Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Köntys - 23.05.16 - klo:10:17
-
Aika hiljaista ollu kerääjäkasviviljelypuoli, onko enää kukaan muu kun minä laittanut kerääjiä, joko se huuma laantui täysin ensimmäisen vuoden tussarointiin?
Näyttää italianraiheinän haituvia nousseenkin taas sopivasti viljan sekaan. Kylvön tein äestyksen yhteydessä pienviskalla, noin kolme kg/ha ja täydet 25% pinta-alasta tietenkin :)
-
Aika hiljaista ollu kerääjäkasviviljelypuoli, onko enää kukaan muu kun minä laittanut kerääjiä, joko se huuma laantui täysin ensimmäisen vuoden tussarointiin?
Näyttää italianraiheinän haituvia nousseenkin taas sopivasti viljan sekaan. Kylvön tein äestyksen yhteydessä pienviskalla, noin kolme kg/ha ja täydet 25% pinta-alasta tietenkin :)
Siinä ja tässä vedänkö.
Viime vuonna tuli kerättyä täyspotti. ;D
-
So last season.
Näissäkin asioissa ihminen käyttäytyy samalla tavalla kuin esimerkiksi rahapeleissä; riskeeraamaan ei ryhdytä, jos vastineeksi ei saada kunnon pottia.
Aikaiset kevätviljat, jotka enimmäkseen ovat kerääjäkasviviljelyn apuviljelyä, eivät näytä kiinnostavan, öljykasvejakin nimenomaan käytetään heinämäisten rikkojen torjuntaan, rapsit ja rypsit eivät enää kelpaa viljan alle, eikä pääse sängelle näennäislevittämään..
Kerääjäkasvitoimenpiteen ehtojen äärimmäinen herkkyys näkyy juurikin edellisen kauden 1% alasta noustiin järjettömiin tasoihin, olisiko puoleen ja taas painutaan muutamaan prosenttiin.
Tukiautomaattina toimii, mutta alkuperäisten tarjottujen hyötyväitteiden toimivuus saattaa olla hakusessa; siis jos satohyödyt ja nämä oikeasti toimisivat, kaikki rientäisivät tuettakin liikkeelle
-SS-
-
Juuri lauantaina Kauran alle kylvin kerääjän, vielä tarttis kylvää lisää että saa täyden potin. Totta hitossa kylvetään, kun se menee siinä samalla kun viljaa kylvää, täyttää koneen heinänsiemenlaatikon ja antaa palaa. Kustannuksena siemenkustannus. Ohran alle kylvän turvemaalle, siellä ei haittaa vaikka kerääjäkasvi hieman typpeä ottaakin :)
Pääsis vaan kylvämään loputkin, märkää on. Turvemaalla ojanlaidat oli vielä jäässä torstai-perjantai, ei ihme ettei meinaa kynnökset kuivahtaa mikäli ojituksessa vähänkin puutteita ts. ei oo ojitettu viime vuona :p
-
Olen kerääjiä kylvänyt kaikille viljoille siitä huolimatta, että rajoituksia tuli. Myös rukiille. Olin juuri ajatellut lisätä soppaan vähän syysrypsinkin siemeniä, kun huomasin, että se ei olekaan enää sallittua. Syysrypsi olisi todennäköisesti ollut parhaita kerääjäkasveja, kuten muutkin syysviljat. Syysrypsin kustannus olisi vaan järkevällä tasolla, jos aikoo joka tapauksessa kylvää lohkolle kevätviljaa. Se voisi olla myös helpommin hävitettävissä keväällä, kuin monivuotiset nurmikasvit.
-
Olen kerääjiä kylvänyt kaikille viljoille siitä huolimatta, että rajoituksia tuli. Myös rukiille. Olin juuri ajatellut lisätä soppaan vähän syysrypsinkin siemeniä, kun huomasin, että se ei olekaan enää sallittua. Syysrypsi olisi todennäköisesti ollut parhaita kerääjäkasveja, kuten muutkin syysviljat. Syysrypsin kustannus olisi vaan järkevällä tasolla, jos aikoo joka tapauksessa kylvää lohkolle kevätviljaa. Se voisi olla myös helpommin hävitettävissä keväällä, kuin monivuotiset nurmikasvit.
Yksvuotiset ei aiheuta harmia seuraavana kasvukautena.
Tota naturcomin valkoapilaa yksvuotisena.
-
Tarkoitus levittää sähköviskalla persianapilaa 25% alalle jahka nyt vähä satais. Viimevuonna jäi valkoapilat aika vaatimattomiks niin ajattelin nyt kokeilla persialaista.
-
Mää laitin huvikseni valkoapilaa 40% alasta, tulee tukea tai ei
-
Nyt sitten pieni ala lisää kerääjää viime vuoden parhaasti onnistuneella tavalla:
Oraalla oleva kevätvehnä Zebra, kylvötiheys noin 350 kpl / m2. Lannnoitustaso puolikas. Siihen Juko kylvökoneella juuri ennen viime sadetta italianraiheinä Balmultra 15 kg/ha, joukkoon Altasuede puna- ja Huia valkoapilaa 8 kg/ha. Sen verta että semmoinen kellanharmaa vana jäi joka vantaasta peltoon.
Sama testi lyhytkasvuiselle ja harvalle Ceylonille, luulisi kuivankeltaisen liettyneen hiesumaan kohta lakkaavan kuultamasta kituliaan kasvuston läpitte.
Nyt kyllä kelpaa kun on sen verran monipuolinen varasto, että voi laittaa säästelemättä ja kokeilla ihan kaikkea. Eikä meinata edes puida, kun kaikenmaailman pystyterien säädössä menee kaikki aika. Vilja ei kiinnosta pätkääkään.
-SS-
-
Nyt sitten pieni ala lisää kerääjää viime vuoden parhaasti onnistuneella tavalla:
Oraalla oleva kevätvehnä Zebra, kylvötiheys noin 350 kpl / m2. Lannnoitustaso puolikas. Siihen Juko kylvökoneella juuri ennen viime sadetta italianraiheinä Balmultra 15 kg/ha, joukkoon Altasuede puna- ja Huia valkoapilaa 8 kg/ha. Sen verta että semmoinen kellanharmaa vana jäi joka vantaasta peltoon.
Sama testi lyhytkasvuiselle ja harvalle Ceylonille, luulisi kuivankeltaisen liettyneen hiesumaan kohta lakkaavan kuultamasta kituliaan kasvuston läpitte.
Nyt kyllä kelpaa kun on sen verran monipuolinen varasto, että voi laittaa säästelemättä ja kokeilla ihan kaikkea. Eikä meinata edes puida, kun kaikenmaailman pystyterien säädössä menee kaikki aika. Vilja ei kiinnosta pätkääkään.
-SS-
Mulla on 2.5ha kauran kaverina, raita.
Sitten on douppi-Ironin joukossa sen verran mitä 700kilon säkillisellä pääsi, eli vajaa 2.5ha. Loppuuun 3hehtaariin ei menny ku tuli epähuomiossa otettua vääriä suursäkkejä. Olin kyl kirjottanu missä oli lajittelun yhteydessä sekotettu rai. Niin se kylvökiima vaan sekottaa pään....
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Rai kuoli totaalisesti talven aikana jopa kevyehkösti muokatussa.
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
Mä pudottelin joskus siinä toukokuun 15 päivän nurkilla kylvökoneellisen vehnänsiementä sängelle. Kun toissailtana kävin heinänsiemenet kylvämässä, kattosin sitä ympäriinsä potkittua kasaa. Kuivaa oli, eikä yhtään itua.
Yölläkin alle 60% ja päivällä 25%, ei riittänyt edes kaste siementä kostuttamaan. Mitens luulet valkoisen savikokkareen päällä kelluvan heinänsiemenen saavan mitään itua aikaiseksi ?
Jos nyt sitten alkaisi itää kun ei ole ainakaan päällyskasvista haittaa, vaarana on, että vesi tosiaan vie mäkeä alas
-SS-
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
Mä pudottelin joskus siinä toukokuun 15 päivän nurkilla kylvökoneellisen vehnänsiementä sängelle. Kun toissailtana kävin heinänsiemenet kylvämässä, kattosin sitä ympäriinsä potkittua kasaa. Kuivaa oli, eikä yhtään itua.
Yölläkin alle 60% ja päivällä 25%, ei riittänyt edes kaste siementä kostuttamaan. Mitens luulet valkoisen savikokkareen päällä kelluvan heinänsiemenen saavan mitään itua aikaiseksi ?
Jos nyt sitten alkaisi itää kun ei ole ainakaan päällyskasvista haittaa, vaarana on, että vesi tosiaan vie mäkeä alas
-SS-
Jos oikeen ajattelee niin etsunkas sää vaan säästä varastointi ja kuivauskustannuksissa?
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Ei siinä paljon satasen kerääjät paina vaakakupissa. :)
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
Mä pudottelin joskus siinä toukokuun 15 päivän nurkilla kylvökoneellisen vehnänsiementä sängelle. Kun toissailtana kävin heinänsiemenet kylvämässä, kattosin sitä ympäriinsä potkittua kasaa. Kuivaa oli, eikä yhtään itua.
Yölläkin alle 60% ja päivällä 25%, ei riittänyt edes kaste siementä kostuttamaan. Mitens luulet valkoisen savikokkareen päällä kelluvan heinänsiemenen saavan mitään itua aikaiseksi ?
Jos nyt sitten alkaisi itää kun ei ole ainakaan päällyskasvista haittaa, vaarana on, että vesi tosiaan vie mäkeä alas
-SS-
Jos oikeen ajattelee niin etsunkas sää vaan säästä varastointi ja kuivauskustannuksissa?
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Ei siinä paljon satasen kerääjät paina vaakakupissa. :)
Eiu mutta on se varsinaisen kyrwityswitutuksen kerääminen jollakin tavalla nautintokin tässä tylsässä maailmassa.
-SS-
-
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Mulla on myöhästä monitahoista ohraa (Elmeri) ja keskiaikaista kaksitahoista ohraa (SW Mitja), ja vieläpä sotkettuna sekaisin (!)
Enkä meinaa käydä enää, yksi Primus + MCPA riittää ja roima annos apulantaa. kovasti näyttää viime kesän meiningiltä. Viime kesä sen näytti, kävit 8 kertaa, sait 7 tonnia. Kävit 1 kerran, sait 6,9 tonnia.
-SS-
-
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Mulla on myöhästä moniatahnoista ohraa ja keskiaikaista kaksitahoista ohraa, ja vielä soltkettuna sekaisin.
Enkä meinaa käydä enää, yksi Primus + MCPA riittää ja roima annos apulantaa. kovasti näyttää viime kesän meiningiltä. Viime kesä sen näytti, kävit 8 kertaa, sait 7 tonnia. Kävit 1 kerran, sait 6,9 tonnia.
-SS-
Vesi puuttuu?
-
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Mulla on myöhästä moniatahnoista ohraa ja keskiaikaista kaksitahoista ohraa, ja vielä soltkettuna sekaisin.
Enkä meinaa käydä enää, yksi Primus + MCPA riittää ja roima annos apulantaa. kovasti näyttää viime kesän meiningiltä. Viime kesä sen näytti, kävit 8 kertaa, sait 7 tonnia. Kävit 1 kerran, sait 6,9 tonnia.
-SS-
Vesi puuttuu?
Ei puutu enää, en lähtenyt huhtikuulla laittamaan, juurikin kun tuon todennäköisyyden normaalille pistävän kuivalle kevätkesälle arvioin suureksi, siinäpähän olisi tullut 25 sentin pituiseksi tähkiväksi mutanttikääpiöohraksi jo viime viikolla, nyt sitten alkaakin uhkea otra turvota pensaalle, ja pikkutähkiä alkaa työntyä uhmakkaaseen erektioon kohtsillään heinäkuun helteille.
Olipas runollista.
-SS-
-
Aikasta monitahosta ohraa, aurinko ja tuuli kuivaa, varastointi pellolla?
Mulla on myöhästä moniatahnoista ohraa ja keskiaikaista kaksitahoista ohraa, ja vielä soltkettuna sekaisin.
Enkä meinaa käydä enää, yksi Primus + MCPA riittää ja roima annos apulantaa. kovasti näyttää viime kesän meiningiltä. Viime kesä sen näytti, kävit 8 kertaa, sait 7 tonnia. Kävit 1 kerran, sait 6,9 tonnia.
-SS-
Vesi puuttuu?
Ei puutu enää, en lähtenyt huhtikuulla laittamaan, juurikin kun tuon todennäköisyyden normaalille pistävän kuivalle kevätkesälle arvioin suureksi, siinäpähän olisi tullut 25 sentin pituiseksi tähkiväksi mutanttikääpiöohraksi jo viime viikolla, nyt sitten alkaakin uhkea otra turvota pensaalle, ja pikkutähkiä alkaa työntyä uhmakkaaseen erektioon kohtsillään heinäkuun helteille.
Olipas runollista.
-SS-
Lohjan lahja piensiemenviljelyn totuuksien paljastamiseen, melkein kuin Taberman, kuitenkin pohjimmiltaan kuin Tervo....
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
Räppäsin kuvan ruiskutusurasta, jossa heinää, just tänä iltana. Hiukka heikosti se heinä tuossa näkyy... Sanovat että oras nousee ruiskutusurallakin. Tuossa ei mitään muuta kasvanut kuin se heinänoras, taitaa kärsiä. 340 litraa oli ruiskussa vettä tuolla kohtaa, täydellä ruiskulla ois tallannut jo uraa... Pari kertaa pitäs vielä samoja uria ajaa. Tottapuhuen, oli yllättävän pehmeää. Kylväessä oli pehmeää, ja samaa se oli nytkin. Oon niin kateellinen sellaiselle halkeavalle kuivalle savelle, sais takapotku raktorilla ajella ku tyhjää vain ruiskun kanssa.
(http://i5.aijaa.com/t/00256/14192853.t.jpg) (http://aijaa.com/VWZxqn)
-
Lisäsin kilolla annosta viimevuodesta. Eli v-apila/timotei 50/50-seosta 5kg/ha. Ympin maksimialalle. Hyvin on itäny. Jonkuverran näkyy viimevuotista pitkää timppaa paikotellen ohran seassa. En siis glyfottanu syksyllä.
Mä laitoin 4kg/ha timoteita, ja just kävin ruiskuttamassa 24.5 kylvetylle eka kierroksen ja komeasti oli timotei oraalla ruiskutusurissa. Äkkiseltään tuo 4kg näiyttää vähän turhankin reilulta määrältä multamaille. Pienemmällekään ei enää syöttöä saa, eikä viitsi jokatoisesta vantaastakaan kylvää. Unohtui sekoitella lajittelun yhteydessäm niin piti laittaa ihan oikeasti kolmoslaatikon kautta :)
Joo toimiihan se vesipilitkussa. Katsotaan nyt kuinka lähtee suojaviljatyylillä maanpinta täyttymään. Ensi kesänä laitan 50 kg.
-SS-
Pohjanmaalla on multaa johon timonkin siemen pudotessaan uppoo, pehmiää kun on.
Täälläpäin monesti kuivuudessa ainoa pelastus on timolle halkeema maassa jonka vesi sitten täyttää juhannuksen paikkeilla? Jos ei sitten liian syvä ole tuo halkio.
Toisaalta, jos vesi nostaakin sen pyöreän pienen siemen taas pintaan sieltä halkeemasta? Ei sekään auta itämiseen.
Räppäsin kuvan ruiskutusurasta, jossa heinää, just tänä iltana. Hiukka heikosti se heinä tuossa näkyy... Sanovat että oras nousee ruiskutusurallakin. Tuossa ei mitään muuta kasvanut kuin se heinänoras, taitaa kärsiä. 340 litraa oli ruiskussa vettä tuolla kohtaa, täydellä ruiskulla ois tallannut jo uraa... Pari kertaa pitäs vielä samoja uria ajaa. Tottapuhuen, oli yllättävän pehmeää. Kylväessä oli pehmeää, ja samaa se oli nytkin. Oon niin kateellinen sellaiselle halkeavalle kuivalle savelle, sais takapotku raktorilla ajella ku tyhjää vain ruiskun kanssa.
(http://i5.aijaa.com/t/00256/14192853.t.jpg) (http://aijaa.com/VWZxqn)
Tuossahan vois savimaahinen veneillä, venekin valmiina näemmä...
-
Hernesoossia kokeilussa ja juuressa kerääjänä italianraeheinää ja persianapilaa. Ens vuonna vois testata härkäpapuherne lisättynä persianapilalla ja ITRH:llä ja niittää peltoon tarvittaessa. Melkosta tuhti viherlannoitus ois.
-
Korjuuvelvoitteen poiston jälkeen yksi systeemin kajahtaneisuuden osoitus on, että kaikkea muuta kuin viherlannoitus-toimenpidettä kasvi-ilmoitukseen tarinoimalla saa paremmat tuet kuin Viherlannoitusnurmi-kasvilajia laittamalla.
-SS-
-
Räppäsin kuvan ruiskutusurasta, jossa heinää, just tänä iltana. Hiukka heikosti se heinä tuossa näkyy... Sanovat että oras nousee ruiskutusurallakin. Tuossa ei mitään muuta kasvanut kuin se heinänoras, taitaa kärsiä. 340 litraa oli ruiskussa vettä tuolla kohtaa, täydellä ruiskulla ois tallannut jo uraa... Pari kertaa pitäs vielä samoja uria ajaa. Tottapuhuen, oli yllättävän pehmeää. Kylväessä oli pehmeää, ja samaa se oli nytkin. Oon niin kateellinen sellaiselle halkeavalle kuivalle savelle, sais takapotku raktorilla ajella ku tyhjää vain ruiskun kanssa.
Mut eiks tuolla maalajilla tuppaa kasvamaan, pienemmilläkin panoksilla? Jos siis vaan saapi työt tehdyksi.
Itellä n. 1Ha erillistä "multamaata", johon helppo pienentää lannoitteen syöttöä ja sit ehkä vajaa pari Ha muiden lohkojen sisällä joihin menee sama tuutti lantaa ku savellekin. Ja pahnakin oli viime syksynä melkoinen multavilla paikoilla..
-
Korjuuvelvoitteen poiston jälkeen yksi systeemin kajahtaneisuuden osoitus on, että kaikkea muuta kuin viherlannoitus-toimenpidettä kasvi-ilmoitukseen tarinoimalla saa paremmat tuet kuin Viherlannoitusnurmi-kasvilajia laittamalla.
-SS-
Jos haluaa viherlannoitus nurmen väkisin laittaa, niin kannattaa ilmoittaa säiliksenä ja vaikka vähän pintaan kylvää apilaa. Saa jopa lannoittaakin. Ellei lannoituksen kautta tule se korjuu velvoite. Perustettaessa kannattaa ilmoittaa ihan jonain muuna rypsille ois pienin siemen kustannus ja aluskasvia just Persian apila ja itrh. Paras lannoitus tulos tulee varmaan juuri härkäpapu herne soosilla niitettynä peltoon.
-
Mut eiks tuolla maalajilla tuppaa kasvamaan, pienemmilläkin panoksilla?
Noilla maalajeilla muutetaan vuosituhansien kuluessa kasaantunutta eloperäistä ainetta maatumisen kautta hiilidioksidiksi ja mikrobien mineralisoimiksi ravinteiksi.
On hyvä satokirjanpidon pohja, kun vuosikymmeniä ovat ravinnetaseet vahvasti alijäämäiset.
Ennemmin tai myöhemmin, kun pellon pinta on painunut metrinkin verran, ja salaojitukset on syvennetty parikin kertaa, saati sitten viemärit ammuttu kallioiden ja harjujen läpi, alkaa lannoitustarve normalisoitua, kun alkuperäinen kivennäismaa-alusta alkaa lähestyä.
-SS-
-
Mut eiks tuolla maalajilla tuppaa kasvamaan, pienemmilläkin panoksilla?
Noilla maalajeilla muutetaan vuosituhansien kuluessa kasaantunutta eloperäistä ainetta maatumisen kautta hiilidioksidiksi ja mikrobien mineralisoimiksi ravinteiksi.
On hyvä satokirjanpidon pohja, kun vuosikymmeniä ovat ravinnetaseet vahvasti alijäämäiset.
Ennemmin tai myöhemmin, kun pellon pinta on painunut metrinkin verran, ja salaojitukset on syvennetty parikin kertaa, saati sitten viemärit ammuttu kallioiden ja harjujen läpi, alkaa lannoitustarve normalisoitua, kun alkuperäinen kivennäismaa-alusta alkaa lähestyä.
-SS-
Kaskiviljelyhän perustui juuri siihen että maa mistä humukset oli käytetty loppuun annettiin metsittyä uudeleen ja raivattiin tilalle uutta peltoa kaskeamalla.