Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: humuspehtoori - 12.03.16 - klo:19:08
-
Glyfosaatti puhuttaa. Sen haitoista on tiedetty jo alusta saakka, 30 vuotta, kun Monsanto aineen kehitti. Jo silloin Monsanto laittoi käyttöturavallisuustiedoitten perään seuraavan vastuurajoituksen:
"Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät
vastaa tietojen tyhjentävyydestä tai tarkkuudesta. Tiedot annetaan edellytyksellä, että käyttäjä itse
ennen käyttöä arvioi tuotteen käyttökelpoisuuden tarkoitukseen. Monsanto ja sen tytäryhtiöt eivät
vastaa minkäänlaisista vahingoista, jotka mahdollisesti ilmenevät annettujen tietojen käyttämisestä tai
niihin luottamisesta.
MONSANTO JA SEN TYTÄRYHTIÖT EIVÄT OTA VASTUUTA EIVÄTKÄ
ANNA TAKUITA NIMENOMAISESTI TAI EPÄSUORASTI MYYTÄVYYDESTÄ,
SOVELTUVUUDESTA TIETTYYN TARKOITUKSEEN EIKÄ TIEDOISTA TAI TUOTTEESTA,
JOHON TIEDOT VIITTAAVAT".
Kuka vastaa jos aineen valmistaja ei vastaa? Käyttäjälle siirretään vastuu oheisella lausumalla?
Nyt on juuri käsiteltävänä glyfosaatin myyntiluvan jatkaminen. Euroopan komissio ei vielä päättänyt myyntiluvan jatkosta. Sitä siirrettin hamaan tulevaisuuteen. Ongelmaksi on noussut glyfosaatin apuaine, POEA-aine. Se toimii glyfosaatin kanssa parantaen aineen tarttumista kasvin pintaan. Se on todettu vieläkin vaarallisemmaksi kuin itse glyfosaatti.
Katso MT 11.3.-16 sivu 7
-
Leikitään että kesäkuun kokouksessa Glyfosaatin käytöstä luovuttaisiin EU alueelle.
Kuinka pitkään viljelijöiden varastoissa olevia aineita saisi käyttää?
Itse ainakin joutuisin ottamaan vehnän ja rypsin viljelykiertoon että pärjäisin juolavehnälle.
-
Leikitään että kesäkuun kokouksessa Glyfosaatin käytöstä luovuttaisiin EU alueelle.
Kuinka pitkään viljelijöiden varastoissa olevia aineita saisi käyttää?
Itse ainakin joutuisin ottamaan vehnän ja rypsin viljelykiertoon että pärjäisin juolavehnälle.
No joo, mutta kustannukset taas nousee halpuuttamisen ohella :-\
-
Leikitään että kesäkuun kokouksessa Glyfosaatin käytöstä luovuttaisiin EU alueelle.
Kuinka pitkään viljelijöiden varastoissa olevia aineita saisi käyttää?
Itse ainakin joutuisin ottamaan vehnän ja rypsin viljelykiertoon että pärjäisin juolavehnälle.
so...
-
ei ol
-
Kultivaattorilla joutuu hankaamaan syksyllä.
Kyllä sen kanssa pärjää mutta aikaa ja polttoainetta kuluu. Silloin viimeistään viljanviljely ohjautuu niille "paremmille lohkoille"
Eloperäisiltä mailta ei ole kokoemusta.
-
Ai perhana. Onkohan salakuvaajat ollu liikkeellä. Näyttää aivan meikäläisen roskaloojalta kesällä
http://img.yle.fi/uutiset/lahti/article8189491.ece/ALTERNATES/w960/Glyfosaatti1-280715-TL.jpg
-
Kova hinku se glyfo on saada pois. Saattaa myrkkyfirmalla olla
jo uusi tehoaine olemassa. Hinta ja käyttömäärä tietysti uutuudella
on sitten avian tapissa. ???
-
Mitäs sitä ennen laitettiin leivän päälle, kun ei ollu glyfoa?
Niin että kuinka juola pidettiin ennenvanhaan kurissa? Tuskin millään hankmolla äjestelemällä sitä saatiin kuritettua, risukarhista puhumattakaan ::)
-
Mitäs sitä ennen laitettiin leivän päälle, kun ei ollu glyfoa?
Niin että kuinka juola pidettiin ennenvanhaan kurissa? Tuskin millään hankmolla äjestelemällä sitä saatiin kuritettua, risukarhista puhumattakaan ::)
Noo kyllä avokesannolla ja sitten rukiilla.
Ryhtikauralla. Amitroolilla.
Niittonurmilla.
-SS-
-
Mitä glyfosaatin tilalle?
Onhan niitä keinoja, mutta kun tuppaavat unohtumaan: Puolikesannointi eli toukokuussa äestetään kerran viikossa korkeille harjuille. Näin saadaan siemenrikkaruohot miltei kokonaan itämään ja tuohottua. Juolavehnäkään ei tykkää äestämisestä. Kituu kovasti kun kesäkuun alussa sitten kylvetään jotakin hyvin peittävää kasvia. Parhain lienee kuituhamppu. Se alla ei kasva mikään. Muitakin on vaikkapa italian raiheinä. Maahan muokatut kasvustot hoitavat maata hyvin. Hamppua ei ehkä saa syksyllä rikki. Aika sitkeää on ja murskaimet saattaa hyytyä. Jos käy murskaimen kanssa huonosti, sen voi jyrätä maata vasten talveksi. Keväällä se on jo pehmyttä. Hampussa on ligniiiä. Se muodostaa maahan pysyvää humusta kuten puu. Multavuus paranee vuosikymmeniksi.
-
Mitä glyfosaatin tilalle?
Onhan niitä keinoja, mutta kun tuppaavat unohtumaan: Puolikesannointi eli toukokuussa äestetään kerran viikossa korkeille harjuille. Näin saadaan siemenrikkaruohot miltei kokonaan itämään ja tuohottua. Juolavehnäkään ei tykkää äestämisestä. Kituu kovasti kun kesäkuun alussa sitten kylvetään jotakin hyvin peittävää kasvia. Parhain lienee kuituhamppu. Se alla ei kasva mikään. Muitakin on vaikkapa italian raiheinä. Maahan muokatut kasvustot hoitavat maata hyvin. Hamppua ei ehkä saa syksyllä rikki. Aika sitkeää on ja murskaimet saattaa hyytyä. Jos käy murskaimen kanssa huonosti, sen voi jyrätä maata vasten talveksi. Keväällä se on jo pehmyttä. Hampussa on ligniiiä. Se muodostaa maahan pysyvää humusta kuten puu. Multavuus paranee vuosikymmeniksi.
Nyt tuo piilomainonta ja paskan puhuminen saa loppua. Miten helvetissä sait noin huonon aasinsillan rakennettua.
Hiukan jo yritin valistaa noista polymeereistä ja humuksesta, joten koitahan nyt jo hyvä ihminen tutkia asiaa. Netti on täynnä tutkimuksia ympäri maailmaa.
Pysyvää humusta ei ole olemassakaan. Vahvat hiiliyhdisteet eivät juuri auta maan biologian kehittymiseen yhtä hyvin kuin vapaat hiiliatomit. Maan rakenteeseen on varmasti vaikutusta, mutta ei juuri humuksen muodostumiseen.
arvasin että tässä on joku juoni taas. ;D
-
Mistä se Mopo sitä humusta hommaa? Yksipuolinen viljely ainakin vähentää sitä.
-
Mistä se Mopo sitä humusta hommaa? Yksipuolinen viljely ainakin vähentää sitä.
Eikä se suorakylvö oo sen parempi.
-
Sehän ei ole mikään yksinkertainen asia. Tai no, rahalla saa ja hevosella pääsee.
Pyrolysoitu hiili on yksi ratkaisu. Saattaa olla jossain vaiheessa tukimuotonakin, jos hiiltä aletaan tosissaan sitomaan ilmakehästä.
Siinäkin on omat ongelmat. Se on periaatteessa kallista, jos sen valmistamiseen käytetty energia heitetään harakoille.
Sitten se on erittäin kova sitomaan ravinteita. Saattaa jopa sadot huonontua sen johdosta. Näin ainakin todettiin torsossa suomalaisessa tutkimuksessa.
Kallista lystiä, mutta kyllä se muutaman sukupolven kestää. Kymmeniäkin sukupolvia, jos ei satoja.
-
Mitäs sitä ennen laitettiin leivän päälle, kun ei ollu glyfoa?
Niin että kuinka juola pidettiin ennenvanhaan kurissa? Tuskin millään hankmolla äjestelemällä sitä saatiin kuritettua, risukarhista puhumattakaan ::)
Sikoja laiduntaminen oli kuulemma tehokas juolanhävitys keino. Mutta niitähän ei kohta enää ole.
-
Mitäs sitä ennen laitettiin leivän päälle, kun ei ollu glyfoa?
Niin että kuinka juola pidettiin ennenvanhaan kurissa? Tuskin millään hankmolla äjestelemällä sitä saatiin kuritettua, risukarhista puhumattakaan ::)
Sikoja laiduntaminen oli kuulemma tehokas juolanhävitys keino. Mutta niitähän ei kohta enää ole.
Lampaat toimii myös aika hyvin. Se kuuluisa kerääjäkasvi viljan alle, puinnin jälkeen lampaat pitämään alue nurmikolla loppusyksyn. Vastaa hyvin sänkikultivointia juolavehnän torjuntatehossa.
-
15 vuotta lisäaikaa glyfolle sanoopi Farmers Weekly