Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: iiro v - 17.04.16 - klo:19:29
-
Sopiva kasvi hietemulta metsäpellolle jonka villisiat varmasti söisivät(ei huolis puida ja sais kytistellä).Mahdollisimman halpa ja helppotöinen sekä hyvät tuet?Kumina, herne härkäpapu vai mikä?
-
Lanttua hajakylvönä
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Kesantoleikkuria käyttävät ainakin säästeliäästi. Onko se vaan joka toinen vuosi.
-SS-
-
Kuminan haju houkuttelee possut paikalle.
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
Fazerilla on rukiin viime noteeraus 177 euroa ensi talvelle. Mikä on maaperäkemian viljelijähinta seuraavalle kasvukaudelle ?
-SS-
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
Fazerilla on rukiin viime noteeraus 177 euroa ensi talvelle. Mikä on maaperäkemian viljelijähinta seuraavalle kasvukaudelle ?
-SS-
Hyvä mieli ja sympatiat päälle. Ja teetä kans. :D
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
Fazerilla on rukiin viime noteeraus 177 euroa ensi talvelle. Mikä on maaperäkemian viljelijähinta seuraavalle kasvukaudelle ?
-SS-
Hyvä mieli ja sympatiat päälle. Ja teetä kans. :D
Kyllä tätä keskustelua voidaan näin rennosti
käydä vain puolentuhannen euron hehtaarikohtainen
tukipotti tee/kahvipullana.
-SS-
-
Mieluummin kuitenkin sänkikesantoa ja hömpppäheinää vaikka sitten huononmallakin kateella, (mitä kyllä epäilen näillä viljojen hinnoilla) kuin antaa viljanostajille iloa halvan viljan ostamisesta, tuon ilon määrän vähentämiseen osallistun mielläni, vaikka se maksaiskin.
-
Mieluummin kuitenkin sänkikesantoa ja hömpppäheinää vaikka sitten huononmallakin kateella, (mitä kyllä epäilen näillä viljojen hinnoilla) kuin antaa viljanostajille iloa halvan viljan ostamisesta, tuon ilon määrän vähentämiseen osallistun mielläni, vaikka se maksaiskin.
Niinhän minä sanoin, nyt sentään on vaihtoehtoja, kiitos turvoksiin täynnä olevan EU-tukikassan.
-SS-
-
... ja ne saneerauskasvit... ::)
onkin tänä vuonna paljon saneerattavaa... :o
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
No ei tämä tietämättömyys enää niin kauheasti rassaa, nykyään kun löytää internetistä näitä ihmisiä, kun tietää aivan kaikesta kaiken. Yleensä vielä pyyteettömästi tuovat tietämyksensä esille.
Voisitko vähän täsmentään miten joku hoitamaton kivikasa jota pelloksi kutsutaan, millään tavalla parantaa maatalouden kilpailukykyä, jos siinä joku metsästää huvikseen vaikka kanalintuja?
lhp pellot ovat maatalouden jarru. Pitäisi kehittää tuotteita jotka myy, eikä junnata paikallaan. Nämä lhp pellot määrittävät helposti minimivuokrat ylös ja raha valuu maataloudesta kokonaan pois. Kiva juuri nyt, mutta melkovarmaa on, ettei näitä rahoja loputtomiin riitä.
Sitten voidaankin vedellä raksit yli koko tuotannon alasta, kannattamattomana.
-
Tekisi mieli sanoa, että ensimmäiset leikkurit olisi voinut kohdistaa lhp peltoihin. Siveyttäni en kuitenkaan sano.
Jos tietäisit jotain, et sanoisi noin.
Maaperäkemiaa opiskelemaan. Kyllä se siitä lähtee.
No ei tämä tietämättömyys enää niin kauheasti rassaa, nykyään kun löytää internetistä näitä ihmisiä, kun tietää aivan kaikesta kaiken. Yleensä vielä pyyteettömästi tuovat tietämyksensä esille.
Voisitko vähän täsmentään miten joku hoitamaton kivikasa jota pelloksi kutsutaan, millään tavalla parantaa maatalouden kilpailukykyä, jos siinä joku metsästää huvikseen vaikka kanalintuja?
lhp pellot ovat maatalouden jarru. Pitäisi kehittää tuotteita jotka myy, eikä junnata paikallaan. Nämä lhp pellot määrittävät helposti minimivuokrat ylös ja raha valuu maataloudesta kokonaan pois. Kiva juuri nyt, mutta melkovarmaa on, ettei näitä rahoja loputtomiin riitä.
Sitten voidaankin vedellä raksit yli koko tuotannon alasta, kannattamattomana.
;D ;D ;D Löylyä lissää...
-
Ei nyt varsinaisesti kytis- kasvista, mut mistä karsitaan tukia ja kuinka paljo, jos on kesantoja ja lhp:a yli sen 25 %? Lhk:sta vai mistä, ja ylimenevältä osalta vai jostain muusta.
Muuttu vähä tilanteet, ja joutuis rikkomaan nurmia jos viljaa haluais kylvää enemmän, ja tekis mieli kylvää vasta syysviljaa niille. Tai sitte pitää ilmottaa säilörehuna, eikös niin saa tehä kuinka isolle osalle vaan? Varmaan nurmelle ottajia olisi.
-
Ei nyt varsinaisesti kytis- kasvista, mut mistä karsitaan tukia ja kuinka paljo, jos on kesantoja ja lhp:a yli sen 25 %? Lhk:sta vai mistä, ja ylimenevältä osalta vai jostain muusta.
Muuttu vähä tilanteet, ja joutuis rikkomaan nurmia jos viljaa haluais kylvää enemmän, ja tekis mieli kylvää vasta syysviljaa niille. Tai sitte pitää ilmottaa säilörehuna, eikös niin saa tehä kuinka isolle osalle vaan? Varmaan nurmelle ottajia olisi.
Siltä ylimenevältä ei korvausta maksella. Eli jos on 26% alasta riistaa, niin se viimeinen 1% osuus jää saamatta, sitä riista tukea.
-
Ei nyt varsinaisesti kytis- kasvista, mut mistä karsitaan tukia ja kuinka paljo, jos on kesantoja ja lhp:a yli sen 25 %? Lhk:sta vai mistä, ja ylimenevältä osalta vai jostain muusta.
Muuttu vähä tilanteet, ja joutuis rikkomaan nurmia jos viljaa haluais kylvää enemmän, ja tekis mieli kylvää vasta syysviljaa niille. Tai sitte pitää ilmottaa säilörehuna, eikös niin saa tehä kuinka isolle osalle vaan? Varmaan nurmelle ottajia olisi.
Ei siinä ole ku se 75% sääntö, säiliksessä.
-
Ei nyt varsinaisesti kytis- kasvista, mut mistä karsitaan tukia ja kuinka paljo, jos on kesantoja ja lhp:a yli sen 25 %? Lhk:sta vai mistä, ja ylimenevältä osalta vai jostain muusta.
Muuttu vähä tilanteet, ja joutuis rikkomaan nurmia jos viljaa haluais kylvää enemmän, ja tekis mieli kylvää vasta syysviljaa niille. Tai sitte pitää ilmottaa säilörehuna, eikös niin saa tehä kuinka isolle osalle vaan? Varmaan nurmelle ottajia olisi.
Siltä ylimenevältä ei korvausta maksella. Eli jos on 26% alasta riistaa, niin se viimeinen 1% osuus jää saamatta, sitä riista tukea.
Eiks se oo vaa lhk mistä leikataan siltä ylimenevältä osuudelta.
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
Pikaselauksella en löytänyt varmaa tietoa, mutta aiemmin sitä ei voinut perustaa edes suoraan kylvämällä typensitojaa nurmeen.
Kannattaa muutenkin laskea tukipuolen kannattavuus, koska vln ei esimerkiksi täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tuotantonurmena säilyttäminen, ja typensitojan lisääminen vaikka suorakylvämällä tuottaa viherlannoituksen hyödyt, ja jopa paremman tukitason. Näin ainakin meidän kohdallamme luomutilalla. Kaikki vln nurmet on merkitty tuotantonurmiksi. Korjuuvelvoitettahan ei enää nykyisin ole.
Kannattaa laskea tilakohtaisesti.
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
Pikaselauksella en löytänyt varmaa tietoa, mutta aiemmin sitä ei voinut perustaa edes suoraan kylvämällä typensitojaa nurmeen.
Kannattaa muutenkin laskea tukipuolen kannattavuus, koska vln ei esimerkiksi täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tuotantonurmena säilyttäminen, ja typensitojan lisääminen vaikka suorakylvämällä tuottaa viherlannoituksen hyödyt, ja jopa paremman tukitason. Näin ainakin meidän kohdallamme luomutilalla. Kaikki vln nurmet on merkitty tuotantonurmiksi. Korjuuvelvoitettahan ei enää nykyisin ole.
Kannattaa laskea tilakohtaisesti.
Niin, onko tuotantonurmella erityisiä lopettamisehtoja, eli mihin päivämäärään saakka sen pitää olla tarkastettavissa tuotantonurmena ?
Tämä tulee tietenkin kyseeseen öljykasvien kylvön osalta.
-SS-
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
Pikaselauksella en löytänyt varmaa tietoa, mutta aiemmin sitä ei voinut perustaa edes suoraan kylvämällä typensitojaa nurmeen.
Kannattaa muutenkin laskea tukipuolen kannattavuus, koska vln ei esimerkiksi täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tuotantonurmena säilyttäminen, ja typensitojan lisääminen vaikka suorakylvämällä tuottaa viherlannoituksen hyödyt, ja jopa paremman tukitason. Näin ainakin meidän kohdallamme luomutilalla. Kaikki vln nurmet on merkitty tuotantonurmiksi. Korjuuvelvoitettahan ei enää nykyisin ole.
Kannattaa laskea tilakohtaisesti.
Niin, onko tuotantonurmella erityisiä lopettamisehtoja, eli mihin päivämäärään saakka sen pitää olla tarkastettavissa tuotantonurmena ?
Tämä tulee tietenkin kyseeseen öljykasvien kylvön osalta.
-SS-
Ja sit siitä "korjaamattomasta" nurmesta pitää laskea, paljonko ravinteita jää "korjaamattomasta" sadosta peltoon, ja ottaa ne huomioon seuraavan kasvin lannoituksessa, ja mitenkäs käytännössä luotettavasti laskette ne peltoon "korjaamattoman sadon" mukana jääneet ravinteet?
-
Ei tarvitse ottaa huomioon kuin fosfori ja sekin vain siltä osin kuin kirjanpidossa on lisättyä fosforilannoitusta ollut kuluneen viljelyvuoden aikana.
-SS-
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
Pikaselauksella en löytänyt varmaa tietoa, mutta aiemmin sitä ei voinut perustaa edes suoraan kylvämällä typensitojaa nurmeen.
Kannattaa muutenkin laskea tukipuolen kannattavuus, koska vln ei esimerkiksi täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tuotantonurmena säilyttäminen, ja typensitojan lisääminen vaikka suorakylvämällä tuottaa viherlannoituksen hyödyt, ja jopa paremman tukitason. Näin ainakin meidän kohdallamme luomutilalla. Kaikki vln nurmet on merkitty tuotantonurmiksi. Korjuuvelvoitettahan ei enää nykyisin ole.
Kannattaa laskea tilakohtaisesti.
Niin, onko tuotantonurmella erityisiä lopettamisehtoja, eli mihin päivämäärään saakka sen pitää olla tarkastettavissa tuotantonurmena ?
Tämä tulee tietenkin kyseeseen öljykasvien kylvön osalta.
-SS-
Korjuuvelvoitteen poistuttua vaikka säilörehunurmi toimii kuten viljakin. Voit lopettaa sen kasvun milloin vain. Itse käytän keskikesän kesantoa, eli teen ensimmäisen muokkauksen viimeistään heinäkuun alussa. Muutaman muokkauksen jälkeen kylvän syysviljan tai TOS siemenestä syysrypsin. Rypsin mahdollisesti onnistuessa, saan arvokkaan sadon, epäonnistuessa on ravinteita siirretty seuraavalle satokaudelle mahdollisimman paljon. Todellista kerääjäkasvitoimintaa... Vaikkei samaa, mitä tukikerääjäkasveissa tarkoitetaan.
-
Mites se oli, saako tänä vuonna säilörehuna olevan lohkon merkata ens vuonna vln:ksi ilman uusinta kylvöä? Lhp:ksi ainakin taitaa voida ja viherkesannoksi tietenkin.
Pikaselauksella en löytänyt varmaa tietoa, mutta aiemmin sitä ei voinut perustaa edes suoraan kylvämällä typensitojaa nurmeen.
Kannattaa muutenkin laskea tukipuolen kannattavuus, koska vln ei esimerkiksi täytä talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tuotantonurmena säilyttäminen, ja typensitojan lisääminen vaikka suorakylvämällä tuottaa viherlannoituksen hyödyt, ja jopa paremman tukitason. Näin ainakin meidän kohdallamme luomutilalla. Kaikki vln nurmet on merkitty tuotantonurmiksi. Korjuuvelvoitettahan ei enää nykyisin ole.
Kannattaa laskea tilakohtaisesti.
Niin, onko tuotantonurmella erityisiä lopettamisehtoja, eli mihin päivämäärään saakka sen pitää olla tarkastettavissa tuotantonurmena ?
Tämä tulee tietenkin kyseeseen öljykasvien kylvön osalta.
-SS-
Ja sit siitä "korjaamattomasta" nurmesta pitää laskea, paljonko ravinteita jää "korjaamattomasta" sadosta peltoon, ja ottaa ne huomioon seuraavan kasvin lannoituksessa, ja mitenkäs käytännössä luotettavasti laskette ne peltoon "korjaamattoman sadon" mukana jääneet ravinteet?
Luomussa ei tuota ole tarvinnut pohtia. Tavoitehan on siirtää ravinteita paljon seuraavaksi vuodeksi. Mutta kyllä kemiallisen viljelynkin puolella voi hyödyn ottaa siirtyvistä ravinteista. Ja vähentää lannoitusta. Määrän arviointiin en osaa sanoa lukuja, mutta kyllä hyvästä apilanurmesta voidaan saada käyttöön jopa 75 kg typpeä seuraavalle vuodelle ihanteellisissa oloissa. Muutenkin liitteessä on kiintoisaa tietoa viherlannoituksesta. Kannattaa myös kemiallisen tuotannon viljelykierrossa.
http://www.uusimaaseutu.fi/viljelijaoppaat/PublishingImages/Sivut/default/Viherlannoitusopas.pdf