Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Veeti - 06.02.16 - klo:10:22
-
"Tiina Keskinen
Sinä päivänä tein kolme virkavirhettä opettajan työssäni.
Uhmakas poika ei uskonut, kun käskin häntä laittamaan kännykän pois oppitunnilla. Aikuisena ja vanhempana olen tottunut siihen, että kun käsken lasta tekemään jotakin, hän tottelee.
Itse en ole lapsena eivätkä lapsenikaan ole pienenä koskaan ylettömästi sanoneet vastaan aikuisille. Sitä eivät tee myöskään oppilaat minulle. Yhä enemmän on lapsia, joiden on vaikea käsittää, että aikuisen sanaa on uskottava.
Käskystäni huolimatta kännykkä pysyi pojan kädessä. Tultuani pojan viereen hän sanoi: "Et tuu lukeen mun viestejä!" Siinä hetkessä tapahtui ensimmäinen virkavirhe. Revin kännykän pojan kädestä ja takavarikoin sen. Virkamies ei saa koskea oppilaan omaisuuteen, kuiskii joku päässäni.
Käskin poikaa ottamaan oppikirjat esille. Hän sanoi: "Ei kuule vois vähempää kiinnostaa."
Toinen virkavirhe oli väistämätön. Kehotin poikaa poistumaan luokasta, että me muut pääsisimme vihdoin työn alkuun. Oppilasta ei saa poistaa luokasta, koska ulkopuolella hän ei ole valvonnassasi, yrittää joku takoa päähäni virkamiesjärkeä.
Poika tuijotti minua haastavasti silmiin eikä liikahtanutkaan. Tartuin häntä käsivarresta, kiskoin ylös, työnsin ulos ja paiskasin oven kiinni. Huusin perään, että hänen on tunnin päätyttyä tultava hakemaan reppu luokasta.
Muut oppilaat olivat hiirenhiljaa. Luokassani tapahtuu harvoin näin kiihkeitä yhteenottoja. Päässäni kiehui. Kolmas virkevirhe: oppilaaseen ei saa koskea.
Kun oppilaat tekivät tehtäviä, avasin sähköpostin ja selitin vanhemmille tilanteen. Isä vastasi välittömästi. Hän kiitti minua, pyysi anteeksi poikansa käytöstä ja lupasi keskustella lapsen kanssa illalla. Pojalla on toivoa, ajattelin, hänellä on viisas isä.
Minullakin oli onnea: vastassa olisi voinut olla täysin toisenlainen reaktio.
Tunnin päätyttyä luokka tyhjeni. Pojan reppu lojui lattialla. Myötätunto häntä kohtaan heräsi: tyhjä reppu, ei yhtään koulukirjaa mukana, raskasta on hänen koulunkäyntinsä, kuinka hukassa poika onkaan elämänsä kanssa.
Olin varma, että reppu lojuisi lattialla yön yli. Oveen kuitenkin koputettiin. Poika seisoi edessäni ja katsoi minua vaivaantuneena silmiin.
- Mulla on ollut huono päivä tänään, anteeks, hän sanoi ja painoi katseen maahan.
Taputin häntä olalle, ojensin repun ja sanoin toivovani, ettemme enää milloinkaan joutuisi ottamaan niin inhottavasti yhteen. Emmekä sitten joutuneetkaan. Marssijärjestys oli selvinnyt hänelle.
Virkavirheet kaikessa rasittavuudessaan kannattivat: olen mieluummin välittävä aikuinen kuin kasvatusvastuuta välttelevä virkamies.
Kirjoittaja on opettaja.
"
-
Mistä tää on kopsattu ?
-
Tuollaista ei varmaan tapahdu kuin yhdessä tapauksessa kymmenestätuhannesta. Kaikissa muissa tapauksissa vanhemmat haistattelevat opettajaa kaikin mahdollisin alatyylisin sanoin. " Eihän meidän kullanmuru pahaa tee!" Ja opettaja saa vankeutta. Samaan aikaan naapurikunnassa raiskaaja selviää oikeudessa 20 euron sakoilla ja saa jatkaa "työtänsä" vapaalla jalalla.
-
hieno teko opettajalta. tuo kukkahattutätien säännösten valossa hyvinkin tuomittava teko saattoi pelastaa nuoren miehen elämälle.
-
Mistä tää on kopsattu ?
Kasvokirjasta.
-
Kuka muistaa historiankulun koulujen kurinpidon höllentämisestä ? Nyt ainakin niitetään satoa.
http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2310061?ab=relContent&utm_expid=13459684-4.RRlTebaMRfebWecrdbt9Ow.1&utm_referrer=http%3A%2F%2Fwww.ess.fi%2Fuutiset%2F
-
Suomalainen yhteiskunta on liian paapova. Vanhemmat ovat jo monessa perheessä ulkoistanut kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille. Kotona vain päivitellään ja hymistään, kun pikku Suvi-Petteri ei saa toteuttaa itseään.
Ulkoistus on päivänsana, mutta valitettavan väärä tässä tapauksessa.
-
Suomalainen yhteiskunta on liian paapova. Vanhemmat ovat jo monessa perheessä ulkoistanut kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille. Kotona vain päivitellään ja hymistään, kun pikku Suvi-Petteri ei saa toteuttaa itseään.
Ulkoistus on päivänsana, mutta valitettavan väärä tässä tapauksessa.
TÄYTTÄ asiaa joka ikinen sana.....yliammuttua puuhaa...esiintyy Kekkosslovakiassakin..
-
Suomalainen yhteiskunta on liian paapova. Vanhemmat ovat jo monessa perheessä ulkoistanut kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille. Kotona vain päivitellään ja hymistään, kun pikku Suvi-Petteri ei saa toteuttaa itseään.
Ulkoistus on päivänsana, mutta valitettavan väärä tässä tapauksessa.
Kuka muistaa ajan jolloin kaikki oli täydellistä? Ai niin, omassa nuoruudessa josta on 30 vuotta.
-
Suomalainen yhteiskunta on liian paapova. Vanhemmat ovat jo monessa perheessä ulkoistanut kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille. Kotona vain päivitellään ja hymistään, kun pikku Suvi-Petteri ei saa toteuttaa itseään.
Ulkoistus on päivänsana, mutta valitettavan väärä tässä tapauksessa.
Kuka muistaa ajan jolloin kaikki oli täydellistä? Ai niin, omassa nuoruudessa josta on 30 vuotta.
Mun paras kokemus oli kun sotaveteraanimetallityönopettaja nosti korvasta ilmaan. Oli kyl syytäkin
-
Onx joskus ollut se täydellinen aikakausi joka on jäänyt monelta huomaamatta...
-
Suomalainen yhteiskunta on liian paapova. Vanhemmat ovat jo monessa perheessä ulkoistanut kasvatuksen päiväkodeille ja kouluille. Kotona vain päivitellään ja hymistään, kun pikku Suvi-Petteri ei saa toteuttaa itseään.
Ulkoistus on päivänsana, mutta valitettavan väärä tässä tapauksessa.
Kuka muistaa ajan jolloin kaikki oli täydellistä? Ai niin, omassa nuoruudessa josta on 30 vuotta.
Olikko sä muka silloin jo syntyny :o
-
Ihan täyttä paskaa.
Oikeasti nykysuomessa 4lk mamu oppilas häiritsee opetusta joka päivä ja hermostuu kun ope tulee ”neuvomaan” ja puukottaa kantiksen ambulanssi kuntoon – no tietty poliisit tulee ja sanoo nottei noin saisi tehdä.
Mamupoikasen vanhemmat ja suku tulee koululle myös ja uhkailee rasistiopettajia kuolemalla.
Opettaja saa tietty sairaslomaa 2kk ja henkisistä syistä vielä 1 v päälle, sen jälkeen hän hakeutuu toisiin tehtäviin.
Meinasin unohtaa tänään esim tapahtui näin:
http://kaksplus.fi/threads/peruskoulun-opettajien-pinnan-mitta-video.2482877/page-3
” Hakunilassa Lehtikuusen koulussa mamu pahoinpiteli eilen opettajan!
Suomalaiset koulut ovat muuttuneet kauhulaitoksiksi.
14.10.2016 15:34, 6675 lukukertaa
Lukija kirjoittaa:
Asia siis liittyy siihen, kun Hakunilassa lehtikuusenkoulussa (jossa vähintään puolet) on mamuja, siis nämä oppilaat.
Joku mamu ipana, siis neljäs luokkalainen oli mätkinyt opettajan siihen kuntoon, että paikalle tarvittiin sekä poliisit että ambulanssit.
Laitan sulle rehtorin viestin tuohon alle:
Hyvät huoltajat, tiedotamme koteihin, että Havussa on tänään tapahtunut välikohtaus, jossa oppilas on käyttäytynyt väkivaltaisesti koulun henkilökuntaa kohtaan. Koululla on tänään tapaukseen liittyen käynyt poliisi ja ambulanssi. Tapaus saattaa puhututtaa tilanteen nähneitä lapsia myös kotona. Asia on hoidettu koulun puolelta eteenpäin.
Terveisin Essi Mellin, apulaisrehtori”
-
Kommenteissa:
MTV: 10-vuotias kuristi vuotta nuoremman tajuttomaksi niskalenkkiotteella - rehtori: "Teot ovat raaistuneet"
-
tuo taisi olla jossain kirkon lehdessä ensin... mutta kyllä olis hienoa jos tuollanen olis tottakin... mutta eipä nykyään enää vois enempää kiinnostaa noita vanhempiakaan... joitten kupeen lahjat elää kuin pellossa...
-
Ihan täyttä paskaa.
Oikeasti nykysuomessa 4lk mamu oppilas häiritsee opetusta joka päivä ja hermostuu kun ope tulee ”neuvomaan” ja puukottaa kantiksen ambulanssi kuntoon – no tietty poliisit tulee ja sanoo nottei noin saisi tehdä.
Mamupoikasen vanhemmat ja suku tulee koululle myös ja uhkailee rasistiopettajia kuolemalla.
Opettaja saa tietty sairaslomaa 2kk ja henkisistä syistä vielä 1 v päälle, sen jälkeen hän hakeutuu toisiin tehtäviin.
Meinasin unohtaa tänään esim tapahtui näin:
http://kaksplus.fi/threads/peruskoulun-opettajien-pinnan-mitta-video.2482877/page-3
” Hakunilassa Lehtikuusen koulussa mamu pahoinpiteli eilen opettajan!
Suomalaiset koulut ovat muuttuneet kauhulaitoksiksi.
14.10.2016 15:34, 6675 lukukertaa
Lukija kirjoittaa:
Asia siis liittyy siihen, kun Hakunilassa lehtikuusenkoulussa (jossa vähintään puolet) on mamuja, siis nämä oppilaat.
Joku mamu ipana, siis neljäs luokkalainen oli mätkinyt opettajan siihen kuntoon, että paikalle tarvittiin sekä poliisit että ambulanssit.
Laitan sulle rehtorin viestin tuohon alle:
Hyvät huoltajat, tiedotamme koteihin, että Havussa on tänään tapahtunut välikohtaus, jossa oppilas on käyttäytynyt väkivaltaisesti koulun henkilökuntaa kohtaan. Koululla on tänään tapaukseen liittyen käynyt poliisi ja ambulanssi. Tapaus saattaa puhututtaa tilanteen nähneitä lapsia myös kotona. Asia on hoidettu koulun puolelta eteenpäin.
Terveisin Essi Mellin, apulaisrehtori”
Ilja Janitskin kirjootta kaks plussaan. Aika mielenkiintoosta. 🎅
-
"Tiina Keskinen
Sinä päivänä tein kolme virkavirhettä opettajan työssäni.
Uhmakas poika ei uskonut, kun käskin häntä laittamaan kännykän pois oppitunnilla. Aikuisena ja vanhempana olen tottunut siihen, että kun käsken lasta tekemään jotakin, hän tottelee.
Itse en ole lapsena eivätkä lapsenikaan ole pienenä koskaan ylettömästi sanoneet vastaan aikuisille. Sitä eivät tee myöskään oppilaat minulle. Yhä enemmän on lapsia, joiden on vaikea käsittää, että aikuisen sanaa on uskottava.
Käskystäni huolimatta kännykkä pysyi pojan kädessä. Tultuani pojan viereen hän sanoi: "Et tuu lukeen mun viestejä!" Siinä hetkessä tapahtui ensimmäinen virkavirhe. Revin kännykän pojan kädestä ja takavarikoin sen. Virkamies ei saa koskea oppilaan omaisuuteen, kuiskii joku päässäni.
Käskin poikaa ottamaan oppikirjat esille. Hän sanoi: "Ei kuule vois vähempää kiinnostaa."
Toinen virkavirhe oli väistämätön. Kehotin poikaa poistumaan luokasta, että me muut pääsisimme vihdoin työn alkuun. Oppilasta ei saa poistaa luokasta, koska ulkopuolella hän ei ole valvonnassasi, yrittää joku takoa päähäni virkamiesjärkeä.
Poika tuijotti minua haastavasti silmiin eikä liikahtanutkaan. Tartuin häntä käsivarresta, kiskoin ylös, työnsin ulos ja paiskasin oven kiinni. Huusin perään, että hänen on tunnin päätyttyä tultava hakemaan reppu luokasta.
Muut oppilaat olivat hiirenhiljaa. Luokassani tapahtuu harvoin näin kiihkeitä yhteenottoja. Päässäni kiehui. Kolmas virkevirhe: oppilaaseen ei saa koskea.
Kun oppilaat tekivät tehtäviä, avasin sähköpostin ja selitin vanhemmille tilanteen. Isä vastasi välittömästi. Hän kiitti minua, pyysi anteeksi poikansa käytöstä ja lupasi keskustella lapsen kanssa illalla. Pojalla on toivoa, ajattelin, hänellä on viisas isä.
Minullakin oli onnea: vastassa olisi voinut olla täysin toisenlainen reaktio.
Tunnin päätyttyä luokka tyhjeni. Pojan reppu lojui lattialla. Myötätunto häntä kohtaan heräsi: tyhjä reppu, ei yhtään koulukirjaa mukana, raskasta on hänen koulunkäyntinsä, kuinka hukassa poika onkaan elämänsä kanssa.
Olin varma, että reppu lojuisi lattialla yön yli. Oveen kuitenkin koputettiin. Poika seisoi edessäni ja katsoi minua vaivaantuneena silmiin.
- Mulla on ollut huono päivä tänään, anteeks, hän sanoi ja painoi katseen maahan.
Taputin häntä olalle, ojensin repun ja sanoin toivovani, ettemme enää milloinkaan joutuisi ottamaan niin inhottavasti yhteen. Emmekä sitten joutuneetkaan. Marssijärjestys oli selvinnyt hänelle.
Virkavirheet kaikessa rasittavuudessaan kannattivat: olen mieluummin välittävä aikuinen kuin kasvatusvastuuta välttelevä virkamies.
Kirjoittaja on opettaja.
"
Kunnon itsekehukirjoitus.