Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 13.03.16 - klo:20:15
-
2. "RE: "Vajaan ymmärryksen tuki""
Sattuiko TJ olemaan telkkarin ääressä perjantaina 5.9 klo 18.30? Kakkoselta tuli OBS,yksi aihe oli "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa".Sen verran kiinnosti että jäin katsomaan.Äänessä oli pohjanmaalainen (ruåtsinkielinen)sikafarmari,jonka mielestä E-Suomeen voidaan maksaa lisää tukea vasta sitten kun C-alueelle luvatut tuet on maksettu täysimääräisinä;141 oli määräaikainen siirtymäkauden tuki jonka tulisi päättyä.Hänestä C-alue oli kärsinyt vääryttä,kun etelän vehnäntuki ja ympäristötuki olivat suuremmat ja investointituki oli 6 kertainen sikäläiseen verrattuna.Sikafarmari B.L oli kovin ärtynyt,mutta varma asiastaan.Suomen maatalous viranomaisia hän ei kiitellyt,mutta kertoi saaneensa RuÅtsin maatalousministeriltä/ministeriöstä aina kuuntelijan,ymmärtäjän ja täyden tuen näkemyksilleen-mikäs sen mukavampaa!
Ohjelmassa haastateltiin myös RKP:n kansanedustajaa joka ei ollut sikafarmari B.L:n aktiivisuudesta ollenkaan ihastunut,muistaakseni hän piti sitä sopimattomana.
Jotain hyvin tuttua sikafarmari B.L:n toiminnassa on: parempaa tietoa,suhteita merkittäviin henkilöihin,järjestelmällinen salaliitto joka hyödyttää toisen tukialueen tuottajia,ym...
Paras löytyi OBS:in sivuilta,ohjelmaosuuden kuvaus oli Suomeksi "pitääkö maataloustuki Etelä-Suomeen lopettaa",Ruåtsiksi sama oli "österbottniska bönder kackar i eget bo".Loistava käännös!
Mitä opimme tästä:hurrihuumori saattaa aiheuttaa suomipojalle ahdistusta ja sydämentykytstä.
*******
(Kirjoituksessa mainittu B. L. on sikäläinen tunnettu kepuvaikuttaja Bo L....)
-
VEPS-tunnus KK 251/1998 vp
Valtiopäivät 1998
Kirjallinen kysymys 251
Hannu Takkula /kesk: Maatalouden investointitukijärjestelmän kehittämisestä
Eduskunnan Puhemiehelle
EU-jäsenyyteen sopeutetun Suomen maatalouden osalta on havaittavissa nouseva investointivauhti. Investoinnit sinällään ovat jokaiselle elinkeinolle myönteinen asia. Maatalouden osalta investointihalukkuuteen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti erikoislaatuiseksi luotu investointitukiehtojärjestelmä. Paitsi että sen mukaan saa eri kohteisiin erisuuruista tukea, tuki vaihtelee myös alueittain.
Pohjoisten luonnonolosuhteiden edellyttämä tuotantotuki on tasoltaan riittämätön ja aleneva. Etelä-Suomen osalta kotieläintalouden tuotantotuen puutteita paikataan etupainotteisesti vuosille 1997_1999 annettavalla investointituella. Etelä-Suomen kilpailukykyongelman katsotaan ratkeavan järjestelmän mukaan myönnettävien investointitukien muodossa. Samalla kasvava investointitahti edesauttaa juuri sellaista maatalouden rakennepolitiikkaa, mikä on nykyisen hallituksen tavoite. Tilakokoja kasvatetaan ja suurien tuotantoyksiköiden kautta haetaan tehokkuutta. Pelkona Etelä-Suomenkin osalta kuitenkin on, että investointitukea saavat kohteetkin ovat vain investointeihin liittyvän laina-ajan oikeutettuja harjoittamaan kannattavaa tuotantoa.
Pohjois-Suomen viljelijöiden silmissä meneillä olevaan maatalouden investointibuumiin ja sen vauhdittamaan rakennemuutokseen liittyy yksi suuri uhkakuva: maataloustuotannon valuminen eteläiseen Suomeen. Se, että vakavien vaikeuksien tuki jaetaan eteläisessä Suomessa investointitukien muodossa, erilaistaa maatalouden investointimahdollisuudet alueellisesti. Ja se seikka, että eteläiseen Suomeen investoidaan paljon muuta maata enemmän, ei voi olla näkymättä tulevaisuudessa monella eri tasolla.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä investointitukijärjestelmään liittyvän, alueellista kehitystä eriarvoistavan vaikutuksen muuttamiseksi, ja aikooko Hallitus tarkistaa tässä mielessä Suomen maatalouden investointituki- ja rakennepolitiikkansa suuntaa?
Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1998
Hannu Takkula /kesk
-
Voi herttileijaa...juttu on jo täysikänen.
Mietis vähän onko maailma mennyt eteenpäin tuosta.. ???
-
Voi herttileijaa...juttu on jo täysikänen.
Mietis vähän onko maailma mennyt eteenpäin tuosta.. ???
Ei oo maailma muuttunut yhtään tuosta hetkestä.
Traktorit on vaan suurentunu. ;)
-
MTK-kepulaista pelleilyä, Kiviranta v.2007:
"Asia oli voimallisesti esillä jo ensimmäistä maaseudun tupoa neuvoteltaessa alkusyksystä 1996. Tuolloin valtiovarainministerinä oli Sauli Niinistö. Taisi puuttua tahtokin edetä asiassa. Tämän vaikutelman sain MTK:n vero- ja rahoitusryhmän johtajana, jolla paikalla tuolloin toimin."
Niinistö olisi pudottanut v. 1996 maatalouden alempaan energiaveroluokkaan kok. kansanedustajien hyväksynnällä, jolloin olisi säästytty nykyisenkaltaisilta "palautuksenhakuprosessilta". MTK torjui. M-i:n kaapista löytyy tuosta dokumentit, sensijaan esim. tuon ajan MaasTulleista ei löydy mitään tukea Kivirannan väitteille.
-
Voi herttileijaa...juttu on jo täysikänen.
Mietis vähän onko maailma mennyt eteenpäin tuosta.. ???
Ei oo maailma muuttunut yhtään tuosta hetkestä.
Traktorit on vaan suurentunu. ;)
Ja velanotto..
-
eikö Veetulla oo uuvvempie juttuja
-
Onko eteläsuomi saanu oikeesti 6 kertaa isommat investointituet?
-
Onko eteläsuomi saanu oikeesti 6 kertaa isommat investointituet?
Ei täällä mitään ole saatu: jos jotain investointitukia olisi ollut saatavissa, ei siihen olekaan löytynyt rahaa.
-
Olihan niitä jotain kuivuritukiakin, tilanteessa missa kuivatuskapasiteettia oli jo tarpeeksi muutenkin, seurauksella että kuivurivalmistajat ja- myyjät tuplsivat hintansa..
-
elikkä; veeetin nähessään kunnan isät on laittaanu lapun luukulle; ei enää rahaa jaettavaks! ja sitten kun hää häipynny niin ovat taas normaaliyrittäjiä alkaneet tukea tavallisesti...
-
Investointituki ei tee mitään tuotantoa kannattavaksi. Nähdään hyvin Talvivaaran tilanteessa. Vaikka valtio mättää satoja miljoonia, niin yhtään enempää ei tuu nikkeliä. Yhtään enempää ei nikkelin hinta nouse. Hukkaan menee. Suomen ongelma on juuri nää kannattamattomat investoinnit, jotka lykätään valtion maksettavaksi.
Yara ei tarvitse valtion apuja, koska Sokli pysyy kiinni. :)
-
Investointituki on niin suuri korkotukilainoineen, että on hullua jos joku sitä ei käytä hyväksi. Nimenomaan tiççinkoittajien keskuudessa.
Ja vielä hullumpaa on se, että jos saa siltikin taloudellisesti sössittyä koko homman päin persettä.
-
Investointituki on niin suuri korkotukilainoineen, että on hullua jos joku sitä ei käytä hyväksi. Nimenomaan tiççinkoittajien keskuudessa.
Ja vielä hullumpaa on se, että jos saa siltikin taloudellisesti sössittyä koko homman päin persettä.
Korkotukilaina on pankkitukea ,oikeasti.
-
Investointituki on niin suuri korkotukilainoineen, että on hullua jos joku sitä ei käytä hyväksi. Nimenomaan tiççinkoittajien keskuudessa.
Ja vielä hullumpaa on se, että jos saa siltikin taloudellisesti sössittyä koko homman päin persettä.
Korkotukilaina on pankkitukea ,oikeasti.
Kyllä tuossa lainalistassa nuo korkotukilainojen korkoprosentit näyttävät paljon mukavemmilta. ???
-
Investointituki on niin suuri korkotukilainoineen, että on hullua jos joku sitä ei käytä hyväksi. Nimenomaan tiççinkoittajien keskuudessa.
Ja vielä hullumpaa on se, että jos saa siltikin taloudellisesti sössittyä koko homman päin persettä.
Korkotukilaina on pankkitukea ,oikeasti.
Kyllä tuossa lainalistassa nuo korkotukilainojen korkoprosentit näyttävät paljon mukavemmilta. ???
Eikös viimeiset kymmenen vuotta ole korkotukilaina-asiakas maksanut velastaan
enemmän korkoa kuin jokin lyhyen koron euriboori, koska korkoperuste on joku riistoprime.
Vai tuetaanko korkotuessa aina kiinteä osuus vaikka kovanrahankorosta, että lainankorot
voisivat olla pyöreä nolla ?
-SS-
-
Investointituki on niin suuri korkotukilainoineen, että on hullua jos joku sitä ei käytä hyväksi. Nimenomaan tiççinkoittajien keskuudessa.
Ja vielä hullumpaa on se, että jos saa siltikin taloudellisesti sössittyä koko homman päin persettä.
Korkotukilaina on pankkitukea ,oikeasti.
Kyllä tuossa lainalistassa nuo korkotukilainojen korkoprosentit näyttävät paljon mukavemmilta. ???
Eikös viimeiset kymmenen vuotta ole korkotukilaina-asiakas maksanut velastaan
enemmän korkoa kuin jokin lyhyen koron euriboori, koska korkoperuste on joku riistoprime.
Vai tuetaanko korkotuessa aina kiinteä osuus vaikka kovanrahankorosta, että lainankorot
voisivat olla pyöreä nolla ?
-SS-
Joo kyllä, mutta lainan sitominen sellaiseen lyhyeen poriin ja laina-aika 40-vuotta, niin alkaa siinä puntti tutista. Jälkiviisaana voisi sanoa, että viimeaikaiset korot olisivat parempi vaihtoehto lyhyille lainoille( joita ny ei oo).
Tokihan viimekertaiset lottonumerotkin saa helpommin tietoon kuin tulevan arvonnan. ???
-
Jälkiviisautta tahi ei, niin normi lainoista viimeisen 40 vuoden aikana on aina joutunut maksamaan enemmän, jos on kiinnittänyt pankkien omiin primekorkoihin, markkinakorkojen sijasta.
Pankit tahallaan pelottelevat korkojen nousulla, koska nostavat samaan tahtiin omia korkojansa kun muut korot nousevat, mutta laskevat viiveellä korkojen laskiessa. = pankki voittaa aina.
Sitten kaikki vivutukset ja velalla investoitujen hyödykkeiden hintaromahdukset, vakuuksien menetykset, jne , nehän sen naulan arkkuun lopullisesti tuovat.
-SS-
-
Jälkiviisautta tahi ei, niin normi lainoista viimeisen 40 vuoden aikana on aina joutunut maksamaan enemmän, jos on kiinnittänyt pankkien omiin primekorkoihin, markkinakorkojen sijasta.
Pankit tahallaan pelottelevat korkojen nousulla, koska nostavat samaan tahtiin omia korkojansa kun muut korot nousevat, mutta laskevat viiveellä korkojen laskiessa. = pankki voittaa aina.
Sitten kaikki vivutukset ja velalla investoitujen hyödykkeiden hintaromahdukset, vakuuksien menetykset, jne , nehän sen naulan arkkuun lopullisesti tuovat.
-SS-
Vivutuksethan ne leiville lyö, kun vaan ehtii seurata tapahtumia ettei käy kalpaten.
-
Tuotannollisiin tarkoituksiin otetun velan koronhan voi vähentää verotuksessa, jos on mistä vähentää, muttanykyään on pääoma maksettava samoilla euroilla millä se on otettukin,..
Aikoinaan inflaatio kuivatti pääomaa välillä rajustikin, sit taas yhteen aikaan D- vitamiini nosti ulkolaisen lainan pääoman joillekin kuolettavan korkealle,,