Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Calahan - 27.02.16 - klo:16:37
-
Miks ei näihin rakvaattoreihin niit ol tullu vaikka autois melkee joka merkil? Niis ainakii huomattavast parempi teho-alue.....
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
-
Miks ei näihin rakvaattoreihin niit ol tullu vaikka autois melkee joka merkil? Niis ainakii huomattavast parempi teho-alue.....
Onko noissa tuplaturboissa ajatus se että toinen on kevyempi ja herkempi kiihtymään ja yhdessä kattavat myös laajemman kierroslukualueen?
Työkonepuolella ei ehkä niin arvosteta tuollaisia ominaisuuksia, raskaat työt pyritään tekemään siellä tasaisella optimaalisella kierrosluvulla jota ei juuri muuteta. Mieluummin se portaaton vaihteisto sitten. Alakierrosvääntöä sen verran peliin että liikkelle pääsee. Karkeasti sanoen käyttökierrosalue on joka tapauksessa pieni, sanotaan vaikka 1200 - 2000 rpm. Aluetta kokonaista 800 kierrosta. Toisin se on jossain sporttikinnerissa, haarukka voi olla 2500 - 6000 ja siellä yhden turbon avulla on vaikeampi hallita koko alue - 3500 kiekkaa.
Työkaäytössä ääripäänä sama idea kuin jossain veturissa tai laivassa - raskaassa dieselissä koko ajan vakiokierrokset ja voimansiirto totetuttaa tarvittavat nopeustoivomukset.
-
Joissain autois toinen hoitaa alaväännön ja kierrosten noustes toinen lähtee mukaa ja sit on maximum power.... Kai se jonnee kärrinvetoo kävis kun nakutettu
-
8,4 litrasessa sisukiissellissä on tupla turbo (84awf moottorityyppi). Käytettään ainakin 4-sarjan S-sarjan valtuissa.
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
-
Joo, en pysty ottamaan tuohon mitään kantaa, on niin vaikea asia. Joskus taisin tuota huoltomieheltä kysyä, eikä se sitä tuominnut, mutta eihän se mitään hommia tuolla tee. Ei ole kyllä Sassin lisäksi tiedossa ketään muuta, joka tuollaisella ajaa, joten hyvät on lähtötiedot... :'(
-
Miks ei näihin rakvaattoreihin niit ol tullu
Traktoreissa vaihteisto on moottoria tärkeämpi. Pyörämomentin muuntaminen käyttökelpoiseksi helpompaa kun vaihteita riittää vrt hlöautoon.
Ennemmin voisi ehkä olla hyötyä tuplakanavaturbosta niin olisi vähemmän osia maksettaviksi ja rikottavaksi.
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
-
8,4 litrasessa sisukiissellissä on tupla turbo (84awf moottorityyppi). Käytettään ainakin 4-sarjan S-sarjan valtuissa.
Eikös jonnikan 6215r ole tuplaturbolla?
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
Paitti että esim. Jonnikan turbon toiminta on pilattu,että saadaan tavara kulkeen egrlle...
Maailmapelastuu ja kansipahvitpoikii...
-
mutta miksi noita matalakierrosvaltuja ei myydä tuon enempää kun olihan pelastuksessakin matalakieeros mallinsa aikoinaan... mitä se ottikaan 1700 kiekkaa! ei taija enää olla mallistossa?
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
Aika vähissä on se joukko joka osaa käyttää hyväkseen matalakierroskoneen vääntö taloudellisella tavalla,siitä on kyse,siksi kehujia on vähän.Se on rauhallisen aikaan saavan miehen traktori ei hätäilijän.Autolla ajoon tottuneen on joskus vaikea oppia ajamaan vääntävällä matalakierrosmoottorilla varustetulla traktorilla,ajo tyyli on aivan eri.Tarvitset koulutusta selvästi.
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
Aika vähissä on se joukko joka osaa käyttää hyväkseen matalakierroskoneen vääntö taloudellisella tavalla,siitä on kyse,siksi kehujia on vähän.Se on rauhallisen aikaan saavan miehen traktori ei hätäilijän.Autolla ajoon tottuneen on joskus vaikea oppia ajamaan vääntävällä matalakierrosmoottorilla varustetulla traktorilla,ajo tyyli on aivan eri.Tarvitset koulutusta selvästi.
Mitä koulutusta mä tarviin tuollaisen jurnuttajan ajoon??? Ihan normitraktorilla ajaessa kierrokset pysyy 1500 kieppeillä, äkeen edessä vedossa voi olla 1600- 1700 kierrostakin, kevyemmissä töissä riittää 1200-1400 kierrosta, samoin kuin sivutiellä ellei tarvi vauhtia, suurinta mahdollista vaihdetta jolla traktori käy terveesti. Kierroksia tarvii tuon enempää kuin tiellä, siellä ei kone kulje kuin kierroksilla mikäli pitää edetäkin eikä jurnuttaa.
Sama laatikko siinä matalakierros Valtrassa ku viidenkympin mallissa, ei vaan ota jengaa riittävästi että kulkisi sen 50. Uusissa traktoreissa poikkeuksetta harvat perän välitykset, kaikilla voi ajaa kuin matalkierrosmalleilla. En ny jaksa kaivella speksejä tuosta omasta ei matalakierrosmallista, mutta hyvin pienellä piristyksellä tuli entiset maksimitehot 1500 kierroksen kieppeille. Huipputeho edelleen ylempänä, mutta jaksaa myös pienemmillä kierroksilla.
Sä tarttet ihan selkeästi muutoksia ajatteluun, ei kaikki oo niin mustavalkoista :) Tosin voi olla liikaa vaadittu, kuten on huomattu :P
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
Aika vähissä on se joukko joka osaa käyttää hyväkseen matalakierroskoneen vääntö taloudellisella tavalla,siitä on kyse,siksi kehujia on vähän.Se on rauhallisen aikaan saavan miehen traktori ei hätäilijän.Autolla ajoon tottuneen on joskus vaikea oppia ajamaan vääntävällä matalakierrosmoottorilla varustetulla traktorilla,ajo tyyli on aivan eri.Tarvitset koulutusta selvästi.
Miten se sitten eroaa normaalilla traktorilla ajosta? Mun mielestäni sitä ajetaan ihan samalla tavalla, mutta kierroluvut pysyy/pidetään matalammalla tasolla. Jos normikoneessa 1700 on jo hiukan huudatuksen puolella, niin vastaava matalakierroskoneessa voisi olla vaikka 1400 tms.
-
Nykyään moottorin ominaisuuksilla ei ole niin väliä kun AP loota hoitaa sen puolen (kunnes poksahtaa toim.huom.). Ei omassa AP JDssä kierrokset käy käytännössä koskaan yli kahden tonnin.
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
ei se kyllä enää turbo ole :o
Turboahdin eli pakokaasuahdin on polttomoottorin tehoa lisäävä ahdin, joka saa käyttövoimansa moottorista purkautuvista pakokaasuista. Ahtimen keskeisiä osia ovat kompressori ja turbiini. Turbiinilla tuotetaan käyttövoima kompressorille, joka ahtaa ilmaa moottoriin. Turboahtimia käytetään nostamaan polttomoottorin tehoa ja parantamaan dieselmoottorin hyötysuhdetta. Turboja asennetaan nykyään lähes kaikkiin moderneihin dieselmoottoreihin ja yhä useammin myös pieniin ottomoottoreihin. Turboahtimia sovelletaan laajasti; ne ovat käyttökelpoisia niin pienehköissä moottoripyörien ottomoottoreissa kuin valtavissa laivojen kaksitahtidieseleissä. Turbojen etuna mekaanisiin ahtimiin verrattuna on se, että ne hyödyntävät muutoin osin hukkaan menevää pakokaasun energiaa. Nykyisin massavalmistettujen henkilöautojen moottoreissa ahtimia on käytössä yhdestä kolmeen.
-
Eikös S4 Fendteissä ole 2 ahdinta, ainaki 800 ja 900 ja 1000 sarjoissa ja Deutz-fahr 7000 ja 9000 ja 11000 sarjoissa! Pienemmistä malleista en osaa sanoa.
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
Aika vähissä on se joukko joka osaa käyttää hyväkseen matalakierroskoneen vääntö taloudellisella tavalla,siitä on kyse,siksi kehujia on vähän.Se on rauhallisen aikaan saavan miehen traktori ei hätäilijän.Autolla ajoon tottuneen on joskus vaikea oppia ajamaan vääntävällä matalakierrosmoottorilla varustetulla traktorilla,ajo tyyli on aivan eri.Tarvitset koulutusta selvästi.
Mitä koulutusta mä tarviin tuollaisen jurnuttajan ajoon??? Ihan normitraktorilla ajaessa kierrokset pysyy 1500 kieppeillä, äkeen edessä vedossa voi olla 1600- 1700 kierrostakin, kevyemmissä töissä riittää 1200-1400 kierrosta, samoin kuin sivutiellä ellei tarvi vauhtia, suurinta mahdollista vaihdetta jolla traktori käy terveesti. Kierroksia tarvii tuon enempää kuin tiellä, siellä ei kone kulje kuin kierroksilla mikäli pitää edetäkin eikä jurnuttaa.
Sama laatikko siinä matalakierros Valtrassa ku viidenkympin mallissa, ei vaan ota jengaa riittävästi että kulkisi sen 50. Uusissa traktoreissa poikkeuksetta harvat perän välitykset, kaikilla voi ajaa kuin matalkierrosmalleilla. En ny jaksa kaivella speksejä tuosta omasta ei matalakierrosmallista, mutta hyvin pienellä piristyksellä tuli entiset maksimitehot 1500 kierroksen kieppeille. Huipputeho edelleen ylempänä, mutta jaksaa myös pienemmillä kierroksilla.
Sä tarttet ihan selkeästi muutoksia ajatteluun, ei kaikki oo niin mustavalkoista :) Tosin voi olla liikaa vaadittu, kuten on huomattu :P
Juu minulla on 6850 50 laatikolla, mut ajelen sillä kuten matalakierrosmallilla. Töissä harvoin kierrokset yli 1600 ja tietkin senverran huonoja että suurimmalla pykälällä ei juuri yli tuon 1600 kiekan tarvi mennä. Tuottavampi hydepumppu pitäis melkein hommata jos enempi ajelisi, saisi käyttöön kaikki matalakierrosmallin edut. Ja ilman huippunopeus 'rajoitetta'
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
-
Eikös S4 Fendteissä ole 2 ahdinta, ainaki 800 ja 900 ja 1000 sarjoissa ja Deutz-fahr 7000 ja 9000 ja 11000 sarjoissa! Pienemmistä malleista en osaa sanoa.
Tietääkseni vain Deutzin TTCD -mallit on kahdella turbolla, eli Fendtin uudet 800 ja 900 sekä isot DF:t paitsi tuo 11-sarja, sillä on iso MTU yhdellä turbolla. Tonni-ventti taas on isolla MANnilla joka pärjää yhdellä säätyväsiipisellä.
Myös Jontikan uusi PSS -moottori(esim. uudet nelimukiset 6R ja 6M-mallit) käyttää kahta ahdinta joten tuplaturbot näyttäisi olevan nyt muodissa. Noh, onhan se aina kiva jos ilmaa riittää koko alueen läpi, tosin eiköhän työkoneissa pärjäisi yhdellä oikeankokoisellakin, vetoalue on aika kapea? Ettei nyt vaan olisi jonkun EGR:n toimivuuden takia laitettu toinen turbo?
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
-
Matalakierros malleissa vääntö on sama lähes koko kierrosluku alueen.
Miksi ei isännät näitä osta kun tarjolla on voimaa aina.
Niin, Valmetillakin tasan yksi matalakierrosmoottori mallisarjassa. Miksei niitä ole kaikissa jos se kerran on niin hyvä juttu. ??? Olen tässä miettinyt, että jos vaihtaisi 143:n uudempaan, mutta nyt tätä kokoluokkaa ei sitten enää olekkaan, jostain jännästä syystä, on vain 134 ja 154 ja jälkimmäinen on just toi matalakierrosmylly. Periaatteessa isompaan päin pitäisi aina siirtyä, mutta onko toi sitten hyvä, en tiedä. 143 oli käsittääkseni 3:ksi myydyin Valtra-malli joten voisi ajatella, että jompi kumpi edellä mainituista perii 143:n ostajat. ???
Niin, tämäpä se juuri onkin, ei se taida niin hyvä juttu ollakaan. Turbo juuri sopivan pieni, että ahtaa alhaalta saakka ja ylhäällä pitää tehoa leikata hukkaportilla. Vääntöä ja voimaa alakierroksilla, ylhäällä ei tapahdu sitten mitään. Sellaisia jurnuttajia, vetoalue kapea ts. vähän piristetyssä traktorissa alhaalla samat väännöt mutta voimaa tulee myös yläkierroksilla :)
Mulla autossa tuplaturbo, pienempi alakierroksille ja yläkierroksille isompi. Mukavasti laulaa, vääntää alhaalta saakka. Maksimivääntö 580nm 1750-2250rpm. Suurin teho 4000 kierroksella, kuitenkin ottaa yli 5000 kierrosta kepeästi :) Ei ala missään vaiheessa ahdistamaan, toki nuo oli vakioarvoja enkä sellaisella ole koskaan ajanutkaan :P :-X
Vastaava moottori yhdellä turbolla ja lievemmällä viritysastella tuottaa saman 400nm vääntöä pitkällä 1300- 3250rpm kierrosluvulla, suurin teho jää paljon pienemmäksi kuin kahdella turbolla. Yhdellä turbolla saa siis matalaviritteisen ja laakean vääntökäyränkin kun tekniikka kunnossa, mutta "vähän" tehoa. Toinen vaihtoehto ämpärin kokoinen turbo ja tehot ylärekisteriin.
Tuo komenttisi "sellaisia jurnuttajia" paljastaa sen että et osaa ajaa matalakierroskoneella,siihen pitää oppia kuten mainoksessakin sanotaan.on vankka vääntäjä muuta en huoli.
Ei mulla oo matalakierroskonetta, mulla kun on vääntävä ja kierroksiakin ottava traktori :) Aika vähissä on noiden matalakierrosmallien kehujat, nekin viritettyjen ja kierroksien noston jälkeen...
Aika vähissä on se joukko joka osaa käyttää hyväkseen matalakierroskoneen vääntö taloudellisella tavalla,siitä on kyse,siksi kehujia on vähän.Se on rauhallisen aikaan saavan miehen traktori ei hätäilijän.Autolla ajoon tottuneen on joskus vaikea oppia ajamaan vääntävällä matalakierrosmoottorilla varustetulla traktorilla,ajo tyyli on aivan eri.Tarvitset koulutusta selvästi.
Miten se sitten eroaa normaalilla traktorilla ajosta? Mun mielestäni sitä ajetaan ihan samalla tavalla, mutta kierroluvut pysyy/pidetään matalammalla tasolla. Jos normikoneessa 1700 on jo hiukan huudatuksen puolella, niin vastaava matalakierroskoneessa voisi olla vaikka 1400 tms.
Tässä kylmis on oikein malliesimerkki siitä kuinka ei tajua miten sillä ajetaan ;D
Matalakierroskoneella voi veättää ihan eri malliin mitä tavallisella siinä se juju on.Polttoaineen kulutus on 15 % alempi kuin normimoottorilla.
-
miä en tiiä mikä moottori on 5600 fjordissa mutta yks isäntä ajeli vain alta puolentoista tonnin kierroksilla muutaman vuoden ja sitten se ei kyllä jaksannu vetää edes tyhjää 8 tonni telituhtia kun meinas jo pieniin mäkiin tukehtua. se oli niiiiin karstanen kun pajalla avasvat. mutta kun sen kirkasti niin taas veti kuin iso härkä. miten lie tuolla nuo matalat kierrokset myrkkyä... ja taitais olla muuten fiudellekin... kun ei näköjään kierrokset siinä pahemmin polttoaineen kulutukseen vaikuta.
-
Valmetin jakajapumpulliset 8450 ja 8550 olivat jo ihan vakiomalleinakin sen verran tymäkästi alakierroksilla vetäviä että niillä sujuu muokkaustyöt matalakierroskoneiden kierroksilla, siis tehdassäätöisistä koneista kyse. Vanhemmat rivipumppukoneet vaativatkin sitten sen 1800-2000 kierrosta että alkaa kulkea kunnolla, ja tehtaan säätämien kierrosten yläpuolella vasta ihan uusi ilo alkaakin niissä.
-
Jos jokin työ kestää yli tunnin jotenkin huomaamatta lämä tulee lyötyä tiskiin.
-
Eikös S4 Fendteissä ole 2 ahdinta, ainaki 800 ja 900 ja 1000 sarjoissa ja Deutz-fahr 7000 ja 9000 ja 11000 sarjoissa! Pienemmistä malleista en osaa sanoa.
Tietääkseni vain Deutzin TTCD -mallit on kahdella turbolla, eli Fendtin uudet 800 ja 900 sekä isot DF:t paitsi tuo 11-sarja, sillä on iso MTU yhdellä turbolla. Tonni-ventti taas on isolla MANnilla joka pärjää yhdellä säätyväsiipisellä.
Myös Jontikan uusi PSS -moottori(esim. uudet nelimukiset 6R ja 6M-mallit) käyttää kahta ahdinta joten tuplaturbot näyttäisi olevan nyt muodissa. Noh, onhan se aina kiva jos ilmaa riittää koko alueen läpi, tosin eiköhän työkoneissa pärjäisi yhdellä oikeankokoisellakin, vetoalue on aika kapea? Ettei nyt vaan olisi jonkun EGR:n toimivuuden takia laitettu toinen turbo?
Juuri päästömääräysten vuoksi. Pakopaine tärkeässä roolissa. Toinen syy on hifistely ja siihen liittyvä kirsikka kakun päällä eli mukava varaosamyynti. Pitkillä alihankkijatakuilla aika kannattavaa hommaa. Ikävä kyllä. Onhan näitä muutettu tavalliselle ahtimelle ja paremmin pelaa itseasiassa. Ja halvemmin.
-
miä en tiiä mikä moottori on 5600 fjordissa mutta yks isäntä ajeli vain alta puolentoista tonnin kierroksilla muutaman vuoden ja sitten se ei kyllä jaksannu vetää edes tyhjää 8 tonni telituhtia kun meinas jo pieniin mäkiin tukehtua. se oli niiiiin karstanen kun pajalla avasvat. mutta kun sen kirkasti niin taas veti kuin iso härkä. miten lie tuolla nuo matalat kierrokset myrkkyä... ja taitais olla muuten fiudellekin... kun ei näköjään kierrokset siinä pahemmin polttoaineen kulutukseen vaikuta.
No siinäpä se kun ei oltu sitä matalakierrosmoottoriksi rakennettu ei toimi.
-
Matalakierroskoneella voi veättää ihan eri malliin mitä tavallisella siinä se juju on.Polttoaineen kulutus on 15 % alempi kuin normimoottorilla.
Miksi kaikki moottorit eivät sitten ole tämän malliset?
-
Matalakierroskoneella voi veättää ihan eri malliin mitä tavallisella siinä se juju on.Polttoaineen kulutus on 15 % alempi kuin normimoottorilla.
Miksi kaikki moottorit eivät sitten ole tämän malliset?
On paljon vanhanaikaisia kuskeja, jotka haluavat isoja lukemia varvikelloon.
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
-
Matalakierroskoneella voi veättää ihan eri malliin mitä tavallisella siinä se juju on.Polttoaineen kulutus on 15 % alempi kuin normimoottorilla.
Miksi kaikki moottorit eivät sitten ole tämän malliset?
On paljon vanhanaikaisia kuskeja, jotka haluavat isoja lukemia varvikelloon.
Onhan niissä joitain teknisiä eroja? Esim Valtra T174e vs T194, sama 7,4L moottori mutta tehokäyrät ihan eri. T174e 139hv@1100 rpm , T194 ehkä 100 hv, numeroja en löydä netistä kuin vanhasta T182:sta ja se on aivan onneton matalilla kierroksilla. Olisihan T194:kin viritetty samalle teholle @1100rpm jos pystyisi?
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
-
Joo, aika harvinaisuudeksi tuo Comprex jäi, ja se ääni... Tosin siinähän pakokaasua sekoittuu ahtoilmaan joten eräänlainen EGR, ehkä siitä kuullaan vielä?
Taitaa useimmat kaupan koneet olla tahallaan kompromissejä esim. tehon, väännön, kulutuksen, päästöjen, kestävyyden, markkinoinnin, varaosamyynnin ym. ehdoilla. Se "kaikessa hyvä" -malli on sitten se malliston kallein, muut joutuu ohjelmoimaan jos haluaa "hyvän" tai vielä paremman. Sitten onkin päästöt ja kulutus vähän eri luokkaa...
Ei kaksoisahtaminen ideana huono ole, hyvä mahdollisuus saada alhaalta heräävä ja ylhäältä vetävä motti. Ainakin koko ajan enemmän käytetty tekniikka, aikaisemmin mainittujen lisäksi ainakin uusi NH T8, S-Valtra ja Agcon isot telaveturit(suora-7 ja V12) tuplaturbolla, tuon Sisun V12 -tapauksessa siis neljä turboa ;D
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
Juuri näin, tässä animaationa:
(https://imagineauto.files.wordpress.com/2007/09/comprexanim.gif)
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
eikö silloin pyörittämiseen tarvittaisi vähintään hammashihna, kiilahihnalla tai sähkömoottorilla ei taitaisi onnistua ;) :D ;D ::)
-
Rajun koneen mekaanisen ahtimen pyörittämiseen tarvitaan voimaa...
... Top Fuel dragstereiden ahdin taitaa tarvita enimmillään yli 600 hv. Ei niissä turhaan ole hieman leveämpi hammashihna pyörittämässä.
No koneesta voidaan saada sitten tehojakin luokassa 6000 - 10 000 hv hetkellisesti joten kyllä sieltä joku 500 hv voidaan 'huomaamatta' ottaa ahtimellekin.
Ahtopaineet liikkuvat 4-5 bar.
Isoilla pojilla on isot (ja kalliit) lelut.
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
eikö silloin pyörittämiseen tarvittaisi vähintään hammashihna, kiilahihnalla tai sähkömoottorilla ei taitaisi onnistua ;) :D ;D ::)
Niin, remmiahdin vaatii isosti voimaa, koska paine tuotetaan silä remmiahtimen pumppaavalla roottorilla. Comprex tarvitsee vain moottorin pakopaineiskuihin verrannollisen pyörityksen, solat eivät pumppaa, vain ohjaavat imu- ja pakokanavien paikkoja sopivasti kohdakkain, jotta pakokaasun pulssi pääsee sopivasti työnnältämään solasta ilmaa imusarjaan. Sähkömoottorilla voidaan pyörittää Comprextyyppistä roottoria, varsinkin jos halutaan optimoida sekoittuvien pakokaasun ja puhtaan ilman osuuksia. Kuulemma dieselkoneissa on suoraviivainen hihnavälitys yleisin, bensiinikoneissa joudutaan käyttämään jotakin variaattoria tai muuta nopeudensäätöä.
-SS-
-
https://www.youtube.com/watch?v=rM6lVY-mhYg
No siin on vähä twin turboo..... 8)
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
eikö silloin pyörittämiseen tarvittaisi vähintään hammashihna, kiilahihnalla tai sähkömoottorilla ei taitaisi onnistua ;) :D ;D ::)
Niin, remmiahdin vaatii isosti voimaa, koska paine tuotetaan silä remmiahtimen pumppaavalla roottorilla. Comprex tarvitsee vain moottorin pakopaineiskuihin verrannollisen pyörityksen, solat eivät pumppaa, vain ohjaavat imu- ja pakokanavien paikkoja sopivasti kohdakkain, jotta pakokaasun pulssi pääsee sopivasti työnnältämään solasta ilmaa imusarjaan. Sähkömoottorilla voidaan pyörittää Comprextyyppistä roottoria, varsinkin jos halutaan optimoida sekoittuvien pakokaasun ja puhtaan ilman osuuksia. Kuulemma dieselkoneissa on suoraviivainen hihnavälitys yleisin, bensiinikoneissa joudutaan käyttämään jotakin variaattoria tai muuta nopeudensäätöä.
-SS-
tarkotinkin ajoituksen tarkkuutta, en varsinaisen voiman siirtoa ;) ;) ;) ;)
-
Milloinkahan tulee ensimmäiset sähköllä pyörivät ahtimet työkoneisiin... VAG-konsernilla ilmeisesti jo käytössä audeissa.
-
https://www.youtube.com/watch?v=IiYfMGssd9I
G-ahdin
-
https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista ;D
-
Milloinkahan tulee ensimmäiset sähköllä pyörivät ahtimet työkoneisiin... VAG-konsernilla ilmeisesti jo käytössä audeissa.
Audilla ainakin on konseptikäytössä jo Valeon sähköahdin joka audin mukaan herää 72000 kierrokseen 0,25 sekunnissa. Auttaa valmistajan mukaan kivasti herävyyteen, tehoihin ja kulutukseen.
Todellisuudesta tiedä sitten?
Työkonekäytössä saadaan varmaan hetki odottaa, toivottavasti. Nämä tehokkaammat versiot kun toimivat 48 voltilla, Audilla taisi olla oma 24 volttinen akusto ja siitä DC/DC-muunnin 48 volttiin. Siihen lisäksi tämä koko järjestelmän ohjauselektroniikka... ihanan halpaa.
Ja moniko haluaa rattoriinsa lisää sähköhimmeleitä, käsi ylös nyt...
-
https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista ;D
Rohkeasti vain omaan traktoriin kokeilemaan, tuosta vaikka Huskun suurin "sähköahdin" ;D
http://www.husqvarna.com/fi/products/blowers/536libx-722013/
-
https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista ;D
Rohkeasti vain omaan traktoriin kokeilemaan, tuosta vaikka Huskun suurin "sähköahdin" ;D
http://www.husqvarna.com/fi/products/blowers/536libx-722013/
Kaasari koneen turbottaminen, en kyllä tunne alaa mitenkään, tarttis varmaan K.A.A SASilta kysyä ::)
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.
Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin. Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,
Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.
-SS-
Juuri näin, tässä animaationa:
(https://imagineauto.files.wordpress.com/2007/09/comprexanim.gif)
Tämä kuva on virheellinen oikea kuva löytyy Valmet kirjasta nimeltä piikkilangankiristäjästä power plussaan.
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.
No mikäpäs voima sitä vesipunppua pyöritti, maasähkökö? :o
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.
Nyt SAS olet väärässä koska puhuit remmiahtimesta, tuo animaatio kyllä kertoo toimintaperiaatteen.
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.
Nyt SAS olet väärässä koska puhuit remmiahtimesta, tuo animaatio kyllä kertoo toimintaperiaatteen.
Niin olen oikeassa ja sinäkin mutta maltappa hetki,siis kuvasta puuttuu hihna ja kiilahihnapyörät toinen on kampiakselin päässä ja toinen roottorin päässä.Se mistä tuon kampiakselin liikkeen ottaa on aivan sama ,mutta minusta se Valmetissa otettiin vesipumpun kaksoishihnapyörältä ja siihen tulee voima kampiakselilta kuten nyt jokainen konemies käsittää.
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
-
Ja kuvien olennaisin ero on?
No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.
Nyt SAS olet väärässä koska puhuit remmiahtimesta, tuo animaatio kyllä kertoo toimintaperiaatteen.
Niin olen oikeassa ja sinäkin mutta maltappa hetki,siis kuvasta puuttuu hihna ja kiilahihnapyörät toinen on kampiakselin päässä ja toinen roottorin päässä.Se mistä tuon kampiakselin liikkeen ottaa on aivan sama ,mutta minusta se Valmetissa otettiin vesipumpun kaksoishihnapyörältä ja siihen tulee voima kampiakselilta kuten nyt jokainen konemies käsittää.
Nojoo, tuo animaatio näyttää kaasunvaihdon ahtimessa, eihän siinä edes kone pyöri, sytyttää vaan ;)
Tuossa Valmetin oma kuva:
(http://history.valtra.com/images/stories/1203_paineaaltoahdin.jpg)
-
Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.
periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä :-\ :-\ :-\ :-\
Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa :P ::)
Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo ;D Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin. En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.
Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?
Niin sikäli kyllä on toisaalta turbo että osa porukasta väsäilee näitä itse ::) Eli leikataan pakokaasu ahtimesta "pakopesä" pois ja korvataan ko siipi sopivalla hihnapyörällä tms tarkoitukseensopivalla möllikällä. Mutta tämän tyyppisen ahtimen voiman tarve on paljon pienempi mitä ns "oikean remmi ahtimen" Niin näitäon saatavilla ihan tehtaalaisiakin mutta merkkiä en nyt muista ulkoo. Niissä on lisäksi vaihde ahto kirrosten lisäämiseksi....
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
-
Comprex ei ole remmiahdin. Se, että siivikko pyörii,
ei ahda mitään. Ainoastaan käyvän moottorin
pakokaasun isku lyttää sitä ilmaa solasta sinne
imuaukkoon. Koska siivikko samalla kääntyy, ei
pakoisku pääse etenemään imuaukkoon, vaan kun
se on syrjäyttänyt ilman siitä solasta, se solan toinen
reuna on ylittänyt pakoaukon reunan ja pakokaasu
hönkäisee pakoputkeen, kun on luovuttanut energiansa
imuilman ahtamiseen.
Kyseisen ahtimen voisi tehdä vaikka läppäventtiileillä
ohjatulla kanavistolla, jota ohjattaisiin vaikka virran
jakajan kaltaisella säätimellä, jolloin kyseisen ahtimen
yhteydessä esiintyvä hihnapakkomielle saataisiin taka-alalle.
Ja siis kyllä sveitsiläiset vielä tehnevät Hyprex-ahdinta, joka perustuu
samanlaiseen ideaan.
-SS-
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
No en kyllä tuliskaan tuommoselle urakoimaan kun maksukyky on jotain enkelihöpinää.. Urakoimiseen kun kuuluu paljon tieajoa raskaan kärryn kanssa niin 160hv tee mitään.
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
No en kyllä tuliskaan tuommoselle urakoimaan kun maksukyky on jotain enkelihöpinää.. Urakoimiseen kun kuuluu paljon tieajoa raskaan kärryn kanssa niin 160hv tee mitään.
Kuorma-auto on keksitty ei mitään järkee ajella traktorilla maatiellä ainakaan maansiirto homissa. :o
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
No en kyllä tuliskaan tuommoselle urakoimaan kun maksukyky on jotain enkelihöpinää.. Urakoimiseen kun kuuluu paljon tieajoa raskaan kärryn kanssa niin 160hv tee mitään.
Kuorma-auto on keksitty ei mitään järkee ajella traktorilla maatiellä ainakaan maansiirto homissa. :o
On ainakin meidän hommissa.. Kuorma-autoista kun puuttuu se etukuormaaja ja monipuolisuus muihin hommiin. Tuommonen vanha jäärä joka ei mitään ymmärrä ei ymmärrä varmasti tuotakaan asiaa ☺
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
No en kyllä tuliskaan tuommoselle urakoimaan kun maksukyky on jotain enkelihöpinää.. Urakoimiseen kun kuuluu paljon tieajoa raskaan kärryn kanssa niin 160hv tee mitään.
Kuorma-auto on keksitty ei mitään järkee ajella traktorilla maatiellä ainakaan maansiirto homissa. :o
On ainakin meidän hommissa.. Kuorma-autoista kun puuttuu se etukuormaaja ja monipuolisuus muihin hommiin. Tuommonen vanha jäärä joka ei mitään ymmärrä ei ymmärrä varmasti tuotakaan asiaa ☺
;D
-
Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.
Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.
Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..
Suurin osa Suomen maatalous töistä tehdään alle 160 hv traktoreilla,niissä on vaihteisto jolla voi passata nopeuden niin että voima riittää.Xetorilla tuntuu tämä puuttuvan se on niin kiireinen mies että aina on tehosta otettu 110 %.En ottaisi tuollaista hopaletta urakoimaan en mihinkään.
No en kyllä tuliskaan tuommoselle urakoimaan kun maksukyky on jotain enkelihöpinää.. Urakoimiseen kun kuuluu paljon tieajoa raskaan kärryn kanssa niin 160hv tee mitään.
Kuorma-auto on keksitty ei mitään järkee ajella traktorilla maatiellä ainakaan maansiirto homissa. :o
On ainakin meidän hommissa.. Kuorma-autoista kun puuttuu se etukuormaaja ja monipuolisuus muihin hommiin. Tuommonen vanha jäärä joka ei mitään ymmärrä ei ymmärrä varmasti tuotakaan asiaa ☺
Pyöräkuormaaja on keksitty sillä hiukka tehokkaampaa kuormaus kuin etukuormaaja himmelillä.Tuommonen nuori kokematon jäärä jos tajuaa sen. ;D