Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 03.03.16 - klo:08:16
-
Onko pakko mätästää jos ei halua. Onko omakohtaisia kokemuksia mitä tapshtuu jos kuusen taimia istuttaa mätästämättömälle palstalle. Jos vaikks ruohoa torjuu sitten kemialisesti seuraavana keväänä.
-
Alkukasvu hidastuu, taimikuolleisuus kasvaa, (mikroilmasto+ vesitalous) tukkimiehentäituhot lisääntyvät... mutta eihän tuota paikkaa näkemättä voi arvioida.
-
Juuri näin. Minusta erittäin pieni uhraus tuo mätästyksen teko jos sillä taimikon saa lähtemään kerrasta. Rehevillä mailla suorastaan elinehto taimille.
-
... mutta eihän tuota paikkaa näkemättä voi arvioida.
Tuosta ihan samaa mieltä. Nuo Kantolan mainitsenat haitat kuuluvat osastoon "keskimäärin noin käy, muttei aina"
Taimi pitää saada kunnolla kivennäismaahan. Siinä ei auta ruohomainen vaikka sitä tekisi kerran viikossa jos juuret eivät saa kunnolla vettä tai taimi nousee talvella pois paikaltaan. Jos maanpinnalta saa saappaalla vetämällä helposti kivennäismaan näkyviin eikä ole minkäänlaista vesiongelmaa, niin silloin on toivoa onnistumisesta. Mutta istutustyö on paljon hitaampaa ja hankalampaa kuin mätästettyyn.
Miksi et halua mätästää?
-
Joskus hieman arvelutti kun oli mätästetty kivennäismaalle ja sattui kuiva kevät/alkukesä. Silloinkaan ei ollut kuivuudesta haittaa kuusentaimille, vaan ne lähtivät komeasti. Samalla aukolla isomman koivikon varjossa, jossa kasvaa vatunvartta eivät kaikki kuusentaimet selvinneet.
-
Kouluaikoina istutettiin niin maan perusteellisen kuiviin savimättäisiin kuusentaimia. Oltiin aivan satavarmoja että kaikki taimet kuolevat. Tavoistamme poiketen sitten kaverin kanssa uhrasimme vapaa-aikaamme ja kävimme tsekkaamassa taimet. Kaikki olivat elossa eikä heinistä tai vesakosta mitään haittaa.
Mikäli joku haluaisi jättää mätästyksen väliin siksi ettei maasto olisi kuin pommituksen jäljiltä niin vaihtoehtona voisi olla kääntömätästys. Mutta kääntömätästyksessä vesitalouden on oltava kunnossa. Veden vaivaamilla alueilla tietenkin ojitusmätästys.
-
ja jos niiin kivikkoista että ei mätästys onnistu niin luontainen uudistus sitten. mutta jollain lailla kait muokattava kuitenkin pintamaata rikki... itellä yhellä aukon syrjällä semmaoinen romelikko että vain nyrkin ja kanamunan kokoista kiveä kuntan alla ja se nyt jäi kääntämättä mutta sinne iskee koivua nyt sitten kuitenkin luonnostaan... onneksi niin pieni ala että ei yöunia haittaa. kyllä pienelläkin raapaisulla auttaa taimen asiaa ja eihän tuo yleensä mitään kallistakaan touhua ole. kun aattelee sitä hyötyä.
-
Tehokkain puun siementen tappaja on sammal, johon siemen jää kuivumaan. Vaikka kivikosta raapaisee kivet näkyviin, niiden viereen ajautuneet siemenet itävät kun ovat tasakosteassa paikassa.
Kääntömätästyksen hyvä puoli on se, että istutettavan taimen juuret pääsevät heti istutuskeväänä tunkeutumaan ohuen kivennäismaan alla olevaan kosteaan ja tiivistyneeseen karikkeeseen. Eli kivennäismaa toimii suojaavana kantena ja heinikon vähentäjänä. Suoraan muokkaamattomaan maahan istutettuna juuret ovat joko kovassa kivennäismaassa, tai kuivuvan kuntan alla. Molemmissa tapauksissa juromista tiedossa, on tullut kantapään kautta kokeiltua.
-
Tehokkain puun siementen tappaja on sammal, johon siemen jää kuivumaan. Vaikka kivikosta raapaisee kivet näkyviin, niiden viereen ajautuneet siemenet itävät kun ovat tasakosteassa paikassa.
Kääntömätästyksen hyvä puoli on se, että istutettavan taimen juuret pääsevät heti istutuskeväänä tunkeutumaan ohuen kivennäismaan alla olevaan kosteaan ja tiivistyneeseen karikkeeseen. Eli kivennäismaa toimii suojaavana kantena ja heinikon vähentäjänä. Suoraan muokkaamattomaan maahan istutettuna juuret ovat joko kovassa kivennäismaassa, tai kuivuvan kuntan alla. Molemmissa tapauksissa juromista tiedossa, on tullut kantapään kautta kokeiltua.
Samaa mieltä. Lisäksi sinne väliin jääneeseen sammal- ja karikekerrokseen sitoutuu hyvin vettä. Meillä kuivuuden aiheuttamat tuhot ovat jääneet olemattomiksi. Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.
Joskus tosin mättääseen istutus on aika vaikeaa, kun se voi kovettua tosi kovaksi.
-
Maalajista riippuu paljon. Ja jos vielä havut puitu alle tai kasoihin, niin reipas kääntömätästys syksyllä, niin talvi ehtii tehdä tekojaan. Ja sitten istutus keväällä.
Parhaiten sen saa, jos tekee itse. Koska urakoitsijalla ei ole varaa eikä aikaa touhuilla ylimääräisiä.
-
Nyt on jännittävä paikka tuleeko tuho taimille on meinaan routa todella kova mätästys aloilla ,vaarassa ovat viime keväänä istutetut taimet. :o
-
Tehokkain puun siementen tappaja on sammal, johon siemen jää kuivumaan. Vaikka kivikosta raapaisee kivet näkyviin, niiden viereen ajautuneet siemenet itävät kun ovat tasakosteassa paikassa.
Kääntömätästyksen hyvä puoli on se, että istutettavan taimen juuret pääsevät heti istutuskeväänä tunkeutumaan ohuen kivennäismaan alla olevaan kosteaan ja tiivistyneeseen karikkeeseen. Eli kivennäismaa toimii suojaavana kantena ja heinikon vähentäjänä. Suoraan muokkaamattomaan maahan istutettuna juuret ovat joko kovassa kivennäismaassa, tai kuivuvan kuntan alla. Molemmissa tapauksissa juromista tiedossa, on tullut kantapään kautta kokeiltua.
Samaa mieltä. Lisäksi sinne väliin jääneeseen sammal- ja karikekerrokseen sitoutuu hyvin vettä. Meillä kuivuuden aiheuttamat tuhot ovat jääneet olemattomiksi. Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.
Joskus tosin mättääseen istutus on aika vaikeaa, kun se voi kovettua tosi kovaksi.
Silloin kivennäismaata on liikaa, jos pottiputki ei siihen pysty.
Parhaimmillaan onnistuneissa kääntömättäisiin istutetut kaksivuotiaat pottikuuset tuuppas 25 sentin kasvun ekana vuonna-> lämmintä sadetta heti istutuksen jälkeen. Nyt ovat joka vuosi tuupanneet puolimetristä kasvainta. Surkeimmillaan kovan kivennäismaan kanssa taistelleet taimet on kituneet 15 vuotta ja ovat nyt kolmimetrisiä.
Kuusi on juuristaan ja kosteudesta tarkka.
-
Tehokkain puun siementen tappaja on sammal, johon siemen jää kuivumaan. Vaikka kivikosta raapaisee kivet näkyviin, niiden viereen ajautuneet siemenet itävät kun ovat tasakosteassa paikassa.
Kääntömätästyksen hyvä puoli on se, että istutettavan taimen juuret pääsevät heti istutuskeväänä tunkeutumaan ohuen kivennäismaan alla olevaan kosteaan ja tiivistyneeseen karikkeeseen. Eli kivennäismaa toimii suojaavana kantena ja heinikon vähentäjänä. Suoraan muokkaamattomaan maahan istutettuna juuret ovat joko kovassa kivennäismaassa, tai kuivuvan kuntan alla. Molemmissa tapauksissa juromista tiedossa, on tullut kantapään kautta kokeiltua.
Samaa mieltä. Lisäksi sinne väliin jääneeseen sammal- ja karikekerrokseen sitoutuu hyvin vettä. Meillä kuivuuden aiheuttamat tuhot ovat jääneet olemattomiksi. Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.
Joskus tosin mättääseen istutus on aika vaikeaa, kun se voi kovettua tosi kovaksi.
Silloin kivennäismaata on liikaa, jos pottiputki ei siihen pysty.
Parhaimmillaan onnistuneissa kääntömättäisiin istutetut kaksivuotiaat pottikuuset tuuppas 25 sentin kasvun ekana vuonna-> lämmintä sadetta heti istutuksen jälkeen. Nyt ovat joka vuosi tuupanneet puolimetristä kasvainta. Surkeimmillaan kovan kivennäismaan kanssa taistelleet taimet on kituneet 15 vuotta ja ovat nyt kolmimetrisiä.
Kuusi on juuristaan ja kosteudesta tarkka.
Tuossa kovassa paikassa oli ojitusmätästys.
-
ite kattelin tuossa tänään toissa keväänä istutettuja kuusen taimia lumen keskellä. kivan näköstä kun taimen latva törrötti terhakkaana lumesta ja koivuräipettä ei lähelläkään... jos tuon kasvaa joka vuosi niin jopa on kohta metri täynnä ja siitä sitten ei kuin eteenpäin.
-
Hirvien takia on pakko laittaa kuusta kun herroille pitää olla hirvikanta todella suuri jotta on mistä metsästää. >:( >:(
onneksi sudet harventavat hirvikantaa syövät vasoja aika tiuhaan.
Metsästäjistä ei ole hirvikannan alentajiksi,se porukka riistanhoitoyhdityksen kanssa ovat kuin mafia. >:(
-
Muutamalla myrskytuholäntillä on tullut laitettua kuusta suoraan sammaleeseen, kun ei ole oikein tuntunut järkevältä haalia kaivinkonetta paikalle. Ovat onnistuneet oikeinkin hyvin. Se on pistänyt hiukan miettimään tätä valtionuskontoa nimeltä mätästys. En kiistä sen hyviä puolia, mutta on niin tapauskohtaista siitä saatava hyöty. Kannattaa kokeilla ja funtsia asioita omassa metsässään, ihan loogista käyttäymistä taimikoiden onnistumisesta löytyy.
-
Kouluaikoina istutettiin niin maan perusteellisen kuiviin savimättäisiin kuusentaimia. Oltiin aivan satavarmoja että kaikki taimet kuolevat. Tavoistamme poiketen sitten kaverin kanssa uhrasimme vapaa-aikaamme ja kävimme tsekkaamassa taimet. Kaikki olivat elossa eikä heinistä tai vesakosta mitään haittaa.
Mikäli joku haluaisi jättää mätästyksen väliin siksi ettei maasto olisi kuin pommituksen jäljiltä niin vaihtoehtona voisi olla kääntömätästys. Mutta kääntömätästyksessä vesitalouden on oltava kunnossa. Veden vaivaamilla alueilla tietenkin ojitusmätästys.
Jos savi on multavaa tai jotain sopivan sorttista savea, niin kyllä semmoiseen istuttaminen onnistuu. Täällä vaan kunnolla savinen möykky muistuttaa kuivattuaan lähinnä tiilikiveä johon ei saa mitään... >:( Kerran meni istutuskuokan varsikin poikki kun mokomasta kivettyneestä myökystä sitä multavampaa kohtaa etsi...
Kun vaan löytäisi jostain kunnolla kääntömätästystä osaavan kaivurikuskin. Levymätästykselläkin saa suht siistiä jälkeä jos hyväksyy vajaan kahdenkymmenen sentin syvyiset ja vajaan metri x puolimetriset kuopat. Metsä-äkeen jälkeekin on tullut kuusta istutettua ja vielä syksyllä. Ihan hyvin onnistui sekin.
-
Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.
Kuis monta tainta tuo sitten on hehtaarilla?
-
Ennen istutettaessa oletettiin n. 30 % taimista kuolevan. Nykyisin istutan tuon n.30 % vähemmän taimia, kun mätästetyillä alueilla selviytyy hyvinkin yli 95 %.
Kuis monta tainta tuo sitten on hehtaarilla?
No -80 -luvulla istutettiin avojuurisia kuusia 2000 -2200 tainta hehtaarille. Myöhemmin paakkutaimia äestysjälkeen puhuttiin, että enintään 2000. Nykyisin suositellaan kuuselle näköjään 1800 kpl hehtaarille. Itse olen mätästysaikoina istuttanut tuollaisia enintään 1500 kpl hehtaarille. Täystiheitä hyviä taimikoita niistä on tullut. Ja varsinkin mätästyksen ansiosta on voinut jättää taimikon varhaisperkauksen väliin. Usein ensimmäinen raivaus tulee tarpeen vasta lehtipuun kasvettua yli miehen mitan. Toki on eroja kasvupaikan vuoksi.
-
jotenkin tuntunut jo pitemmän aikaa että tuhlausta laittaa taimia hehtaarille se 2000 kun ite ole jo vuosia käyttänny 1400-1600 tainta ja hyvin on tuuheita taimikoita löytyny muutaman vuoden jälkeen. ja sitten tuo luontopiru laittelee niitä omiaan aina sekaan vaikka kuin kielsin. aina on saanut harvennella noita taimikoita ennen kuin tukkia saanu kaadella.
-
Ja nykyisillä kuitupuun hinnoilla, eh 10 €/m3, 2000 taimen istutus hehtaarille on täysin kannattamatonta.
-
Metsä-äkeen jälkeekin on tullut kuusta istutettua ja vielä syksyllä. Ihan hyvin onnistui sekin.
Ihan hiton hyvät taimikot metsä-äkeen jäljiltä täälläkin. Ja äkeen jäljiltä istuttaminen on tavallaan helpompaa kun saa astella siinä äkeen jäljessä. Riippuu paljon tietysti maastosta.
-
tuossa naapurin aukossa ketllu kuin on hupsun näköstä metikkö kun on pikkasen ottannu koivua ja muuta rojua nuo äkeen raiteet! kun kattelee hieman korkeemmalta, kiven päältä esim. se koivunroipe nauha vaan kiertelee aukkoa ja sitten talvella lehettömään aikaan on toisaalta helppo raivata.
-
jotenkin tuntunut jo pitemmän aikaa että tuhlausta laittaa taimia hehtaarille se 2000 kun ite ole jo vuosia käyttänny 1400-1600 tainta ja hyvin on tuuheita taimikoita löytyny muutaman vuoden jälkeen. ja sitten tuo luontopiru laittelee niitä omiaan aina sekaan vaikka kuin kielsin. aina on saanut harvennella noita taimikoita ennen kuin tukkia saanu kaadella.
Teillä on kyllä mukava ja kiltti piru. Täällä on keljumaisempi. Väleihin tulee joko heiniä, vadelmaa tai helkkarin nopeasti kasvavia koivuja, joita ei oikein pysty kasvattamaan siinä välissä ilman että kuusten latvat kärsivät. Joka tapauksessa pitää harventaa ennen kuin tukkeja saa ja kyllä mielestäni jotain valinnanvaraakin pitäisi harvennuksessa olla. Tai sitten puut muistuttavat enemmän paksuoksaista sokeritoppaa kuin puuta siinä vaiheessa kun saa edes yhden tukin. Ja alle rippikouluikäinen tukin latva herätti mittaajassa tiettyä hilpeyttä ja ymmärtääkseni toivomuksen ettei noita kovin paljoa tulisi. Pitää kyllä jossain välissä ensi kesänä käydä laskemassa mikä omissa parista metristä ylöspäin olevissa taimkoissa on havupuiden tiheys.