Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: aveii - 18.04.16 - klo:17:29
-
Onko kukaan muokannu vanhoista kyntöauroista jankkuria? Vanhat kolmesiipiset överumit on jääny nurkkiin ja niistä voisi kokeilla tehä kaksiteräiset jankkurit pienialaisiin kokeiluihin. Minkälaiset terät olisi parhaat siipien tilalle? Kokemuksia? Kovin järeitä nyt ei ainakaan kestä.
-
Vanhoista fiskarsseista tollaiset kyhättiin. Kaikki siivet ja satulat pois ja ojaksen päähän suora kärkilappu. Hyvin noi maahan uppoo. Laukasulaitteen liikettä piti rajoittaa kun kiveen osuessa nousi täysin ylös eikä laskeutunut enää alas vaikka nosti maasta pois. Nelisiipiset aurat oilivat nuo.
-
Kuinka leveä kärkilappu? Ku sais sellsen että nostais maata leveältä alueelta eikä vaan ojaksen kohasta..
-
eikös tuohon kävis se hanhenjalkakärki? ainoa vaan että saabi olla kunnollinen, tuo mvagentin malli ei ehkä kestä syvemmällä...
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
Kannattaa apinoida, mutta tarkkuutta sitten. Niin kamalia rytöstyksiä markkinoilla on, että huh huh. Maan kimppuun hyökätään rajulla raudalla ja suurella voimalla.
Ei hyvä.
Nurmijankkureista apinoit. Ne ovat hyviä.
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.
Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.
Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.
Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.
Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?
Toivottavasti ei. Silloin on jossain jotain vikaa.
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.
Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.
Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?
Laittakaas kuvia noista kärjistä. Käytännön maamiehessä (4/2013?) oli Johannes Tiusasen seikkaperäinen artikkeli kärkimalleista, tässäkin jotain: http://docplayer.fi/11199897-Maan-rakenteen-korjaaminen-syvakuohkeuttamalla-juuso-joona-agronomi-tyynelan-tila-joutseno-siemenperunapaiva-2013-kalajoki-20-2.html
-
Jotain kymmenen senttiä leveä lappu laitettiin. sekoitaa maata aika kovasti kun on niin pystyssä. Mietin että voisi olla parempi hitsata toi lappu enempi vaakatasoon niin kohottelisi vaan eikä sekoittaisi niin paljon. Pitäisi noista oikeista jankkureista apinoida toi kallistus kulma.
tein sampo-auroista "jankkurin" jonka oli tarkoitus olla enempi myyräauran tapainen eli ohjataan vesiä sala- ja avo-ojiin. Ojaksen kylkeen 20 mm teräslevy hitsillä kiinni. Alla 30 mm pyöröteräs, johon kultivaattorin terän pala kärjeksi, joka hoitaa maahakuisuuden ja sekoittaa vähän maata.
Perinteiseen myyräauraan verrattuna hyvä peli, kun on jousilaukaisu kivien varalta. Erittäin herkkää on tuon terälapun koon ja kulman hakeminen, välillä laukesi ennen aikojaan tai sitten ei mennyt maahan ollenkaan.
Jankkurointi taitaa olla jatkuvaa vuosittaista puuhaa, jossa vähän ristikkäisillä vedoilla saa pellon pysymään hyvänä. Tuskin sitä kannattaa yhtenä vuotena kerralla ajaa kuntoon?
Laittakaas kuvia noista kärjistä. Käytännön maamiehessä (4/2013?) oli Johannes Tiusasen seikkaperäinen artikkeli kärkimalleista, tässäkin jotain: http://docplayer.fi/11199897-Maan-rakenteen-korjaaminen-syvakuohkeuttamalla-juuso-joona-agronomi-tyynelan-tila-joutseno-siemenperunapaiva-2013-kalajoki-20-2.html
Jos ei nyt tee mitään radikaaleja maalajinvaihtokepposia, niin piikkimalli ja ennen kaikkea koko terän muoto sellainen, että maakerrokset eivät sekoitu keskenään.
Tuoltakin löytyy kaikenlaisia rautakasoja.
http://www.eversagro.com/tillage_machines/Subsoilers/
Tuossa syväkuohkeutusesityksessä oli paljon asiaa ja kannattaa ottaa niistä jutuista vaarin. Yksi onneton maininta siinä oli ohimennen.
Rakenteen korjaaminen kipsillä. Jos ei ole jostain syystä pakko, niin älkää levittäkö kipsiä peltoon. Jos estätte fosforin huuhtoutumista eroosion vaikutuksesta, niin sitten sopii levittää sellaisille alueille. Muussa tapauksessa teitä huijataan pahasti.
Nuo ovat ehkä hellävaraisempia
http://www.eversagro.com/tillage_machines/Grassland_Maintenance/
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
Entä jos itse ei ole ollut tiivistymiin syyllinen? Mulla on kierrossa viljaa yleensä yhden korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ja härkäpapua, öljykasveja ja nurmia...
Pitääkö silti olla tyytyväinen tiivistyneisiin peltoihin eikä etsiä keinoja muuttaa mitään?? :o
Tarkotus on nyt pitää yhdellä lohkolla viime vuonna suojaviljaan kylvetty nurmi nurmella ainakin pari vuotta, ja kokeilla jankkurointia siihen ensi vuonna jos säät sallii ja kylvää syysrypsiä perään. Voisihan sitä pitää yli viisi vuottakin nurmella, mutta kun ei itsellä nurmelle käyttöä ole voisi kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Voit toki kehua omia peltojasi vaikka maailman tappiin asti mutta se ei tähän asiaan auta.
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
Entä jos itse ei ole ollut tiivistymiin syyllinen? Mulla on kierrossa viljaa yleensä yhden korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ja härkäpapua, öljykasveja ja nurmia...
Pitääkö silti olla tyytyväinen tiivistyneisiin peltoihin eikä etsiä keinoja muuttaa mitään?? :o
Tarkotus on nyt pitää yhdellä lohkolla viime vuonna suojaviljaan kylvetty nurmi nurmella ainakin pari vuotta, ja kokeilla jankkurointia siihen ensi vuonna jos säät sallii ja kylvää syysrypsiä perään. Voisihan sitä pitää yli viisi vuottakin nurmella, mutta kun ei itsellä nurmelle käyttöä ole voisi kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Voit toki kehua omia peltojasi vaikka maailman tappiin asti mutta se ei tähän asiaan auta.
Nyt ainakin on mahdollisimman hyvä konsepti rakenteen paranemiseen. Vielä kun maltat jankkuroinnin jälkeen odottaa ainakin sen vuoden, että ehtii stabiloitua. Eikä mennä millään masiinalla lähellekään ennen kesää 2017.
-
tuota, mutta mitäs pitää tehä tuon jankkuroinnin kanssa pellolla joka on ollu lammaslaitumena yli 26 vuotta ja jatkuvasti nurmella mutta silti on tuossa keskellä peltoa tiukka kohta jossa vesi seisoo ja ei osaa mennä halki menevään salaojaan? en ihan tiedä miten tuon voi jollain saada kuriin kun ei vesi löydä putkeen alta puolen metrin ja maalaji sentäs htmr ja oikein hieno sellanen... tuhkaa kuivana kesänä.
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
Viljelytekniikassa voi olla sanomista, mutta kannattaa tutkia myös salaojituksen taso. Onko soraa käytetty ja minkälaista maata putkien päälle on kaa*****. Toikin auttaa jo paljon, kun selvittää onko laskuaukko oikeasti auki vai onko vedenalainen ojitus ja kuinka pitkälle se ulottuu.
-
tuota, mutta mitäs pitää tehä tuon jankkuroinnin kanssa pellolla joka on ollu lammaslaitumena yli 26 vuotta ja jatkuvasti nurmella mutta silti on tuossa keskellä peltoa tiukka kohta jossa vesi seisoo ja ei osaa mennä halki menevään salaojaan? en ihan tiedä miten tuon voi jollain saada kuriin kun ei vesi löydä putkeen alta puolen metrin ja maalaji sentäs htmr ja oikein hieno sellanen... tuhkaa kuivana kesänä.
Ootko varma ettei ole salaoja tukossa ::)
-
tuota, mutta mitäs pitää tehä tuon jankkuroinnin kanssa pellolla joka on ollu lammaslaitumena yli 26 vuotta ja jatkuvasti nurmella mutta silti on tuossa keskellä peltoa tiukka kohta jossa vesi seisoo ja ei osaa mennä halki menevään salaojaan? en ihan tiedä miten tuon voi jollain saada kuriin kun ei vesi löydä putkeen alta puolen metrin ja maalaji sentäs htmr ja oikein hieno sellanen... tuhkaa kuivana kesänä.
Ootko varma ettei ole salaoja tukossa ::)
Jos ja kun tekee jankkurin ni kannattaa kattoo ettei tee liian syvällä köyrivää, sitten on ainakin imut reerassa.
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
onhan se hienoa, jos viljelykiertoa pidetään ammattitaitona.... oikeat siemenet laatikkoon ja oikealle lohkolle. Jossain voi olla tilanne, jossa niitä viljelykierron eksoottisia kasveja vaan ei osta kukaan. Meilläpäin ei ole lehmiä, tuskin tunnen ulkonäöltä, mihin laittaisin niitä heiniä? Mitä koneita tarvitaan?
Tiivistymien välttämisessä on yritetty tehdä kaikki voitava, ojitukset kunnossa, rengastukset, ei mennä märille pelloille.... jos jankon "urittamisella" saataisiin korvattua viljelykierron puuttumisesta mahdollisesti aiheutuva riski, miksei niin tehtäisi?
Olisko meidän aika myös muuttua tuottamaan sitä, mihin kysyntä ohjaa, yrittää sopeuttaa oma viljelytekniikka ja tehdä hyvää taloudellista tulosta....siihen keinot on vapaat, se on sitä ammattitaitoa
-
Tiivistymien välttämisessä on yritetty tehdä kaikki voitava, ojitukset kunnossa, rengastukset, ei mennä märille pelloille.... jos jankon "urittamisella" saataisiin korvattua viljelykierron puuttumisesta mahdollisesti aiheutuva riski, miksei niin tehtäisi?
Sitten puidaan väkisin sateiden välissä litkupellolla 15-20-tonnisilla puimureilla ja kierretään torven alla 20-30-tonnisilla yhdistelmillä ottamassa satoa vastaan. ::)
-
Unohtakaa koko jankkurointi, se on ammattitaidottomuuden julistamista jos pellot on murjottu tyhmyyttään niin tiukkaan että moista runnomista tarvitaan. Eikä se edes auta kuin korkeintaan vuodeksi - kahdeksi jos ei työmetodeja ja viljelykiertoa ymmärretä muuttaa.
Itsellä on sinistä plinisavea enimmät puolet pelloista, ettei tartte kenenkään tulle jeesustelemaan maalajikysymyksistä.
Tämä on viljanviljelijän ongelma, maanviljelijällä sitä ei ole...
onhan se hienoa, jos viljelykiertoa pidetään ammattitaitona.... oikeat siemenet laatikkoon ja oikealle lohkolle. Jossain voi olla tilanne, jossa niitä viljelykierron eksoottisia kasveja vaan ei osta kukaan. Meilläpäin ei ole lehmiä, tuskin tunnen ulkonäöltä, mihin laittaisin niitä heiniä? Mitä koneita tarvitaan?
Tiivistymien välttämisessä on yritetty tehdä kaikki voitava, ojitukset kunnossa, rengastukset, ei mennä märille pelloille.... jos jankon "urittamisella" saataisiin korvattua viljelykierron puuttumisesta mahdollisesti aiheutuva riski, miksei niin tehtäisi?
Olisko meidän aika myös muuttua tuottamaan sitä, mihin kysyntä ohjaa, yrittää sopeuttaa oma viljelytekniikka ja tehdä hyvää taloudellista tulosta....siihen keinot on vapaat, se on sitä ammattitaitoa
Eikös tämä viherryttäminen antaisi hyviä mahdollisuuksia "viljellä" myös sellaisia kasveja jotka parantavat pellon rakennetta... Jos yhtään olen ymmärtänyt oikein niin viljan hinta on niin heikko että tarvitaan tosi kovia satoja että saadaan tuotantokustannukset katettua?
-
Pahasti orgaanisen aineksen puutoksesta kärsivän tiivistyneen pellon rakenteen korjaus voi kestää tuhottoman kauan ilman jankkurointia.
Tiççinkoittajien® nurmissa ei niin helposti ongelmia synny, koska he kasvattavat nurmea.
Maanviljelijät tuottavat pelloissa ruokaa eri tavoin, jolloin maaperä on usein kovilla.
-
Kyllä noissa nurmissakin saa helposti tiivistymiä aikaiseksi kun tehdään hommia liian isoilla koneilla väärissä olosuhteissa... Itellä ei ole isoja koneita, mutta päisteet kärsii silti selkeästi tallaamisesta.
-
onhan se hienoa, jos viljelykiertoa pidetään ammattitaitona.... oikeat siemenet laatikkoon ja oikealle lohkolle. Jossain voi olla tilanne, jossa niitä viljelykierron eksoottisia kasveja vaan ei osta kukaan. Meilläpäin ei ole lehmiä, tuskin tunnen ulkonäöltä, mihin laittaisin niitä heiniä? Mitä koneita tarvitaan?
Tiivistymien välttämisessä on yritetty tehdä kaikki voitava, ojitukset kunnossa, rengastukset, ei mennä märille pelloille.... jos jankon "urittamisella" saataisiin korvattua viljelykierron puuttumisesta mahdollisesti aiheutuva riski, miksei niin tehtäisi?
Olisko meidän aika myös muuttua tuottamaan sitä, mihin kysyntä ohjaa, yrittää sopeuttaa oma viljelytekniikka ja tehdä hyvää taloudellista tulosta....siihen keinot on vapaat, se on sitä ammattitaitoa
Eikös tämä viherryttäminen antaisi hyviä mahdollisuuksia "viljellä" myös sellaisia kasveja jotka parantavat pellon rakennetta... Jos yhtään olen ymmärtänyt oikein niin viljan hinta on niin heikko että tarvitaan tosi kovia satoja että saadaan tuotantokustannukset katettua?
tässä tullaan sitten näihin ideologisiin kysymyksiin. Viljelijän kannustinloukku.... tuki antaa paremman kannattavuuden kuin tuotanto. Monille kasvitiloille luomutuet ovat olleet liian houkuttelevia ja tuotantoa lopetetaan hiljalleen tuet maksimoiden..... no raha ratkaisee.
Ei maan rakenteessa välttämättä tarvitse olla suurta vikaa, jos vaikka viime kesäisten poikkeuksellisten kaatosateiden jälkeen pellot kärsi märkyydestä. Jos tätä riskiä voi pienentää jankkuroinnilla, miksei sitä koittaisi?
Viljelykierto on mahdollista joillekin, jos kiertoon ottaisi juurikkaan, niin kukas täällä sitten taksia ajaisi lokakuussa?
-
Hieman ollaan asian vieressä, mutta jatketaan samalla linjalla... Ite en pidä kasvinviljelytilalla nurmikesantoa tms. tuki/näennäisviljelynä. Varsinkin jos sillä saadaan parannettua maan rakennetta. Ja saa jankkuroida ihan vapaasti mun mielestä. Ite pidän näennäisviljelynä esim. meillä päin erittäin laaja(levä)peräisessä viljelyssä olevia monivuotisia nurmilohkoja joista ei muisteta edes satoa kerätä ja paalit makaavat pitkin peltoa ilman muovitusta. Tukien maksimointia...
Aika kaukana hyvästä viljelykäytännöstä mikä on mun mielestä tukien ehtona... Kele ku vi...taa
-
Mää olen nyt kaivanut vanhoja salaojia esille hyvin tiivistyneellä Hes-savimaalla, tai tähän asti olen kuvitellut, että se on tiivistä. Kuitenkin 30cm asti ja ylikin löytyy tasaisesti hiusjuuristoa. Lienee kai viime vuotista kauraa. Paskaruohoa se tuskin on, koska juuristoa on niin tasaisesti joka paikassa. Eikös niihin tukiehtojen maanrakenneanalyyseihin kerätä just tällaista tietoa... ???
-
Mää olen nyt kaivanut vanhoja salaojia esille hyvin tiivistyneellä Hes-savimaalla, tai tähän asti olen kuvitellut, että se on tiivistä. Kuitenkin 30cm asti ja ylikin löytyy tasaisesti hiusjuuristoa. Lienee kai viime vuotista kauraa. Paskaruohoa se tuskin on, koska juuristoa on niin tasaisesti joka paikassa. Eikös niihin tukiehtojen maanrakenneanalyyseihin kerätä just tällaista tietoa... ???
Tiivistymä näkyy kuoppatestissä helposti. Kyntöantura löytyy yleensä n. 25 cm syvyydestä. Jos juuria on syvemmällä runsaasti, ei kyntöanturasta ole kysymys. Kauran juuria olisi hyvä löytyä runsaasti vielä 60 sentistä, vähän jopa 80 sentistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103454/ely%20juuristotieto_LR.PDF?sequence=2
Tilanne vaikuttaa ko lohkollasi kuitenkin varsin hyvältä.
Juuri tuollaiseen havainnointiin uskoisin tukiehtojen olevan tarkoituksena johdattaa. Tuonne 80 senttiin on kyllä kova homma kaivaa. :)