Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Sivupersoona - 18.04.16 - klo:13:32
-
Sänkikesanto taitaa ola paras vaihtoehto, jos ei halua kaikkea perusviljoille kylvää, eikä erikoiskasvien kanssa puljaaminen kiinnosta. Noin 400 euroa hehtaarilta saa sänkikesannosta tukia, eikä tarvitse tehdä sen eteen yhtään mitään.
-
Tuohan on sitten jo parempi kun kerran niitettävä lannoittamaton säilörehu, joka on ollut tähänastisista ehdoton ykkönen :o
Pitäisi kehittää joku sängenistutuskone, niin voisi nyt istuttaa sänkiä peltoon :-\
-
No luonnonhaittakorvauksen kesantorajoite yhdessä lhp ja suojavyöhykkeiden kanssa; pudonnee alle 400:n jos iso osa tilan pelloista
-SS-
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Kaivaminen on mahdollista vain tarpeeseen ojan kohdalle, mutta koko pellon ruiskuttaminen ennen 15.7 kun on valmistamassa alaa syyskylvöihin, on itsellekin epäselvää, ei liene luvallista, jos vain juolavehnää. Rikkakasvien leviäminen kyllä on estettävä, luulisin, että mekaanisesti pitää tehdä eli niittää tai murskata.
Itse ajattelin ajaa murskaimella ja ruiskuttaa 15.07 ja sitten kyntää ja kylvää rapsille parin viikon päästä.
EFA kesantoa ei voi samalla tavalla käyttää, koska on mainittu yleisissä ehdoissa, ettei saa muokata ennen 15.08. Eli laitan typensitojakasveja, eli valkoapilaa kesäkuun lopussa, glyforuiskutus kylvön alle kesäkuun 1. viikolle, varmaankin. Eivät haitanne syysrapsin kasvua. Eli voi äestää apilikon ja kylvää rapsin siinä samalla ?
Voihan tämä vielä muuttua, mutta näin olen ajatellut.
-SS-
-
Täytyy sitten niittää, muuten ne ehtii tehdä kukkia ja tekee siementä
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Muistaakseni saa, jos on riittävän perusteltu syy ...varmaan hukkis ja pahaksi päässyt juola riittää.
Kato tarkemmin tukiehdoista.
Ite aion jättää tuon 20% sänkikesannolle. Alunperin aattelin riistapeltoa, mut eipä taida kannattaa kuitenkaan kun tarkemmin laskee. Omalla työlläkin on arvonsa.
-
Kelasin oppaita läpi ja täydentävien ehtojen 2010 (HUOM!) versiossa sivun 8 alareunasta alkaen sanotaan, että sänkikesannon aikaisempi lopetus on mahdollista jos torjutaan vaikeita rikkakasveja.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/taydentavat_ehdot_viljelytapa_ja_ymparistoehdot%20OPAS.pdf
Uudemmat versiot täydentävistä ehdoista on epäselviä, kun sänkikesantoon liittyvät asiat käydään läpi niin ylimalkaisesti. Mun mielestäni sekoitetaan turhan paljon muiden kesantojen käsittelyyn.
Jos pellolla on juolavehnää ja siellä tehdään ojituksia ilman ruiskutusta, niin juurakot sekaantuu maihin niin pahasti, että ei niitä tämän kasvukauden aikana saa enää täysin hävitettyä. Kannattaisi ottaa valokuvia tilanteesta ennen ruiskutusta ja ojituksia, niiden avulla voi osoittaa minkälainen tilanne pellolla oli ennen toimenpiteitä. Kontrasti on aika huikea, kun vihreä matto velloo vaaleassa sängessä. Kyllä sitä on tarkastuksissa aika paha kumota ;D
-
Kelasin oppaita läpi ja täydentävien ehtojen 2010 (HUOM!) versiossa sivun 8 alareunasta alkaen sanotaan, että sänkikesannon aikaisempi lopetus on mahdollista jos torjutaan vaikeita rikkakasveja.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/taydentavat_ehdot_viljelytapa_ja_ymparistoehdot%20OPAS.pdf
Uudemmat versiot täydentävistä ehdoista on epäselviä, kun sänkikesantoon liittyvät asiat käydään läpi niin ylimalkaisesti. Mun mielestäni sekoitetaan turhan paljon muiden kesantojen käsittelyyn.
Jos pellolla on juolavehnää ja siellä tehdään ojituksia ilman ruiskutusta, niin juurakot sekaantuu maihin niin pahasti, että ei niitä tämän kasvukauden aikana saa enää täysin hävitettyä. Kannattaisi ottaa valokuvia tilanteesta ennen ruiskutusta ja ojituksia, niiden avulla voi osoittaa minkälainen tilanne pellolla oli ennen toimenpiteitä. Kontrasti on aika huikea, kun vihreä matto velloo vaaleassa sängessä. Kyllä sitä on tarkastuksissa aika paha kumota ;D
Miten tämän tulkitsette?
Täydentävät ehdot 2016, kohta 2.5 :
"Poikkeukset kesantojen kasvipeitteisyydestä
Jos ilmoitat kesannoksi lohkon, joka ei ole aikaisemmin ollut viljelykäytössä, on lohkon oltava aina viherkesantoa.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. Kesantopellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa myös silloin kun kyseessä on alla olevan mukainen ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. "
-
Kelasin oppaita läpi ja täydentävien ehtojen 2010 (HUOM!) versiossa sivun 8 alareunasta alkaen sanotaan, että sänkikesannon aikaisempi lopetus on mahdollista jos torjutaan vaikeita rikkakasveja.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/taydentavat_ehdot_viljelytapa_ja_ymparistoehdot%20OPAS.pdf
Uudemmat versiot täydentävistä ehdoista on epäselviä, kun sänkikesantoon liittyvät asiat käydään läpi niin ylimalkaisesti. Mun mielestäni sekoitetaan turhan paljon muiden kesantojen käsittelyyn.
Jos pellolla on juolavehnää ja siellä tehdään ojituksia ilman ruiskutusta, niin juurakot sekaantuu maihin niin pahasti, että ei niitä tämän kasvukauden aikana saa enää täysin hävitettyä. Kannattaisi ottaa valokuvia tilanteesta ennen ruiskutusta ja ojituksia, niiden avulla voi osoittaa minkälainen tilanne pellolla oli ennen toimenpiteitä. Kontrasti on aika huikea, kun vihreä matto velloo vaaleassa sängessä. Kyllä sitä on tarkastuksissa aika paha kumota ;D
Miten tämän tulkitsette?
Täydentävät ehdot 2016, kohta 2.5 :
"Poikkeukset kesantojen kasvipeitteisyydestä
Jos ilmoitat kesannoksi lohkon, joka ei ole aikaisemmin ollut viljelykäytössä, on lohkon oltava aina viherkesantoa.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. Kesantopellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa myös silloin kun kyseessä on alla olevan mukainen ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. "
Ihan niinkuin tuossa lukee?????
Ei toi ny mikään Lapin Kesä ole jota tulkitaan esittäjästä riippuen?????
-
Kelasin oppaita läpi ja täydentävien ehtojen 2010 (HUOM!) versiossa sivun 8 alareunasta alkaen sanotaan, että sänkikesannon aikaisempi lopetus on mahdollista jos torjutaan vaikeita rikkakasveja.
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Documents/taydentavat_ehdot_viljelytapa_ja_ymparistoehdot%20OPAS.pdf
Uudemmat versiot täydentävistä ehdoista on epäselviä, kun sänkikesantoon liittyvät asiat käydään läpi niin ylimalkaisesti. Mun mielestäni sekoitetaan turhan paljon muiden kesantojen käsittelyyn.
Jos pellolla on juolavehnää ja siellä tehdään ojituksia ilman ruiskutusta, niin juurakot sekaantuu maihin niin pahasti, että ei niitä tämän kasvukauden aikana saa enää täysin hävitettyä. Kannattaisi ottaa valokuvia tilanteesta ennen ruiskutusta ja ojituksia, niiden avulla voi osoittaa minkälainen tilanne pellolla oli ennen toimenpiteitä. Kontrasti on aika huikea, kun vihreä matto velloo vaaleassa sängessä. Kyllä sitä on tarkastuksissa aika paha kumota ;D
Miten tämän tulkitsette?
Täydentävät ehdot 2016, kohta 2.5 :
"Poikkeukset kesantojen kasvipeitteisyydestä
Jos ilmoitat kesannoksi lohkon, joka ei ole aikaisemmin ollut viljelykäytössä, on lohkon oltava aina viherkesantoa.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. Kesantopellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa myös silloin kun kyseessä on alla olevan mukainen ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. "
Ihan niinkuin tuossa lukee?????
Ei toi ny mikään Lapin Kesä ole jota tulkitaan esittäjästä riippuen?????
...nih...
Mut hyvähän se voi olla ottaa muutama foto pahimmista rikkakohdista ennen ruiskutusta kuten tuolla ennen on mainittu......kun ei noista virkamiehistä aina oikein tiedä...aina kun on asia niinku veteen piirretty viiva niin tulkinta voi olla riippuvainen siitä, onko tarkastaja saanu hyvää seksiä viime aikoina vai ei...
-
Muistaaksen edelistä sitoutumis kaudelta, ne kesannot mitkä sai niittää 15.8 sai kuitenkin niittää jos oli paha valvatti, ohdake, hukkakauraa tai muita vaikeita rikkoja.
Sen tiesin että salaojittaa saa vln ja sänkikesannoissa. Just se että ne kaikki rikat ehtii tehdä siemenii ennen 15.7.
Edelisellä kaudella kesannot sai riikoa 15.8 mutta jos oli tarve jollekin erikois kasville sai rikota ennemin
Nykyään ei saa edes oppaita postitse
-
Muistaaksen edelistä sitoutumis kaudelta, ne kesannot mitkä sai niittää 15.8 sai kuitenkin niittää jos oli paha valvatti, ohdake, hukkakauraa tai muita vaikeita rikkoja.
Sen tiesin että salaojittaa saa vln ja sänkikesannoissa. Just se että ne kaikki rikat ehtii tehdä siemenii ennen 15.7.
Edelisellä kaudella kesannot sai riikoa 15.8 mutta jos oli tarve jollekin erikois kasville sai rikota ennemin
Nykyään ei saa edes oppaita postitse
Eikös tuokin nyt tiedämmä ollut että piti niittää 15.8 mennessä, eikä sen jälkeen ;D
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Oman salaojitettavan sänkipellon ilmoitin avokesantona, eikö salaojitus riitä siihen perusteeksi? Saa ainakin myllätä mielinmäärin koko kesän.
-
Muissa tapauksissa voit poiketa kesannon kasvipeitteisyysvaatimuksesta, jos parannat kesantopellon viljelykuntoa torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja, teet lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä tai poikkeamiseen on joku muu erityinen syy. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivaminen ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voit poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää. "
Vime kesänä tasattiin lohkoja, ja se ainakaan ei onnistu kuin avokesantona.
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Oman salaojitettavan sänkipellon ilmoitin avokesantona, eikö salaojitus riitä siihen perusteeksi? Saa ainakin myllätä mielinmäärin koko kesän.
Sama. Tarkoitus kylvää kesällä syysrapsia, miksi kaivaa verta nenästä muulla tavoin. Voihan sinne kylvää heinää, mutta eihän sitä ole pakko ilmoittaa, mikäli jättää kylvämättä syksylläkin...
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Oman salaojitettavan sänkipellon ilmoitin avokesantona, eikö salaojitus riitä siihen perusteeksi? Saa ainakin myllätä mielinmäärin koko kesän.
Sama. Tarkoitus kylvää kesällä syysrapsia, miksi kaivaa verta nenästä muulla tavoin. Voihan sinne kylvää heinää, mutta eihän sitä ole pakko ilmoittaa, mikäli jättää kylvämättä syksylläkin...
Ja eikös raha määrä ole sama jonka sitten joskus saa..?
-
Jätin sänkikesannoksi jonka paikkaan salaojia ja tarkoitus kylvää syysrypsiä. Saunakukka ja juolavehnää on. Saako sen ruiskuttaa tai edes niittää?
Oman salaojitettavan sänkipellon ilmoitin avokesantona, eikö salaojitus riitä siihen perusteeksi? Saa ainakin myllätä mielinmäärin koko kesän.
Sama. Tarkoitus kylvää kesällä syysrapsia, miksi kaivaa verta nenästä muulla tavoin. Voihan sinne kylvää heinää, mutta eihän sitä ole pakko ilmoittaa, mikäli jättää kylvämättä syksylläkin...
Ja eikös raha määrä ole sama jonka sitten joskus saa..?
Näin minä olen ymmärtänyt mitä pikaisesti jotain taulukoita selailin. Vielä ehtii tehdä mitä vain pellollakin, 15.6 aikaa muokata tukihakemusta.
-
Ensinkin se oli vän lisäojitusta, ei koko pelto. En tienyt tukitasoista, ehtii miettiä vielä
-
Nyt on valinnan paikka. Pidän kunnostusvuotta luomukasvitilallani B-alueella, kohdentamisalueella, mutta ei EFA. Puitavia tulee se 30%, joka luomutilalla pitää olla myyntikasveja, maahan niitettävää apilaa "säilörehunurmena" 28%, riistalle 14%, suojavyöhykettä on 3%, avokesannoksi jää 18% ohdakkeisia peltoja, joilla tehdään vähän ojahommiakin ja syksyllä rukiille.
MUTTA viimeinen 8% jakojäännös mietityttää. Oli viime kesänä ensikertaisena "säilörehunurmena" ja niittokonehuolien vuoksi niitto jäi syksyyn ja ohdake kasvoi traktorinkorkuiseksi. Nyt siellä on jännästi juolavehnä niskan päällä, mutta apila sinnittelee joukossa. Niitetään nyt ja jossain vaiheessa pitää saada kunnon muokkausmyllytykseen ja rukiillekin voisi laittaa, kun on rukiille tulevan yhteydessä. Avokesanto olisi rehdein, mutta tuki jää heikoksi, varsinkin kun 25% ylittyy. VIherlannoitusnumi jää vaille perustukea 54€, LHP pitäisi olla kaksivuotinen, säilörehunurmi se taitaa taas olla paras, mutta voiko sen muokata ajoissa, varsinkin kun en korjaa satoa?
-
ohdake kasvoi traktorinkorkuiseksi. Nyt siellä on jännästi juolavehnä niskan päällä
Pitkästä aikaa realistista luomukerrontaa... :) :)
-
Hei ylläpito! Noi hymiöt kuntoon, että *****ilu pelaa taas kunnolla >:(
-
...Niitetään nyt ja jossain vaiheessa pitää saada kunnon muokkausmyllytykseen ja rukiillekin voisi laittaa, kun on rukiille tulevan yhteydessä. Avokesanto olisi rehdein, mutta tuki jää heikoksi, varsinkin kun 25% ylittyy. VIherlannoitusnumi jää vaille perustukea 54€, LHP pitäisi olla kaksivuotinen, säilörehunurmi se taitaa taas olla paras, mutta voiko sen muokata ajoissa, varsinkin kun en korjaa satoa?
Säilörehu- ja heinäsäännöistä mitään oikeasti tietämättömän pohdintaa... ::) Semmoinen käsitys on jostain jäänyt, että säilörehu- ja heinänurmea sai aikaisemmin vapaasti muokata kun oli yhden sadon korjannut. Tuon perusteella ohdakepeltoa voisi alkaa jo möyriä, koska ensimmäinen säilörehusato on jo yleisesti korjattu. Se on sitten eri asia miten mahdolliset tarkastajat asiaan suhtautuvat varsinkin kun ei ole näyttää paaliriviä tai aumaa tai papyyrystä, jossa joku vakuuttaa korjanneessa sadon. Varsinkin jos pellon kasvijätteet ovat jotain vallan muuta kuin oikeasti säilörehuksi kelpaavien kasvien jämiä. Ellet muuta mieltäsi ja paalauta sitä rehuksi nyt muodon vuoksi. Vai maksaako liikaa?
Jos pelkästään muokkaamalla aiot ohdaketta hävittää, niin muokkaaminen pitäisi kai aloittaa sitten kun ohdake on niiton jälkeen kasvattanut lehtiruusukkeen ja juolavehnä muutaman lehden. Eli vissiin aika pian tai vaikkapa juhannnushuvina... Kuis paljon pelkkä ahkera niittäminen torjuu juolavehnää ja ohdaketta jos jättää muokkailut tukien varmistamiseksi ja ylimääräisten selittelyjen välttämiseksi myöhemmäksi?
-
...Niitetään nyt ja jossain vaiheessa pitää saada kunnon muokkausmyllytykseen ja rukiillekin voisi laittaa, kun on rukiille tulevan yhteydessä. Avokesanto olisi rehdein, mutta tuki jää heikoksi, varsinkin kun 25% ylittyy. VIherlannoitusnumi jää vaille perustukea 54€, LHP pitäisi olla kaksivuotinen, säilörehunurmi se taitaa taas olla paras, mutta voiko sen muokata ajoissa, varsinkin kun en korjaa satoa?
Säilörehu- ja heinäsäännöistä mitään oikeasti tietämättömän pohdintaa... ::) Semmoinen käsitys on jostain jäänyt, että säilörehu- ja heinänurmea sai aikaisemmin vapaasti muokata kun oli yhden sadon korjannut. Tuon perusteella ohdakepeltoa voisi alkaa jo möyriä, koska ensimmäinen säilörehusato on jo yleisesti korjattu. Se on sitten eri asia miten mahdolliset tarkastajat asiaan suhtautuvat varsinkin kun ei ole näyttää paaliriviä tai aumaa tai papyyrystä, jossa joku vakuuttaa korjanneessa sadon. Varsinkin jos pellon kasvijätteet ovat jotain vallan muuta kuin oikeasti säilörehuksi kelpaavien kasvien jämiä. Ellet muuta mieltäsi ja paalauta sitä rehuksi nyt muodon vuoksi. Vai maksaako liikaa?
Jos pelkästään muokkaamalla aiot ohdaketta hävittää, niin muokkaaminen pitäisi kai aloittaa sitten kun ohdake on niiton jälkeen kasvattanut lehtiruusukkeen ja juolavehnä muutaman lehden. Eli vissiin aika pian tai vaikkapa juhannnushuvina... Kuis paljon pelkkä ahkera niittäminen torjuu juolavehnää ja ohdaketta jos jättää muokkailut tukien varmistamiseksi ja ylimääräisten selittelyjen välttämiseksi myöhemmäksi?
Aivan vieressä kampanja: puinti, kultivointi, apilankylvö syksyllä, lisää keväällä laahavantaalla muokkaamatta, 4 niittoa, vähensi pahan ohdakkeikon yksittäisiksi yksilöiksi, eli ohdake tottelee niittoa. Juolavehnä vaatii muokkauksia, jos sitä on jo nuoressa nurmessa, mitkään nurmen temput eivät auta.
-
Nyt on valinnan paikka. Pidän kunnostusvuotta luomukasvitilallani B-alueella, kohdentamisalueella, mutta ei EFA. Puitavia tulee se 30%, joka luomutilalla pitää olla myyntikasveja, maahan niitettävää apilaa "säilörehunurmena" 28%, riistalle 14%, suojavyöhykettä on 3%, avokesannoksi jää 18% ohdakkeisia peltoja, joilla tehdään vähän ojahommiakin ja syksyllä rukiille.
MUTTA viimeinen 8% jakojäännös mietityttää. Oli viime kesänä ensikertaisena "säilörehunurmena" ja niittokonehuolien vuoksi niitto jäi syksyyn ja ohdake kasvoi traktorinkorkuiseksi. Nyt siellä on jännästi juolavehnä niskan päällä, mutta apila sinnittelee joukossa. Niitetään nyt ja jossain vaiheessa pitää saada kunnon muokkausmyllytykseen ja rukiillekin voisi laittaa, kun on rukiille tulevan yhteydessä. Avokesanto olisi rehdein, mutta tuki jää heikoksi, varsinkin kun 25% ylittyy. VIherlannoitusnumi jää vaille perustukea 54€, LHP pitäisi olla kaksivuotinen, säilörehunurmi se taitaa taas olla paras, mutta voiko sen muokata ajoissa, varsinkin kun en korjaa satoa?
Keskikesän kesanto. Ilmoita säilörehunurmena. Niitä heti lyhyeen sänkeen, jos et ole vielä aiemmin niittänyt. Täällä niitetään vl-nurmi jo toukokuun lopussa ensimmäisen kerran. Juhannuksen jälkeen kapeateräisellä kultivaattorilla n. 5 senttiin. Mahdollisimman pian hanhenjalkaterillä tai siipiterillä ristiin ajaen vähän edellistä syvempään. Sitten aina viimeistään ennen kuin ohdake on 10 cm pituista (n.2 viikon välein) uusi kultivointi läpileikkaavilla terillä. Sitten tarvittaessa vielä kyntö elokuun lopussa tai syyskuun alussa ja rukiin kylvö. Itse en enää kyntänyt, vaan ajoin vielä viimeiseksi kultivaattorilla kapeilla terillä n. 18 senttiin. Ohdaketta tai valvattia ei löydy rukiin seasta lainkaan. Viherlannoitusnurmen niitän lopetusvuonna kahdesti. Ensin toukokuun lopussa, sitten juhannuksen jälkeen. Viikko viimeisen niiton jälkeen eli kesä- heinäkuun vaihteessa aloitan kultivoinnit.
Muutaman vuoden kuluttua niitä kestorikkoja kyllä pelloilla taas on, mutta näyttäisi siltä että tuo keskikesän kesanto ne hävittäisi hyvin. Joten seuraavalla kerralla taas vl-nurmi (säilörehunurmi) lopetetaan samalla keinolla. Kestorikat näyttäisivät pysyvän hyvin kurissa.
Aikaisemminkin vl-nurmen sai lopettaa näin. Nykyisin, kun korjuuvelvoite on poistunut rehunurmilta, voi myös toimia näin. Ohje näin toimimiseen on saatu suoraan luomuvalvonnasta. Avokesantoa ei kannata ilmoittaa.
Tuo neljä niittoa lyhyeen sänkeen tehoaa kyllä kohtalaisesti ohdakkeeseen ja valvattiin. Mutta keskikesän kesannolla kurittuvat paremmin, ja vaikutus on hyvä myös juolavehnään ja muihinkin rikkoihin. Niittämällä pitäisi niittää nuo 4 kertaa kahtena vuonna ja lyhyeen sänkeen. Silloin ravinteiden tuotto ei ole yhtä tehokasta, kuin jos niittää vaikka kolmesti pitkään sänkeen.
-
Keskikesän kesanto. Ilmoita säilörehunurmena. Niitä heti lyhyeen sänkeen, jos et ole vielä aiemmin niittänyt. Täällä niitetään vl-nurmi jo toukokuun lopussa ensimmäisen kerran. Juhannuksen jälkeen kapeateräisellä kultivaattorilla n. 5 senttiin. Mahdollisimman pian hanhenjalkaterillä tai siipiterillä ristiin ajaen vähän edellistä syvempään. Sitten aina viimeistään ennen kuin ohdake on 10 cm pituista (n.2 viikon välein) uusi kultivointi läpileikkaavilla terillä. Sitten tarvittaessa vielä kyntö elokuun lopussa tai syyskuun alussa ja rukiin kylvö. Itse en enää kyntänyt, vaan ajoin vielä viimeiseksi kultivaattorilla kapeilla terillä n. 18 senttiin. Ohdaketta tai valvattia ei löydy rukiin seasta lainkaan. Viherlannoitusnurmen niitän lopetusvuonna kahdesti. Ensin toukokuun lopussa, sitten juhannuksen jälkeen. Viikko viimeisen niiton jälkeen eli kesä- heinäkuun vaihteessa aloitan kultivoinnit.
Yritän itsekin pärjätä mahd. vähillä kynnöillä, jotta saadaan kunnon multava pintakerros peltoon. Nyt on kokeilussa kelajyrsin, joka pieksee apila- ym. mättäät tohjoksi ja Varstalla hierotaan maanpäällinen kasvusto pieneksi viimeisessä niitossa, niin maa juoksee nätisti muokkaus- ja kylvökoneiden vantaissa, vaikka eivät pyöriviä olekaan. Nyt pitäisi viritellä weed rod-taikavarpu kultivaattroin perään lajittelemaan pahat pintaan. Mikäs idea tuossa kapeateräisessä ensikosketuksessa on?
-
Keskikesän kesanto. Ilmoita säilörehunurmena. Niitä heti lyhyeen sänkeen, jos et ole vielä aiemmin niittänyt. Täällä niitetään vl-nurmi jo toukokuun lopussa ensimmäisen kerran. Juhannuksen jälkeen kapeateräisellä kultivaattorilla n. 5 senttiin. Mahdollisimman pian hanhenjalkaterillä tai siipiterillä ristiin ajaen vähän edellistä syvempään. Sitten aina viimeistään ennen kuin ohdake on 10 cm pituista (n.2 viikon välein) uusi kultivointi läpileikkaavilla terillä. Sitten tarvittaessa vielä kyntö elokuun lopussa tai syyskuun alussa ja rukiin kylvö. Itse en enää kyntänyt, vaan ajoin vielä viimeiseksi kultivaattorilla kapeilla terillä n. 18 senttiin. Ohdaketta tai valvattia ei löydy rukiin seasta lainkaan. Viherlannoitusnurmen niitän lopetusvuonna kahdesti. Ensin toukokuun lopussa, sitten juhannuksen jälkeen. Viikko viimeisen niiton jälkeen eli kesä- heinäkuun vaihteessa aloitan kultivoinnit.
Yritän itsekin pärjätä mahd. vähillä kynnöillä, jotta saadaan kunnon multava pintakerros peltoon. Nyt on kokeilussa kelajyrsin, joka pieksee apila- ym. mättäät tohjoksi ja Varstalla hierotaan maanpäällinen kasvusto pieneksi viimeisessä niitossa, niin maa juoksee nätisti muokkaus- ja kylvökoneiden vantaissa, vaikka eivät pyöriviä olekaan. Nyt pitäisi viritellä weed rod-taikavarpu kultivaattroin perään lajittelemaan pahat pintaan. Mikäs idea tuossa kapeateräisessä ensikosketuksessa on?
Sopivaan aikaan kultivointia aloittaessa, leveä terä ei meinaa pysyä maassa, kun pyritään muokkaamaan matalaan. Siis ainakaan minun kultivaattorini. Siksi ajan kapeilla terillä, jotka menevät maahan ensin, sitten leveillä ristiin, jolloin leveäkin terä toimii paremmin.
Minä en ole enää murskannut kasvustoja. Ajan vain niittokoneella. Ajatuksena on ajaa sen verran usein, että pitkää kasvustoa ei maahan kerry. Silloin typensidonta toimisi tehokkaammin. Samalla vaikuttaisi, että niitetyn hajoaminen olisi hitaampaa, jolloin ravinteita uskoisin huuhtoutuvan vähemmän. Toki pyrin pitämään kerääjiä maassa aina kuin mahdollista. Leveällä niittokoneella ehdin hyvillä lohkoilla yli 3ha tuntivauhtiin.
Meillä on kokeilussa Dynadrive muokkain, jonka olisi tarkoitus hajottaa nuo mättäät. Ja ajonopeuskin olisi jopa yli 10 km/h. Ehdin keväällä vähän testata, mutta en oikein saanut tuntumaa siihen. Kesällä pitäisi valmistella luonnonhoitopelto syysviljalle, joten sitten näkee toiminnan.
-
Meillä on kokeilussa Dynadrive muokkain, jonka olisi tarkoitus hajottaa nuo mättäät. Ja ajonopeuskin olisi jopa yli 10 km/h. Ehdin keväällä vähän testata, mutta en oikein saanut tuntumaa siihen. Kesällä pitäisi valmistella luonnonhoitopelto syysviljalle, joten sitten näkee toiminnan.
Tutulle tulee myös Dynadrive. Hänellä on kokemusta kelajyrsimestä, joten saadaan vertailupohjaa. Kelajyrsimeen viritimme laahavantaat syvyydensäätöpyörin ja pneumaattisen siementimen. Aikomus on viherlannoituskasvusto vaihtaa lennosta syysrapsiksi ilman kuivattelua. Juuririkkakasveja ei siedä muhia maassa.