kuitenkin todella lämmin.
-
Eiköhän se sama perustotuus ole edelleen että hyvään kasvustoon kannattaa panostaa ja jos on tullut huono syystä tai toisesta niin sille laittaa vähemmän paukkuja...
-
Onko sateessa jotakin kaukokulkeutunutta fungisidia ? Miten muuten voidaan selittää, että pellolta kuin pellolta tuli viime vuonna tuplasti satoa kuivaan vuoteen verrattuna, ruiskutti tahi ei.
Aika paljon tänä sateettomana keväänä ovat kirjanneet ruiskutustarpeisiin lehtilaikkuja, jotta olisi joku syy ruiskuttaa. Vihreälle ei vesipisaraa vielä ole vierähtänyt.
-SS-