Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: vms1 - 29.11.15 - klo:18:18
-
Ja isäntien pitäisi painostaa metsäyhtiöt mukaan.
Eli ekan ja toisen harvennuksen osalta pitäisi siirtyä sekahakkuuseen niin että metsässä ei välpättäisi puita sen enempää vaan kaikki puitaisi samaan kasaan. Ehkä energia eri kasaan mutta muuten kuidut ja tukit samaan kasaan. Motokuskilla olisi käytössä koko laaturepertuaari ja hän päättäisi metsässä mihin laatuun puu menisi. Samalla tieto välittyisi ostajalle realiaikaisesti kuinka paljon puuta on tulossa. Lähi ja kaukokuljetus hoidettaisi sekanipuilla ja vasta lajittelukeskuksessa nää lajikkeet erotettaisi ja sieltä yhtiöt hakisi haluamansa kilpailtuun hintaan. Tällä saataisi valtava logistinen hyöty ja tuottavuus hakkuisiin. Isännät saisi metsäänsä vastaavan tuoton ja ylimääräinen liikuminen lakkaisi.
-
Et ole sitten tietoinen että kuitu ja tukki menee lähes aina eri osoitteisiin? ;)
-
Se lajittelukeskus olisi tietysti aina epäedullisessa paikassa jollekin ostajalle ja hinta sitä myöten huononisi. Mulle riittäisi se, harvennuksiin löytyisi ns. yksityisiä kuskeja, jotka puisivat puut isännälle, joka sitten etsisi sopivan ostajan jokaiselle lajille.
-
Ja etu oli mikä? Sulle vähän helpompaa kun voit samaan pikkukärryyn nakella kaikki puut?
Kui saatanan pieniä kuvioita sulla on jos pitää vajaita kuormia eri lajeja ajaa?
-
Siksi mulla meneekin kaikki tukkia pienemmät polttopuuksi
-
Ja etu oli mikä? Sulle vähän helpompaa kun voit samaan pikkukärryyn nakella kaikki puut?
Kui saatanan pieniä kuvioita sulla on jos pitää vajaita kuormia eri lajeja ajaa?
Jos ensiksi lähdetään kahdesta perusajatuksesta eli mikään ei saa vaikuttaa siihen minkä puun motokuski kaataa vain hän kaataa aina sen joka on metsänhoidollisesti parasta ja toiseksi kaikista puutavaralajeista pitää saada hintaa kokonaiseräkoon maksimin mukaan eli vaikka 400 kuution mukaan. Tällöin tullaan tilanteeseen että niitä ei saada millään nykymetodein pois metsästä kustannustehokkaasti jolloin joku yksittäinen erikoistyvi jää koskematta tai valtapuulajista poikkeava tukki menee kuidun tai energian hinnalla. Samoin metsässä ajellaan ihan turhaan varsinkin tokassa harvennuksessa kun ei oikeasti enää ajokonemies pysty tuomaan sekakuormina kaikkia lajikkeita. Sekasin kun olisi energiasta kuidun ja pikkutukin kautta tukkiin ja viellä mahdollisesti erikoistyviä ja jokaista puulajia. Samoin määrät ei edes riitä siihen että kaikkia lajikkeita saisi myytyä ja autoilijatkaan ei halua kerätä pieniä nyssyköitä eikä ajella sekakuormiakaan. Tämän kaiken "harrastelun" maksaa maanomistaja joka ei saa puustoa vastaavaa tiliä.
Jos taas kaikki puitaisi samaan kasaan ja logistiikka kulkisi siitä lajittelukeskukseen sekakuormina jonka valtapituus olisi 5 metrin kieppeillä ja auto purkaisi sinne keskukseen omalla nosturilla mistä eri ihminen lajittelisi ne omiin puutavaralajeihin niin lajittelu pyörisi varmasti 1-2 euron kuutiohinnalla. Siitä sitten autot voisi viedä tuotteen eteenpäin täysinä kuormina. Epäilisin että logistisessa säästössä puhuttaisi monesta eurosta kuutiota kohden ja isäntä saisi lopputulemana 10 euroa lisää tuottoa hakkuustaan.
Tää lajittelukeskus voisi palvella noin 30 kilsan sädettä ja ne voisi jopa mennä vähän ristiin eli kuorma kulkisi siihen suuntaan mihin valtapuu on menossa.
kaukokuljetuskin helpottuisi kun metsätielle kykenevää kuorma-autoa nostureineenkin tarvittaisi vähemmän ja loput ajelisi vain siirtoja lajittelukeskuksen ja tehtaan/sahan väliä.
-
Edelleenkin täysin turhaa täpinöintiä. Tosin sopinee tissinkoittajan ajatusmaailmaan ???
-
Mistä nämä "lajittelukeskukset" tulisi ja kuka niiden perustamisen ja käytön maksaisi???
-
Tuhoon tuomittu ajatus. Aika mielenkiintoista ruveta rekkakuormaa jossa muutama puutavaralaji lajittelemaan. Taitaa olla kuitenkin helpomi ajokoneen lajitella metsässä eri sortit vaikka perseestä on sekin. Yksinkertaisinta ja älyvapainta hommaa laittaa kaikki energiaksi ja vaakalla läjään.
-
Minä luulen että tämä kotimainen puuaines on liian hyvää laadultaan, jota sitä ei kannattaisi lajitella jo tehdessä. Ameriikan metsureissakin näyttävät käyttävän puutavaralajimenetelmää kun leimikolla on kotoisen näköistä pihkapuuta, eli suoria ja tasalaatuisia runkoja. Sitten kun metsä on täynnä sellaisia mutkaisempia ruipeloita, niin ne ajetaan karsittuina "rankoina" tehtaalle.
-
Niin siis tää lajittelukeskus olisi metsäfirman, tai mhy:n tai vaikka yksityinen yrittäjä.
käytännössä siis homma menisi seuraavasti.
Moto pui metsässä puita ja apteeraa ihan normaalisti eli kaikkia tukkeja, kuituja jne. kuitenkin niin että kaikki menisi samaan läjään ja ainoastaan paperilla olisi lajit. Tämän jälkeen ajokone ajaisi aina kaikki samaan kasaan tienvarteen. Ehkä energia kannattaisi tässä vaiheessa erotella omaan kasaan mutta sen ajo onnistuisi hienosti lajittelukarikoiden avustamana. Sen jälkeen auto hakisi taas täydet kuormat ja toimittaisi ne tänne lajittelukeskukseen. Käytännössä auto purkaisi aina itse kuormansa joko lajittelupöydälle tai sitten kasaan. Lajittelussa olisi yksi kaveri joka ohjaisi lajittelulaitetta ja toinen joka ajaisi pyöräkuormaajaa. Kun lajit olisi saatu erotteltua niin pyöräkuormaaja nostaisi niput auton kyytiin jolloin täysi yhdistelmä lähtisi tehtaalle päin. Ja nyt tulee se tärkein eli firman pitäisi maksaa päätehakkuuleimikon hinta puutavarasta+ hakkuun ja ajon hinta eli tukit alkaisi 7 tai 8 ja kuidut 40 kieppeillä koska tuote olisi optimaalisina kuormakokoina ja erittäin hyvän tien varressa.
eli taloutta kun miettii niin moto, ajokone pystyisi toimimaan 4-5 euroa halvemmalla ja kaukokuljetus menisi kanssa optimaalisten kuljetusten kanssa pari eurtoa edukkaamin. eli tästä tulisi 7 euroa motille. Sitten itse lajittelu maksaisi vaikka 3 euroa motille eli oltaisi tilanteessa että kulu olisi + 4 euroa. Ja viellä tärkein eli maanomistajalle maksettaisi maksimi hinta jokaisesta puutavarasta eli vaikka koivutukin arvo vastaisi vaikka 400 motin leimikon hintaa. maanomistajalle siis maksettaisi sen motolistan mukaan ja metsässä turha ajelu loppuisi kun ajokone noukkisi aina kaikki kerralla kyytiin eikä ajelisi puiden ohi etsien seuraavaa sopivaa puutravaralajia.
-
Niin siis tää lajittelukeskus olisi metsäfirman, tai mhy:n tai vaikka yksityinen yrittäjä.
käytännössä siis homma menisi seuraavasti.
Moto pui metsässä puita ja apteeraa ihan normaalisti eli kaikkia tukkeja, kuituja jne. kuitenkin niin että kaikki menisi samaan läjään ja ainoastaan paperilla olisi lajit. Tämän jälkeen ajokone ajaisi aina kaikki samaan kasaan tienvarteen. Ehkä energia kannattaisi tässä vaiheessa erotella omaan kasaan mutta sen ajo onnistuisi hienosti lajittelukarikoiden avustamana. Sen jälkeen auto hakisi taas täydet kuormat ja toimittaisi ne tänne lajittelukeskukseen. Käytännössä auto purkaisi aina itse kuormansa joko lajittelupöydälle tai sitten kasaan. Lajittelussa olisi yksi kaveri joka ohjaisi lajittelulaitetta ja toinen joka ajaisi pyöräkuormaajaa. Kun lajit olisi saatu erotteltua niin pyöräkuormaaja nostaisi niput auton kyytiin jolloin täysi yhdistelmä lähtisi tehtaalle päin. Ja nyt tulee se tärkein eli firman pitäisi maksaa päätehakkuuleimikon hinta puutavarasta+ hakkuun ja ajon hinta eli tukit alkaisi 7 tai 8 ja kuidut 40 kieppeillä koska tuote olisi optimaalisina kuormakokoina ja erittäin hyvän tien varressa.
eli taloutta kun miettii niin moto, ajokone pystyisi toimimaan 4-5 euroa halvemmalla ja kaukokuljetus menisi kanssa optimaalisten kuljetusten kanssa pari eurtoa edukkaamin. eli tästä tulisi 7 euroa motille. Sitten itse lajittelu maksaisi vaikka 3 euroa motille eli oltaisi tilanteessa että kulu olisi + 4 euroa. Ja viellä tärkein eli maanomistajalle maksettaisi maksimi hinta jokaisesta puutavarasta eli vaikka koivutukin arvo vastaisi vaikka 400 motin leimikon hintaa. maanomistajalle siis maksettaisi sen motolistan mukaan ja metsässä turha ajelu loppuisi kun ajokone noukkisi aina kaikki kerralla kyytiin eikä ajelisi puiden ohi etsien seuraavaa sopivaa puutravaralajia.
Mistä summasta sä luulet että tuo moton/ajokoneen 4-5€ laskettais? Taidat olla aika kuutamolla noista taksoista ???
Ja sitten tuo lajitteluasema vaatisi kyllä lähes koko sahalinjan alkupään toimiakseen ei noita nippuja kukaan kouralla lajittelisi, eli taas lisää kustannuksia... :(
-
itse lajittelu maksaisi vaikka 3 euroa motille
Lajittelulinja + pyöräkuormaaja + 2 miestä * vähintään 2, mieluummin 3 vuoroa. Lajittelusta menee läpi tuollaista, missä on kuitukin seassa, korkeintaan 100 mottia tunnissa miinus tauot ja remontit. Pääomaa kiinni 220 k€, muuttuvina sähköt, pyöräkoneen kulut ja 2 äijän palkka ilta- yö ja viikoinloppukorvauksineen. Maitumiehen matematiikkaa... :o
-
Kyllä nyt vemssi meinaa tappaa metsäkoneyrittäjät nälkään...
Ei se tavaralajien järjestely ota hakkuutyössä kovin suurta osaa kokonaistyöajasta. Ja ajaessakin taitava kuski osaa järjestää kuormansa ja suunnitella ajonsa niin, että useampikin laji kulkee metsästä tehokkaasti.
Siinä olisi varmaan kehitettävää että rekkamiehet saisivat tehokkaammin kuormat täyteen, mut koska leimikot on täällä suht pieniä, ei tuosta jatkokuljetuksesta todennäköisesti koskaan saada täysin tehokasta.
-
Siinä olisi varmaan kehitettävää että rekkamiehet saisivat tehokkaammin kuormat täyteen, mut koska leimikot on täällä suht pieniä, ei tuosta jatkokuljetuksesta todennäköisesti koskaan saada täysin tehokasta.
Parin viime vuoden aikana parantunut paljon: suurin osa puueristä (kaikki alle 100 motin erät/puutavaralaji) ei mene ns. yleiseen jakoon kaikille ko. yhtiön sopimusautoille, vaan tulee ko. alueen "omaan" autoon. Kuski päättää sitten omatoimisesti noiden kökkösien keruujärjestyksen ja vie ne siinä kuormassa kuin parhaaksi näkee. Isoilta hakkuilta sitten firma järjestelee esim. mepa-kuormia.
-
Niin trarttishan noi motojen hyödyt laskea todellisen tuoton mukaan. Äkkiseltään kuitenkin uskon että motosta löytyis tehoa 2-3 egeä ja ajokoneesta 1-2. en tiedä mutta epäilen että harva ajokone tuo puutavarat nytkään laanille neljällä eurolla ekasta ja tokasta harvennuksesta.
Se lajitteluasema pitäisi tietenkin olla ihan sellaiseksi suunniteltu eikä siellä millään kouralla pelattaisi. Kuitenkin kun kyse on ihan massavirrasta niin ei se paljoa 3 euroa enempää mottia kohden olisi kuitenkaan. Tyhjennys kun tapahtuisi autonosturilla lajittelupöydälle jos olisi tilaa. Muuten pyöräkuormaajalla nosteltaisi tuotteet tai sitten joku muu nosturiviritys jolla saisi junatkin lastattua tarpeen mukaan.
samaa lajittelua kannattaisi käyttää päätehakkuilla mutta siellä voisi valtapuulajin tukit erotella jo koneiden voimin metsässä kun kuitenkin on enemmän tilaa ja määrät on suurempia.
-
Noi moto ja ajohinnat ei ole uskonasioita, ei niissä löysiä ole... Tuo kaikki samaan kasaan ei moton eikä ajokoneen toimintaa nopeuta paskan vertaa. Ja mikä olisi sitten noiden lajittelukeskusten sijainti ja määrä tarve? Nykyisin meillä päin tukki kulkee sahalle keskimäärin alle 30km kuitu hiukan pitemmälle. Ei siis mitään tarvetta täppäröintiin... :)
-
Noi moto ja ajohinnat ei ole uskonasioita, ei niissä löysiä ole... Tuo kaikki samaan kasaan ei moton eikä ajokoneen toimintaa nopeuta paskan vertaa. Ja mikä olisi sitten noiden lajittelukeskusten sijainti ja määrä tarve? Nykyisin meillä päin tukki kulkee sahalle keskimäärin alle 30km kuitu hiukan pitemmälle. Ei siis mitään tarvetta täppäröintiin... :)
joo ei olekaan uskon asioita. Kyllä niistä ihan laskua on hankintahakkuissa tullut eikä niissä mitään neljän euron ajotaksoja ole näkynyt. Se on vaan tosiasia että yllättävän paljon ylimääräisiä liikeitä tehdään sen takia että välpätään eri puutavaralajeja. Varsinkin harvennuksilla ja kaukokuljetuksen osalta. Lisäksi sitä kutsutaan varastamiseksi kun metsäyhtiöt ei osta pieniä määriä tukkia vaan siirtää ne kuiduksi tai energiaksi. Tällä alueella en tiedä tarkkoja kuljetusetäisyyksiä mutta ainutkaan saha tai kuitua käyttävä tehdas ei liene 30 kilsan säteellä. Tukkikuljetuksetkin vaihtelee Suolahden, Kyrön ja Rengon välillä ja taitaa vilppulaankin päin mennä joten aika kauas niitä kuskataan.
-
Noi moto ja ajohinnat ei ole uskonasioita, ei niissä löysiä ole... Tuo kaikki samaan kasaan ei moton eikä ajokoneen toimintaa nopeuta paskan vertaa. Ja mikä olisi sitten noiden lajittelukeskusten sijainti ja määrä tarve? Nykyisin meillä päin tukki kulkee sahalle keskimäärin alle 30km kuitu hiukan pitemmälle. Ei siis mitään tarvetta täppäröintiin... :)
joo ei olekaan uskon asioita. Kyllä niistä ihan laskua on hankintahakkuissa tullut eikä niissä mitään neljän euron ajotaksoja ole näkynyt. Se on vaan tosiasia että yllättävän paljon ylimääräisiä liikeitä tehdään sen takia että välpätään eri puutavaralajeja. Varsinkin harvennuksilla ja kaukokuljetuksen osalta. Lisäksi sitä kutsutaan varastamiseksi kun metsäyhtiöt ei osta pieniä määriä tukkia vaan siirtää ne kuiduksi tai energiaksi. Tällä alueella en tiedä tarkkoja kuljetusetäisyyksiä mutta ainutkaan saha tai kuitua käyttävä tehdas ei liene 30 kilsan säteellä. Tukkikuljetuksetkin vaihtelee Suolahden, Kyrön ja Rengon välillä ja taitaa vilppulaankin päin mennä joten aika kauas niitä kuskataan.
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
-
Noi moto ja ajohinnat ei ole uskonasioita, ei niissä löysiä ole... Tuo kaikki samaan kasaan ei moton eikä ajokoneen toimintaa nopeuta paskan vertaa. Ja mikä olisi sitten noiden lajittelukeskusten sijainti ja määrä tarve? Nykyisin meillä päin tukki kulkee sahalle keskimäärin alle 30km kuitu hiukan pitemmälle. Ei siis mitään tarvetta täppäröintiin... :)
joo ei olekaan uskon asioita. Kyllä niistä ihan laskua on hankintahakkuissa tullut eikä niissä mitään neljän euron ajotaksoja ole näkynyt. Se on vaan tosiasia että yllättävän paljon ylimääräisiä liikeitä tehdään sen takia että välpätään eri puutavaralajeja. Varsinkin harvennuksilla ja kaukokuljetuksen osalta. Lisäksi sitä kutsutaan varastamiseksi kun metsäyhtiöt ei osta pieniä määriä tukkia vaan siirtää ne kuiduksi tai energiaksi. Tällä alueella en tiedä tarkkoja kuljetusetäisyyksiä mutta ainutkaan saha tai kuitua käyttävä tehdas ei liene 30 kilsan säteellä. Tukkikuljetuksetkin vaihtelee Suolahden, Kyrön ja Rengon välillä ja taitaa vilppulaankin päin mennä joten aika kauas niitä kuskataan.
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan. Jos pitää olla esim 100 mottia (tai jo 10) jokaista puutavaralajia niin harvennuksilla tukit jää auttamatta joltain osin vajaiksi. Jos kuitenkin määräalennukset laskettaisi kokonaisleimikon mukaan niin moni pääsisi hieman jakamalla hakkuitaan 300-500 motin luokkaan joka tarkoittaisi jo useita rekkalasteja pois metsästä.
Ittelläni ei ole siis ikinä ollut ongelmia että ei saisi tarjouksia mutta nää marginaalilajikkeet jää aina vajaiksi jolloin hinnat ei ole kohdillaan.
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan. [/quote]
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
-
Valitettavasti tahtoo se ajotaksa olla siinä neljän euron seutuvilla harvennukseltakin lyhyemmillä ajomatkoilla. Ja ajomatkahan mitataan suurinpiirtein linnuntietä ainakin marttaliiton herrojen mielestä.
-
täälläpäin on konekuskit laittannu noita taittuvia tolppia pankkoihin niin saa tuotua tien laitaan muutamaakin lajia kerralla. eri kasoissahan net yleensä siinä vaiheesa tienvarrellakin.
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
[/quote]
Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
[/quote]
No sulla ei taida muutenkaan olla hommat hallinnassa ???
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
No sulla ei taida muutenkaan olla hommat hallinnassa ???
[/quote]
Loppuko faktat kun piti ruveta naljailemaan.
-
Eli kerros miten toteutat harvennuskaupat niin että määrälisät on voimassa kaikille puutavaralajeille
-
Eli kerros miten toteutat harvennuskaupat niin että määrälisät on voimassa kaikille puutavaralajeille
Plus 1000 mottia kerralla... ;)
-
Eli kerros miten toteutat harvennuskaupat niin että määrälisät on voimassa kaikille puutavaralajeille
Plus 1000 mottia kerralla... ;)
Ai aatana taitaa sitten jonkinverran sitä hakattavaa olla tai sitten enemmänkin ykspuolista mettää. Itte kun en tahdo päästä edes 500 mottiin kerralla. Kuitenkin tohon 1000 mottiinkaan ei taida riittää aina määrälisät joka puutavaralajille.
-
Niin ja leikki sikseen. Taitaa suomessa harvennuskaupat olla varmaan keskimääärin vain joitain satoja kuutioita eli aika puuhastelua on toiminta noin yleisesti.
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
[/quote]
Mikä helvetin väli jollain muutaman motin erän kuutiohinnalla sitten on ? Eikö ne pikkunökköset jo ennemin kannata kerätä vaikka energiapuukasaan ja myydä hakkeeksi ?
-
Eli loppujen lopuksi on kyse siitä ettet pysty järjestämään tarpeeksi iso pinoa jotta ostajat kiinnostuisi? ???
Mutta käytännössä sitä ei pysty tekemään kukaan.
Helpostihan tuo onnistuu... ;)
Nyt o n jo lainaukset sekaisin mutta mielnkiintoista olisi nähdä sellaiset harvennukset jossa jokaista puutavaralajia olisi satakunta mottia. Ittellä tahtoo olla jo tiukkaa saada erikoislajeista sen kolme kuutiota mikä on hakuraja.
Mikä helvetin väli jollain muutaman motin erän kuutiohinnalla sitten on ? Eikö ne pikkunökköset jo ennemin kannata kerätä vaikka energiapuukasaan ja myydä hakkeeksi ?
[/quote]
niin kaikki on niin suhteellista. Jonkun mielestä sillä ei ole mitään merkitystä että maksetaanko kahdesta 3 motin erästä 80 motille tai sitten 20. Tollakin väliä tulee vaivaiset 300 euroa. Jollain se on nimellinen korvaus mutta sillä rahalla maksaa jo moton useaksi tunniksi. Käytännössä tää on radikaalein ero mutta jos onnistuttaisi saamaan vaikka 500 motin erälle määrälisät kohdilleen ja puusta oikea hinta mikä vastaa tehdashintaa- kulut niin silloin voidaankin puhua 10 eurosta kuutiota kohden mikä tekeekin 5 tonnia rahaa. Itselleni moinen raha on huomattava.
-
Tuommoisesta on turha haaveilla jos ei satu olemaan töissä puunhankinnan sisäpiirissä tai ole sopivasti "verkostoitunut"
Täytyy ymmärtää että ei se omasta mielestä iso, 500 tai 1000 motin puuerä ole puunostajan silmissä välttämättä kovin suuri. Joku pienempikin sahuri jalostaa tuommoiset määrät yllättävän nopeasti. Ei siinä mistään toimitussopimuksista vielä puhuta, kuten suuremman mittakaavan puunjalostusteollisuudessa.
Kyllähän 500 motin kuituerille pitäis jo saada semmoinen 10% määrälisä hankintahintaan, luulen että omissa kaupoissa on luku ollut tuota luokkaa.
-
Tuommoisesta on turha haaveilla jos ei satu olemaan töissä puunhankinnan sisäpiirissä tai ole sopivasti "verkostoitunut"
Täytyy ymmärtää että ei se omasta mielestä iso, 500 tai 1000 motin puuerä ole puunostajan silmissä välttämättä kovin suuri. Joku pienempikin sahuri jalostaa tuommoiset määrät yllättävän nopeasti. Ei siinä mistään toimitussopimuksista vielä puhuta, kuten suuremman mittakaavan puunjalostusteollisuudessa.
Kyllähän 500 motin kuituerille pitäis jo saada semmoinen 10% määrälisä hankintahintaan, luulen että omissa kaupoissa on luku ollut tuota luokkaa.
Joo ei pienen myyjän rahat ole isoja ostavalle taholle mutta kokonaisuus ratkaisee.
Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.
-
Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.
No tohon on ratkaisu eli MHY:n yhteismyynti kaupat. Vihtuako sitä vaikeammaksi vääntää?
Sä koitit jotain vihtun terminaaleja perustaa parin hullun motin takia ja kulut olisi tietysti tissinkoittajan tahdon mukaisesti maksatettu muilla. Voi helvata mikä Spede...
-
Itse en niinkään pidä pääerien kuituja kovin pahana varsinkin kun mäntyvaltaisessa saa kuusen samoihin määriin. Kuitenkin ongelman luo pienerät mitkä tulee jokaisessa kaupassa mukaan ja näistä ei saa puunarvoa vastaavaa hintaa. Siksi olisi tärkeää saada logistisesti se ainut erikoistyvi kulkemaan siten että se menisi samalla tehokkuudella kuin että niitä olisi rekkakuormallinen jolloin kaikkia puutavaralajeja arvioitaisi leimikkokoon mukaan eikä yksittäisen puutavaralajin mukaan.
No tohon on ratkaisu eli MHY:n yhteismyynti kaupat. Vihtuako sitä vaikeammaksi vääntää?
Sä koitit jotain vihtun terminaaleja perustaa parin hullun motin takia ja kulut olisi tietysti tissinkoittajan tahdon mukaisesti maksatettu muilla. Voi helvata mikä Spede...
Siis eihän kyse ollu yhdestä kaupasta vaan vaikka 5 motoketjun jatkuvasti tulevista puista jotka ohjattaisi samaan lajittelukeskukseen. Näistä sitten hyötyisi kaikki. Keneltäkään ei olisi tarkoitus viedä tienestiä vaan tarkoitus olisi oikealla logistiikalla saada maksimaalinen tuotto. Nythän tilanne on vähän sitä että harva miettii metsänomistajaa vaan kaikki koittaa saada vain tarpeellinen tulo koneyrittäjille. Se myyjä on kuitenkin se joka loppupeleissä vastaa kaikista kuluista mikä väärä toimenpide aiheuttaa vai onko kukaan kuullu että ajokonekuski olisi korvannut jos jossain tulee puihin kolhuja. Samoin metsänomistajille ainakin pitäisi kuulua kaikki tienhitokulut ym.
-
Siis eihän kyse ollu yhdestä kaupasta vaan vaikka 5 motoketjun jatkuvasti tulevista puista jotka ohjattaisi samaan lajittelukeskukseen. Näistä sitten hyötyisi kaikki. Keneltäkään ei olisi tarkoitus viedä tienestiä vaan tarkoitus olisi oikealla logistiikalla saada maksimaalinen tuotto. Nythän tilanne on vähän sitä että harva miettii metsänomistajaa vaan kaikki koittaa saada vain tarpeellinen tulo koneyrittäjille. Se myyjä on kuitenkin se joka loppupeleissä vastaa kaikista kuluista mikä väärä toimenpide aiheuttaa vai onko kukaan kuullu että ajokonekuski olisi korvannut jos jossain tulee puihin kolhuja. Samoin metsänomistajille ainakin pitäisi kuulua kaikki tienhitokulut ym.
Siis tuo MHY:n yhteismyynti tekee jo tuon saman mitä sä ajat, kaikki muu on turhaa kustannusten lisäystä ketjuun.
-
Ja mikähän se kuljetuskustannus loppujen lopuksi onkaan mottia kohden? Ihanko tosissasi uskot että lisähintaa voisi tulla 20-30 euroa?
Vemssilästähän ei paalimuovitkaan lähde ennen kuin hinta on sama kuin ostaessa ;D
-
Itse olen muutamaan kertaan koittanut mhy:n kautta myyntiä eikä ole kauheasti vakuuttanut. Ei ne siitä mitään kauheita huippuhintoja ole pystyneet maksamaan ja oletuksena on että erillinen kuljetus ja toimihenkilöiden palkat syö tuloksen. Siihen pitäisi jotenkin vaan päästä että aina kun jotain kyytiin lapataan niin tarkoitus olisi aina viedä täysiä kuormia. Se ei onnistu muuten kuin että puut lajitellaan muualla kuin metsässä. Nää on vaan niitä juttuja jossa metsäyhtiöt heittää kapuloita rattaisiin ja maksavat enemmän tukista jossain korvessa kantona kuin asfalttitien varressa valmiiksi autoon kuormattuna.
-
Ja mikähän se kuljetuskustannus loppujen lopuksi onkaan mottia kohden? Ihanko tosissasi uskot että lisähintaa voisi tulla 20-30 euroa?
Vemssilästähän ei paalimuovitkaan lähde ennen kuin hinta on sama kuin ostaessa ;D
paalimuoveista sitten eri ketjua.
en siis usko että logistiikkahyöty olisi kuin korkeintaan paria kolmea euroa kuutiolta. Tämä siis niin että moto, ajokone, ja kaukokuljetus saisi tehtyä yhteensä 5-10 euroa halvemmalla kuutiota kohden ja tää ylimääräinen veivaaminen siellä lajittelussa maksaisi sitten sen 3-6 euroa. Oikea hyöty metsänomistajalle tulisi näistä pienemmistä eristä joista saisi niiden arvoa vastaavan hinnan. Eli jos kokonaissanto olisi vaikka 400 mottia ja siitä energiaa 100 mottia sekä päätavaralaji kuusi kuitu jota tulisi toinen 100 mottia niin loput 200 mottia mikä siis voisi olla mäntyä, kuusta, koivua, haapaa, leppää ,lehtikuusta tai vaikka jalavaa sekä tukkina että kuituna niin niistä saisi aina sen 400 kuution erää vastaavan hinnan koska logistisesti ne ei aiheuttaisi lisäkuluja vaikka se rekkakuorma tulisi 50 maanomistajalta ja toimitettaisi tehtaalle rekkakuormana. Näistä se kokonais hyöty nousisi leimikkoa kohden 10-20 eurolla joka olisi jo huomattava.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
-
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Ja ihan oikeesti kun vedät sen pääs pois perseestäs niin ne puut lähtee tien vierestä just heti ainakin meillä jotka jatkuvasti puuta myyvät... ;)
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.
-
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Ja ihan oikeesti kun vedät sen pääs pois perseestäs niin ne puut lähtee tien vierestä just heti ainakin meillä jotka jatkuvasti puuta myyvät... ;)
ei nyt ehkä kuitenkaan kannata kaikkeen uskoa jos omalla silmällä näkee ja auraustilauksia satelee.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.
jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.
-
tästä ei saa ratkaisua puukaupan ongelmiin eli myyjän poikapuolen asemaan ostajiin nähden. Isot metsäfirmat ovat ilman kartelliakin liian vaikea vastapuoli kaupassa.
Mhy:t olisi oikea taho, jollaista tarvittaisiin jatkossakin tai vastaava riippumaton myyjien osuuskunta, jossa kauppaa saisi niputettua sopiviksi kokonaisuuksiksi. Nettiin tulevat palvelut hajottavat myyjiä vielä lisää, koska niissä ollaan suoraan yhteydessä myyjiin ja tarjotaan valmiita avaimet käteen paketteja: "hakkaamme metsänne - eikä sinun tarvitse tehdä mitään"
Törmäsin keskijänniteverkon sähkölinjan perkauksen yhteydessä ihan oivaan kauppatapaan. Siinä linjayhtiö hankki urakoitsijan ja umppi osti puut. Meiltä meni vajaa 150 mottia, hinta ja työnjälki oli kohdillaan. Samaan kasaan meni sitten naapureitten puut ja tuskin tykkäsivät huonoa hekään. Linjayhtiön subventiota en tiedä, mutta tuskin oli merkittävä. Urakoitsijaa kiinnosti iso työmaa ja ostajaa varmaan myös määrä enemmän kun mun omat pikkukasat.
Logistisesti puukauppa vaati isoja volyymeja ja tasaista virtaa, muttei mitään uusia kiemuroita reitin varrelle.
-
Täällä kun on 55 km säteellä 3 kpl kuitupuuta käyttäviä tehtaita ja 2 kpl mekaanisesti puuta jalostavaa laitosta niin kyllä sen puun on kuljettava suoraan tehtaalle. Ei sitä kannata missään lajittelukeskuksessa enää pyöritellä.
Motokuski pui tukit ja kuidut eri kasaan ja värimerkkaus vielä pölkyn päässä. Miksi ihmeessä ne pitäisi mättää sekaisin ensin ajokoneeseen ja sitten pölliautoon? Kuskata lajittelukeskukseen jossa kuormat purettaisiin ja lajiteltaisiin. Ja mätettäisiin taas pölliauton kyytiin ja kuskattaisiin sahalle tai tehtaalle. Tuntuu ettei ainakaan minulle maksettaisi niistä puista yhtään nykyistä enempää.
Ja jos jostain 3000 m3 mäntyleimikosta tulee 18 m3 koivukuitua niin kyllä minä ne voin ottaa polttopuuksi, ei niitä kannata sinne mäntyjen sekaan levitellä. Tätä minä kutsun logistiikaksi.
Tällä hetkellä n. 7000 m3 puukaupat. Osa hakattu, osa hakkaamatta. Ei ole auraaja aurannut niiden puiden takia vielä metriäkään. Tämäkin on logistiikkaa.
-
täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.
-
täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.
hakkuiden suuruuteen ja myytäviin puumääriin vaikuttaa poliittiset päätökset ja edunvalvonta etujärjestön osalta. Ilmeisesti kaupan toinen osapuoli eli ostaja tykkää pienistä palstoista ja puukaupoista suoraan omistajan kanssa. Jos ymmärrät mitä tarkoitan mm spv verohuojennus ja mhy:ten asema.
Yhteinen myynti saman suunnan tilojen kesken voisi olla järkevämpi ratkaisu... sellainen ei-juridinen yhteismetsä. Kuka sitten kauppoja hoitaa ja millä tavalla vaatii vaan kekseliäisyyttä
-
täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.
Eivät tuhansien mottien hakkuut ole minulle jokapäiväisiä. Rajanaapurillani Tornatorilla on. ;) Toisaalta en nyt muista että olisin alle 1000 motin pystykauppaa tehnyt. Hankintakaupat / tuulenkaatojen keräily ovat sitten erikseen.
Tarkoitatko että sellutehtaalle pitäisi ajaa myös tukit jotka sitten lajiteltaisiin sahoille? Tai sahoille ajettaisiin kuitupuutkin? Tai klapikauppias tekisi kaikki puulajit samaan kasaan ja lajittelisi ne myöhemmin? Tutustuppa jonkun sellutehtaan logistiikkaan että monenko minuutin välein sinne tulee puutavara-auto ja tarvitaanko sinne enää lisää liikennettä / lajittelukenttiä ?
Ja olet oikeassa. En halua ymmärtää ajatuskulkuasi koska en näe siinä järkeä. Kun nyt jonkinlaisessa markkinataloudessa elämme niin kyllä markkinat hoitavat nuo lajitteluasiat haluamallasi tavalla jos se on kannattavaa. Sitä odotellessa.
-
täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.
Eivät tuhansien mottien hakkuut ole minulle jokapäiväisiä. Rajanaapurillani Tornatorilla on. ;) Toisaalta en nyt muista että olisin alle 1000 motin pystykauppaa tehnyt. Hankintakaupat / tuulenkaatojen keräily ovat sitten erikseen.
Tarkoitatko että sellutehtaalle pitäisi ajaa myös tukit jotka sitten lajiteltaisiin sahoille? Tai sahoille ajettaisiin kuitupuutkin? Tai klapikauppias tekisi kaikki puulajit samaan kasaan ja lajittelisi ne myöhemmin? Tutustuppa jonkun sellutehtaan logistiikkaan että monenko minuutin välein sinne tulee puutavara-auto ja tarvitaanko sinne enää lisää liikennettä / lajittelukenttiä ?
Ja olet oikeassa. En halua ymmärtää ajatuskulkuasi koska en näe siinä järkeä. Kun nyt jonkinlaisessa markkinataloudessa elämme niin kyllä markkinat hoitavat nuo lajitteluasiat haluamallasi tavalla jos se on kannattavaa. Sitä odotellessa.
Aloitus liittyy siis enemmän harvennuksiin ja päätehakkuiden ei valtapuulajien suhteen eli pääasiassa olisi kerätä kuidusta arvopuu erikseen siten että siitä syntyisi mahdollisimman vähän ylimääräistä liikehdintää ja samalla pystyttäisi maksamaan nelinkertainen hinta tästä tuotteesta suhteessa nykytilaan. Tää tehtaan lähellä oleva lajittelu kattaisi vaan osan kuormista koska osa kuormista tulisi valmiina lajiteltuna kauempaa. Tässä ei markkinatalous toimi koska puhutaan isännän rahoista. Jos ostaja pakotettaisi maksamaan harvennuksella täyttä hintaa myös yksittäisestä puutavaralajista ja hintaryhmävertailuna käytettäisi kokonaispuumäärää niin tilannee voisi muuttua. Nyt kun ostajan talouteen ei vaikuta että lyödäänkö se yksi tukki energiaksi niin tilanne on aivan sama.
-
täällä on osa niin rajua metsänomistajaa että ei ymmärrä tällaista näkemystä. Puhellaan tuhansien mottien hakkuista niin kuin se olisi jokapäiväistä. Totuus on vaan aivan muuta monellakin. Puolet ei pääse harvennuksilla edes 500 mottiin ja tosi harva tuhanteen. Jos tehtaita on lähellä niin toki lajittelu kannattaisi olla sellaisessa niin lähipuut tuotaisi sinne ja sitten rahdattaisi loput muille käyttöpaikoille. Mutta tää on niitä asioita mitä ei ymmärrä jos ei halua ymmärtää. Lisäksi ajatukset valkenisi vasta jos logistiikan hallitsija olisi vasta se viimeisen pennin saaja eli hänen toiminnan talous vaikuttaisi omaan tuloonsa.
hakkuiden suuruuteen ja myytäviin puumääriin vaikuttaa poliittiset päätökset ja edunvalvonta etujärjestön osalta. Ilmeisesti kaupan toinen osapuoli eli ostaja tykkää pienistä palstoista ja puukaupoista suoraan omistajan kanssa. Jos ymmärrät mitä tarkoitan mm spv verohuojennus ja mhy:ten asema.
Yhteinen myynti saman suunnan tilojen kesken voisi olla järkevämpi ratkaisu... sellainen ei-juridinen yhteismetsä. Kuka sitten kauppoja hoitaa ja millä tavalla vaatii vaan kekseliäisyyttä
Näitä yhteismyyntejä aina vähät väliä heitellään ilmaan mutta toisaalta en näe että niistä saavutetaan mitään kilpailuetua. Käytännössä kun puut haetaan samalta kannolta samalla logistiikalla aina tehtaalle saakka niin tuotosmielessä mikään ei muutu. Toki pienessä mittakaavassa jos joku suostuu tekemään ilmaiseksi paperityöt niin tulee edukkaammaksi mutta isossa mittakaavassa ei ole oikeastaan eroa kun kaikesta pitää oikeastaan maksaa. Sama ongelma on mhy:n kanssa että itse organisaation pyöritys vie enemmän kuin ikinä voi tuottaa. Ainut hyöty ko firmasta on isännille jotka ei itse halua/ osaa tehdä puukauppaa ja seurata metsiensä kehitystä.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.
jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.
Tää on jotain todella lyhyttä matikkaa. Mikä se laskutoimitus tässä on, ja mitä sillä pyritään esittämään?
Pystytkö esittämään jotain laskelmaa mainitsemallesi kuitupuun hinnan nelinkertaistumiselle käsittelykertojen lisääntyessä kahdella.
-
Yksi juttu mikä tässä tulisi kanssa hyötypuolelle oliisi että kohteita ei tarvitsisi aurata kuin käytännössä kahdesti. Toinen olisi ne pari päivää kun ainespuu haettaisi ja toinen kun hakkuti kävisi. Nykyään hiemankin isommat kohteet joudutaan käytännössä auraamaan koko talven kun niitä menijöitä tuntuu riittävän.
Sä oot kuule VMS1 ihan hyvä tyyppi. Jos kukaan ei kyseenalaista tai epäile käytäntöjä, niin eihän ne myöskään koskaan parane. Ehkä joka viideskymmenes idea on jollain asteella käyttökelpoinen, tämä ei ole yksi niistä.
Noilla mainitsemillasi hiemankin isommilla kohteilla toivottavasti on yhtä laatua edes autolastillinen. Eiköhän ole järkevämpää ajattaa se suoraan käyttöpaikalle. Vaihtoehtona ottaa sekakuorma, jolla heitetään väkisinkin kaksi keikkaa.
Tosin, vähän tähän tyyliin jo tosi pienissä paikoissa toimitaan. Haetaan kaikki puut nupilla isolle tielle, levähdyspaikoille ja bussipysäkeille. Ehkä kahden tai kolmenkin tilan puut, ja siitä sitten perävaunuilla pois. Kelirikkona ainakin.
Jos kumipyöräiset puujunat yleistyy, niin tätä todennäköisesti harrastetaan enemmänkin ihan pakosta. Asfaltin varrelta aletaan vuokraamaan lansseja tai jotain.
Älä nyt hulluja puhu. Kuormallinen joka laatua. Jos suomessa kaupan keskikoko on luokkaa 500 mottia niin hyvä jos edes valtapuulajia riittää tukkia ja kuitua rekkakuormallinen. kaikkia muita lajeja on sitten vaan nyssykällinen.
Ja oikeasti lansseja tyhjennetään pitkin talvea eli eka lähtee tukit ja sitten joskus kuidut. Vuoden päästä tulee hakkuri jos sattuu sopimaan ja pahimmillaan jossain välissä ajetaan viellä kantojakin. Käytännössä tietä avataan puolitoista talvea että saadaan puut jostain 500 motin leimikosta pois.
Kai sä nyt sen ymmärrät että lumen auraamisen kustannus on marginaalinen teollisuuden lopputuotteen hinnassa. Ei millään pahalla, mut jos sä auraat puoltoista talvea yhtä metsätietä, niin paremmin siinä tienaat kuin logistiikka konsulttina stora-ensolla.
jos isäntä saa vaikka 10 motti niin se tekee lyhyellä matikalla 5000 egeä. Tässä kun tuhlataan 500 euroa aurauksiin kahtena talvena niin prosenteissa en pidä asiaa ihan merkityksettömänä. Teollisuushan ei mitään maksa vaan kaikki on pois tilityskyvystä.
Tää on jotain todella lyhyttä matikkaa. Mikä se laskutoimitus tässä on, ja mitä sillä pyritään esittämään?
Pystytkö esittämään jotain laskelmaa mainitsemallesi kuitupuun hinnan nelinkertaistumiselle käsittelykertojen lisääntyessä kahdella.
Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.
niin joo ja edellisessä käsiteltiin myös leimikon lumenaurauksen kuluja mikä ei tietenkään liity puun hintaan mitenkään muuten kuin että viimekädessä nekin kulut on pois tilityskyvystä.
-
Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.
Miten se leimikolla tehty tukki yhtäkkiä olisi energiapuuta ???
-
Ei se kuidun arvo mihinkään muutu mutta sen sivussa tulevan tukin arvo muuttuu nykyisestä energiasta siihen oikeudenmukaiseen tukin hintaan. Lisäksi vajaaeria ei tule joten kaikista lajikkeista pitäisi tilittää sen leimikon kokonaispuumäärän mukaan. Tästä se reilusti parempi hinta muodostuisi.
Miten se leimikolla tehty tukki yhtäkkiä olisi energiapuuta ???
No jos ajokone tekee ainoastaan sen yhden pinon... ;D ;D
Kyllä mä nyt muistan että mullakin on kuitukuormaan menny tukkia. Tilitys tuli kyllä motolistan mukaan, kuten aina.
-
en tiedä onko paljon pärstäkerrointa liikkeellä mutta ainakin groupilla on puutavaralajikohtainen hinnoittelu eli olikohan yli 100 mottia pitää olla jotta pääsee parhaimpaan hintaryhmään. Lisäksi harvennuksissa käytetään aina ihan eri hintoja kuin esimerkiksi jossain päätehakkuissa vaikka puu on ihan saman arvoista. Hankintamyynnissä sitten on jo eräkoossa rajoitteita eli tuolloin se tukki muuttuu energiaksi jne. Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen. Eli ei olisi suurta merkitystä onko tukki kaadettu 2000 motin päätehakkuulta vai 400 motin harvennukselta.
-
Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen.
Tuohan tuo ajokone nykyisinkin eri laatuja tien varteen, siitä ne sitten lähtee käyttöpaikoille jotka voivat olla samallakin ostajalla ihan eri suunnissa... ;)
-
Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen.
Tuohan tuo ajokone nykyisinkin eri laatuja tien varteen, siitä ne sitten lähtee käyttöpaikoille jotka voivat olla samallakin ostajalla ihan eri suunnissa... ;)
Kattelkaa ihan huvikseen joskus kuinka paljon moto, ajokone ja puutavara-auto tekee ylimääräisiä liikkeitä kun ne välppää noita puutavaralajeja erillään. Aika äkkiä tulee mieleen että onkohan ihan välttämätöntä. Ajokoneetkin ajelee samoja uria pariin kolmeen kertaan ennen kuin saa kaikki kerttyä tienvarteen.
-
en tiedä onko paljon pärstäkerrointa liikkeellä mutta ainakin groupilla on puutavaralajikohtainen hinnoittelu eli olikohan yli 100 mottia pitää olla jotta pääsee parhaimpaan hintaryhmään. Lisäksi harvennuksissa käytetään aina ihan eri hintoja kuin esimerkiksi jossain päätehakkuissa vaikka puu on ihan saman arvoista. Hankintamyynnissä sitten on jo eräkoossa rajoitteita eli tuolloin se tukki muuttuu energiaksi jne. Toki harvennuksissa on vähän kovemmat tekokulut mutta jos puutavarat tuotaisi sekasin niin aika marginaalisia olisi kuluerot päätehakkuuseen. Eli ei olisi suurta merkitystä onko tukki kaadettu 2000 motin päätehakkuulta vai 400 motin harvennukselta.
15 mottia on hankinnoissa ollut lajikohtainen/pinokohtainen raja, jota ylipäätään otetaan vastaan. Se ei lajittelulla muuksi muutu, jos tavaraa ei vaan ole enempää.
Harvennus/päätehakkuun hintaero on yleensä lähes kaikilla metsänomistajilla selvillä. Puun siirto ajokoneella eri pinoihin ei kovin suurta osaa edusta kyseisestä erosta, tulee niitä pinoja päätehakkuultakin. Moton tuotos harvennuksella on huomattavasti oleellisempi hinnan eroa aiheuttava tekijä. Ajokone kerkiää kulkemaan harvennuksella moton perässä, se ei rajota menoa.
Puukaupan perusasiat haltuun.
Lajittelu on nopeinta, helpointa ja halvinta tehdä kun puut ovat valmiina levällään, eli maastossa osaavan motokuskin jäljiltä. Ajokone taitaa sitä paitsi olla koko ketjun halvin kone, alkaen pystymetsästä tehtaan portille.
-
Kattelkaa ihan huvikseen joskus kuinka paljon moto, ajokone ja puutavara-auto tekee ylimääräisiä liikkeitä kun ne välppää noita puutavaralajeja erillään. Aika äkkiä tulee mieleen että onkohan ihan välttämätöntä. Ajokoneetkin ajelee samoja uria pariin kolmeen kertaan ennen kuin saa kaikki kerttyä tienvarteen.
Mitäs turhia liikkeitä se auto tekee kun kasan viereen ajaa ja lappaa tavaran kyytiin? Ajokonekaan nyt ei paljon turhia tee kun kuorman purkaa omiin pinoihin. Ja samoja uria joudutaan kulkemaan kun ei kuormaan mahdottomia mahdu...
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Mä taisin jo aikaisemmin mainita että toi vaatis ison sahan lajittelulinjan että olisi edes hiukan toimiva systeemi, ja sehän on sen verran halpa että mhy:illä on niitä varaa rakennella. Eli edelleenkin täysin turha kuluja lisäävä ajatus tämä... :(
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Mä taisin jo aikaisemmin mainita että toi vaatis ison sahan lajittelulinjan että olisi edes hiukan toimiva systeemi, ja sehän on sen verran halpa että mhy:illä on niitä varaa rakennella. Eli edelleenkin täysin turha kuluja lisäävä ajatus tämä... :(
onkohan se lajittelulinja oikeasti kallis jos esimerkiksi tuottavuudella saataisi vaikka supistettua kaksi motoketjua ja yksi auto. Oletuksena olisi että tällainen palvelisi ehkä noin 10 motoketjua. Sen saisi sitten viisaammat laskea. Toki tässäkin on ongelma firmojen välinen kilpailu eli tämäkin pitäisi olla isäntien hallussa että kaikki käyttäisi yhteistä yhden alueen lajittelukeskusta.
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?
Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?
:o ??? :o
Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?
Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?
:o ??? :o
Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.
Mää väitän että sen lajittelutehon voisi mitoittaa haluamaksi joka vaikuttaisi myös kuluihin. Eli se voisi lajitella aika paljon enemmän tai paljon vähemmän. Minimissä ehkä niin että pyöräkuormaajakuskilla olisi joku etäkäyttö taulu missä näpyttelisi odotellessaan lajittelulinjaa aina siihen että joku eri ihminen istuisi ja päätöikseen valkkaisi puutavaralajeja. Tässähän ei tarvitsisi erotella jokaista kalikkaa vaan voisi syöttää samaan pinoon niin kauan kunnes tulisi joku toinen puutavaralaji ja sitten vasta pyytäisi että edellinen nippu menisi omaan loossiinsa. Tukkilajittelussa käsitellään käsittääkseni yksittäisiä puita ja järkeillään kokoja ja lenkoutta.
-
Kyllä nyt vemssin kannattais käydä seuraamassa sitä moton ja ajokoneen työskentelyä ihan ajatuksen kanssa. Esim. jossain suoharvennuksilla jossa pyritään ajamaan mahdollisimman vähän urilla ja keräämään kalikat mielellään kerta-ajolla talteen, ei ole ongelma poimia ajokoneen kyytiin tukit, kuidut ja parrut. Ja kun kuski ne itse laittaa kuormatilaan, niin hän ne sieltä myös saa purettua joutuisasti omiin pinoihinsa.
Motokuskille taasen se eri lajien sijoittelu uralla on yksi sormenliike ohjusvivulla, jolloin puomi siirtyy pari metriä eri paikkaan. Vie ehkä muutaman sekunnin. Ja missä muualla muka saa puun ominaisuudet arvioitua paremmin kuin puun killuessa moton kourassa ? Oikein tarkkaa apteerausta kun tehdään, siirtävät jotkut kuskit rungon katseen suuntaiseksi, jolloin mutkat näkee varmasti. Miksi kerran vaivalla lajiteltu tavara pitäis lajtella toiseen kertaan ja varsinkin kun se EI yksinkertaisesti voi tapahtua enää nopeammin ja tehokkaammin kuin kaadon yhteydessä.
Kyl se tavaralajimenetelmän lisätehokkuus pitää hakea siinä tehtaallekuskausvaiheessa ja sen järkeistämisessä, kuten eräs käsittääkseni työkseen puurekkaa ajava henkilö täällä aiemmin kertoi tapahtuvan.
I rest my case.
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?
Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?
:o ??? :o
Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.
Mää väitän että sen lajittelutehon voisi mitoittaa haluamaksi joka vaikuttaisi myös kuluihin. Eli se voisi lajitella aika paljon enemmän tai paljon vähemmän. Minimissä ehkä niin että pyöräkuormaajakuskilla olisi joku etäkäyttö taulu missä näpyttelisi odotellessaan lajittelulinjaa aina siihen että joku eri ihminen istuisi ja päätöikseen valkkaisi puutavaralajeja. Tässähän ei tarvitsisi erotella jokaista kalikkaa vaan voisi syöttää samaan pinoon niin kauan kunnes tulisi joku toinen puutavaralaji ja sitten vasta pyytäisi että edellinen nippu menisi omaan loossiinsa. Tukkilajittelussa käsitellään käsittääkseni yksittäisiä puita ja järkeillään kokoja ja lenkoutta.
Kyllä tässä työmäärä lisääntyy enemmän kuin mitä sillä on ajatuksena säästää. Puhumattakaan investoinneista. En näe tässä mitään sellaista miksi joku maksaisi metsänomistajalle puusta enemmän.
-
Kyllä nyt vemssin kannattais käydä seuraamassa sitä moton ja ajokoneen työskentelyä ihan ajatuksen kanssa. Esim. jossain suoharvennuksilla jossa pyritään ajamaan mahdollisimman vähän urilla ja keräämään kalikat mielellään kerta-ajolla talteen, ei ole ongelma poimia ajokoneen kyytiin tukit, kuidut ja parrut. Ja kun kuski ne itse laittaa kuormatilaan, niin hän ne sieltä myös saa purettua joutuisasti omiin pinoihinsa.
Motokuskille taasen se eri lajien sijoittelu uralla on yksi sormenliike ohjusvivulla, jolloin puomi siirtyy pari metriä eri paikkaan. Vie ehkä muutaman sekunnin. Ja missä muualla muka saa puun ominaisuudet arvioitua paremmin kuin puun killuessa moton kourassa ? Oikein tarkkaa apteerausta kun tehdään, siirtävät jotkut kuskit rungon katseen suuntaiseksi, jolloin mutkat näkee varmasti. Miksi kerran vaivalla lajiteltu tavara pitäis lajtella toiseen kertaan ja varsinkin kun se EI yksinkertaisesti voi tapahtua enää nopeammin ja tehokkaammin kuin kaadon yhteydessä.
Kyl se tavaralajimenetelmän lisätehokkuus pitää hakea siinä tehtaallekuskausvaiheessa ja sen järkeistämisessä, kuten eräs käsittääkseni työkseen puurekkaa ajava henkilö täällä aiemmin kertoi tapahtuvan.
I rest my case.
Juu se tukkihan on paremmin esillä moton kourassa yhdestä suunnasta katsoen kun jos se pyörii lajittelupöydällä ja apteeraaja katsoo sitä päästä. ja peili näyttää toisen päädyn. Ihme kun ei tukkilaadutkin erotella mettässä mun se on niin kätevä motolla tehdä ja kaukokuljetuskin sujuu.
Toki joka tapauksessa motokuski tekee tietyt valinnat koska hänen napinpainalluksien mukaanhan maanomistaja saisi rahansa. Puut vaan sekotetaan matkalla sahalle ja kuitutehtaalle.
-
Aika paljon on joko yrittäjiä tai aivopestyjä saitilla kun ei nää tai halua nähdä nykyisen kuljetuksen lainalaisuuksia harvennuksilla. Fakta on vaan että melkein aina ajokone käy jokaisen ajouran päässä vähintään kahdesti jos lajikkeita on vähänkin enemmän. Eli ainakin puolet metsäajosta on turhaa koska isot kuormatilat voisi kerätä kuitenkin pitkältä matkalta kaikki puutavaralajit myös kyytiin. Lisäksi kone joutuu siirtymään purkupaikalla jotta kuorman saa välpättyä eri pinoihin. Pahimmassa ja yleisesti laanipaikkoja hakataan viellä lisää auki jotta saadaan puutavaralajit erikseen. Autot taas lähtee puolella kuormalla laanipaikalta ja menee seuraavaan paikkaan myös puolella kuormalla hakemaan täydennystä vaikka edelliseen jää viellä puuta jäljelle. Motolle tämä toisi vähiten hyötyä koska ammattilainen siirtää kouraa melkein syötön aikana tarvittava määrä, että puutavaralajit erottuvat jo metsässä. omasta mielestä kaikki ylimääräinen liikehdintä siellä kuusikoissa ja metsäteillä lumessa, kurassa ja pimeässä on turhaa kun asian voi hoitaa siistinä sisätyönä hyvien keinovalojen avulla asfalttiteiden varrella ilman esimerkiksi satavan lumen tuomia haasteita.
Avaa nyt saman tien lisää tuota sisällä tapahtuvaa lajittelua, miten se käytännön työ siellä tehdään ja millaisissa tiloissa?
Ehkä tossa artikkelissa on jotain pohjaa lajittelulle.
http://puunmaailma.koskisen.fi/fi/puunjalostus/18-000-tukkia-paivassa
Jos nyt ajatellaan että samankaltainen laitos laitetaan pystyyn erottelemaan kuitupuita tukeista, niin onko teho edelleen tuo 18000 kalikkaa päivässä?
Montako näitä tarvitaan ettei kuljetuskustannukset lähde lapasesta?
:o ??? :o
Nyt on tosi, viisaampien pitäisi hoitaa laskutehtävät.
Sitten kun linjalla olisi kot, kut, mät, mäk, kuk, kok ja lisäksi parrua, erikoistyviä ym. ja nämä eri firmoille tehtyjä eri mittoja niin äh ja puh ja huhhuh. Ja pitikö vielä energiapuutkin puida samaan kasaan? Entä havut ja kannot?
Vemssiltä kyllä tulee tarinaa kuin Metsäliiton tilaisuuksissa puhuneelta J.Paajaselta. ;)
-
Ja tuo lajittelukustannus saa uusia ulottuvuuksia kun lajiteltava kohde ei olekaan puolen kuution laatutyvi vaan myyjän kannalta katsottuna 0,7 € arvoinen kuitupölkky. Kuinka monta rukkasenjälkeä tuon hinta kestää?
-
Ja tuo lajittelukustannus saa uusia ulottuvuuksia kun lajiteltava kohde ei olekaan puolen kuution laatutyvi vaan myyjän kannalta katsottuna 0,7 € arvoinen kuitupölkky. Kuinka monta rukkasenjälkeä tuon hinta kestää?
Saati sitten kun lajittelija sattuu aivastamaan ja laatutyvi meneekin kuiduksi... ;)
-
Tai joku kuitutumppi saa koko lajittelijan jumiin.