Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Sivupersoona - 17.03.16 - klo:00:42
-
Niitähän on sellaisiakin avokaivo- sekä porakaivopumppuja, jotka ei tarvi peräänsä painesäiliötä, vaan ne alkavat pumppaamaan vettä putkistoon heti, kun avaa hanan. Onkos kenelläkään kokemuksia tälläisestä pumpusta, toimiiko miten hyvin? alkaa tuo vanha mako ja vuotava painesäiliö olla tiensä päässä.
Tuollaisessa imuputken päähän asennettavassa pumpussa olisi sekin hyvä puoli, ettei tulis sitä melua, mitä juuri mako aiheuttaa käydessään.
-
Ois muuten sama projekti edessä, jäis entisen karjakeittiön talvilämmityskin pois jossa Makon ruokkima Galvanoimis oy:n painesäiliö köllöttänyt v. 1975 lähtien... ::)
-
Omassa pannuhuoneessa jo vuodesta 2001 Grundfossin ko. pumppu.https://fi.grundfos.com/tuotteet/etsi-tuote/mq.html (MQ) Pumpussa pieni n. litran painesäiliö ja käynnistyy vajaan lasillisen jälkeen. Tämän huomaa pienenä notkahduksena painetasossa, ei haittaa. Imumatka kaivolta n 500 m. Toimii yllättävän hyvin. Painetta laite kehittää n. 4 kiloa, joka kyllä riittää, tuotto muistaakseni jotain 70 l/min.
Tällä hetkellä hoitaa kahden ok-talon vesihuollon.
-
Laita semmonen, vähän isompi kuin mehumaija, kalvopainesäiliö. Siihen käy sitten se makokin, jos jaksaa kuunnella.
-
Miksi järjestelmä pitäisi olla ilman painesäiliötä? Kyl se vähentää olennaisesti pumpun käynnistymisiä ja tasaa painetta.
Tilanne ilman painesäiliötä tulee silloin eteenkun säiliö on päässyt "vesipaineelle" ja pumppu tosiaan käynnistyy heti kuupallisen jälkeen. Raivostuttavaa.
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
Sähkömoottorihan taitaa seheikoin lenkki olla, mutta jos jatkuvassa käytössä on niin ei ehi ruoste iskeä ;)
Työntävä pumppu ehdottomasti on valinta jos pumppua uusimaan alkaa. Litratuotot niissä (wilo) aikas vaatimattomia, verraten makoon, mutta jaksavat kyllä syvältä sen veden tuoda ylös. Meilläkin makolainen pelittää vielä ja se kyl ajetaan loppuun.
-
Ei tuossa pumpussa ole muuta huonoa puolta kuin hinta
-
Kyllä mielestäni painesäiliö on parempi kuin ilman. Pumppu kun käynnistyy joka kahvikupilliselle, mutta painesäiliö tasaa noita käynnistyksiä.Ja kalvopainesäiliö on hyvä.Siihen kun saa kunnolla esipaineen. Tosin paine pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa. SAS on varmaan asiasta päinvastaista mieltä ja kohta kertoo omat, naapurien ja lähimaakuntienkin vesipumppuongelmat. ;)
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
Ainakin itsellä on kaksi sarjaankytkettyä satasen pumppua, toisessa on kalvopainesäiliö, toinen on vain letkussa avittamassa, olisiko parikymmentä vuotta pidetty ja äkkiseltään vaihdettuja raatoja näkyy olevan kaksi romukasassa, lähinnä auki unohtuneen kraanan takia, kun pumppu on käynyt liian pitkään kuivana. Jos on herkkä lämpösuoja tai erityinen kuivanakäyntisuoja, kestävät maailman tappiin.
Ovat semmoisessa betonirengaskaivossa, jossa on melkoisen märkää aina keväisin ja syksyisin, salaoja kyllä vie pois vettä mutta joskus on ollut puoleen säiliöön asti vedenkorkeus. Käyttö on kuitenkin vain kotitalouskäyttöä, ei ole elukoita enää.
-SS-
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
Moottorisuojakytkimen kanssa on kaivohuoneessa ollut ongelmia,sinne koteloon tiivistyy vettä ja häiriön sattuessa suojakytkin ei ole lauennut.Nyt tässä viimeksiasennetussa on sitten reikä alapuolella että kosteus pääsee pois.On vielä toiminut. Sähköjen läpiviennit pitäisi aina laittaa tuollasissa kojerasian alakautta.Sähkömiehet kun jääräpäisesti aina vetää yläkautta toisen kaapelin.
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
Ittellä on joku italialainen 3v pohjapumppu 15m syvässä kaivossa ja kaivon vieressä vanhassa pumppupoterossa on muutaman kymmenen litran rst kalvopaineastia, jonka yhteydessä painekytkin. Tuommosita systeemiä putkimies suositteli ja hyvin se on 6 vuotta pelannut. KAivolta on matkaa taloon reilu 50 metriä, mut nousua on varmaan toiset 15 metriä. Jossain 5 barissa pumppu pysähtyy, jolloin talossä vesipaine vaihtelee muistaakseni vajaan 3 ja n. 4 bar välillä jolloin hanat pelittää oikein.
Oisko ajatusta jos sen kaivosysteemin saneerais siten, että kaivon viereen upottais betonirenkaan ja sijoittais sinne paineastian ja painekytkimen ? Toki kaivossa kanssa "joutava" paikka, mutta kalvopaineen tarkastus ja painekytkimen huolto/vaihto sitten hankalempaa. Kaivon olosuhteet ovat aika vaativia automaateille, ainakin painekytkimen sähköosat ruostuu muutamassa vuodessa.
-
Selviääkö jonkinlainen vesiautomaattisysteemi kosteissa kaivo-olosuhteissa pitkään? Betonirengaskaivoa jatkettu aikoinaan porakaivolla... siellä jossain 4 m syvyydessä tasanteella makolainen on toiminut aina luotettavasti. Painekytkin ja -astia olleet sitten mutkan päässä navetassa kuivissa olosuhteissa, elektroniikka ja sähköhän eivät tykkää kosteudesta.
Nykysysteemi ok, ainoa miinus tuo jokatalvinen huoli pakkasesta ja jäätymisestä.... Jos pääsis jotenkin eroon tuosta karjakeittiökoukkauksesta.
Minkä kohdan jäätyminen huolettaa ?
Meillä on ollut 20 vuotta kaivossa porakaivopumppu, paineastia ja -kytkin n.100 m päässä lämpimässä tilassa. Toiminut moitteetta.
Nyt laittaisin tällasen http://www.landen.fi/rauta/uppopumppu_lohja_s153.
Ei pumpun jäätymis- tai ilmausongelmia.
Otsikon lukemisen jälkeen: Laittaisin kalvopainesäiliön säästää pumppua(vähemmän käynnistymisiä).
-
Meillä on ollut navetan vesihuolto tuon alussa mainitun Grundforsin pumpun varassa.
Eka pumppu toimi kaivon pohjalla (veden yläpuolella noin 50cm) 19 vuotta. Uusi on samanlainen.
Pumppu käynistyy kun hanan avaa ja sammuu kun hana suljetaan.
Rengaskaivon pohjaan on porattu porakaivoa 40m ja pumpusta lähtee imuputki tuonne porakaivoon.
Imuputki on jotain 7m pitkä ja työntöä pumpulta navettaan tulee toiset 7 metriä.
Ei tarvi 3-vaihevirtaa!
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
-
Meillä on ollut 1vaiheinen avokaivopumppu kaivossa jo 26 vuotta. Ensimmäinen pumppu hajosi jo parin vuoden kuluttua ja sain takuuseen uuden. Se on sitten toiminut hyvin ja toimii edelleen. Kalvopaisuntasäiliö sisällä talossa ja painekytkin myös. Kaivoon menee vain johto sisältä maakaapelilla ja tietysti vesijohto. Etäisyyttä n. 50 m, nostokorkeutta vain vähän. Kaivon veden ruosteisuuden vuoksi otettiin vesiosuuskunnan vesi, kun oli ohi jo menemässä. Oma kaivo edelleen käytössä konehallin ja pihan kastelutarpeisiin. Paisuntasäiliö ja painekytkin siirrettiin viileään halliin.
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
-
Meillä mako oli pumpannu vettä kaivoonpäin reilu 20 vuotta. Toki takaisinkinpäin on hieman tullu. Nostokorkeus noin 80 metriä ja 300 painesäiliö pumpun jälkeen. Joku 5 vuotta sitten tiputettiin uppopumppu kaivoon ja se jatkoi veden nostoa. Samalla painesäiliön ilmaaminen lisääntyi huomattavasti häiritseväksi asti. Nyt kuitenkin toi pumppu sanoi työsopimuksen irti ja se vaihdettiin samanlaiseen tällä viikolla. Ton pumpun osalta tullaan käymään keskustelua että oliko kestävyys riittävä.
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
Eikö tossa ihan lue että neljäs pumppu menossa ja jotain remppaakin on tehty eli kymmenkuntavuotta\ pumppu. Ei nyt mitenkään ylivoimaista.
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
Lukekaa huolella niin tarvitse useaan kertaan toistaa kiitos!
Imuputki on kerran vaihdettu kymppi kiloseen,lapiolla kaivettiin metsään 257 metriä vuonna jotakin 73-75
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
Lukekaa huolella niin tarvitse useaan kertaan toistaa kiitos!
Imuputki on kerran vaihdettu kymppi kiloseen,lapiolla kaivettiin metsään 257 metriä vuonna jotakin 73-75
Muual Suomes oli jo seitkytluvul kaivureita olemassa, ei tarvinnu käsin kaivaa. :o
-
mutta laitappa sellanen mettään kaivaan.... meillä laitettu joskus 1950- luvulla muoviputkea suurin osa matkasta.. ( 170 metriä ja 22 metriä nousu ) ja silti edelleen kolmirenkaista makoa vastaava ruottalainen pumppu polkee vettä ylös. mikä lie tuolla pumpulla merkki, en kehtaa mennä kattomaan, mutta parempi kuin mako...
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
Lukekaa huolella niin tarvitse useaan kertaan toistaa kiitos!
Imuputki on kerran vaihdettu kymppi kiloseen,lapiolla kaivettiin metsään 257 metriä vuonna jotakin 73-75
Voi jumankekka, on siinä kyllä ihmeellinen järjenjuoksu ollut.Kaivureita on ollut tuolloin jo joka kylällä ja varmasti putket kaivettu vähintään metrin syvyyteen.Muuten, onko tuo 257 metriä aivan tarkka mitta vai arvio.?
-
mutta laitappa sellanen mettään kaivaan.... meillä laitettu joskus 1950- luvulla muoviputkea suurin osa matkasta.. ( 170 metriä ja 22 metriä nousu ) ja silti edelleen kolmirenkaista makoa vastaava ruottalainen pumppu polkee vettä ylös. mikä lie tuolla pumpulla merkki, en kehtaa mennä kattomaan, mutta parempi kuin mako...
Tietysti se on parempi kun se on ulkolainen eikös niin oksa?
Oli meilläkin muutaman vuoden tuo ruotsalainen kun ei putkiliikkeellä ollut makoa antaa tilalle.
-
-50 luvulla tuo muoviputki , oliko vielä käytössä kovin paljon ?
-
Ei herran tähden sähköä kosteaan paikkaan.
Meillä Mako 312 1,55 Kw. lämpökeskuksessa ja Calvanoimis Oy painesäiliö pysty 300l. ,imuputki lähteeltä 254 metriä nousua noin 6 metriä.Lähde vain 1,7 metriä syvä niitä vierekkäin kaksi .
Ehdottomasti painesäiliö jos muu käyttö kuin kesämökki tai muuten vähäinen käyttö.
Siirrä kämppä alarinteeseen, et tarvitse pumppua ollenkaan.
Mako sinänsä on hyvä pumppu, uutena antaa painettakin, mutta
ei se nyt sentään maailman paras pumppu ole.
Meillä on kaivon vedenpinnasta pumppukaivoon 250 m 7,5 metriä korkeuseroa
ja käyttöpisteeseen 450 metriä ja korkeuseroa pumpusta 22 m. Kyllä pikkuisenkin
väljä mako aika heikosti sitä painetta kerää jo semmoisiin korkeuksiin, kun painesäiliöön
pumpattavaksi pitää olla semmoinen 6-7 bar välillä katkaisupaine.
Pumppuvalmistajat muuten ilmoittavat nostokorkeutta ja imukorkeutta erikseen, mutta
todellisuudessa pumpun tehoon vaikuttaa vedenpinnan ja käyttöpisteen välinen
kokonainen korkeusero, siksi jotkut vesiautomaatit eivät saa vettä sinne, minne lupaavat,
jos imupaikka on syvällä.
Sitten kun noista pumpuista aika jättää ja koppi kaatuu itsekseen, vaihdetaan
kunnanveteen, joka on 30 m pihan toisella reunalla.
-SS-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
SAS:illa eiole isot vedentarpeet, jos nuo 55 vuotta sitten laitetut järjestelmät vielä toimivat.
Lukekaa huolella niin tarvitse useaan kertaan toistaa kiitos!
Imuputki on kerran vaihdettu kymppi kiloseen,lapiolla kaivettiin metsään 257 metriä vuonna jotakin 73-75
Voi jumankekka, on siinä kyllä ihmeellinen järjenjuoksu ollut.Kaivureita on ollut tuolloin jo joka kylällä ja varmasti putket kaivettu vähintään metrin syvyyteen.Muuten, onko tuo 257 metriä aivan tarkka mitta vai arvio.?
Silloin oli miehet rautaa ja laivat puuta !Putki oli suurimmaksi osaksi Serlan maalla eikä siellä maatakaan ollut paikoin kuin 0,5 metriä. Tarkka mitta kun tilasin uuden niin tuo matka siihen meni kelan mukaan.Tosiaan on ihan eri asia pumpata kaivolta kotiapäin kun imeä 257 metriä ja nousu 6 metriä,kun pumppu ikääntyy niin eipä jaksa enään jonakin kertana nostaa painetta tarpeeksi ylös ja jää jurnuttamaan kunnes huomataan.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
-
SAS kirjoitteli taas puuta heinää.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
Kyllä voi olla mutta jokainen imumetri heikentää imukorkeutta eli kerro 257 X vastus.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
Kyllä voi olla mutta jokainen imumetri heikentää imukorkeutta eli kerro 257 X vastus.
imukorkeus teoriassa 10 m maksimi, käytännössä 7-8 metriä.
Joskus tuli tapeltua noiden kanssa, kun pohjaventtiili, takaiskuventtiili ja kulunut pumppu reistaili. Sitten laitettiin uusi pumppu kaivoon, jonne se nykyisin ilmeisesti kuuluukin. Teho ja toimintavarmuus paranee, kun vikaantuvia osia poistuu.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
Kyllä voi olla mutta jokainen imumetri heikentää imukorkeutta eli kerro 257 X vastus.
imukorkeus teoriassa 10 m maksimi, käytännössä 7-8 metriä.
Joskus tuli tapeltua noiden kanssa, kun pohjaventtiili, takaiskuventtiili ja kulunut pumppu reistaili. Sitten laitettiin uusi pumppu kaivoon, jonne se nykyisin ilmeisesti kuuluukin. Teho ja toimintavarmuus paranee, kun vikaantuvia osia poistuu.
Aina ei voi kaivoon laittaa jos kaivossa (lähteessä) aina kantta myöten vesi ,erillinen koppi
on siinä jäätymisen estämisessä hommansa,parempi näin pumppu ja sähköt lämpösessä pannuhuoneessa siihen helppo huoltaa kuin kaivolle jossa kova pakkanen. ;)
-
ei oo maksettu mainos ;-) tällä ratkaisulla kumminkin ongelmat häviää eli avokaivopumppu kaivoon, painesäiliö ja painekytkin sekä moottorinsuojakytkin kulutuspaikalle sisälle rakennukseen. Sieltä sitten moottorin yksi- tai kolmevaihemaakaapeli kaivolle. Takaiskuventtiili pitää muistaa laittaa heti pumpun yläpuolelle ja pitkillä putkilla myös ennen kalvopaisunta-astiaa. Säädöt painekytkimestä ja ennenkaikkea moottorinsuojakytkimestä sitten kohilleen. Jos putki on kaivettu selvästi routarajan alapuolelle, voi nauttia huolettomasta vedentulosta piiitkään...
http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Saukko.pdf
-
Meillä on ollut 20 vuotta kaivossa porakaivopumppu, paineastia ja -kytkin n.100 m päässä lämpimässä tilassa. Toiminut moitteetta.
Nyt laittaisin tällasen http://www.landen.fi/rauta/uppopumppu_lohja_s153.
Ei pumpun jäätymis- tai ilmausongelmia.
Otsikon lukemisen jälkeen: Laittaisin kalvopainesäiliön säästää pumppua(vähemmän käynnistymisiä).
[/quote]
-
ei oo maksettu mainos ;-) tällä ratkaisulla kumminkin ongelmat häviää eli avokaivopumppu kaivoon, painesäiliö ja painekytkin sekä moottorinsuojakytkin kulutuspaikalle sisälle rakennukseen. Sieltä sitten moottorin yksi- tai kolmevaihemaakaapeli kaivolle. Takaiskuventtiili pitää muistaa laittaa heti pumpun yläpuolelle ja pitkillä putkilla myös ennen kalvopaisunta-astiaa. Säädöt painekytkimestä ja ennenkaikkea moottorinsuojakytkimestä sitten kohilleen. Jos putki on kaivettu selvästi routarajan alapuolelle, voi nauttia huolettomasta vedentulosta piiitkään...
http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Saukko.pdf
Onko tuo Suomessa valmistettu vai Italialainen alihankinta tuote, johon on laitettu Suomalainen tuotemerkki?
-
ei oo maksettu mainos ;-) tällä ratkaisulla kumminkin ongelmat häviää eli avokaivopumppu kaivoon, painesäiliö ja painekytkin sekä moottorinsuojakytkin kulutuspaikalle sisälle rakennukseen. Sieltä sitten moottorin yksi- tai kolmevaihemaakaapeli kaivolle. Takaiskuventtiili pitää muistaa laittaa heti pumpun yläpuolelle ja pitkillä putkilla myös ennen kalvopaisunta-astiaa. Säädöt painekytkimestä ja ennenkaikkea moottorinsuojakytkimestä sitten kohilleen. Jos putki on kaivettu selvästi routarajan alapuolelle, voi nauttia huolettomasta vedentulosta piiitkään...
http://www.pumppulohja.fi/p_lohja/esitteet/Saukko.pdf
Juuri tällainen ratkaisu on toiminut nuo 26 vuotta erinomaisesti lukuunottamatta tuota yhtä takuuvaihtoa. Kaivo on aina täynnä vettä maanpinnan tasalle asti. Kaivosta tulee maan pinnalle vain sähköjohto ja puutarhan kasteluhana. Pistorasia oli laitettava kaivon kannelle juuri korkean veden pinnan vuoksi.
-
Uppopumppu on hjyvä. Jos myydään pumppuja joiden ilmoitetaan toimivan ilman painesäiliötä, niin onko ne niinkin hienoja ja moderneja että ovat varustettu taajuusmuuttajalla? Taajuusmuuttajan ansiosta on alettu vesitornejakin purkaa tarpeettomina.
-
En muista mallia, painesäiliötön versio, ei toiminut kauaa, imumatka oli pitkä.
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
Kyllä voi olla mutta jokainen imumetri heikentää imukorkeutta eli kerro 257 X vastus.
imukorkeus teoriassa 10 m maksimi, käytännössä 7-8 metriä.
Joskus tuli tapeltua noiden kanssa, kun pohjaventtiili, takaiskuventtiili ja kulunut pumppu reistaili. Sitten laitettiin uusi pumppu kaivoon, jonne se nykyisin ilmeisesti kuuluukin. Teho ja toimintavarmuus paranee, kun vikaantuvia osia poistuu.
Tyhjiön alipaine noin -0,9bar. Kelle tuo 257 X pitäis kertoo...
-
Uppopumppu on hjyvä. Jos myydään pumppuja joiden ilmoitetaan toimivan ilman painesäiliötä, niin onko ne niinkin hienoja ja moderneja että ovat varustettu taajuusmuuttajalla? Taajuusmuuttajan ansiosta on alettu vesitornejakin purkaa tarpeettomina.
käyttökohde tässä varmaan ratkaisee paljon mm se kuinka paljon vettä enimmillään käytetään. Jos pitää olla 3-vaihe pumppu, niin ei se taajuusmuuttajakaan ihan halpa ole. Pieni säiliö voi olla halvempi, kuin pumpun säätö taajuusmuuttajalla?
Tekniikka kehittyy vauhdilla, mielenkiintoinen on myös vesijohtoon asennettava vuotovahti, joka estää vesivahinkoja tehokkaasti. Onko tästä kellään kokemusta....luvataan että huomaa senkin, jos muutama tippa karkaa :)
-
SS ei nyt hallitse pumppujen tehoja eikä fysiikan lainalaisuuksia ,mutta se on aivan ymmärrettävää. Makoa en sanallakaan maailman parhaaksi väittänyt ,mutta oikeisiin olosuhteisiin laitettuna sillä veden saa liikkeelle kun muistaa että imukorkeus ei Makolla ole kovin suuri,tuossa meidänkin tapauksessa ollaan siellä äärirajoilla.Olosuhteiden mukaan pumppu ja aina melkein painesäiliö siinä peruspilarit.Hyvin on pelittänyt kun se laitettiin vuonna 61 eli 55 vuotta sitten,jokunen pumppulohko on kulunut loppuun ja kolmas koko yksikkö menossa.
Kerro lisää mainitsemistasi lainalaisuuksista.
Meidän pumppulaitos on vuodelta 1958. Poistin Makon
noin 10 vuotta sitten, kun kolmivaihesähköä ei enää tule kaivolle.
Vettä kuitenkin tulee mukavasti edelleen. Kaivo on käsin kaivettu,
vesijohto on imupuolelta muovia, vaihdettu 1982, painepuoli on
alkuperäistä galvanoitua rautaputkea.
-SS-
SASsilan Makon maksimi imukorkeus on reilu kymmenen metriä.
Kyllä voi olla mutta jokainen imumetri heikentää imukorkeutta eli kerro 257 X vastus.
imukorkeus teoriassa 10 m maksimi, käytännössä 7-8 metriä.
Joskus tuli tapeltua noiden kanssa, kun pohjaventtiili, takaiskuventtiili ja kulunut pumppu reistaili. Sitten laitettiin uusi pumppu kaivoon, jonne se nykyisin ilmeisesti kuuluukin. Teho ja toimintavarmuus paranee, kun vikaantuvia osia poistuu.
Tyhjiön alipaine noin -0,9bar. Kelle tuo 257 X pitäis kertoo...
Meinaakko että metrin pituisessa imuputkessa on sama imuvastus kuin 254 metrisessä. ;D
-
Taitaa olla paras kaivaa kaivon kylkeen monttu ja siihen laittaa lasikuituinen öljysäiliö, rumpuputki tms. pystyyn laitetilaksi. Sinne kalvopainesäiliö ja mahd. pumppukin... Vähän tähän tyyliin:
(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS_xL3i7Wb5fsGu3VYmPrjFX6Rr5e-ZTMbmiZiD9t0VIIQuvMFX)
Sitten voi vaikka pillaroida navetan nurin.
-
Taitaa olla paras kaivaa kaivon kylkeen monttu ja siihen laittaa lasikuituinen öljysäiliö, rumpuputki tms. pystyyn laitetilaksi. Sinne kalvopainesäiliö ja mahd. pumppukin... Vähän tähän tyyliin:
Sitten voi vaikka pillaroida navetan nurin.
[/
Noissa "kaivo" tyyppisissä teknisentilan ratkaisuissa on aina se huono käytettävyys, siis huoltoja ajatellen. Halkaisija tarvis olla todella iso jotta mahtuu edes normaalikokoinen putkimies tekemään työnsä.
-
Taitaa olla paras kaivaa kaivon kylkeen monttu ja siihen laittaa lasikuituinen öljysäiliö, rumpuputki tms. pystyyn laitetilaksi. Sinne kalvopainesäiliö ja mahd. pumppukin... Vähän tähän tyyliin:
Sitten voi vaikka pillaroida navetan nurin.
Noissa "kaivo" tyyppisissä teknisentilan ratkaisuissa on aina se huono käytettävyys, siis huoltoja ajatellen. Halkaisija tarvis olla todella iso jotta mahtuu edes normaalikokoinen putkimies tekemään työnsä.
Näinhän se on... mutta siellä olis sentään kuiva, vankka pohja, arvelee nimim. työkalun pudottanut. Ja tässä sentään ollaa sen verran kuosissa että noiden kaivossa olevienkin putkihässäköiden ohitse on päästy, toistaiseksi. Olisihan se "luksusta" jos tuollainen konehuone olis vieressä, styroksieristeisen vanerikannen vain aukaisisi kun kävisi ilmaamassa painesäiliönkin.
Ja ei iske tuo pakkasukkokaan, sen ajan sepät tehneet miten tehneet vähän "kuhan toimii" ja toiminutkin kun on ollut karjaa ryystämässä ja vedelle kulutusta. Nyt arveluttaa kun käyttö on maks. 10 % entisestä ja maalämpöä ei nouse veden mukana laitteistoa suojaamaan.
-
Taitaa olla paras kaivaa kaivon kylkeen monttu ja siihen laittaa lasikuituinen öljysäiliö, rumpuputki tms. pystyyn laitetilaksi. Sinne kalvopainesäiliö ja mahd. pumppukin... Vähän tähän tyyliin:
Sitten voi vaikka pillaroida navetan nurin.
Noissa "kaivo" tyyppisissä teknisentilan ratkaisuissa on aina se huono käytettävyys, siis huoltoja ajatellen. Halkaisija tarvis olla todella iso jotta mahtuu edes normaalikokoinen putkimies tekemään työnsä.
Näinhän se on... mutta siellä olis sentään kuiva, vankka pohja, arvelee nimim. työkalun pudottanut. Ja tässä sentään ollaa sen verran kuosissa että noiden kaivossa olevienkin putkihässäköiden ohitse on päästy, toistaiseksi. Olisihan se "luksusta" jos tuollainen konehuone olis vieressä, styroksieristeisen vanerikannen vain aukaisisi kun kävisi ilmaamassa painesäiliönkin.
Ja ei iske tuo pakkasukkokaan, sen ajan sepät tehneet miten tehneet vähän "kuhan toimii" ja toiminutkin kun on ollut karjaa ryystämässä ja vedelle kulutusta. Nyt arveluttaa kun käyttö on maks. 10 % entisestä ja maalämpöä ei nouse veden mukana laitteistoa suojaamaan.
meillä on kaivettu koppi kaivon vieressä, jossa aiemmin oli pumppu ja painesäiliö. Kun vehkeet uusittiin, niin pumppu kaivoon ja pieni rosterinen painesäiliö (kalvolla) jäi tähän koppiin. Systeemi on huoltovapaa (pl paineen tarkastaminen), kunhan pysyy plussan puolella. Jos olis suunnitellusti tehty, eikä vasta kun vesi jo oli poikki, niin olisin sen sähköjohdon vetänyt talon kellariin ja painesäiliö olisi tullut sinne. Ratkaisu riippuu tietysti siitäkin, monessako paikassa vettä tarvitaan ja mitä johtoja/putkia on jo olemassa.
-
42 vuotta on Ratko pumpannut vettä noin 200m päästä. Pumppuosa akseleineen on uusittu pari kertaa ja viimeksi yli 20 vuotta sitten, jolloin tuli rosteripumppu. Sähkömoottori on siis kaivon päällä kopperossa ja siitä menee noin 2m akseli pumpulle. Moottori on vielä alkuperäinen, mutta räminästä päätellen olis laakerit pitänyt vaihtaa jo vuosia sitten. 200l painesäiliön joutuu ilmaamaan vähintään kerran vuodessa. Vesi vähän happaman puolella ja rautaputkisto tahtoo ruostua umpeen. Äskettäin painekytkimelle menevä putki oli ruostunut umpeen ja meinas kehittää ylipainetta.
Seuraavaksi varmaankin laitan porakaivopumpun roikkumaan kaivoon, jos tuo Ratko joskus laukiaa.
-
Pumppujen kestoikään vaikuttaa paljon veden käyttö. Meilläkin tuolla Mako kestänyt 40 vuotta, konehallin hyllyssä.
-
Taitaa olla paras kaivaa kaivon kylkeen monttu ja siihen laittaa lasikuituinen öljysäiliö, rumpuputki tms. pystyyn laitetilaksi. Sinne kalvopainesäiliö ja mahd. pumppukin... Vähän tähän tyyliin:
Sitten voi vaikka pillaroida navetan nurin.
Noissa "kaivo" tyyppisissä teknisentilan ratkaisuissa on aina se huono käytettävyys, siis huoltoja ajatellen. Halkaisija tarvis olla todella iso jotta mahtuu edes normaalikokoinen putkimies tekemään työnsä.
Näinhän se on... mutta siellä olis sentään kuiva, vankka pohja, arvelee nimim. työkalun pudottanut. Ja tässä sentään ollaa sen verran kuosissa että noiden kaivossa olevienkin putkihässäköiden ohitse on päästy, toistaiseksi. Olisihan se "luksusta" jos tuollainen konehuone olis vieressä, styroksieristeisen vanerikannen vain aukaisisi kun kävisi ilmaamassa painesäiliönkin.
Ja ei iske tuo pakkasukkokaan, sen ajan sepät tehneet miten tehneet vähän "kuhan toimii" ja toiminutkin kun on ollut karjaa ryystämässä ja vedelle kulutusta. Nyt arveluttaa kun käyttö on maks. 10 % entisestä ja maalämpöä ei nouse veden mukana laitteistoa suojaamaan.
meillä on kaivettu koppi kaivon vieressä, jossa aiemmin oli pumppu ja painesäiliö. Kun vehkeet uusittiin, niin pumppu kaivoon ja pieni rosterinen painesäiliö (kalvolla) jäi tähän koppiin. Systeemi on huoltovapaa (pl paineen tarkastaminen), kunhan pysyy plussan puolella. Jos olis suunnitellusti tehty, eikä vasta kun vesi jo oli poikki, niin olisin sen sähköjohdon vetänyt talon kellariin ja painesäiliö olisi tullut sinne. Ratkaisu riippuu tietysti siitäkin, monessako paikassa vettä tarvitaan ja mitä johtoja/putkia on jo olemassa.
Meillä samanlainen systeemi kuin alpolla. Putkari suositteli tuon painekytkimen ja kalvosäiliön asentamista lähelle pumppua, joskus noissa on 'humppaamisongelmaa' jos painekytkin ja muut rojut on linjassa etäällä pumpusta.
Omassa Pumppupoterossa on aika väljästi tilaa, mut luulen että 150 ja ehkä pienemmänkin betonirenkaan sisälle vois vermeet sopia. Asensin viimeisen päivityksen yhteydessä poteroon valon ja teetin 'ikuisen' kannen rosterilevystä käyntiaukkoon. Eipähän hiiret pääse kulkemaan.
-
42 vuotta on Ratko pumpannut vettä noin 200m päästä. Pumppuosa akseleineen on uusittu pari kertaa ja viimeksi yli 20 vuotta sitten, jolloin tuli rosteripumppu. Sähkömoottori on siis kaivon päällä kopperossa ja siitä menee noin 2m akseli pumpulle. Moottori on vielä alkuperäinen, mutta räminästä päätellen olis laakerit pitänyt vaihtaa jo vuosia sitten. 200l painesäiliön joutuu ilmaamaan vähintään kerran vuodessa. Vesi vähän happaman puolella ja rautaputkisto tahtoo ruostua umpeen. Äskettäin painekytkimelle menevä putki oli ruostunut umpeen ja meinas kehittää ylipainetta.
Seuraavaksi varmaankin laitan porakaivopumpun roikkumaan kaivoon, jos tuo Ratko joskus laukiaa.
On se sellanen helistin, ei kilometriä lähemmäs asutusta :P
-
Nämähän olis ok paketteja, Isku-Jetit... kokemuksia? Ainoastaan kaivon kosteat olosuhteet ynnä sähkö mietityttää. - Tuota painekytkintäkään ei ole osattu laittaa millään hattu alassuin.
http://www.l-tuotanto.fi/epages/vilkas02.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20110617-11092-45331-1/Categories/Pumput/ISKUJet_Pumput_ja_vesioet
-
No mikä ettei. :)
http://yle.fi/uutiset/joisitko_tasta_putkesta_tullutta_vetta_kodeista_loytyy_vesijohtoja_joiden_kayttoian_piti_olla_lopussa_vuosikymmenia_sitten/8825281
-
No mikä ettei. :)
http://yle.fi/uutiset/joisitko_tasta_putkesta_tullutta_vetta_kodeista_loytyy_vesijohtoja_joiden_kayttoian_piti_olla_lopussa_vuosikymmenia_sitten/8825281
Tossa putkessahan on suorastaan paljon poikkipinta-alaa vielä avoinna. Käyttöiän määrittäminen pöydän takaa on kans yks mistä vois luopua. Useimmiten taitaa joka torpassa tulla tuon "käyttöiän" aikana muutakin remppaa niin voihan ne siin yhteydessä uusia. Turha minusta tuijottaa jonkun määrittämää "virallista" käyttöikää. Oli sitten katto tai putket kyseessä!
-
No. on tuo oma kaivo sentään jossain hyvä asia. Ei tarvi maksaa piilo-osinkoa kunnalle ym. pikkukivaa. :D
"Vettä on tietenkin järkevää kuluttaa vain tar***** määrä, mutta taloudellista säästöä veden käytön vähentämisellä on vaikeaa saavuttaa. – Mikäli vedenkulutus putoaisi puoleen, niin vesihuoltomaksut melkein tuplaantuisivat. Säästämisen ilosta tässä ei välttämättä koidu mitään hyötyä."
http://yle.fi/uutiset/vesimaksu_kallistuu_vaikka_kuluttaisit_vahemman__kolme_syyta_siihen_miksi_laskusi_kasvaa/9067785
-
ja on ihme miten nuo 1950- 1960 luvulla laitetut putket vaan kestää ja sitten 2000 luvun alussa laitetut jo alkaa vuotaan...
-
Himaniittiä eli asbestibetonia eräälläkin työmaalla putket mitä vaihtavat muovisiin. Saa nähdä kestääkö yhtä pitkään, noilla asbestiputkilla kuulemma ikää jo yli 50 vuotta.
-
ja on ihme miten nuo 1950- 1960 luvulla laitetut putket vaan kestää ja sitten 2000 luvun alussa laitetut jo alkaa vuotaan...
Tai paremminkin 80-luvulla laitetut vuotaa. Meillä 60 lukulaisista vielä osa jotka on käytössä, ovat kunnossa. Kylmäveden "kalpeet" putket on jo aikoja sitte vaihdettu..
-
On mullakin tuolla vanhan navetan vintillä 50 luvun alussa sinne laitettu putki ja vieläkin on kuin uusi.Kyllä ne kestää.