Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: heksa100 - 14.01.09 - klo:19:37
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
-
Kyllä on urakoitu, pitkälle palanutta turvelantaa tai vanhaa
olkipaskaa.
Hienosti leviää, pyöröpaali heinän riekaleet hajoo huonosti joten
en suosittele kompostoimatonta.
Pikkusen jos startti salpietaria nakkaa niin lähtee nurmi kasvuun hyvin
sen jälkeen kun kasvusto sulkeutunut ja kosteus pysyy.
Lypsykarjalle en rehua suosittele ja muutenki kannattaa varovainen
olla, ei liian kuivaksi ja HAPOLLA ph alas+ 6 muovia
Joku on jopa karhottanu levitetyiltä lohkoilta mut sontakiggaretta
löytyy vielä seuraavastakin sängestä... ::)
Jos paska ongelmaa tekee niin voi noinkin käyttää mut en ensisijaiseksi
tuota suosittele ::)
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
kyllä onnistuu jos lanta palanutta/kompostoitunutta ja levitin on asian mukainen.
yksi hyvä vaihtoehto levittimeksi on bergmann täsmälevitin, toki on muitakin hyviä kärryjä jolla homma onnistuu. ;D
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
Kunnollisella tarkkuuslevittimellä voi tuorettakin levittää kunhan sänki on lyhyt ja todella hyväksi jos onnistuu sateen alle levittämään.
25tonnia ha katoaa täysin näkyvistä vuorolaudessa jos onnistuu ennen sadetta levittämään.
Joillai tarkkuuslevittimillä on taipumusta heitellä klönttejä käynnistettäessä,mutta niiden kyljessä ei luekkaan Bergmann.
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
Kunnollisella tarkkuuslevittimellä voi tuorettakin levittää kunhan sänki on lyhyt ja todella hyväksi jos onnistuu sateen alle levittämään.
25tonnia ha katoaa täysin näkyvistä vuorolaudessa jos onnistuu ennen sadetta levittämään.
Joillai tarkkuuslevittimillä on taipumusta heitellä klönttejä käynnistettäessä,mutta niiden kyljessä ei luekkaan Bergmann.
puhut vähän mutta asiaa ;D ;D
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
Kovasti kiinnostaisi lukea mielipiteitä mm Jeantilin pystykelamallin toimivuudesta nurmilevityksessä, vai onko lautaslevitin ainut millä päästäisiin riittävään ja tasaiseen levitysleveyteen. Koppisella myynnissä Bunning Lowlander 120MK4. SAMSON 14-20 Kjellmannilla. Onko kokemuksia esim. näistä merkeistä.
-
Meillä ajettiin viime keväänä 250 m3 lantaa nurmille 16 m3 Jeantil kärrillä tai siis urakoitsija kävi levittämässä. Lanta oli talvella patteriin ajettua kuivikepohjaa emojen makuuhallista ja jaloittetarhan vetelään lantaa sotkettuna ja vähän hevosen purulantaa joukossa. kolme tuntia meni hommaan aikaa ja erittäin hyvä oli levitysjälki, kun kiersin seuraavana päivänä katselemassa löytyi vain yksi jalkapallon kokoinen pehkumälli, kolmen päivän päästä levitettyä lantaa ei enää juuri huomannut. Tarkoitus on jatkossa levittää kans nurmille kun säilörehutkin oli ihan hyvälaatuisia näiltä lohkoilta....
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
Kovasti kiinnostaisi lukea mielipiteitä mm Jeantilin pystykelamallin toimivuudesta nurmilevityksessä, vai onko lautaslevitin ainut millä päästäisiin riittävään ja tasaiseen levitysleveyteen. Koppisella myynnissä Bunning Lowlander 120MK4. SAMSON 14-20 Kjellmannilla. Onko kokemuksia esim. näistä merkeistä.
Meillä on levitetty lantaa nurmille jo monia vuosia. Ainakin kymmenen vuotta on kun urakoitsija veti samsonilla 60t/ha. Sattui sopivasti sadetta joten rehun joukkoon ei tullut yhtään käytännössä. Jeantillilla olen viime vuosina tuota kakkaa levitellyt ja vähänkin palaneella sonnalla levitys onnistuu täydellisesti. Märkä kakka leviää myös tosi hienosti ja hyvin kasvaa nurmi. Ensimmäisiä kokemuksia on kun 11t belkulla levitin paskat peltoon ja takalanalla liippasin maatavasten niin kuin voin leivälle, niin mahdotonta heinänkasvua ei monta kertaa ole nähtykään.
On tietysti aika paha jos kikkareita joutuu rehun sekaan. Palanut ja kuivunut kikkare ei kuitenkaan ole läheskään yhtä paha kun multa tai eläimen raato. Joskus oli pienille vasikoille erikoisesti tehdyssä rehussa aika paljon lantakikkaretta mukana, appeeseen ei olisi iljennyt laittaa. Rehuanalyysin mukaan rehu kuitenkin erinomaista.
-
Ihan vaan kysymyksenä, että onko kukaan levittänyt naudan kuivikelantaa säilörehunurmelle?
Ja jos on, niin millaisia määriä ja mitkä ovat hygieeniset kokemukset tulleesta rehusta?
Kovasti kiinnostaisi lukea mielipiteitä mm Jeantilin pystykelamallin toimivuudesta nurmilevityksessä, vai onko lautaslevitin ainut millä päästäisiin riittävään ja tasaiseen levitysleveyteen. Koppisella myynnissä Bunning Lowlander 120MK4. SAMSON 14-20 Kjellmannilla. Onko kokemuksia esim. näistä merkeistä.
ittellä tarkoitus ostaa bergmann vaunu, muista en juuri mitään tiedä. repijäkelat ja levitinlautaset, hydraulinen työleveyden säätö.. siinä vaatimukset vaunulle jonka ostan.
-
Minusta kuivapaskan levitys kasvukaudella korjattavalle nurmelle on vähintäänkin arveluttavaa etenkin kasvukaudella.
Jos ensin kyseinen lohko laapitaan niittokoneella, jonka jälkeen pinnan läheisyyttä hierotaan karhottimella, näiden toimenpiteiden vaikutuksesta syntynyt karho pyritään noukkimaan maanmyötäisesti, toki ilman maa kosketuksia, mahdollisimman pienillä korjuutappioilla niin mitä sitten?
Olis se vaan ikävä todeta joulun välipäivinä että onhan mulla tossa 1000 kuution auma tai 700 pyöröpaalia rehua mutta kaikki on paskaa.
Lannoite säästönä itse käytän nurmilla riittävää perustus lannoitusta ja nopeaa kiertoa. Olen kylläkin harkinnut levitystä kauden viimeisen korjuun jälkeen, jolloin seuraavan korjuun välissä olisi myös talvi. En vain tiedä mikä tällöin olisi todellinen lannoituksellinen hyöty.
-
Minusta kuivapaskan levitys kasvukaudella korjattavalle nurmelle on vähintäänkin arveluttavaa etenkin kasvukaudella.
Jos ensin kyseinen lohko laapitaan niittokoneella, jonka jälkeen pinnan läheisyyttä hierotaan karhottimella, näiden toimenpiteiden vaikutuksesta syntynyt karho pyritään noukkimaan maanmyötäisesti, toki ilman maa kosketuksia, mahdollisimman pienillä korjuutappioilla niin mitä sitten?
Olis se vaan ikävä todeta joulun välipäivinä että onhan mulla tossa 1000 kuution auma tai 700 pyöröpaalia rehua mutta kaikki on paskaa.
Lannoite säästönä itse käytän nurmilla riittävää perustus lannoitusta ja nopeaa kiertoa. Olen kylläkin harkinnut levitystä kauden viimeisen korjuun jälkeen, jolloin seuraavan korjuun välissä olisi myös talvi. En vain tiedä mikä tällöin olisi todellinen lannoituksellinen hyöty.
ei sitä kestäkkään karhottaa..
-
[quote
Lannoite säästönä itse käytän nurmilla riittävää perustus lannoitusta ja nopeaa kiertoa. Olen kylläkin harkinnut levitystä kauden viimeisen korjuun jälkeen, jolloin seuraavan korjuun välissä olisi myös talvi. En vain tiedä mikä tällöin olisi todellinen lannoituksellinen hyöty.
[/quote]
itte oon suunnitellu samaa mutta onko se virallisesti laillista ??
-
Minusta kuivapaskan levitys kasvukaudella korjattavalle nurmelle on vähintäänkin arveluttavaa etenkin kasvukaudella.
Kyllä kuivalanta säilörehunurmelle on aikalailla vaikeimpia juttuja lannanlevityksen ja -käsittelyn alalla. Riski, että lantaa menee rehuun on suuri ja ne lantakikkareen klostridit ym. eivät välttämättä osu siihen rehunäytteeseen, mutta apevaunu tehokkaasti jakaa sen koko porukalle... Kuivaheinä on ihan eri juttu.
Lietelannan nurmikäyttö on ihan eri juttu, varsinkin jos on laimenettu riittävästi tai ilmastettu; kumpikin laskee viskositeettia ja vähentää rehuunjoutumisen riskiä huomattavasti.
Lannan käytön tehostamiseksi nurmien ikää lyhemmäksi ja yksivuotisia mukaan kiertoon. Joku rapsi-ohra antaa hyvän vasteen reilummallekin lantamäärälle.
Petri
-
[quote
Lannoite säästönä itse käytän nurmilla riittävää perustus lannoitusta ja nopeaa kiertoa. Olen kylläkin harkinnut levitystä kauden viimeisen korjuun jälkeen, jolloin seuraavan korjuun välissä olisi myös talvi. En vain tiedä mikä tällöin olisi todellinen lannoituksellinen hyöty.
itte oon suunnitellu samaa mutta onko se virallisesti laillista ??
[/quote]
kuhan levittää viimeistään 15.9. sen jälkeen ei saa pintalevittää..
-
Lannan käytön tehostamiseksi nurmien ikää lyhemmäksi ja yksivuotisia mukaan kiertoon. Joku rapsi-ohra antaa hyvän vasteen reilummallekin lantamäärälle.
Itsellä on tarkoitus pidentää nurmien ikää, sillä miksi hyvä rikaton nurmi pitää turhaan uusia kesken hyvien kasvuvuosien.
-
Olen tavoitellut pitkiä nurmikiertoja, koska uusiminen on riski: kuivana vuonna ei idä ja märkänä tulee uria. Parhaan hyötysuhteen lannoitukselle saa kun laittaa aikaisin keväällä normi-suorakylvökoneella lannoitteet lievästi maan sisään ja samalla hieman nurmisiementä.
Kun lantaa on tullut paljon, en ole fosforia suostunut ostamaan, näin on menty:
Ruokinta-alueen kuivikkeeton lanta menee kyllä hienosti. Samson jättää kuivikkeisesta palamattomasta tavarasta turhan isoja paakkuja. Nyt jätettiin syyssatoa korjaamatta, kun ei tar***** ja syksy oli mikä oli. Näkee nyt, joutuuko sen "energiaheinän" siivoamaan keväällä. Mahdollisuuksien mukaan tehdään kuivaa heinää vähillä pöyhimisillä tai kovasti esikuivattua. Viime kesänäkin onnistui heinä koiranheinän 2.sadosta heinäkuun viimeisellä viikolla. Kevätsatokin olisi ehkä säilynyt muovitta, muttei uskaltanut kun oli niin ruohomaista. Tyyli on laittaa vain kuorma-kaksi lantaa/ha ihan joka välissä. Lihakarjaa niillä ruokitaan, myyntipaaleja ei tehdä tahritulta.
-
Mitenkähän onnistuis, jos jättäis osalta lohkoja viimeisen sadon tekemättä (vähän vanhemmilla nurmilla), työntäis tarkkuuslevittimellä lannan kasvustoon ja ennen syksyä niittäis/murskais kasvun ravinteiksi. Seuraavana keväänä mahdollinen nurmen paikkakylvö.
Siis jos sitä peltoa olisi runsaasti suhteessa tarpeeseen, jolloin jokaista satoa ei tarvitsisi korjata. Lannan ravinteita nurmen käyttöön, ja nurmen kannattavuutta yhdellä-kahdella ylimääräisellä satokaudella?
-
Lihakarjaa niillä ruokitaan, myyntipaaleja ei tehdä tahritulta.
Merkittävä ero on kyllä liha/maitorehussa, täsmennetään sen verran. Lihakarjalla on oikeastaan lähes sama, paljonko näitä voihappoitöitä on rehussa, se ei välttämättä rehun ruokinnallisessa laadussa tunnu lainkaan. Maitopuolella sama juttu - siis ettei näy tuotantovaikutuksessa ongelmallisena - mutta siellä ylimääräinen voihappoitiöstö aiheuttaa vakavia laatuongelmia, jos maito päätyy juustoon. Tietty reilut paskakokkareet tuntuu rehun kuin rehun laadussa..
Petri