Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: antti-x - 08.04.16 - klo:14:18
-
Aiheesta on ennenkin keskusteltu, mutta aloitetaan tällekin kaudelle oma ketjunsa.
Mitä itse kukin käyttää ja miksi, ja onko erityisen negatiivisia tai positiivisia kokemuksia tarjota?
Meille tuli murskeviljan aiv-Ässä säilönnästä niin hyvät kokemukset, että taitaa biologinen säilöntä jäädä viljan osalta. Menekkikin on niin rajallista ettei ole järkeä kokeilla muuta.
Biologisia oli montaa sorttia rehukäytössä, ja kaikki toimi aika hyvin. 2- sato pääsi vanhaksi kun kelit oli tosi epävakaiset. MUtta säilönnällinen laatu on sentään ok.
Tälle kaudelle on varastossa vähän vilomixin tavaraa ja bonsilagea, ja täydennykseksi nyt on mielessä joko bernerin tai raision myymä biologinen. Koska ne ovat ne halvimmat vaihtoehdot ja toistaiseksi kaikki on toiminut.
Onko kellään Kofasil:istä kokemusta? Ajattelin että voisi ainakin siilojen alimpia kerroksia tehdä ihan Kofasil lac:illa joka on varsin halpa pelkkään plantarum:iin perustuva säilöntäaine. Pintarehuun sitten bonsilagea tai ehkä raision uutta tavaraa jonka säilöntätehon pitäisi olla erityisen vakuuttava.
-
Murskeviljaa en ole uskaltanut biologisilla säilöä, kaksplussalla ja propionix-sekoitteella on toiminut erinomaisesti. Kolme edellisvuotta tullut säilöttyä miltei pelkin biologisin, sill-allilla sekä ecosyljellä. Viime kesän kakkonen vaati kyllä happosäilönnän. :'( Tälle kesälle on ostettu happoa. :-X
-
Jos halpaa niin täältä esim. http://konehalli.com/fi/etusivu/223-kampaaniad/480-sailoentaaine-sailoerehujen-2
Ainakin paaleissa toimi siinä missä muutkin.
-
Hapolla taas viimekesästä alkaen loppuelämä..ikinä enää mitään biologista..
-
Ne joutuu käyttää happoja jotka ei osaa ;) Pientä *****ilua, mutta kyllä tuossa on jonkinlainen totuuden siemen. Ainoat rehut mitkä ei tullu viime kesänä ihan hyviä oli semmoiset jotka makas vesisateessa muutaman päivän paalaimen rikkouduttua. Vuodesta 2009 on biologisilla menty paalirehulla. En näe mitään syytä vaihtaa happoihin. Kävin paalaamassa yhdelle tuttavalle kun niillä oli paalain menny rikki ja heilläkin oli aina käytetty happoa. Sanoin että laitetaanko biologisella kun mulla oli sitä valmiiksi ja näkyivät vaihtaneen myös biologisiin aineisiin sen jälkeen...
-
Ne joutuu käyttää happoja jotka ei osaa ;) Pientä *****ilua, mutta kyllä tuossa on jonkinlainen totuuden siemen. Ainoat rehut mitkä ei tullu viime kesänä ihan hyviä oli semmoiset jotka makas vesisateessa muutaman päivän paalaimen rikkouduttua. Vuodesta 2009 on biologisilla menty paalirehulla. En näe mitään syytä vaihtaa happoihin. Kävin paalaamassa yhdelle tuttavalle kun niillä oli paalain menny rikki ja heilläkin oli aina käytetty happoa. Sanoin että laitetaanko biologisella kun mulla oli sitä valmiiksi ja näkyivät vaihtaneen myös biologisiin aineisiin sen jälkeen...
Paaleissa nyt toimii kaikki, jopa ei mikään, kun käärintä on hyvää. Siiloissa ja aumoissa on tarkempaa, eli happo ehdoton heille, joille tallonta ja tiivistys ei ole hallussa. Noukinvaunurehua en omin tallomiskonstein tekisi kuin hapolla. :-X
-
Primaa menee 1-1,5l paali tänäkin vuonna.
Ehkä jotain biologista jos halvalla sattuu löytymään sopivaa ja kelit on hyvät.
-
Onko vaikutusta millä säilöö kakkossadon siiloon? Nytten tehty primalla ja rehu on tummaa ja haju ei optimaalinen. Kevätsato on aina poikkeuksetta hyvää..
-
Aiheesta on ennenkin keskusteltu, mutta aloitetaan tällekin kaudelle oma ketjunsa.
Mitä itse kukin käyttää ja miksi, ja onko erityisen negatiivisia tai positiivisia kokemuksia tarjota?
Meille tuli murskeviljan aiv-Ässä säilönnästä niin hyvät kokemukset, että taitaa biologinen säilöntä jäädä viljan osalta. Menekkikin on niin rajallista ettei ole järkeä kokeilla muuta.
Biologisia oli montaa sorttia rehukäytössä, ja kaikki toimi aika hyvin. 2- sato pääsi vanhaksi kun kelit oli tosi epävakaiset. MUtta säilönnällinen laatu on sentään ok.
Tälle kaudelle on varastossa vähän vilomixin tavaraa ja bonsilagea, ja täydennykseksi nyt on mielessä joko bernerin tai raision myymä biologinen. Koska ne ovat ne halvimmat vaihtoehdot ja toistaiseksi kaikki on toiminut.
Onko kellään Kofasil:istä kokemusta? Ajattelin että voisi ainakin siilojen alimpia kerroksia tehdä ihan Kofasil lac:illa joka on varsin halpa pelkkään plantarum:iin perustuva säilöntäaine. Pintarehuun sitten bonsilagea tai ehkä raision uutta tavaraa jonka säilöntätehon pitäisi olla erityisen vakuuttava.
Kärki sill allilla litiste viljaa muovimakkaraan ja säilörehua siiloon ja paaliin.Noukkarilla siiloon tehtynä huolellinen ja riittävä tiivistäminen ja hyvä pintapainotus.
-
Graas AAT- Lactoa on tilauksessa. Toinen viljamakkara ja kolmas rehusato tehtiin sillä jo viimesyksynä. Makkara säilyi hyvin ja myös säilis oli hyvää ainakin reilun kuukauden kun sitä syksyllä syötettiin. Loppukesällä sitten kolmossadon syöttö jatkuu.
Happopohjaiset on helpompia, kun niitä voi viedä koko vuoden tarpeen kerralla lohkoille ja urakoitsija niitä sitten sieltä käyttelee.
-
AIV Plus kekkosella mennään siiloon ja urakoitsijan paalauksia varten Sil-Allilla. Tiivistys siiloilla on ongelma toistaiseksi joten happo lähes ehdoton. Ja kyllä sillä taas viimekin vuonna vaan helkutin hyvää rehua tuli pintaan asti.
-
Itte en ole kuin paaliin ajanut säilöntä-aineita. Matkan varrella on ollu happoina Aiv2 ja Ässä. Nämä on jäämässä sivuun. Sitten biologisina on ollut Bonsilagea, Sill-All, Vilomiksin tuotteet, Feedteck ja kait joitain muitakin. Viimevuonna meni Sill-All ja tänävuonna on ollut tilauksessa Fiidteckiä. Suht sinnepäin ovat säilyneet. Nykyisen hankintaperusteena on melkein jo hinta ja ei niin vähäpätöisenä pakkausmateriaali. On aika iso ero että käykö koneella kippaamassa sen yhden pullollisen vesiastiaan vai pöllytteleekö viisi pussia sinne. (mulla siis kulkee kaksi 200 litran astiaa matkassa ja kun toinen loppuu niin sekoitan vasta toisen ja avaan hanat ja matka jatkuu. Näin ei ole 400 litraa ainetta pilaantumassa jos tulee konerikkoa.
-
Aiheesta on ennenkin keskusteltu, mutta aloitetaan tällekin kaudelle oma ketjunsa.
Mitä itse kukin käyttää ja miksi, ja onko erityisen negatiivisia tai positiivisia kokemuksia tarjota?
Meille tuli murskeviljan aiv-Ässä säilönnästä niin hyvät kokemukset, että taitaa biologinen säilöntä jäädä viljan osalta. Menekkikin on niin rajallista ettei ole järkeä kokeilla muuta.
Biologisia oli montaa sorttia rehukäytössä, ja kaikki toimi aika hyvin. 2- sato pääsi vanhaksi kun kelit oli tosi epävakaiset. MUtta säilönnällinen laatu on sentään ok.
Tälle kaudelle on varastossa vähän vilomixin tavaraa ja bonsilagea, ja täydennykseksi nyt on mielessä joko bernerin tai raision myymä biologinen. Koska ne ovat ne halvimmat vaihtoehdot ja toistaiseksi kaikki on toiminut.
Onko kellään Kofasil:istä kokemusta? Ajattelin että voisi ainakin siilojen alimpia kerroksia tehdä ihan Kofasil lac:illa joka on varsin halpa pelkkään plantarum:iin perustuva säilöntäaine. Pintarehuun sitten bonsilagea tai ehkä raision uutta tavaraa jonka säilöntätehon pitäisi olla erityisen vakuuttava.
[/quote
En suosittelis mitään koktaileja tekemään siilotasollakin. Vaikeiden syysolosuhteiden ja miksei keväälläkin, rehun lämpemeneminen on ollut monella tilalla todellinen ongelma siiloissa ja aumoissa. Edelleenkin rehunkorjuutekniikassa on pullonkauloja, eli se tiivistäminen. Tavaraa tulee kasaan, niin että tiivistys jää heikoksi. Ei-happopohjaisilla säilöntäainekustannus jää yleensä sen verran alhaiseksi, että muutaman kymmenen sentin hinta-ero ei liene vielä kynnyskysymys? Vaan se kuinka rehu säilyy ja maittaa sekä tuottaa.
-
Aiheesta on ennenkin keskusteltu, mutta aloitetaan tällekin kaudelle oma ketjunsa.
Mitä itse kukin käyttää ja miksi, ja onko erityisen negatiivisia tai positiivisia kokemuksia tarjota?
Meille tuli murskeviljan aiv-Ässä säilönnästä niin hyvät kokemukset, että taitaa biologinen säilöntä jäädä viljan osalta. Menekkikin on niin rajallista ettei ole järkeä kokeilla muuta.
Biologisia oli montaa sorttia rehukäytössä, ja kaikki toimi aika hyvin. 2- sato pääsi vanhaksi kun kelit oli tosi epävakaiset. MUtta säilönnällinen laatu on sentään ok.
Tälle kaudelle on varastossa vähän vilomixin tavaraa ja bonsilagea, ja täydennykseksi nyt on mielessä joko bernerin tai raision myymä biologinen. Koska ne ovat ne halvimmat vaihtoehdot ja toistaiseksi kaikki on toiminut.
Onko kellään Kofasil:istä kokemusta? Ajattelin että voisi ainakin siilojen alimpia kerroksia tehdä ihan Kofasil lac:illa joka on varsin halpa pelkkään plantarum:iin perustuva säilöntäaine. Pintarehuun sitten bonsilagea tai ehkä raision uutta tavaraa jonka säilöntätehon pitäisi olla erityisen vakuuttava.
[/quote
En suosittelis mitään koktaileja tekemään siilotasollakin. Vaikeiden syysolosuhteiden ja miksei keväälläkin, rehun lämpemeneminen on ollut monella tilalla todellinen ongelma siiloissa ja aumoissa. Edelleenkin rehunkorjuutekniikassa on pullonkauloja, eli se tiivistäminen. Tavaraa tulee kasaan, niin että tiivistys jää heikoksi. Ei-happopohjaisilla säilöntäainekustannus jää yleensä sen verran alhaiseksi, että muutaman kymmenen sentin hinta-ero ei liene vielä kynnyskysymys? Vaan se kuinka rehu säilyy ja maittaa sekä tuottaa.
Monet firmat myyvät eri kosteustasojen rehuille eri aineita, ja myynti-ihmiset kehottavat vaihtamaan sen mukaan mitkä on kelit. Ovatko nämä myyjät siis väärässä koska kyllähän siitä sitten tulee "koktail" siilotasolla?
Meillä hajoaa joku osa korjuuketjusta niin usein että on hyvin aikaa sulloa 8) . Lisäksi säilörehujyrä auttaa asiaa. Kustannus ei sinänsä ole kynnyskysymys kun puhutaan alle euron eroista per rehutonni, mutta jotenkin olen käsittänyt että plantarum aineet yms tuottavat maittavampaa, "miedompaa" rehua, ja buchneri yms. on syytä säästää haastavampiin olosuhteisiin.
-
Buchneri tuottaa etikkahappoa ja sen vuoksi näille märemmille rehuille parempi vaihtehto. Rehu voi käydä myös liian pitkälle jos annostus on pielessä tai on "liian" tehokas tiivistys.
-
Kuinka paljon pitää biologista ainetta normaali pyöröpaaliin laittaa?
-
Pulveria vai liuosta? Mulla menee 2xväkevyydellä paaliin kun josilacin annostelijalla ei saa riittävän paljon menemään läpi kun paalataan karhotetulta. 1-1,5 litraa/paali. Mukava sinänsä kun on käytössä vaan 30 litraiset pöntöt niin ei niitäkään tarvi ihan alvariinsa olla vaihtamassa. Riittää tämmöiseen harrasteluhommaan mainiosta. Paali on niin pieni yksikkö että siinä käyminen etenee varmasti vaikka kaataisi desin kipolla riittävän määrän bakteereja pinnalle.
-
Miksi sitä maitohappokäymistä pitäisi rajoittaa jollain hapolla? Biologisilla ollaa vedetty 10 vuotta säilörehut ja murskeviljatkin useita vuosia. Miksi sanotaan ettei märkää rehua tulisi säilöä biologisella vaan hapolla? Onko joku joskus saanut huonoa rehua biologisella märästä tavarasta? Biologinen kun käyttää rehusta sokerit niin uskaltaa laittaa väkirehu-% vähän korkeemmaksi ilman että tarvitsisi pelätä ettei lehmät liiku robolla. Viljan kun säilöö biologisella niin maidon rasva-% nousee. Kannattaa laskea säilöntäkustannuksia eri aineilla, vaikea löytää perusteita miksi käyttäisi kalliimpia aineita.
-
Ensin tehtiin ilman säilöntäainetta sitten biologisilla ja nyt aiv novalla, rehun säilönnällinen laatu on ollut nousujohteinen.
Varsinkin apila sr ei mielestäni ilman happoa onnistu, heinä sr voi biologisellakin toimia.
Aiv nova on ihan hyvä aine , rehun maittavuus on erinomainen.
-
Miksi sitä maitohappokäymistä pitäisi rajoittaa jollain hapolla? Biologisilla ollaa vedetty 10 vuotta säilörehut ja murskeviljatkin useita vuosia. Miksi sanotaan ettei märkää rehua tulisi säilöä biologisella vaan hapolla? Onko joku joskus saanut huonoa rehua biologisella märästä tavarasta? Biologinen kun käyttää rehusta sokerit niin uskaltaa laittaa väkirehu-% vähän korkeemmaksi ilman että tarvitsisi pelätä ettei lehmät liiku robolla. Viljan kun säilöö biologisella niin maidon rasva-% nousee. Kannattaa laskea säilöntäkustannuksia eri aineilla, vaikea löytää perusteita miksi käyttäisi kalliimpia aineita.
Kiinnostava tuo rasva-%:n nousu murskeviljan biologissäilönnällä. Onko tuo ihan tutkittuakin tietoa vai pelkkää mutua? :-X