Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Mopomies - 13.04.16 - klo:13:54
-
Tämän päivän maatalouskoraanissa ollaan sitä mieltä, että Suomessa viljellään liian vanhoja viljalajikkeita.
Uskoo ken tahtoo.
Toinen uskonsuuntaus löytyy Koitista päin ja toinen suuntaus rahapussista päin.
Jälkimmäinen uskonsuuntaus määritellään niin, että mitä vanhempi lajike, sen parempi. ::)
Koittilainen uskonsuuntaus on monen mielestä harhaoppi. ::)
-
Tämän päivän maatalouskoraanissa ollaan sitä mieltä, että Suomessa viljellään liian vanhoja viljalajikkeita.
Uskoo ken tahtoo.
Toinen uskonsuuntaus löytyy Koitista päin ja toinen suuntaus rahapussista päin.
Jälkimmäinen uskonsuuntaus määritellään niin, että mitä vanhempi lajike, sen parempi. ::)
Koittilainen uskonsuuntaus on monen mielestä harhaoppi. ::)
Markkinat vaatinevat uusia viljalajikkeita. Esimerkiksi laatuvehnät ovat tosi kysyttyjä. Hintakin näillä kuulemma on valtavasti korkeampi kuin surkealla rehuvehnällä. Siksi kannattaakin vaihtaa lajikkeeseen, josta voi kuivana vuonna tulla jopa 1500 kg/ha, ja yhden yöllisen tihkusateen jälkeen sakoluku asettuu mukavasti siihen 68 pintaan. Kukapa haluaisi liikaa turvonneita pullia.
Toinen uusien lajikkeiden perusvaatimus on kasvinsuojeluohjelman tarve. Lajikkeet tulevat samoilta toimijoilta kuin kasvitautien lääkkeet. Siksi geeneihin on hyvä istuttaa jo 2-lehtiasteelta rakentuva herkkyys härmälle, lehtilaikuille ja myöhemmin DON-homeille. Tällöin parhaat ja kalleimmat aineet kolmen ruiskutuksen ohjelmalla antavat mahtavat, jopa usean tuhannen kilon sadonlisät.
-SS-
-
Siitä fosforiohjelmastakin kävi ilmi, että vanhat maatiaislajikkeet sietävät huomattavasti paremmin fosforinpuutetta. Onhan niin, että ne ovat evoluution aikaansaannoksia ja tottuneet tulemaan toimeen maaperän oman fosforin turvin. Kyllähän sen näkee, kun sattuu menemään lannoitevannas tukkoon, niin kovin onnettomasti nykylajikkeet tulevat toimeen ilman lisättyjä ravinteita,ei siinä rivissä näy kuin virttyneitä keltaisia lehdenalkuja. Totta on, että nämä uudet lajikeet taantuvat jumalattoman nopeasti, että viiden vuoden päästä ei ole kuin muisto huippuominaisuuksista.
Onneksi huippuvuorilta sentään löytyy varasto, josta löytyy näitä maatiaislajikkeiden siemeniä.
-
Onkohan nämä nykyviljat vain opetettu liian hyvälle hoidolle, tai sitten taudit on jalostuneet ärhäkämmiksi. Tautiaineet vedetään pariin kertaan ihan huvikseen peittauksen lisäksi, sekin voi taannuttaa luonnollista taudinkestävyyttä. Toki kasvustotkin on niin tukkoisen tuuheita, että koko ajan hautuvat kosteina, kasvattaen kaikki homeitiöt mitä maa päällänsä kantaa. ::)
-
Siitä fosforiohjelmastakin kävi ilmi, että vanhat maatiaislajikkeet sietävät huomattavasti paremmin fosforinpuutetta. Onhan niin, että ne ovat evoluution aikaansaannoksia ja tottuneet tulemaan toimeen maaperän oman fosforin turvin. Kyllähän sen näkee, kun sattuu menemään lannoitevannas tukkoon, niin kovin onnettomasti nykylajikkeet tulevat toimeen ilman lisättyjä ravinteita,ei siinä rivissä näy kuin virttyneitä keltaisia lehdenalkuja. Totta on, että nämä uudet lajikeet taantuvat jumalattoman nopeasti, että viiden vuoden päästä ei ole kuin muisto huippuominaisuuksista.
Onneksi huippuvuorilta sentään löytyy varasto, josta löytyy näitä maatiaislajikkeiden siemeniä.
Ne ne sietää fosforivajetta paremmin, koska tähkäkohtainen jyväluku on pienempi :D Fosforia/jyvä ne tarvitsevat enemmän
-
Vaje on siemenkauppiaiden rahapulassa. ;D ;D
-
Mäkin olen viljellyt Tossi-veliä jo montavuotta :-[ :-[
-
Taudit ovat käsittääkseni lisääntyneet siitä, että maita ei kynnetä. Kasvinjäte jää siis pintaan ja taudit tarttuvat. Toinen syy on viljaa, viljan perään viljelytapa.
-
Ei muuta kuin vanhaa kunnon Arvea maahan vaan. Siinähän ei taudit jyllää. ;D
-
Vaje on siemenkauppiaiden rahapulassa. ;D ;D
Semmoinen TOS -siemen on kuulema hyvä kuin "juola.vehnä".
-
Ei muuta kuin vanhaa kunnon Arvea maahan vaan. Siinähän ei taudit jyllää. ;D
Tai Arraa, eipä jyllää sato siinä lajikkeessa oli sitten tauteja tai ei.
-
Ei muuta kuin vanhaa kunnon Arvea maahan vaan. Siinähän ei taudit jyllää. ;D
Tai Arraa, eipä jyllää sato siinä lajikkeessa oli sitten tauteja tai ei.
Molempia tullut kyllä viljeltyä. Sellaisia hätäisen miehen lajikkeita ;D Mutta näin tautiaineita käyttämättömänä mutu tuntumalla ajattelisin, että Jyvä ohra oli vaan aika hyvä. Ihan pommiin se ei mennyt oikein koskaan ja sato ainakin oli painavaa. Ainut mikä siinä jurppii oli se tiukassa oleva vihne.
-
Meillä on viljojen keskisadot nousseet 2000-luvulla noin 1000kg/ha. Laittaisin tästä ainakin puolet lajikekehityksen piikkiin.
-
Meillä on viljojen keskisadot nousseet 2000-luvulla noin 1000kg/ha. Laittaisin tästä ainakin puolet lajikekehityksen piikkiin.
Joo uudet lajikkeet kestävät suurempaa määrää orgaanista lannoitusta,
lisäksi kun tautiruiskutukset ovat edullisia ja ne toistaiseksi tehoavat,
voivat suurisatoiset mutta tautiherkät lajikkeet jatkaa voittokulkuaan.
-SS-