Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ja101 - 17.02.16 - klo:21:43
-
Aloitetaas jauhanta uusista kevätvehnistä. Voisi otta jotain uutta lisäykseen, mutta mitä? Onko kokemuksia Anabel ja Wicki vehnistä joita edustaa tilasiemen? Entäs Trappe? Kenties joku muu? Kaikkia kun mainostetaan satoisana, erinomaisena laadullisesti, vankka kortisiksi, taudinkestäviksi jne. Mutta mikä on totuus?
II vyöhykettäkö tämä nyt on sieltä edullisimmasta päästä ja maalajit ovat HtS, HeS, HsS linjaa. Sellaiseen voimaperäiseen rehuntuotantoon. Haitaksi ei olisi jos sopivana vuonna mahdollisesti tähkälle lisätyppeä antaen olisi leipälaatua tiedossa. Lantaa on tarjolla joten korren kestävyys on plussaa. Ruiskuttelusta en välitä liiaksi, joten tautiaineita ja korrensäädettä en haluaisi pakolliseksi toimenpiteeksi.
-
Vehnästä on valtava ylituotanto ja nimenomaan "bulkki vehnästä".
-
Vehnästä on valtava ylituotanto ja nimenomaan "bulkki vehnästä".
Entä sit? Vaik siitä olis ylituotantoa niin ei se mun siilossa silti näy.. ::)
-
Zebraa mää otin,ku ss sitä kehus maasta taivaisiin
-
Zebraa mää otin,ku ss sitä kehus maasta taivaisiin
En ole kehunut muusta kuin että on silmiinpistävän viljelyvarma; taudinkestävyys, kuivuuden kesto, vuodesta toiseen saatava kohtuullinen (pienehkö) sato, varma tuleentuja, korsi vahva sekä parhaimpien joukossa oleva sakolukuvarmuus ja korkea hl-paino. Ei ole ongelmaa leiväksi saada, jos laittaa sentään pikkuripsauksen typpeä mukaan.
Valkuaisen mataluus on asia, johon voi typpiruiskulla puuhailemalla vaikuttaa.
Siksi sivutoimiselle, joka ei vietä kesää ruiskun päällä, on Zebra ihan kelvollinen. Sitten nämä turboahdetut tautipesät, eikun kasitonnaria hakemaan, kemikalion kautta pellolle.
Ei toimi 300 kg käytännön typpitasoilla, kortta vaan puskee, eikä jyvää kumminkaan. On semmoinen alilannoitukseen tyytyvä jäähdyttelijän valinta.
-SS-
-
Zebraa mää otin,ku ss sitä kehus maasta taivaisiin
En ole kehunut muusta kuin että on silmiinpistävän viljelyvarma; taudinkestävyys, kuivuuden kesto, vuodesta toiseen saatava kohtuullinen (pienehkö) sato, varma tuleentuja, korsi vahva sekä parhaimpien joukossa oleva sakolukuvarmuus ja korkea hl-paino. Ei ole ongelmaa leiväksi saada, jos laittaa sentään pikkuripsauksen typpeä mukaan.
Valkuaisen mataluus on asia, johon voi typpiruiskulla puuhailemalla vaikuttaa.
Siksi sivutoimiselle, joka ei vietä kesää ruiskun päällä, on Zebra ihan kelvollinen. Sitten nämä turboahdetut tautipesät, eikun kasitonnaria hakemaan, kemikalion kautta pellolle.
Ei toimi 300 kg käytännön typpitasoilla, kortta vaan puskee, eikä jyvää kumminkaan. On semmoinen alilannoitukseen tyytyvä jäähdyttelijän valinta.
-SS-
eli sit se on niinku tehty mul 8)
-
Niin no Zebraa meillä oli vuoteen 2012 asti ja ihan ok oli. Nyt on demonstrandia eikä siitäkään nyt pahaa sanaa. Meillä ei tosin kummankaan valkuainen ole riittänyt leiväksi kuin silloin tällöin. Mutta kun nyt toistaiseksi ainakin on noita töpselikärsiä niin kilot ovat enemmän ne jotka määrää ennemmin kuin valkuainen.
Toiseksi vehnäksi hommaan sitten ehkä sellaista millä valkuainen varmasti piisaa ja on aikainen. Samalla saa sitten paikailtua syysvehnät ja voi aina pikkaisen laittaa sellaistakin mitä voi leiväksi tarjota jos on ylimääräisenä. Nämä sitten varmaan valitaa listasta Anniina, Wappu tai Wanamo. Wanamo jo onkin mutta viime vuonna tuotti ainakin pieniä punaisia jyviä joten rehuksi meni.
Trappe ei taida itseasiassa olla edes mikään uutuus. Mutta onko tosiaan näin, että kaikki muut vaativat kemikaali panostusta, että luvassa on mitään?
-
Jos menee omaan käyttöön rehuksi, niin kaikkia voi kokeilla. Omalla kohdalla toi 103 päivää vehnällä on maksimi kasvuaika, koska valmistuminen tuppaa vaan olemaan lujassa. Tosin kaksi viimeistä syksyä on olleet aivan poikkeuksellisia, kun kuivimmat viljat on ollu just nämä viimeisenä puidut vehnät. Wicky on omaan makuun liian myöhäinen, Anabel saattaisi olla sillä rajoilla, mutta heikko sakoluku 1 on karkoittava tekijä. Huono valkuainen vielä menettelee, mutta heikko sakoluku ei. Itse odotan KWS Mistralia, joka saattaa olla kiinnostava, reunaehtoja hyvälle leipävehnälle tuppaa vaan olemaan liikaa.
-
Mutta onko tosiaan näin, että kaikki muut vaativat kemikaali panostusta, että luvassa on mitään?
Wellamoa oli viime vuonna, herne esikasvina kotomailla eikä mitään muuta kuin rikkatorjunta hivenillä ryyditettynä, eli Ratio 19g+MCPA 0.6+Mangozin 1l+5l typpiliuos. Noilla eväillä sato kiitettävä, jätetään tonnit pois niin ei ketään harmita. Viljan jälkeen vaatinee tautiaineen kuten muutkin, mutta herneen jälkeen turhaa panostusta puhtaalla siemenellä. Käytännössä kaikki muut viljat saikin tautiaineen ja paremman panostuksen, silti sato oli osassa paljon heikompi.
Ei ollut huono vehnä Wellamo, ehkä tänäkin vuonna mikäli syysvehnät menee pommiin. Syysvehnät vaatii taas jos mitä droppia, että pysyy edes elossa härmän ja tautien keskellä, siinä mielessä tuo Wellamo vois olla parempi rasti kun satokin oli kohdallaan...
-
Mä otin sitä anabeliä kokeiluun,eilen tulivat. Wellamoa ollut jo muutamia vuosia,laatu ollut pääsääntöisesti myllykelponen. Kuitenkin satoisampi lajike nyt hakusessa,sitä en vielä pysty sanomaan vastaako anabell odotuksia mutta kokeillaan ens kesänä ::)
-
Jos menee omaan käyttöön rehuksi, niin kaikkia voi kokeilla. Omalla kohdalla toi 103 päivää vehnällä on maksimi kasvuaika, koska valmistuminen tuppaa vaan olemaan lujassa. Tosin kaksi viimeistä syksyä on olleet aivan poikkeuksellisia, kun kuivimmat viljat on ollu just nämä viimeisenä puidut vehnät. Wicky on omaan makuun liian myöhäinen, Anabel saattaisi olla sillä rajoilla, mutta heikko sakoluku 1 on karkoittava tekijä. Huono valkuainen vielä menettelee, mutta heikko sakoluku ei. Itse odotan KWS Mistralia, joka saattaa olla kiinnostava, reunaehtoja hyvälle leipävehnälle tuppaa vaan olemaan liikaa.
Eikös jossain kehuttu tuota tulevaa KWS Mistralia huippuvehnäksi. Onko tästä mitään esitietoja missään jos vaikka odottelisi vuoden ja ottaisi sitten vasta uuden lajikkeen. Saman huomasin, että tuo anabel on niinkuin selkeästi rehuvehnä ja tuo wicki siinä taitaa olla jotain samaan kuin epoksessa, myöhäinen, aikakorkea sako, satoakin pitäisi tulla, ja valkuainenkaan ei umpi surkea. Käytännön viljelyksillä ainakin meillä niin kyllä sako ja valkuainen jäivät aina niin alas ettei toivoakaan saada leiväksi. Lannan avustuksella kyllä kasvoi. Tuo wicki näyttäisi lisäksi olevan melko suurijyväistä nykyään kun tuntuisi trendi olevan pienimpijyväisyys. Kumpi sitten parempi?
-
Mistralin tiedot pohjautuu Tilasiemenen kaverin haastatteluun viime syksyltä. Amareton sato ja Zebran aikaisuus, mutta kuten sanoin, reunaehtoja on liikaa, kuten sakoluvun kestävyys. Ei voi tässä vaiheessa antaa parempaa parempaa arviota, kun täytyisi nähdä kaikki tiedot. Siihen vielä käytännön viljelyn pettymykset päälle, pitkä prosessi. Jos tarve on, niin ottaisin jo tässä vaiheessa uutta lajiketta kokeiluun, kyllä sen sitten ehtii vaihtamaan, jos tulee jotain parempaa tilalle. Lajikekehitys on todella nopeaa ja uutta tavaraa tulee markkinoille ripeästi. Odottelin vesikielellä Mattyn julkaisua, mutta sen rinnalle tulikin puskista Avanti ja sitä täytyi ottaa pari säkkiä kokeelle. Vaihtoehtoja riittää ja parempi näin.
-
lennox menee nyt maahan .kaura on rocky.ja ens vuoden ohra on planet pitäs tulla taas tonni enempi ku vanhoista
-
Hmm, eikö noissa lajikekokeissa enään tutkita tauteja ollenkaan? En löydä tuosta viimeisestä sellaista kohtaa enään ollenkaan...
-
Hmm, eikö noissa lajikekokeissa enään tutkita tauteja ollenkaan? En löydä tuosta viimeisestä sellaista kohtaa enään ollenkaan...
Tautiherkkyys ei ole enää toivottava ominaisuus testattavaksi; onhan suosituimpien siemenlajikkeiden edustaja myös kasvinsuojelun kauppaaja. Koska koeruudut alkavat olla firmojen omilla koepelloilla, pitää tehdä niin kuin pomo sanoo.
KWS sentään vielä ilmoittaa mm. tautiherkkyyden numeroarvolla, jossa siis isot numerot vihreällä kehällä ovat vahvoja piirteitä, pienet numerot lähellä punaista keskipistettä ovat heikkoja ominaisuuksia.
(http://www.viistonninen.com/muut/KWS_Mistral.jpg)
Kuva: KWS Mistral kevätvehnä
-SS-
-
Mä otin Lennoxia pari säkkiä lisäykseen. Ainakin paperilla näyttäis olevan paranneltu versio päätyypin vehnistä.
-
Mistralin tiedot pohjautuu Tilasiemenen kaverin haastatteluun viime syksyltä. Amareton sato ja Zebran aikaisuus, mutta kuten sanoin, reunaehtoja on liikaa, kuten sakoluvun kestävyys. Ei voi tässä vaiheessa antaa parempaa parempaa arviota, kun täytyisi nähdä kaikki tiedot. Siihen vielä käytännön viljelyn pettymykset päälle, pitkä prosessi. Jos tarve on, niin ottaisin jo tässä vaiheessa uutta lajiketta kokeiluun, kyllä sen sitten ehtii vaihtamaan, jos tulee jotain parempaa tilalle. Lajikekehitys on todella nopeaa ja uutta tavaraa tulee markkinoille ripeästi. Odottelin vesikielellä Mattyn julkaisua, mutta sen rinnalle tulikin puskista Avanti ja sitä täytyi ottaa pari säkkiä kokeelle. Vaihtoehtoja riittää ja parempi näin.
Ei tässä nyt suurempaa tarvetta, mitä nyt kiinnostaisi kokeilla uutta. Ja niinkuin itse sanoit niin kehitys kehittyy niin ei viitsisi antaa tasoitusta viljelemällä vanhoja lajikkeita. Mutta täytyy tutkia. Jos olisikin yksi ylivoimainen lajike niin kaikkihan sitä viljelisivät. Tahtoo vain olla, että jos satoa tulee niin sitten jokin muu asia on esteenä leipä laadulle. Jos taas on laatua niin sitten ei ole satoa. Sika hommat kun ovat mitä ovat tällä hetkellä niin voisi lajikkeita ainakin katsoa sen mukaan, että tarvittaessa sen leipälaadun saa sieltä tulemaan.
Itsellä kävi tuon kauran kanssa sama homma. Otin Bettinaa viime vuonna lisäykseen ja sitten tuli tuo Avanti ja jos sadonlisä on todellakin se 10% niin kyllähän tuo hieman harmittaa. No ehkä sitä täytyy jossakin vaiheessa ottaa kokeiluun ja katsoa sitten rinta rinnan kumpi parempi.
-
Kannattaa huvikseen katsella luomuviljelyssä saavutettuja satotasoja lajikekohtaisesti. Karjalannalla turvoksiin tungettujen peltojen sadontuotto on lähinnä lajikkeesta ja kemikaalipaketista riippuvanen. Silloin sitä "potenttiaalia" on käytettävissä, mutta ei silloin, jos liukoiset ravinteet ja tautitorjunnan puute enemmänkin ovat minimitekijöitä. Puhumattakaan vedestä.
Aika yllättäviä tuloksia parista luomututkimuksesta on tullut, esimerkiksi Demonstrant on ollut Amareton veroinen, omilla kiloluvuillaan, mutta esimerkiksi Borealin kruununjalokivi, Marble, melko mitään tekemätön.
SIlloin kun ei ole sitä ylimääräistä sataa piilokiloa mineralisoituvia vanhoja ravinteita pellossa, ei 150 typpikilolla juurikaan 7-tonnarileipävehnää onnistu tekemään. Vaikka olisi mikä lajike; huonoin tapaus olisi tämmänen kemikaalinarkomaani, vähällä lannoituksella ei määräänsä enempää saa, silti pitää tehdä täysi kolmen ruiskutuksen tautiainepaketti, ei kiitos.
-SS-
-
Onko heittää mitään linkkejä?
-
Onko heittää mitään linkkejä?
Ota koppi. Hiiop.
(http://www.viistonninen.com/muut/Luomusadot_2.jpg)
(http://www.viistonninen.com/muut/Luomusadot_3.jpg)
Quarna se on oikeen päällikkövehnä. Jeah.
-SS-
-
Kiitos. Tiedän yhden luomumiehen, joka on viljellyt Quarnaa jo vuosia. Täytyy vinkata sille tästä taulukosta.
-
Vaikka ei suoraan liity aiheeseen, niin sanon silti: lueskelin K-maatalouden viljelyopasta, ja tein huomion; k-maataloudessa tarjolla olevista viljojen siementen lajikkeista vain yksi on Borealin jaloste, eli reetta-ruis, suurin osa on ruotsalaisten ja norjalaisten jalostusfirmojen lajikkeita, jokunen saksalainen lajike mukana myös.
-
Vaikka ei suoraan liity aiheeseen, niin sanon silti: lueskelin K-maatalouden viljelyopasta, ja tein huomion; k-maataloudessa tarjolla olevista viljojen siementen lajikkeista vain yksi on Borealin jaloste, eli reetta-ruis, suurin osa on ruotsalaisten ja norjalaisten jalostusfirmojen lajikkeita, jokunen saksalainen lajike mukana myös.
Kesko ollut vuosikymmenet yhteistyössä Svalöfin kanssa.