Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: PELTOLAINE - 14.01.16 - klo:19:49
-
Tos pohdittiin vajaa 50 peltohektaarin kohtaloo. Salaojis o ja hyvää peltoo. Meniskö kaupaksi ilman välittäjää ko seki ottaa 5 % välityksest. Ilmotust lehtee ja huutokaupoille vai kuitte tekisitte? Keskihinta huitelee kymppitonnis mut kui raati arvelee tämmöse alan kaupaks menevän?
-
Täälläpäin tuo olisi liian kallista...
-
Katsokaa ensin vähän, onko tilan ympärillä kaikki muut pellot jo jonkun todellisen ammattilaisen lohkoja. Silloin siihen maahan ei tarjouksia tule keneltäkään muulta, olisi melkoinen aggressio "ympärysvallan" kartanoherraa vastaan, jos menisi tarjoamaan. Toisaalta, yksikin ulkopuolinen tarjous nostaisi hintaa voimakkaasti.
Voi olla hankalakin kaupattava.
-SS-
-
Helposti menee kaupaksi omin voiminkin. Suosittelisin kuitenkin jakamaan myyntejä pienempiin osiin. Eli optimaalinen tilanne noin 10-15 hehtaaria vuodessa. Saa hinnan pidettyä helpommin korkealla. Kunnolliseen mainostamiseen kannattaa panostaa eli Maaseudun Tulevaisuus, Etuovi.com ja paikallislehti. Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Luulisin, että yllämainituilla toimenpiteillä saatte kelpo hinnan omaisuudestanne.
-
Peruslohkoja viisi joten pienissä erissä myyden peruslohko vuotta kohti. Vaikea päätös kyllä. Vaikea luopua mutta rahallekin käyttöä löytyy.
-
Peruslohkoja viisi joten pienissä erissä myyden peruslohko vuotta kohti. Vaikea päätös kyllä. Vaikea luopua mutta rahallekin käyttöä löytyy.
Mitään täältä ei mukaan saa, paitsi ehkä muistot jos jotain kuolemänjälkeistä on. Ja muistoja taas saa yleensä helpommin peltoa myymällä kuin omistamalla ;)
Pienemmissä erissä myyntiä puoltaa myös verotus, menee pienemmän pääomaveron mukaan voitot jos jakaa kauppoja osiin. Noin muutenkin toimisin kylmiksen ehdotuksen mukaan. Noin isoon alaan kellään ei nykyään ole mitään hiljaista etuosto-oikeutta jollaisesta SS puhuu, eri asia jos myisit 10 hehtaaria jonkun ison navetan tai sikalan vierestä.
-
Noin isoon alaan kellään ei nykyään ole mitään hiljaista etuosto-oikeutta jollaisesta SS puhuu, eri asia jos myisit 10 hehtaaria jonkun ison navetan tai sikalan vierestä.
Tuota. Eihän tässä myyjän kasvoja pyritäkään säilyttämään. Kun puoli miljoonaa on taskussa, voi vaihtaa maisemaa.
Mutta se "vieras" ostaja, yleensä alle 20 km päästä kumminkin on, samasta kunnasta, mahdollisesti samassa metsästysseurassa. Jos menee siihen toisen takapihalle tarjoamaan, siitähän sota syttyy, jos se lähinaapuri varsinkin on paikkakunnan kellokkaita, valtuustossa ja kunnanhallituksessa, siellä on rakennusluvat ja ympäristöluvat ja mummon vanhainkotipaikkakin siellä päätöksen takana. Kyllä siitä kilpailusta jäisi paikalle jääville pitkäksi aikaa arpi keskinäiseen oloon.
Siksi hiljaista tarjoamis-sopimista varmastikin noudatetaan, silloin kun alkaa olla vain kahden-kolmen ison isännän kauppa koko kunnan maat.
Meillä tuli vanhaa rälssikartanoa asumaan isohkon kaupungin liepeiltä maansa tonteiksi muuttanut liikemies. Maata oli reilusti, ja tarvetta naapurustolla kaihoisasti, ja kyllä puheet olivatkin katkeria, kun meni maat rahamiehelle, "tulee stna tänne rahoinens kekkuloimaan"...käsitin, että pitkän ajan päästäkin maatalouskaupan kahveepöydästä kaikkosivat muut kun saapui kaupalle.
-SS-
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
-
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Katkeria aina löytyy, niinkuin se eräs iso tiputilallinen.
"Naapurit tekee pellonoston kalliiksi. Kun ne aina tarjoaa lisää. Vaikka mä sen sitten kuitenkin ostan. Ihan kiusallaan tarjoavat lisää."
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Huutokauppa vain myyjän vapaalla oikeudella hyväksyä tai hylätä tarjous,
ja tehtyjen tarjousten julkistaminen huutokaupan kuluessa
on tosiaan ensi katsannolla hieno tapa heruttaa se viimeinen hinta. Yksi
kiitetty tapa on myös vaatia tarjouksen tekijältä 10% käsiraha, niin että
maksettua käsirahaa ei palauteta. Kymmenen tarjoajan tapauksessa voi
maat jättää itselle ja laittaa käsirahat taskuunsa. Näitä kaupan tapoja oli 1980-luvun
lopussa ihan asuntokauppojenkin yhteydessä, kun myyjät alkoivat
tuntea itsensä jumaliksi, ja ostajat olivat mielenvikaisia.
Nyt maatalousmaan omistaja varmaankin voi tuntea olevansa kuningas Midas. Kun käsi
heilahtaa, nousee joka kierroksella tarjoushinta tonnilla. Kannattaa nauttia tästä
markkinoiden vaiheesta täysin rinnoin.
-SS-
-
Taru kertoo , että erään kerran tarjouskilpailun jälkeen yhdelle palstan naapuri isännälle oli tarjottu maata ostettavaksi vaikka oli hävinnyt tarjouskilpailun. Tosin hinta tietysti oli jonkin verran parasta tarjousta korkeampi. No naapuri ei oikein tajunnut miksi häneltä "kehdataan" pyytää enemmän kuin korkein tarjous ::) Tosin sekään ei sitten sopinut, että se palsta myitiin sillä korkeimmalla tarjouksella alkuperäiselle tarjoajalle. Myyjä sai kuulla kehuja vielä pitkän ajankin kuluttua ... ehkä ostajakin. Eihän se pala kuulemma sille ostajalle kuulunut mitenkään. rajanaapurille se olis kuulunut ::)
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Eipä ole kauppoja juuri ilman huutokauppaa syntyny.Tarjotut hinnat on monesti alkuun ihan naurettavia.Aika sälli on joka 500€ vuokra tasolla saa kahteensataan
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Ja sama tietty myös niin päin että se uuden tai käytetyn traktorin hintahan on nykyään yleensä nettiin pistetty, eli luuserimeininkiä lähteä siitä tinkaamaan tai kysymään mitään "oikeaa" hintaa?
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Ja sama tietty myös niin päin että se uuden tai käytetyn traktorin hintahan on nykyään yleensä nettiin pistetty, eli luuserimeininkiä lähteä siitä tinkaamaan tai kysymään mitään "oikeaa" hintaa?
jos ei ymmärrä kontekstia, niin ei mahda mitään.
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.
-
Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.
Niin kirjallinen esisopimus kaupasta on kyseessä, jos tällaista ei ole, ja ostajapuoli kieltäytyy muuten vaan kaupasta, on ostaja silti velvollinen korvaamaan " ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset." (Maakaari 2. luku 8§)
Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti, eli esimerkiksi käsirahan palauttamattomuus on mahdollista pakottaa sopimuksella ennen varsinaista tarjouskierrosta.
Muutenkin myyjä on siis aivan täydellinen kuningas, jos vaan saa ostajaehdokkaat sitoutumaan kyykkyhyppyyn. Hop !
-SS-
-
Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.
Kun laki oikeudesta ostaa maatalousmaata on rauennut, ei arvattu, kuinka suuresti tarpeen se edelleenkin olisi. Ostoluvat neuvoteltaisiin valmiiksi hallintoelimissä, ottaen huomioon tilusrakenne, rajanaapuruus ja sopiva rakennepoliittinen tilakoko kyseiseen kuntaan. Maan hinnalle myös voisi laittaa katon, niin kuin silloin aikanaan maatilalainajärjestelmän yhteydessä.
-SS-
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Kiinteistökaupassa ostotarjouskaan ei ole sitova ennen kuin se on kaupanvahvistajan toimesta vahvistettu tai on tehty esimerkiksi esisopimus kaupasta (toisin esim. tarjous as. osakkeesta tai vaikka loma-osakkeesta ovat tarjouksen tekijää sitovia). Eikä käsittääkseni ostotarjouksen pyytäminen sido ketään myymää, vaikka myynti-ilmoituksen jättäjä kirjoittaa ilmoitukseensa mitä eriskummallisempia klausuuleja. Tämä ilmoitus on yleensä kehotus tehdä tarjouksia kohteesta ja mahdollistaa myyjän tekemään vastatarjouksen. Eli siinä voi vedätellä niin kuin haluaa, mutta toki saattaa antaa huonon kuvan myyjästä seuraavia kertoja varten ja ei tietenkään ole hyvän tavan mukaista. Kun ilmoittaa myynti-ilmoituksessa esim. numeron mistä annetaan lisätietoja myyntikohteesta on mahdollista ohjeistaa tarjousten tekijöitä myyntitavasta. Itse sanoisin että tinkakierroksia ei tule, tarjotkaa heti mitä olette valmiita maksamaan. Näin saa hyvät tarjoukset ja välttyy veivauksilta.
Niin kirjallinen esisopimus kaupasta on kyseessä, jos tällaista ei ole, ja ostajapuoli kieltäytyy muuten vaan kaupasta, on ostaja silti velvollinen korvaamaan " ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset." (Maakaari 2. luku 8§)
Ostajan oikeuksia voidaan rajoittaa kirjallisesti, eli esimerkiksi käsirahan palauttamattomuus on mahdollista pakottaa sopimuksella ennen varsinaista tarjouskierrosta.
Muutenkin myyjä on siis aivan täydellinen kuningas, jos vaan saa ostajaehdokkaat sitoutumaan kyykkyhyppyyn. Hop !
-SS-
Lainaus:
" MK 2 luku
8 §
Korvaus kaupasta vetäytymisestä
Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.
"
Lainaus päätyy
Jos on tehnyt tarjouksen, niin ei siinä käsittääkseni ole vielä mistään so***** (on yksipuolinen tarjous hintanäkemyksestä). Sitten on so*****, jos toinen on sen hyväksynyt ostotarjouksen tarjoajalle. Jos toinen (myyjä) alkaa veivailemaan niin voi ostotarjouksen tehnyt irtautua ihan hyvillä mielin tarjouksestaan.
-
Tarjousten tultua, kannattaa vielä ottaa yhteyttä kaikkiin tarjoajiin ja kertoa korkein hinta eli kaikilla on mahdollisuus vielä korottaa alkuperäistä tarjoustaan.
Muuten olen samaa mieltä, ei siinä välikäsiä tarvita ja hinnan pilkkominen tietenkin tuo aina lisää ostajia, kun helpompi maksaa 25 hehtaarista kuin 50 hehtaarista.
Mutta mielestäni julkinen tarjouspyyntö ja tarjous sitoo antajiaan. Huutokaupat on erikseen. Pidän luusereina kaikkia jotka lähtevät tarjouskilpailun jälkjeen soittelemaan että näin ja näin on tarjottu. Tai että voisin sittenkin vähän korottaa... Tarjous on tarjous ja siinä se.
Mä taas pidän myyjän kannalta tyhmyytenä, ellei soita jo tarjonneelle rajanaapurille, että ei aivan riitä. Haluatko vai myydäänkö muille? Mun mielestä reilua, jos tarjous hilkun kilkun, muttei aivan riitä. Kokonaan eriasia jos rajanaapuri kokeilee kepillä jäätä ja tarjoaa jotain naurettavaa.
Samoin harmittaa, ellei rajalta tarjota rajanaapureille, vaan myydään jollekin muulle kysymättä, vaikka ei mitään syytä olla tarjoamatta rajanaapureillekin :P
Näin mä toimisin myyjänäkin, tulisi mieleenkään myydä korkeimman tarjouksen mukaan ellei se ole naapuri, ilman kysymättä naapurin ostohalukkuutta. Ellei ole tosiaan Ramin mainitsema kauppatapa, ota tai jätä tyylillä. Tuolla tyylillä olen ostanut viimeksi maata, edellinen oli huudatus vaikka myyjä halusi myydä rajanaapurille eli meille. Oli aika pska tilanne, kun sopimalla ois homma hoitunut mutta toiselle ostajalle ei sopinut jako rajanaapuruuden mukaan :-X
Maan osto ja myynti on aina hankalaa, jos myyjä asuu naapurustossa ja ostajia jonoksi asti.
-
- - -
Meillä tuli vanhaa rälssikartanoa asumaan isohkon kaupungin liepeiltä maansa tonteiksi muuttanut liikemies. Maata oli reilusti, ja tarvetta naapurustolla kaihoisasti, ja kyllä puheet olivatkin katkeria, kun meni maat rahamiehelle, "tulee stna tänne rahoinens kekkuloimaan"...käsitin, että pitkän ajan päästäkin maatalouskaupan kahveepöydästä kaikkosivat muut kun saapui kaupalle.
-SS-
Meillepäinkin muutti yksi raharikas liikemies ja osti tilan mitä viljelee sivutoimisena. Minulla tosi hyviä vuokrapeltoja hänen ikkunansa alla. Oli kovastikin kiinnostunut niistä ja kyseli kyliltä että milloin vuokrasopimukseni loppuu.
Kysyi sitten sitä lopuksi minultakin. Annoin kiihtymättä asiallisen vastauksen :"Olen kunnostanut nämä toistakymmentä vuotta viljelemättä olleet pellot suurella rahalla ja työllä. Hakannut pajut. Salaojittanut, räjäyttänyt ja haudannut kivet ja kivirauniot ja lisäksi viljellyt niitä aikanaan useamman vuoden ilman LFA -ja Ympäristötukea. Kunnes 2007 sain LUEL-peltoina ne järjestelmään mukaan. Lisäksi vuokraisäntäni on luvannut että saan viljellä niitä "ikuisesti". Ja että tässä kylässä on aina tähän asti kunnioitettu toisen vuokrapeltoja."
Ei ole sen jälkeen kysellyt. Ja olemme olleet ihan ns.kavereita. Hänen ikkunansa alla on pari vanhempaa isäntää lopettelemassa. En rupea niistä kisaamaan. Sattuvat hyvin tälle uudelle tulokkaalle, hänkin tarvitsee lisäpeltoa. Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.
-
Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.
Onko nämä nyt sitten ostettuja vai vuokrattuja, nämä omaksi kutsutut pellot.
Eikös kiinteistössä ratkaise lainhuuto.
-SS-
-
Mutta omani, joihin olen investoinut ja joihin on jonkinlainen tunneside, haluan pitää.
Onko nämä nyt sitten ostettuja vai vuokrattuja, nämä omaksi kutsutut pellot.
Eikös kiinteistössä ratkaise lainhuuto.
-SS-
Vuokrattuja. Ja vuokranantajahan se päättää kuka niitä viljelee. Korjataan että haluaisin pitää. Ja näyttää että saan pitää, niin vuokraisännän kuin uuden naapurinkin tahdosta keskustelumme jälkeen.
-
Hiukan kehottaisin pitämään huolta naapuriviljelijöiden tilusrakenteestakin
myyntitilanteesta, jos hhenkilökemiat sen sallivat. Naapurin lohkojen väliin jäävät tai esim. valtaojien rikkomien lohkojen yhdistämiset naapurin lohkoihin
parantavat lohkokokoja ja -muotoja.
Juuri näin kannattaisi toimia.
-
Peruslohkoja viisi joten pienissä erissä myyden peruslohko vuotta kohti. Vaikea päätös kyllä. Vaikea luopua mutta rahallekin käyttöä löytyy.
Mitään täältä ei mukaan saa, paitsi ehkä muistot jos jotain kuolemänjälkeistä on. Ja muistoja taas saa yleensä helpommin peltoa myymällä kuin omistamalla ;)
Pienemmissä erissä myyntiä puoltaa myös verotus, menee pienemmän pääomaveron mukaan voitot jos jakaa kauppoja osiin. Noin muutenkin toimisin kylmiksen ehdotuksen mukaan. Noin isoon alaan kellään ei nykyään ole mitään hiljaista etuosto-oikeutta jollaisesta SS puhuu, eri asia jos myisit 10 hehtaaria jonkun ison navetan tai sikalan vierestä.
Toisaalta mitä pienemmissä osissa myy, sitä pienemmäksi menee joukko viljelijöitä jotka niistä ovat kiinnostuneita. Harvempi edes miettii ostavansa 5ha peltoa jos tila on 20 kilometrin päässä, mutta samalta etäisyydeltä 20 hehtaarin pelloille voi jo olla järkeä alkaa kulkemaan. Saman kylän isännillä voi olla jonkinlainen reviirijako mielessä, mutta tarpeeksi isoon voi löytyä ostajaa naapuripitäjästä.
Verothan voi silti jakaa useammaksi vuodeksi tekemällä vaikka jaksotetun kauppakirjan yhdistettynä vuokrasopimuksiin - tai edes myy puolet jouluussa ja puolet tammikuussa.
-
Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.
½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta päälle.
-SS-
-
Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.
½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta päälle.
-SS-
Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?
-
Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.
½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta päälle.
-SS-
Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?
Jos saapi noita tukia keskimäärin vaikkapa 600€, niin 30000 € ovat tuet, korot hyvällä pankkiasiakkaalla 7500€, ja kun saa tuet jäämään käteen (laskee kiinteät kulut entisen tilan piikkiin) niin, jäähän tuosta 23000 vuodessa lyhennystä. Jos ei tukipolitiikka muutu, niin 20 v on maksussa ?
Tärkkelysperunallahan kuoletus on puolessa ajassa, rapsilla varmaan kanssa.
-SS-
-
Hyvämuotoista 50 ha palstaa käydään ostattelemassa 100 km päästä, siinä suhteessa kiinnostuneiden määrä lisääntyy, toisaalta köyhemmät ostajat putoavat kelkasta, kun on niin iso kertakauppa.
½ milj. € alkaen semmoinen 50 ha, ja varainsiirtovero parikymmentätuhatta päälle.
-SS-
Kertoisitko vielä, että jos ostaja on taitava kasvinviljeliä, niin kuinka tuo tulee maksuun ja missä ajassa?
Jos saapi noita tukia keskimäärin vaikkapa 600€, niin 30000 € ovat tuet, korot hyvällä pankkiasiakkaalla 7500€, ja kun saa tuet jäämään käteen (laskee kiinteät kulut entisen tilan piikkiin) niin, jäähän tuosta 23000 vuodessa lyhennystä. Jos ei tukipolitiikka muutu, niin 20 v on maksussa ?
Tärkkelysperunallahan kuoletus on puolessa ajassa, rapsilla varmaan kanssa.
-SS-
Onko tuossa SS huomioitu verotus/marginaalivero, eli mitä tulokseksi jää verojen jälkeen lyhennykseen (eli mahtaa olla jotain muutakin tuloa kuin nämä tuet, jos tällaista meinaa ostaa)? Hyvin suoraviivaisia ovat monien viljelijäkolleekoiden kannattavuuslaskelmat näissä viljelyasioissa :D?
-
Pieni ajatusleikki jos verotettava ansiotulo on tällä hetkellä yli 25000€ eli marginaaliveroprosentti on yli 40,
niin 23000€ lisätulosta jää verojen jälkeen lyhennyksiin korkeintaan 14000, eli 520000€ lainaa lyhennellään 37 vuotta
-
"Onko tuossa SS huomioitu verotus/marginaalivero, eli mitä tulokseksi jää verojen jälkeen lyhennykseen (eli mahtaa olla jotain muutakin tuloa kuin nämä tuet"
Kuvitteleeko joku että tuollaisia pinta-aloja ostellaan puolella miljoonalla jos ei ole muita tuloja kuin noiden peltojen tuet? Ette ole tosissanne? ;)
Minä ainakin kuvittelisin että tuollaisen ostajalla olisi valmista rahaa jonkinverran ja vankka viljelytausta. Eli soitto hippopankkiin että onko siellä tilillä painetta? ;)
Ja peltohan ei välttämättä ole myynnisä kuin kerran.
-
Tuollaisia summia peltoon sijoitetaan ainoastaan osakeyhtiön kautta. Oy maksaa tuloksestaan veroja 20% joka antaa aika paljo paremmat valmiudet lainanhoitoon + nettovarallisuus säilyy.
Ja noihin hintoihin sisältynee salaojat ja tukioikeudet jotka voidaan vähentää verotuksessa, ei sitä koko summaa pidä verotettavalla tulolla maksaa.
Eli koko SS:n laskelma oli iha päin persettä korkoja myöten, kuten oli varmaan tarkoitettukkin.
-
Uups nii se vero. No loimaalla esmes otetaan se 800-1000 €/ha josta sitten 300-400 veroa (osa pääoma osa ansiomarginaalia) ja hokkuspokkus kyllä se 20 vuoteen maksuun tulee.
Kai se estää useimpia, että laskee ja laskee ja heittää sikseen ja joutuu lopuksi vähistäänkin luopumaan kun uskalias taasen mättää miljoonavelat ja on pullea kartanopatriootti sitten eläköityessään; ja tyylikäs jälkikasvu sitten jatkaa siliteltyä tietä eteenpäin.
Jotenkin se KM top 1000 vaan voimistuu ja turpoaa.
Tai jotain.
-SS-
-
Kerros vielä mistä löytyy sellanen tila joka ottaa puoli millii peltolainaa ja on vielä oikeutettu nostamaan pääomatuloa.
-
Kerros vielä mistä löytyy sellanen tila joka ottaa puoli millii peltolainaa ja on vielä oikeutettu nostamaan pääomatuloa.
Juu toi on helppo: semmonen tila jolla on verotusarvoltaan millin pellot jo 3nnestään 8)
Osakeyhtiölle riittää pienempi vipu, koska arvostetaan käyvästä hinnasta.
-SS-
-
Tälläistä kaavaa sain:
80€*7+350€ = 910€
Tää on siis omistetun salaojitetun peltohehtaarin tuoma nettovarallisuus.
500 000€ / 900€ =549,45.
Ainakin mun käsityksen mukaan pitäisi olla siis yli 500 hehtaaria omaa peltoa salaojissa erittäin hyvän tuottoarvon omaavassa kunnassa, jotta nettovarallisuus olisi plussalla peltojen osalta.
Osakeyhtiöllä sitten "vähän" helpompaa.
Ei kyllä ihan heti tule moisia ostajia suomesta mieleen ::)
-
Mihin te tuota nettovarallisuuttanne niin kovin varjelette? Ei liene viljanviljelijöille ansioverotuskaan ongelma. :'(
-
Peltokaupan lyhennykset on maksettava verotuksen jälkeen jäävällä rahalla.
Rahaa pitäisi saada jäämään säästöön useana vuonna ennen peltokauppaa kun silloin pystyy ottamaan tuloa pääomaverotettuna. Tällöin lisämaakaupan jälkeenkin pääsee nopeasti positiiviseen nettovarallisuuteen. Tämä ei niille tietenkään käy, joiden täytyy kaikki raha kantaa konekauppiaalle, ettei vaan joudu maksamaan veroja. ;)
-
Tälläistä kaavaa sain:
80€*7+350€ = 910€
Tää on siis omistetun salaojitetun peltohehtaarin tuoma nettovarallisuus.
500 000€ / 900€ =549,45.
Ainakin mun käsityksen mukaan pitäisi olla siis yli 500 hehtaaria omaa peltoa salaojissa erittäin hyvän tuottoarvon omaavassa kunnassa, jotta nettovarallisuus olisi plussalla peltojen osalta.
Osakeyhtiöllä sitten "vähän" helpompaa.
Ei kyllä ihan heti tule moisia ostajia suomesta mieleen ::)
Taitaa noita olla jo useampia Suomessa, ihan normimenetelmällä suurennettuja, ja entäs jos on poistamatonta menojäännöstä muutamasatatuhatta euroa, eikös sekin lisää nettovarallisuutta. Voisi olla top 200 joukossa aika monta sopivaa.
Kyllä taitaa peltoyhtiöittäminen olla kohta kiivasta. Tuo arvostushomma osakeyhtiössä helpottaa henkilökohtaisten tulojen nostamista alennetulla verokannalla.
Sokupolvenvaihdoksessa omaisuusmassan edullisempi siirto seuraavalla sukupolvelle lienee kuitenkin samanarvoinen, lahjaverohuojennukset sun muut pätevät varmaankin.
-SS-
-
noh, laittakaa paljonko on peltolainaa jäljellä. itsellä 240. ja sata ha on tullut kuluneen kymmenen vuoden aikana ostettua tukikelpoista peltoa.
-
noh, laittakaa paljonko on peltolainaa jäljellä. itsellä 240. ja sata ha on tullut kuluneen kymmenen vuoden aikana ostettua tukikelpoista peltoa.
Vapailta markkinoilta????
Vähemmän, paljon vähemmän ja peltoa tullut ostettua vapailta markkinoilta viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 15ha. SPV:stä noin kymmenen vuotta, ja siitä vielä jäljellä.
Jos oisin ostanut vapailta markkinoilta sata hehtaaria peltoa, konkurssi ois tullut. Kaupan on ollut omalla kylällä vähemmän kuin sata hehtaaria, mutta yhteensä niiden hinta jo ylittänyt maagisen tasaluvun...
-
Tälläistä kaavaa sain:
80€*7+350€ = 910€
Tää on siis omistetun salaojitetun peltohehtaarin tuoma nettovarallisuus.
500 000€ / 900€ =549,45.
Ainakin mun käsityksen mukaan pitäisi olla siis yli 500 hehtaaria omaa peltoa salaojissa erittäin hyvän tuottoarvon omaavassa kunnassa, jotta nettovarallisuus olisi plussalla peltojen osalta.
Osakeyhtiöllä sitten "vähän" helpompaa.
Ei kyllä ihan heti tule moisia ostajia suomesta mieleen ::)
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
noh, laittakaa paljonko on peltolainaa jäljellä. itsellä 240. ja sata ha on tullut kuluneen kymmenen vuoden aikana ostettua tukikelpoista peltoa.
Lainaa nolla euroa, peltoa olen ostanut kotitilan oston jälkeen markkinoilta noin 100ha ja nettovarallisuus karvan päälle 400 keuroa.
-
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
Joo, siinä lukeekin että peltojen osalta. Harmi vaan että monesti noi koneetkin on velaksi ostettu niin eipä nekään auta ::)
Pitääkö Make sitten jotain pellon osto rahastoa yllä jotta pääsee heti kiinni isoihin kauppoihin ilman velkaa?
Maatilalla kun ei tuo rahakasan ylläpitokaan ole järkevää hommaa. Tai siis on jos on se osakeyhtiö...
-
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
Joo, siinä lukeekin että peltojen osalta. Harmi vaan että monesti noi koneetkin on velaksi ostettu niin eipä nekään auta ::)
Pitääkö Make sitten jotain pellon osto rahastoa yllä jotta pääsee heti kiinni isoihin kauppoihin ilman velkaa?
Maatilalla kun ei tuo rahakasan ylläpitokaan ole järkevää hommaa. Tai siis on jos on se osakeyhtiö...
Kyllä hyvä olisi jokin 100000 - 150000 olla rahaa varattuna pikaisiin kauppoihin. Lainoittaa noin puolet lisää, niin pääsee noin 20 ha palaseen kiinni. Tuollaisen 100000 kerääminen tuntitöillä ei ole ihan läpihuutojuttu, sellaiset 8000+ kuukausitulot ovat lähinnä korkea-arvoisilla virkamiehillä, lentokapteeneilla, lääkäreillä, lakimiehillä, yrityksensä myyneillä johtajilla, ja tietenkin vaurailla maanviljelijöillä. Itse en osu mihinkään tällaiseen ryhmään.
Vaikka tuntuu, että omakin elämä on jo ohi, viimeiset asuntolainat poistuvat vasta parin vuoden päästä, silloin voisi sen parikymmentätuhatta vuoteen saada jemmaan maarahastoon, jos tekee kolmea työtä päällekkäin. Voi olla, että tätä tahtia terveys alkaa prakaamaan pitemmän päälle.
Emännän kanssa on tullut ehkä normaalia vähemmän suukopua, kun ei ole vastakkain satuttukaan taas pariin viikoon...
-SS-
-
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
Joo, siinä lukeekin että peltojen osalta. Harmi vaan että monesti noi koneetkin on velaksi ostettu niin eipä nekään auta ::)
Pitääkö Make sitten jotain pellon osto rahastoa yllä jotta pääsee heti kiinni isoihin kauppoihin ilman velkaa?
Maatilalla kun ei tuo rahakasan ylläpitokaan ole järkevää hommaa. Tai siis on jos on se osakeyhtiö...
Voi kai sen kassan muutenkin sijoittaa kuin rahana patjanalle. ;)
-
Lainaa nolla euroa, peltoa olen ostanut kotitilan oston jälkeen markkinoilta noin 100ha ja nettovarallisuus karvan päälle 400 keuroa.
Nostellaanhan hattua tälle harvinaislaatuiselle yrittäjälle. Onko tila ostettu toisen yrityksen varoilla?
Vai onko näitä enemmänkin?
SS:n laskelmat kyllä nyt kalpenee. . .
-
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
Joo, siinä lukeekin että peltojen osalta. Harmi vaan että monesti noi koneetkin on velaksi ostettu niin eipä nekään auta ::)
Pitääkö Make sitten jotain pellon osto rahastoa yllä jotta pääsee heti kiinni isoihin kauppoihin ilman velkaa?
Maatilalla kun ei tuo rahakasan ylläpitokaan ole järkevää hommaa. Tai siis on jos on se osakeyhtiö...
Voi kai sen kassan muutenkin sijoittaa kuin rahana patjanalle. ;)
Nordeakin maksaa osinkoa 7 %. Paljonko lainan korot ovat nykyisin, tietääkö joku?
-
Noh, yleensä siellä vielä tonni ainaski koneita poistamatta per ha ja jotain osuuksia ja osakkeita ja jämiä siitä kuivurista.
Joo, siinä lukeekin että peltojen osalta. Harmi vaan että monesti noi koneetkin on velaksi ostettu niin eipä nekään auta ::)
Pitääkö Make sitten jotain pellon osto rahastoa yllä jotta pääsee heti kiinni isoihin kauppoihin ilman velkaa?
Maatilalla kun ei tuo rahakasan ylläpitokaan ole järkevää hommaa. Tai siis on jos on se osakeyhtiö...
Voi kai sen kassan muutenkin sijoittaa kuin rahana patjanalle. ;)
Nordeakin maksaa osinkoa 7 %. Paljonko lainan korot ovat nykyisin, tietääkö joku?
Hypon asuntolainat noin 1% , kulutusluotto 5,3%
-SS-