Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 16.03.16 - klo:12:29
-
http://www.cemagro.fi/fi/tilauslomake.html
-
http://www.cemagro.fi/fi/tilauslomake.html
Salttu 29 euroa tonnilta halvempaa,mitä raision suomensalpietari.
-
Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa :-\
-
Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa :-\
Toista oli Haaviston aikaan.Tonnit oli tasan.
-
ehei! van melkein toisin päin. mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...
-
ehei! van melkein toisin päin. mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...
Ne rekat ovatkin OIKEITA YRITTÄJIÄ,ei tukieurot liikauta.
-
mutta kellä on vielä varaa ostaa jopa kalkkia pelloilleen?
-
Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.
-
Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.
Kyllä, kalkki on halvin lannoite. Hyvin kalkittuun maahan voi pistää useampaa kasvia joka antaa uusia ulottuvuuksia kasvulle.
Jos pistää euron kalkitukseen saa sillä enemmän kuin pistäisi euron apulantaa .
Yleisin virhe on että kalkkittemisesta ekana säästetään joka on virhe.
-
Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.
Kyllä, kalkki on halvin lannoite. Hyvin kalkittuun maahan voi pistää useampaa kasvia joka antaa uusia ulottuvuuksia kasvulle.
Jos pistää euron kalkitukseen saa sillä enemmän kuin pistäisi euron apulantaa .
Yleisin virhe on että kalkkittemisesta ekana säästetään joka on virhe.
Tämä on totta. Kasvanut vuokraviljely ja lyhyet vuokra-ajat vaan happamoittavat maat lopullisesti.
-
Kalkituksen kannattavuutta on tutkittu koeohjemilla, havaittiin, että kalkituskulujen kuoletus nykyisillä viljan hinnoilla on vaikeaa, jos pH on luokassa tyydyttävä tai parempi. Totta kai jotkut tuotantotukikasvit antavat paremman vasteen kaikelle.
Kalkitus oli silloin erinomaisen kannattavaa, kun viljasta sai 50 senttiä kilo. Nyt kulut ovat samat tai suuremmat, mutta viljasta saa vain 16 senttiä kilo, ohrasta 12 senttiä.
Kalkitus on erittäin kannattavaa sinne kalkin toimittajaketjuun päin, se on myönnettävä.
Ahkera raivaaminen tietenkin on varmistanut kalkin kysyntää, kun perustamiskalkitusta tarvitaan autokuorma paikkaansa.
-SS-
-
Kalkituksen kannattavuutta on tutkittu koeohjemilla, havaittiin, että kalkituskulujen kuoletus nykyisillä viljan hinnoilla on vaikeaa, jos pH on luokassa tyydyttävä tai parempi. Totta kai jotkut tuotantotukikasvit antavat paremman vasteen kaikelle.
Kalkitus oli silloin erinomaisen kannattavaa, kun viljasta sai 50 senttiä kilo. Nyt kulut ovat samat tai suuremmat, mutta viljasta saa vain 16 senttiä kilo, ohrasta 12 senttiä.
Kalkitus on erittäin kannattavaa sinne kalkin toimittajaketjuun päin, se on myönnettävä.
Ahkera raivaaminen tietenkin on varmistanut kalkin kysyntää, kun perustamiskalkitusta tarvitaan autokuorma paikkaansa.
-SS-
Kallis kalkki on kalliimpaa, kuin halpa kalkki. ::)
Yli seittemän kun pitää yllä, niin hyvä tulee.
Ei tarvii turhaan mangaania ja booria ruiskutella. ;D
-
periaatteessa happamaan maahan joutuu työntämään suhteessa enemmän apulantaa kuin siihen mikä on 6-7 välillä.
-
Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.
Niin, mikä on hapan maa...? Näytteiden mukaan meillä on vihreällä kaikki lohkot. Eikä näillä viljelys hinnoilla osteta yhtään kalkkia, karjatilat varmaankin. Puhutaan "ylläpito" kalkituksestakin, mutta miten on jos näytteiden mukaan riittävät arvot? Tuskin tällä hetkellä moni sortuu tuohon "ylläpitoon"..
-
Eikö kalkki kumminkin oo kaikkein halvin "lannoite" happamaan maahan on ihan turha ostella mitään lannoitteita, kasvusääteistä ja tautiaineista puhumattakaan.
Voi sitä säästönmäärä
-
ehei! van melkein toisin päin. mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...
Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja :o :o :o
Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen ;D
-
Tollanen 3-tonnia pitää myydä viljaa, että saa tonnin apulantaa :-\
no voi voi .viljaa tulee noin 6t ha ja apulantaa kuluu 250-300kg ha tässä toinen näkökulma
-
ehei! van melkein toisin päin. mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...
Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja :o :o :o
Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen ;D
Mulla,ph:t nousee liiaksikin lietteellä.
-
ehei! van melkein toisin päin. mutta mitäpä noista... jollain näköjään vielä varaa laittaa peltoon kalkkiakin... rekat suhaa tossa ohi jatkuvasti...
Kenellä on varaa olla kalkitsematta peltoja :o :o :o
Ja kenellä on varaa vastata tähän kysymykseen ;D
Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla.
Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä - jep jep.
Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.
Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.
MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.
Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.
(http://www.viistonninen.com/muut/Kalkitus.jpg)
-SS-
-
Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla.
Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä - jep jep.
Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.
Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.
MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.
Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.
-SS-
[/quote]
Mistä muuten kaivat kaiken tällaisen taulukko ym tiedon? Onko netistä suoraan, vai?
-
Sellaisen, jolla on alle viiden vuoden vuokrasopimukset, eikä varmuutta jatkuvuudesta, on köyhtymisen estämiseksi pidättäydyttävä kaikesta ylimääräisestä kalkituksesta. Nämä klassikkotutkimukset joltain vuodelta 1927, jossa kalkitus parantaa huomattavasti tuottoa, on muistettava, ett pH:t useimmiten olivat allekin 4 - 4,5 suuruiset. Vielä 1970-luvulla käytettiin happamia 4,5 pH:n maita ja turvemaita tutkimusten ja varsinkin mainostuksen pohjana. Sellainen perus-savimaa, jossa ei ole voimakasta happamuutta syvemmälläkään, ei anna kalkitukselle vastetta samalla tavalla.
Huomattava on on myös se, että vielä 1990-luvun alussa käytettiin kalsiitin hintana noin 35 €/tn levitettynä ja vastaavasti ohran hintana kuivattuna, rahdattuna ja markkinoimismaksut maksettuna oli 240 €/tn ! Ohra oli herkin kalkitukselle, joten jollakin rukiilla, kauralla kalkituksen sadonlisä - jep jep.
Totta kai jos on oma kalkkikaivanto, jossa voi kaivaa hienojakoista jauhoa suoraan masta ja tekee itse levitystä, mutta kyllä tuo kalkki täällä Tytyrin suunnalla sentään jonkin verran maksaa, eikä autoilijakaan sitä ilman toimita, saati sitten levitinurakoitsija.
Erikoiskasvit ovat erikseen, totta kai silloin pH yli 7:n on paikallaan.
MTT:n tiedotteessa 15/93 oltiin jotenkin häpeissään, kun ei saatukaan Köylijärven nuppikuorma kymmenen vuoden välein - ylläpitokalkitusta kannattavaksi. Selityksiä ja vähättelyjä kyllä riitti.
Hakekaa mieluummin vuokranhintaan muutaman kympin alennus, jos viljavuus on luokassa heikko: silloin ette kalkitse 20 v päässä viljelevän jullin satoja.
-SS-
Mistä muuten kaivat kaiken tällaisen taulukko ym tiedon? Onko netistä suoraan, vai?
Ei vaan skannasin tuosta MTT julkaisusta 15/93. Sulla on muuten joku quote tagi puuttumassa.
-SS-