Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: klapikasa - 15.03.16 - klo:08:07
-
Aiemin kirjoittanut kurvikaista kuusista ja yhden taimikon monilatvaisuudesta. Neulas näyte oli fosfori ja mangaanipuute. Maa rehevää lehtotyypinen. Nyt enson lehdessä oli niin puuteelinen juttu miten monilatvaisuus tai latva jätti välivuoden, voi korjata ja sitten se on muka virheetön. Ei se mitään jos on yksi kasvuvika silleeettä alta saa yhden tukin, tai kaks.
-
Eikös se ole boorista pulaa jos ei puu latvaa löydä.
-
Kyllä nuissa lehto metsissä lähes poikkeuksetta on boorin puutosta, ainakin savossa.
-
Poori se on.
-
Ei ole boorin puute, tää on ranikko, boorin puute on sisä Suomen juttuja. Neulasnäytteitä on otettu ja lannotettu, ei ne mutkat siitä suoristu, mutta ne jolla ei oo mutkia ja virheetön kasvu kasvais suorina Se mikä ihetytti oli se juttu lehdess, poistamalla ylimääriset latvat puu on virheetön. Ei se ihan noin ole?
-
Liikaa natriumia tai magnesiumia.
-
Kun katkoo latvakasvaimen sopivasti kesällä ja
sitoo kaksi sivukasvainta pystyy, saa hyviä kaksihaaraisia
tai useampihaaraisia kuusia. Totta kai parempi saada
kaksinverroin myyntipuuta yhdestä puusta samalla kasvattamisella.
Hirvet osaa myös tämän mutta eivät osaa valita niitä jääviä
oksia.
Tai jotain.
-SS-
-
Kyll ylimääräisten latvojen poistamienkin onnistuu siinä missä latvojen lisääminenkin eikä ylimääräisen latvan poistokohtaa parin kolmen vuoden päästä erota :) Mutta työlästä se on kun se uusi latva pitää tukea pystyyn. Itse en ole kokeillut kuin yhdessä pihakuusessa. Mutta on semmoista harrastettu ihan oikeassa mäntytaimikossakin.
-
Boorinpuutehan se yleensä aiheuttaa monilatvaisuutta, mutta yhdellä tilalla juroi taimet vielä korjauslannoituksen jälkeenkin. Analyysin jälkeen lannoitettiin vielä magnesiumlannoitteella mut vähä hidasta on ollut kehitys. Kunhan kuuset pääsevät kasvamaan 3-4 metrin pituisiksi, niin noiden ravinnepuutosten merkitys hieman vähenee ja alkaavat kasvamaan hieman normaalisemmin. Tuolla tilalla tuli laikuttaessa vastaan jotain ihme ruostekivistä rapakalliota, joten voi olla että maaperässä on yliannostus jotain hivenainetta. Muutaman kilsan päähän suunnittelivat malmikaivostakin jossain vaiheessa.
Kyllähän nuorista taimista kannattaa latvoja korjailla. Koivustakin jos on latva syöty, niin katkaisemalla ylimmän terveen oksan alta, kasvaa taimesta hyvällä todennäköisyydellä vielä vanerikoivu. Kuusi kanssa korjaa kasvaessaan vikojaan kovasti, rungon lujuus voi toki vioista kärsiä.
-
Jos kuusi on 3m pitkä ja latva ei synny ja poistaa kaikki paitsi yhden sivuverson, siihen jää varmasti mutka. Entä miten korjaat yli 5m korkella olevia latvakatoa?
-
Tuo latvojen korjailu tapahtuu taimikkovaiheessa. Sitten jos puut alkavat olla kolmemetrisiä ja päälle, niin silloin ei ole juuri muuta tehtävissä kuin kylvää korjauslannoitus ja toivoa että latva alkais löytymään. Tuon kehitysluokan kuusikotkin osaavat petrata kasvuaan kovasti jos ravinnetasapainon saa kuntoon. Tukkirungossa ei näy aikanaan välttämättä muuta muistoa tapahtuneesta kuin tiheämpi oksakihkura tai mutka, jonka yleensä saa jakamalla pois. Lähtökohtaisesti toki ne väärärunkoiset ja monihaarat pyritään poistamaan harvennuksissa jos se vaan on mahdollista.
-
Jos kuusi on 3m pitkä ja latva ei synny ja poistaa kaikki paitsi yhden sivuverson, siihen jää varmasti mutka. Entä miten korjaat yli 5m korkella olevia latvakatoa?
Piennimmät mutkat oikeaa kun puu kasvaa paksuutta. Isompi mutka on helppo ottaa motolla pois ja taas mutkan jälkeen tulee tukkia, eli mielummin mutka, kuin monihaarainen.
-
Jos kuusi on 3m pitkä ja latva ei synny ja poistaa kaikki paitsi yhden sivuverson, siihen jää varmasti mutka. Entä miten korjaat yli 5m korkella olevia latvakatoa?
Piennimmät mutkat oikeaa kun puu kasvaa paksuutta. Isompi mutka on helppo ottaa motolla pois ja taas mutkan jälkeen tulee tukkia, eli mielummin mutka, kuin monihaarainen.
Monihaaraiset on ongelma. Eivät kestä myrskyä. Ja motomiehet ei huomaa tai eivät halua niitä ottaa ekassa harvennuksessa ,vaikka niin on so*****.
-
onko kukaan kuullu että tuhkallaoitus auttaa tuohon monilatvaan... yks isäntä sanoi moisesta muutama vuosi sitten kokeilleensa... juttelin eilen ...
-
Ei taho yksi lannoitus riittää ravinne puutosten korjaamiseen. Kestää 10 vuotta kun se lanoitus on mennyt puun läpi, jollain hiven lannoituksella voi olla parantava vaikutus yhdelläkin lannoitus kerralla. Muilla lannoilla en usko. Esim fosforia on melko vähän Yaran lannoissa suhteessa muihin. Jossain tuhkassa voi olla enemmän.
-
Tuhkan emäksisyys varmaan suurin vaikuttaja, maan mikrobi- ja hajotustoiminta lähtee käyntiin ja ravinteet liikkeelle happamuuden laskiessa. Boorikin kulkeutunee tuolloin paremmin juurista latvaan.
-
Tuhkan emäksisyys varmaan suurin vaikuttaja, maan mikrobi- ja hajotustoiminta lähtee käyntiin ja ravinteet liikkeelle happamuuden laskiessa. Boorikin kulkeutunee tuolloin paremmin juurista latvaan.
fosfori ainakin lähtee liikkeelle happamuuden laskiessa.
-
Ne väärät puut menee omaksi polttopuuksi, neulasnäyte fosfori ja mangaanipuute. Jos vie se tuhkaa metsään sehän pahentaa tilanetta?
Kuvii
http://www.farmphoto.com/thread.aspx?mid=1280658#1280658