Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: rene - 30.12.08 - klo:17:54
-
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.
Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?
Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?
Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?
Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella? Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.
Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?
Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P
-
Optimi on naapurin mettä, jota kaupunkilaisomistajat käyvät katsomassa vain omistajasukupolven vaihtuessa.
Aikaisemmassa kannattavuus/tulevaisuuspäättellyssä vaikutit ihan fiksulta ja ajattelevaiselta kaverilta. Pidä se.
-
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.
Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?
Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?
Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?
Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella? Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.
Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?
Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P
Pidettiin yksi lauma(24 emoa + sonni) metsälaitumella (7 ha aidattu) viime talvi. Syötävää ei metsästä löydy, joten sitä vietävä normaalisti. Oleskelivat hyvin pienellä alle 0,5 ha alueella mäellä. Talven aikana kumpareesta tuli iso "makuukumpu", kun ajelin sinne pehkupaaleja ja heiniä. Joka päivä vettä tarvii. Laiteltiin pressuja puiden väliin ja poikimisetkin hoitui paremmin kuin hyvin, kun vain on kuivat makuualustat. Yksi emo teki vasikkansa kuusen juurelle muutaman sadan metrin päähän, muut poiki kummulle. Puut kärsii oleskelualuella, hankaavat, puskevat, jyrsivät kuorta. Märkänä ja sulana aikana juuret kärsii. Eläinlääkäri kävi kerran vasikkaa hoitamassa, muttei maininnut oloista mitään. Omasta mielestä ratkaisu oli ihan ok. Kunhan on kuiva ja tuulensuojaisa makuualusta, ruokaa ja vettä tarjolla.
-
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta? Olisi mielessä ympärivuotinen metsälaiduntaminen. Metsä on pääosaltaan mäntyvoittoista mutta koko alalla on jonkin verran myös kuusia. Laiduntava karja olisi lähes täysin musta.
Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?
- Aikoinaan oli lypykarjan käytössä suojametsää, semmosta sekametsää. Männyt kuivu pystyyn, kuuset näytti kestävän paremmin. Lannoitusvaikutusta oli havaittavissa, vuosikasvu oli runsas. Eipä siitä lisäkasvusta ollu mitään hyötyä, kun kaikki puu meni poikkeuksetta polttopuuksi, no tuli ainakin enemmän pilkkeitä. Aika tehokkaasti raastoivat kaarnan irti puista.
Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?
Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?
Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella? Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.
Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?
Kaikki kommentit otetaan kiitollisena vastaan!! :P
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.
Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.
Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.
Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.
Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.
Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.
Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.
No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.
-
Paalien silppuamisesta:
On tuota kokeiltu, että viedään paalit kokonaisina pellolle ja metsiin. Ei ole meillä toiminut. 40 lehmää tarvii jo monta paalia, jotta heikoimmatkin pääsevät syömään. Hukka on valtava jos polkevat aukeavaa paalia aluseksi. Kaiken lisäksi johtajalehmät jäävät makaamaan maahanpoljetun paalin päälle. Paalin levittäminen (ei välttämättä silppuaminen) pitkiin karhoihin/ kasoihin ja niin paljon kerrallaan että muutaman tunnin päästä ei näy korren kortta. Näin olen saanut peltoruokinnan toimimaan. Ruokintakehät on huono idea, kun lehmiä paljon.
Mutta toimisiko tuo kylvö ideana ja kävisikö esim alsikeapila ja timotei metsäpohjaan?? Petri!!
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.
Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.
Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.
No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.
Ei niitä voi sinne mettään poijittaa. Lauma ajetaan poikimaan kartanon lähelle poikimalaitumelle, missä on kaikki tarvittava. Esimerkiksi avustusmahdollisuus. 30 ha Metsälaidunta ja siellä jossain piilotteleva vastasyntynyt vasikka ::) Itsellä oli 0.5 ha eikä meinannut löytyä.
-
Omalta tontilta on kohta joka neliö aidattu. Lisää alaa kun sais niin tarpeeseen tulisi. Peltoon ei ole varaa ja sitä ei lähellä ole. Siis metsäpohjako laitumeksi? Lähellä olisi 5 ha risukkokappale. Toimisiko jos aitaisi alueen ja ajaisi syksyllä vieroituksen jälkeen jokusen lehmän, vaikka 40, alueelle. Ruokinta tapahtuisi paalisilppurilla juotteisiin, mikä on Kanadassa yleinen tapa. Ruokinta kohtaa muutetaan joka kerta, jotta pysytään edes jonkinlaisessa ruokintahygieniassa. Juuri pakastumisen aikoihin alueelle pintakylvetään edullista heinänsiementä ja alsikeapilaa. Kun ruokintaa jatketaan koko alueella niin eläimet "multaavat" siemenet ja lannoittavat maapohjan syksyn aikana. Onko minulla seuraavana kesänä upea tuulessa lainehtiva laidun vai p.s.alle haiseva pystyyn kuollut risukko?? ??? :P
Minulla on näitä palloja, vien sen pallon sellaisenaan aitaan ja poistan muovin ympäriltä, jäisessä maassa ei mikään ongelma, ei mene hukkaan oikeastaan yhtään, ne syö sen tosi tarkkaan.
Joka kerta pallo eri kohtaa laitumella, niin ei ehdi yksi paikka liikaa sotkeutua.
Ei sitä kannata silputa, antaa niiden syödä omaan tahtiin suoraan pallosta.
Ongelma tulee jos eläimiä on yli kaksikymmentä samassa aidassa, silloin pitää seurata että jokainen pääsee syömään tarpeeksi, voi olla että lauman alimmat yksilöt ei saa ruokailuvuoroa tarpeksi useasti, silloin ei muuta kuin hangolla pitää vähän levitellä heinää kauemmas.
Metsäpohja laidun menee talvella siinä missä muutkin laitumet, eihän ne sieltä talvella mitään syö ja metsä antaa tuulensuojaa jokatapauksessa.
Pienet puut ja pensaat kyllä häviää, joten kyllä siitä metsäpohjasta tulee pikkuhiljaa metsälaidun, jossa heinä kasvaa puiden lomissa.
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.
No, ei kai siinä laitumen koossa muuta huonoa ole kuin se, että jos on oikein tiheätä vittikkoa niin niiden poikimisten seuraaminen isolla alueella vittikoissa ja pusikoissa on aika vaikeata, voi tulla turhia vasikoitten menetyksiä, kun ei tiedä mennä ajoissa apuun, jos sitä joskus tarvitaan.
Ei niitä voi sinne mettään poijittaa. Lauma ajetaan poikimaan kartanon lähelle poikimalaitumelle, missä on kaikki tarvittava. Esimerkiksi avustusmahdollisuus. 30 ha Metsälaidunta ja siellä jossain piilotteleva vastasyntynyt vasikka ::) Itsellä oli 0.5 ha eikä meinannut löytyä.
Näin on, kyllä se vaan osaa piiloutua ja olla liikkumatta, kun sitä vasikkaa haet, ei tarvi olla paljonkaan pensikkoa, niin on homma sen löytämisessä.
-
Paalien silppuamisesta:
On tuota kokeiltu, että viedään paalit kokonaisina pellolle ja metsiin. Ei ole meillä toiminut. 40 lehmää tarvii jo monta paalia, jotta heikoimmatkin pääsevät syömään. Hukka on valtava jos polkevat aukeavaa paalia aluseksi. Kaiken lisäksi johtajalehmät jäävät makaamaan maahanpoljetun paalin päälle. Paalin levittäminen (ei välttämättä silppuaminen) pitkiin karhoihin/ kasoihin ja niin paljon kerrallaan että muutaman tunnin päästä ei näy korren kortta. Näin olen saanut peltoruokinnan toimimaan. Ruokintakehät on huono idea, kun lehmiä paljon.
Mutta toimisiko tuo kylvö ideana ja kävisikö esim alsikeapila ja timotei metsäpohjaan?? Petri!!
Niitä on semmosia siirettäviä metallisia kehikoita, johon se pallo mahtuu, oletko kokeillu ja mitä mieltä olet, kannattaisiko niitä ostaa, maksaa noin 500 euroa kappale.
-
Onko
kellään kokemusta jos aitais istutetun taimikon. Hoitaisko heinät veks vai heinät sekä taimet ? 3 ha 20 emoo ja vasikat tietty ?
Ei kaiken aikaa, vaan siten et heinät hoidettu...
Paalia on syötetty häkkiin ja lauma on 7 nuppia. Häkkiä tarvii siirtää joka paalin vienti kerralla ja silti pehmenee paikkauskylvökuntoon laidun. Tietty jos kuivempia kelejä...
-
Onko
kellään kokemusta jos aitais istutetun taimikon. Hoitaisko heinät veks vai heinät sekä taimet ? 3 ha 20 emoo ja vasikat tietty ?
Ei kaiken aikaa, vaan siten et heinät hoidettu...
Paalia on syötetty häkkiin ja lauma on 7 nuppia. Häkkiä tarvii siirtää joka paalin vienti kerralla ja silti pehmenee paikkauskylvökuntoon laidun. Tietty jos kuivempia kelejä...
Kyllä ne taimet lähtee, samalla kuin kaikki muukin.
-
Mitenköhän onnistuisi siirtää eläimet kuukautta ennen poikimista ihan eri paikkaan sadan kilsan päähän? Lieneekö stressitekijä ja entäs siirto takaisin vasikan kanssa, olisiko kuukausi poikimisesta liian pian?
-
Mitenköhän onnistuisi siirtää eläimet kuukautta ennen poikimista ihan eri paikkaan sadan kilsan päähän? Lieneekö stressitekijä ja entäs siirto takaisin vasikan kanssa, olisiko kuukausi poikimisesta liian pian?
Ei ne ainakaan mulla poiji niin tasasesti, niitä tulee pitkin kesää, eikä niitä emoja saa sieltä pusikoista niin vain auton kyytiin, eli kyllä nämä pitää suunnitella aika hyvin ennakkoon, ettei tarvitse ihan mahottomasti hommia tehdä.
-
Yleensä vihaisia poikimaaikana, niin ei paljo siirrellä. Liekö yksin limousinen ominaisuus? ???
-
Tietysti siirtää voisi aiemminkin. Kuinkahan tuki määräytyy... Sattuu nimittäin olla niin että tuolla toisella tilalla jolla ei asuta olisi tuet korkeammat kun on eri tukialuetta? Jakaantuuko tuki pitopaikkojen pitoaikojen suhteessa vaikka poikiminen olisikin pienemmän tuen alueella? Outo tilanne.
Poikimisajan tappiot vaihtelevat kai aika suuresti. Jos hyvin poikivat eläimet niin emoja ei kai menetetä juuri koskaan? Tarvitsisikohan noita säännöllisesti käydä tarkkailemassaaan.
-
Tietysti siirtää voisi aiemminkin. Kuinkahan tuki määräytyy... Sattuu nimittäin olla niin että tuolla toisella tilalla jolla ei asuta olisi tuet korkeammat kun on eri tukialuetta? Jakaantuuko tuki pitopaikkojen pitoaikojen suhteessa vaikka poikiminen olisikin pienemmän tuen alueella? Outo tilanne.
Poikimisajan tappiot vaihtelevat kai aika suuresti. Jos hyvin poikivat eläimet niin emoja ei kai menetetä juuri koskaan? Tarvitsisikohan noita säännöllisesti käydä tarkkailemassaaan.
Periaatteessa niitä kyllä pitäisi päivittäin seurata, se on aika noloa jos kyläläiset alkaa ilmoitella kuolleista eläimistä laitumella.
-
Tietysti siirtää voisi aiemminkin. Kuinkahan tuki määräytyy... Sattuu nimittäin olla niin että tuolla toisella tilalla jolla ei asuta olisi tuet korkeammat kun on eri tukialuetta? Jakaantuuko tuki pitopaikkojen pitoaikojen suhteessa vaikka poikiminen olisikin pienemmän tuen alueella? Outo tilanne.
Poikimisajan tappiot vaihtelevat kai aika suuresti. Jos hyvin poikivat eläimet niin emoja ei kai menetetä juuri koskaan? Tarvitsisikohan noita säännöllisesti käydä tarkkailemassaaan.
Nyt olet kyllä harhateillä. Yksi tila, yhden sortin eläintuet. Tukialue määräytyy talouskeskuksen mukaan.
Hyvin poikivallakin eläimellä voi olla vasikan virheasento, kaksoset, tapaturma, poikimahalvaus, huonoa tuuria (esim. vasikka hoipertelee sähköaitaan/läpi). Eläinsuojelulain mukaan päivittäin tarkastettava. Hyvä karjamiestapa on poikimiskaudella tarkkailla ympäri vuorokauen muutaman tunnin välein. Pihatossa voi tarkkailla kameralla, ei 30 ha mettässä naapuriläänissä. Täälläpäin on jo susiakin niin paljon ettei ehkä uni maittaisi kotona. Eikö sinulla ollut peltikattoa hehtaaritolkulla?
-
Tietysti siirtää voisi aiemminkin. Kuinkahan tuki määräytyy... Sattuu nimittäin olla niin että tuolla toisella tilalla jolla ei asuta olisi tuet korkeammat kun on eri tukialuetta? Jakaantuuko tuki pitopaikkojen pitoaikojen suhteessa vaikka poikiminen olisikin pienemmän tuen alueella? Outo tilanne.
Poikimisajan tappiot vaihtelevat kai aika suuresti. Jos hyvin poikivat eläimet niin emoja ei kai menetetä juuri koskaan? Tarvitsisikohan noita säännöllisesti käydä tarkkailemassaaan.
Nyt olet kyllä harhateillä. Yksi tila, yhden sortin eläintuet. Tukialue määräytyy talouskeskuksen mukaan.
Hyvin poikivallakin eläimellä voi olla vasikan virheasento, kaksoset, tapaturma, poikimahalvaus, huonoa tuuria (esim. vasikka hoipertelee sähköaitaan/läpi). Eläinsuojelulain mukaan päivittäin tarkastettava. Hyvä karjamiestapa on poikimiskaudella tarkkailla ympäri vuorokauen muutaman tunnin välein. Pihatossa voi tarkkailla kameralla, ei 30 ha mettässä naapuriläänissä. Täälläpäin on jo susiakin niin paljon ettei ehkä uni maittaisi kotona. Eikö sinulla ollut peltikattoa hehtaaritolkulla?
Ei kai se noin voi olla? Sehän kannattaisi siirtää talouskeskus pohjoisemmaksi ja pitää eläimet missä parhaiten viihtyy. Oli tuo päivittäinen tarkastus kai sitten laki, muistelin että olisi ollut suositus. No ei kyllä joka paikassa ihan toteudu mutta varmasti on poikimiskauden lähistöllä välttämätöntä. Keskinkertaista pihattotilaa on kyllä ylenmäärin ja valvontakamerat mietinnässä.
-
Ei kai se noin voi olla? Sehän kannattaisi siirtää talouskeskus pohjoisemmaksi ja pitää eläimet missä parhaiten viihtyy. Oli tuo päivittäinen tarkastus kai sitten laki, muistelin että olisi ollut suositus. No ei kyllä joka paikassa ihan toteudu mutta varmasti on poikimiskauden lähistöllä välttämätöntä. Keskinkertaista pihattotilaa on kyllä ylenmäärin ja valvontakamerat mietinnässä.
Niinpä. Oliko se nyt vuosi sitten se kohu vasikan kasvatuksesta lapissa, jonka jälkeen ne roudattiin etelämpään. Eikös siinä ollu just joku tälläinen kikkailu tukialueen kanssa taustalla?
Otappa nyt järki näppiin, yrität sie vedättää vai onko sulla ollu ikinä eläimiä? Mitä ihmettä ne siellä metsässä talvella söisi? Pystyyn kuivaneita varpuja ja sammalta ??? Ja mitäpä luulet naudan tekevän ajanpuutteessa/sarvia teroitellessa noille sun puun rungoille? Voip olla et kuori lähtee.
Ison naudan käsittely siihen tarkoitetuilla laitteilla ja tiloilla voi olla jo haastavaa, puhumattakaan mistään metsälaitumesta ilman mitään tiloja.
Sinällään en mitään metsälaidunta vastusta, mutta jonkin sortin käsittelytiloja tarvitset jossa suoritetaan hankalat poikimiset / muut eläimen erityishoitoon liittyvät toimenpiteet. Koska ei eläimet ilman hoitoa kuitenkaan loputtomiin selviä. Ehkä jonkin sortin kanadan malli vois olla toimiva, poikivat elukat kerätään talteen joksikin aikaa, jolloin tarkkaillaan vasikkaa ja emoa ja merkitään vasikat.
Samoin ruokintaan tekisin itse jonkin katoksen. Tarvitseehan ne vettä talvella, vai lumellako elävät? No talvella vedes sulanapitämiseen tarvitaan ulkopuolista energiaa, tyypillisesti sähköä ;) Nuo kaikki hoituisi siististi ja nätisti jossain katoksessa.
Metsänhoidollinen toimenpide tuo tuskin lienee. Puita tuhoutuu varmasti.
Puheistasi sai sen käsityksen et siulla oli tarkotus roudata ne jonnekkin huitsin nevadaan ja suurin piirtein hylätä ne sinne? Puhuit jostain tarkkailusuosituksista lain sijaan. Jos olin oikeessa, mielestäni sulla ei pitäis olla naudan nautaa. Tuohan on jo törkeetä pelkästään sen takia et pilaat muiden, säntillisten karjankasvattajien maineen. Puhumattakaan suoranaisesta eläinrääkkäyksestä. Mietippä miltä tuntuu kun naapuri soittaa et sun elukat karkas tai et tuolla metässä näkyy yks elukka kuolevan vaikeeseen poi'itukseen.
Jos etit helppoa hoitoa, hommaa niille elukoille tilat, jotka on sun asuinpaikan vieressä, missä on kunnollinen mahdollisuus elukan hoitoon valaistuissa olosuhteissa ja missä elukan syöttö on helppoa. Kuitenkin puolet vuodesta suomessa on joko pimeetä tai helvetin pimeetä, otsalampun varassako sinä niiden perässä hoopoilet? Mut ehkä helpoimmalla pääset kun unohat koko jutun...
-
Ei kai se noin voi olla? Sehän kannattaisi siirtää talouskeskus pohjoisemmaksi ja pitää eläimet missä parhaiten viihtyy. Oli tuo päivittäinen tarkastus kai sitten laki, muistelin että olisi ollut suositus. No ei kyllä joka paikassa ihan toteudu mutta varmasti on poikimiskauden lähistöllä välttämätöntä. Keskinkertaista pihattotilaa on kyllä ylenmäärin ja valvontakamerat mietinnässä.
Niinpä. Oliko se nyt vuosi sitten se kohu vasikan kasvatuksesta lapissa, jonka jälkeen ne roudattiin etelämpään. Eikös siinä ollu just joku tälläinen kikkailu tukialueen kanssa taustalla?
Otappa nyt järki näppiin, yrität sie vedättää vai onko sulla ollu ikinä eläimiä? Mitä ihmettä ne siellä metsässä talvella söisi? Pystyyn kuivaneita varpuja ja sammalta ??? Ja mitäpä luulet naudan tekevän ajanpuutteessa/sarvia teroitellessa noille sun puun rungoille? Voip olla et kuori lähtee.
Ison naudan käsittely siihen tarkoitetuilla laitteilla ja tiloilla voi olla jo haastavaa, puhumattakaan mistään metsälaitumesta ilman mitään tiloja.
Sinällään en mitään metsälaidunta vastusta, mutta jonkin sortin käsittelytiloja tarvitset jossa suoritetaan hankalat poikimiset / muut eläimen erityishoitoon liittyvät toimenpiteet. Koska ei eläimet ilman hoitoa kuitenkaan loputtomiin selviä. Ehkä jonkin sortin kanadan malli vois olla toimiva, poikivat elukat kerätään talteen joksikin aikaa, jolloin tarkkaillaan vasikkaa ja emoa ja merkitään vasikat.
Samoin ruokintaan tekisin itse jonkin katoksen. Tarvitseehan ne vettä talvella, vai lumellako elävät? No talvella vedes sulanapitämiseen tarvitaan ulkopuolista energiaa, tyypillisesti sähköä ;) Nuo kaikki hoituisi siististi ja nätisti jossain katoksessa.
Metsänhoidollinen toimenpide tuo tuskin lienee. Puita tuhoutuu varmasti.
Puheistasi sai sen käsityksen et siulla oli tarkotus roudata ne jonnekkin huitsin nevadaan ja suurin piirtein hylätä ne sinne? Puhuit jostain tarkkailusuosituksista lain sijaan. Jos olin oikeessa, mielestäni sulla ei pitäis olla naudan nautaa. Tuohan on jo törkeetä pelkästään sen takia et pilaat muiden, säntillisten karjankasvattajien maineen. Puhumattakaan suoranaisesta eläinrääkkäyksestä. Mietippä miltä tuntuu kun naapuri soittaa et sun elukat karkas tai et tuolla metässä näkyy yks elukka kuolevan vaikeeseen poi'itukseen.
Jos etit helppoa hoitoa, hommaa niille elukoille tilat, jotka on sun asuinpaikan vieressä, missä on kunnollinen mahdollisuus elukan hoitoon valaistuissa olosuhteissa ja missä elukan syöttö on helppoa. Kuitenkin puolet vuodesta suomessa on joko pimeetä tai helvetin pimeetä, otsalampun varassako sinä niiden perässä hoopoilet? Mut ehkä helpoimmalla pääset kun unohat koko jutun...
Lyhyesti, naudoilla pitää olla sulavesi, katos ja tuulensuoja esim. kolmiseninäinen rakennus, tuulensuojaksi käy myös metsä.
Katos ja tuulensuoja pitää olla jokaisella laitumella.
Mikäli näitä ei löydy, nin eläinkääkäri tulee tilalle, tekee tarkastuksen ja antaa "ukaasin", eli määräyksen jossa on päivämäärä mihin mennessä asiat pitää olla kunnossa, uusi tarkastus tulee sitten aikanaan.
Mikäli tämän lyö laimin, niin homma alkaakin edetä omaa uraansa viranomaisten kanssa, kaikkine sanktioineen ja muine toimenpiteineen, jossa lopulta menee niin tuet kuin eläimetkin, prosessi etenee aina oikeuteen asti ennenpitkää ...
Noista kannattaa pitää kiinni, muuten on viranomaisten kanssa napit vastakkain.
-
Ei kai se noin voi olla? Sehän kannattaisi siirtää talouskeskus pohjoisemmaksi ja pitää eläimet missä parhaiten viihtyy. Oli tuo päivittäinen tarkastus kai sitten laki, muistelin että olisi ollut suositus. No ei kyllä joka paikassa ihan toteudu mutta varmasti on poikimiskauden lähistöllä välttämätöntä. Keskinkertaista pihattotilaa on kyllä ylenmäärin ja valvontakamerat mietinnässä.
Niinpä. Oliko se nyt vuosi sitten se kohu vasikan kasvatuksesta lapissa, jonka jälkeen ne roudattiin etelämpään. Eikös siinä ollu just joku tälläinen kikkailu tukialueen kanssa taustalla?
Otappa nyt järki näppiin, yrität sie vedättää vai onko sulla ollu ikinä eläimiä? Mitä ihmettä ne siellä metsässä talvella söisi? Pystyyn kuivaneita varpuja ja sammalta ??? Ja mitäpä luulet naudan tekevän ajanpuutteessa/sarvia teroitellessa noille sun puun rungoille? Voip olla et kuori lähtee.
Ison naudan käsittely siihen tarkoitetuilla laitteilla ja tiloilla voi olla jo haastavaa, puhumattakaan mistään metsälaitumesta ilman mitään tiloja.
Sinällään en mitään metsälaidunta vastusta, mutta jonkin sortin käsittelytiloja tarvitset jossa suoritetaan hankalat poikimiset / muut eläimen erityishoitoon liittyvät toimenpiteet. Koska ei eläimet ilman hoitoa kuitenkaan loputtomiin selviä. Ehkä jonkin sortin kanadan malli vois olla toimiva, poikivat elukat kerätään talteen joksikin aikaa, jolloin tarkkaillaan vasikkaa ja emoa ja merkitään vasikat.
Samoin ruokintaan tekisin itse jonkin katoksen. Tarvitseehan ne vettä talvella, vai lumellako elävät? No talvella vedes sulanapitämiseen tarvitaan ulkopuolista energiaa, tyypillisesti sähköä ;) Nuo kaikki hoituisi siististi ja nätisti jossain katoksessa.
Metsänhoidollinen toimenpide tuo tuskin lienee. Puita tuhoutuu varmasti.
Puheistasi sai sen käsityksen et siulla oli tarkotus roudata ne jonnekkin huitsin nevadaan ja suurin piirtein hylätä ne sinne? Puhuit jostain tarkkailusuosituksista lain sijaan. Jos olin oikeessa, mielestäni sulla ei pitäis olla naudan nautaa. Tuohan on jo törkeetä pelkästään sen takia et pilaat muiden, säntillisten karjankasvattajien maineen. Puhumattakaan suoranaisesta eläinrääkkäyksestä. Mietippä miltä tuntuu kun naapuri soittaa et sun elukat karkas tai et tuolla metässä näkyy yks elukka kuolevan vaikeeseen poi'itukseen.
Jos etit helppoa hoitoa, hommaa niille elukoille tilat, jotka on sun asuinpaikan vieressä, missä on kunnollinen mahdollisuus elukan hoitoon valaistuissa olosuhteissa ja missä elukan syöttö on helppoa. Kuitenkin puolet vuodesta suomessa on joko pimeetä tai helvetin pimeetä, otsalampun varassako sinä niiden perässä hoopoilet? Mut ehkä helpoimmalla pääset kun unohat koko jutun...
Lyhyesti, naudoilla pitää olla sulavesi, katos ja tuulensuoja esim. kolmiseninäinen rakennus, tuulensuojaksi käy myös metsä.
Katos ja tuulensuoja pitää olla jokaisella laitumella.
Mikäli näitä ei löydy, nin eläinkääkäri tulee tilalle, tekee tarkastuksen ja antaa "ukaasin", eli määräyksen jossa on päivämäärä mihin mennessä asiat pitää olla kunnossa, uusi tarkastus tulee sitten aikanaan.
Mikäli tämän lyö laimin, niin homma alkaakin edetä omaa uraansa viranomaisten kanssa, kaikkine sanktioineen ja muine toimenpiteineen, jossa lopulta menee niin tuet kuin eläimetkin, prosessi etenee aina oikeuteen asti ennenpitkää ...
Noista kannattaa pitää kiinni, muuten on viranomaisten kanssa napit vastakkain.
No niin nyt puhutaan asiaa. Ensiksikin eläinsuojelulaki on aika hyvä lähtökohta. Kaiken toiminnan pitää täyttää tuon lain vaatimukset. Eläinsuojelulaki ei aiheuttane minulle vastakaan ongelmia.
En ole kuullut mistään kohutusta vaikankasvatuksesta, jos löydän tapauksesta tietoa niin perehdyn asiaan? En ole miettinyt varsinaisesti vasikan kasvatusta vaan isojen hyväkarvaisten laiduntamista ja lisäruokkimista riittävästi rehulla ja heinällä tarvittavilla kivennäisillä täydennettynä ja silloin siinä elää rinnalla vasikkakin. Poikimisia en ole tuonne ajatellutkaan.
Ison naudan käsittely ei ole kovin haastavaa ellei eläin ole vihainen. Käsittelytilat on tietenkin oltava, vaikka siirrettävät. Irtoaitoja on oltava varalla ja köyttä sekä katettua tilaa.
Ruokintakatos on asiallinen juttu, pitäisi kyllä ehkä olla siirrettävä ettei lantaa kerry vain yhteen paikkaan. Sulaa vettä pitää olla eläinten saatavilla melkein koko ajan, vedestä ei kannata tinkiä. On kyllä kovalla pakkasella hiukan tarkkailtava asia. Eristetty säiliö toimii aika hyvin ja oikein toteutettu juoma-astia voi lämmetä akuillakin. Kaikenkaikkiaan helppo järjestää ja omalla kohdalla edullinenkin.
Jos eläin ei ole nälkäinen (tai janoinen) niin se harvoin tekee mitään vahinkoa, kyllikseen syönyt eläin valitsee leppoisan paikan lauman keskuudesta ja alkaa levätä. Sanokaa vaan jos näin ei ole! Kanadasta muuten on syytä ottaa oppia enemmänkin.
Voi kyllä saada senkin käsityksen että eläimiä oltaisiin unohtamassa erämaahan. Onneksi siitä ei ole kysymys. On toki hyvä että tuodaan mielipiteetkin julki eikä vin faktoja. Eläinrääkkäys on määritelty laissa aika asiallisesti ja lain mukaan eletään. Lievästikin vihertävät ihmiset määrittelevät eläinrääkkyksen paljon tiukemmin. Nämä ihmiset ovat ikäänkuin laillinen oppositio. Oma lukunsa on umpivihreät aktivistit, kuten palestiinalaiset nämäkin ovat taipuvaisia terrorismiin.
Kuten aiemmin totesin niin pihattotilaa on niin ettei heti lopu.
Eläinlääkärin suorittama eläinsuojelutarkastus kuuluu asiaan. Mielestäni olisi paikallaan eläinlääkärikäynti viran puolesta jokaisessa eläinten pitopaikassa ettei tulisi uutisiin nousevia pahoja tilanteita vaan negatiivinen kehitys saataisiin ajoissa poikki. Eläinten hyvinvointituki jo edellyttää että vuosittain tarkastetaan.
Eläimillä pitää olla käytettävissään kuiva makuualusta, jos eläimet eivät sitä käytä niin se ei ole isännän syy niin kauan kuin eläimet ovat puhtaita.
Jos lukee vain sanan sieltä täältä niin voi asiat ymmärtää ihan niin kuin haluaa, ei se mitään. Kiitos kommenteista oltsik ja emo-heikki!!
-
No niin nyt puhutaan asiaa. Ensiksikin eläinsuojelulaki on aika hyvä lähtökohta. Kaiken toiminnan pitää täyttää tuon lain vaatimukset. Eläinsuojelulaki ei aiheuttane minulle vastakaan ongelmia.
En ole kuullut mistään kohutusta vaikankasvatuksesta, jos löydän tapauksesta tietoa niin perehdyn asiaan? En ole miettinyt varsinaisesti vasikan kasvatusta vaan isojen hyväkarvaisten laiduntamista ja lisäruokkimista riittävästi rehulla ja heinällä tarvittavilla kivennäisillä täydennettynä ja silloin siinä elää rinnalla vasikkakin. Poikimisia en ole tuonne ajatellutkaan.
Ison naudan käsittely ei ole kovin haastavaa ellei eläin ole vihainen. Käsittelytilat on tietenkin oltava, vaikka siirrettävät. Irtoaitoja on oltava varalla ja köyttä sekä katettua tilaa.
Ruokintakatos on asiallinen juttu, pitäisi kyllä ehkä olla siirrettävä ettei lantaa kerry vain yhteen paikkaan. Sulaa vettä pitää olla eläinten saatavilla melkein koko ajan, vedestä ei kannata tinkiä. On kyllä kovalla pakkasella hiukan tarkkailtava asia. Eristetty säiliö toimii aika hyvin ja oikein toteutettu juoma-astia voi lämmetä akuillakin. Kaikenkaikkiaan helppo järjestää ja omalla kohdalla edullinenkin.
Jos eläin ei ole nälkäinen (tai janoinen) niin se harvoin tekee mitään vahinkoa, kyllikseen syönyt eläin valitsee leppoisan paikan lauman keskuudesta ja alkaa levätä. Sanokaa vaan jos näin ei ole! Kanadasta muuten on syytä ottaa oppia enemmänkin.
Voi kyllä saada senkin käsityksen että eläimiä oltaisiin unohtamassa erämaahan. Onneksi siitä ei ole kysymys. On toki hyvä että tuodaan mielipiteetkin julki eikä vin faktoja. Eläinrääkkäys on määritelty laissa aika asiallisesti ja lain mukaan eletään. Lievästikin vihertävät ihmiset määrittelevät eläinrääkkyksen paljon tiukemmin. Nämä ihmiset ovat ikäänkuin laillinen oppositio. Oma lukunsa on umpivihreät aktivistit, kuten palestiinalaiset nämäkin ovat taipuvaisia terrorismiin.
Kuten aiemmin totesin niin pihattotilaa on niin ettei heti lopu.
Eläinlääkärin suorittama eläinsuojelutarkastus kuuluu asiaan. Mielestäni olisi paikallaan eläinlääkärikäynti viran puolesta jokaisessa eläinten pitopaikassa ettei tulisi uutisiin nousevia pahoja tilanteita vaan negatiivinen kehitys saataisiin ajoissa poikki. Eläinten hyvinvointituki jo edellyttää että vuosittain tarkastetaan.
Eläimillä pitää olla käytettävissään kuiva makuualusta, jos eläimet eivät sitä käytä niin se ei ole isännän syy niin kauan kuin eläimet ovat puhtaita.
Jos lukee vain sanan sieltä täältä niin voi asiat ymmärtää ihan niin kuin haluaa, ei se mitään. Kiitos kommenteista oltsik ja emo-heikki!!
Joo muistelen et vuos sitten oli joku pieni kohu jonkun elukoiden rahtikasvatuksesta pohjoisessa, tukien perässä.
Olen kyllä sitä mieltä että nauta ei tarvitse nälkää tai janoa just tollasten puiden tms puskemiseen. Johan ne itteään hankaa pelkästään nahkan kutiamisesta tms johtuen kaikkeen karkeaan. Meillä oli pari koivua karjopihassa, paino sanalla OLI. Ja omasta mielestä ne ei minkään nälän takia niiden kuorta puhki hanganneet, vaan koska se tuntui mukavalta.
No jos ei eläinrääkkäystä niin vähintään heitteillejättöä ;)
Se on hyvä, että korjasit ajatuksesi, luin kyllä viestiketjun läpi ja kommenttisi ihan huolella, ja sain kyllä kieltämättä aika erikoisen kuvan ajatuksestasi, ja uskon että aika moni muu myös sai.
-
Tarkemmin ajatellen on kyllä helpompi käsittää tilanne väärin kuin oikein. En nimittäin ollenkaan tullut maininneeksi että tuon ajatellun palstan lähistöllä on pieni maatila jonka pelloille ehkä olisi saatavissa kotieläintilan tuet. Lisämaatakin on tarjolla vuokralle 200-300€ hehtaari. Ei mitään suuria paloja mutta hyviä kuitenkin. Ja nuo pellot soveltuvat parhaiten nurmelle tai vihantaviljalle. Kävisin ne itse paalaamassa. Tilalta hoidettaisiin ruokinta rehunmyynnin sivutuotteena ja samalla tulisi pidettyä eläimiä silmällä. Tässä voisi joskus jäädä välipäivä. Poikimiskausi olisi kyllä sitten pihatossa varsinkin kun ei emoista ole vielä paljoa omakohtaista kokemusta, ensimmäinen isompi ryhmä poikii tai pitäisi poikia maaliskuussa. Asiassa on niin paljon hyviä mahdollisuuksia ja vahvuuksia että ei kaikkia vielä tiedäkään.
Uhat? Heikkoudet?
-
Onko kellään kokemusta jos aitais istutetun taimikon. Hoitaisko heinät veks vai heinät sekä taimet ? 3 ha 20 emoo ja vasikat tietty ?
Ei kaiken aikaa, vaan siten et heinät hoidettu...
Kokeile ensin pienemmällä eläinmäärällä. Tuo eläinmäärä ja hehtaarimäärä ei pelitä kuin ihan lyhyen aikaa. Ruoka ei siis riitä alkuunkaan - todella ihanteellisissa oloissa kolme-neljä viikkoa/laidunkausi ja todellisuudessa ehkä puolet ja sekin kahdessa eri kerrassa syötettynä.
Jos taimien korkeus on 40 cm, niin heikosti käy, mutta jos taimilla pituutta vaikkapa 140 cm, niin ei siellä mitään ihme vaurioita tule. Toki paljon on kiinni siitä millaisia emoja on. On iso ero tallaako maisemaa CH vai HC.....
Meillä on kesälaidun 24 ha, jossa tuollainen reilu 3 ha mäntytaimikkoa. Ensimmäisenä laidunkesänä taimikko oli ehkä 7v, mutta juuri mitään vaurioita ei tullut, vaikka hiehot siellä paljon olivatkin, koska siellä oli paljon ruohoa syötävänä.Häkkiä tarvii siirtää joka paalin vienti kerralla ja silti pehmenee paikkauskylvökuntoon laidun.
Parempi pitää yhdessä paikassa ja uusia se perusteellisesti. Tippuneen heinän ja lannan saa kerättyä etukuormaajan kivitalikolla keväällä pois, kun se on yhdessä paikassa.
-
No tässä hiukan (lyhyehköstä) kokemuksesta tulleita ajatuksia:
Millaisia kokemuksia metsälaiduntamisesta?
V: Meillä laidunnetaan metsälaitumella vain kesällä. kokemus ehdottoman hyvä, jota osaltaan lisää hyvä perinnebiotooppituki ;D
Miten herkästi kuusiin tulee tyvilahoa vai tuleeko lainkaan eläinten tallomisesta?
V: Meillä on kuusia lähinnä talvitarhassa ja ainakin vielä ovat kaikki elossa. Keskustellaan lisää parinkymmenen vuoden kuluttua....
Paljon on kiinni eläinmäärästä ja hehtaareista
Onko laiduntamisella myönteistä lannoitusvaikutusta?
V: Tuskin merkittävää, ainakaan jos eläintiheys pieni
Onko sairastapauksia? Pärjääkö ympäristösihteerin ja tarkastavan eläinlääkärin kanssa?
V: Ei mitään ongelmia
Paljonko emoja on järkevää olla /hehtaari? Saavatko eläimet ruokaa metsästä myös talvella? Lisäruokinta tietenkin välttämätöntä.
V: Rajaa oma alue talvitarhaksi, jossa (kiinteäpohjainen?) ruokintapaikka, toimiva juomavesi ja katos, jonka ympärillä puuston tai maaston antamaa tuulensuojaa. Talvella eläimet eivät saa mitään irti luonnosta, joten ruokinta on täysin välttämätöntä. Kesällä päästät sitten eläimet laiduntamaan isolle alalle. Laidunkauden aloitus pari-kolme viikkoa myöhemmin kuin pellolle, koska luonnonheinä lähtee kasvuun hitaammin. Vasikat pitää olla kaikki syntyneet ja nuorimmankin ikä vähintään yli kolme viikkoa, koska muuten eivät pysy lauman mukana isolla alueella.
Viihtyvätkö eläimet katon alla vai "kuusen perseessä" paremmin kun keli on huono?
V: Sekä että. Katos säästää tosi paljon kuivikkeita - ainakin näillä lauhoilla leveysasteilla...
-
Varmasti ei kannata paaleja silputa, ei ainakaan jos ei samalla sekoita rehuun esim viljaa. Silputtu paali pilaantuu vuorokaudessa mutta kokonainen paali voi säilyä viikon, kaksikin. Eikö isommalle laumalle auta jos tuo useamman paalin? Entä onko nurmensiemenen kylvöstä kokemusta metsälaitumella? Onko laitumen iso koko turhaa? Olisi yli kolmekymmentä hehtaaria ehkä käytettävissä yhtenäisessä palassa. Ajatuksena olisi päästä eläinten hoidossa vähällä vaivalla ja ehkä saada metsänhoidollista hyötyä.
Paalin silppuamisessa (maahan?) ei ole mitään järkeä. Hygienia on heikkoa syksyn kurakeleillä ja hukka on valtavaa tallomisten takia. Riittävästi paalinsyöttötelineitä, eli maksimissaan noin 5 eläintä per teline. Työtä helpottaa kun laittaa useamman paalin kerralla - esim meillä tämä tapahtuu noin 4-5 päivän välein. Teline on ehdoton. Jos laittaa paalit maahan Emo-heikin tapaan niin hukka on suuri, koska eläimet makoilevat ja sontivat ruokansa päällä/päälle!
Olen heitellyt käsipelillä heinänsiementä ja kyllä se hiukan nopeuttaa heinittymistä ja varmasti lisää myös heinälajien runsautta.
Laitumen iso koko on vain eduksi. Talvella sopivan pieni, poikima-aikaan sopivan rajattu ja kesällä laidunaikaan mahdollisimman suuri.
Jos olisi sama määrä peltolaidunta, niin helpommalla siinä ehkä pääsisi. Paljon riippuu metsänpohjan rehevyydestä ja puuston tiheydestä miten alue tuottaa ruokaa. Puolukkaa kasvava kuiva kangas ei anna juurikaan syötävää, koska siellä heinä kasvaa tosi heikosti.
Metsänhoidollista hyötyä on vaikea arvioida. Kunnollinen, eli käytännössä High Tensile aitaus, pitää hirvet loitolla taimikosta talvella, joten siinä tulee ehkä hyötyä. Toisaalta nautaeläin ja kasvava koivuntaimi on täysin tuhoon tuomittu yhdistelmä. Riitävän iso männyntaimikko ja riittävän alhainen eläinpaine toimii kyllä.
-
Niitä on semmosia siirettäviä metallisia kehikoita, johon se pallo mahtuu, oletko kokeillu ja mitä mieltä olet, kannattaisiko niitä ostaa, maksaa noin 500 euroa kappale.
Vastaan vaikka et minulta kysynytkään. Kannattaa ehdottomasti hankkia. Homma on paljon siistimpää ja rehua säästyy. Eläinlääkärinkin kanssa pysyy paremmin väleissä ;)
-
No niin nyt puhutaan asiaa. Ensiksikin eläinsuojelulaki on aika hyvä lähtökohta. Kaiken toiminnan pitää täyttää tuon lain vaatimukset. Eläinsuojelulaki ei aiheuttane minulle vastakaan ongelmia.
Harmi vain, että lain tulkinta voi olla hyvinkin kirjavaa
En ole miettinyt varsinaisesti vasikan kasvatusta vaan isojen hyväkarvaisten laiduntamista ja lisäruokkimista riittävästi rehulla ja heinällä tarvittavilla kivennäisillä täydennettynä ja silloin siinä elää rinnalla vasikkakin. Poikimisia en ole tuonne ajatellutkaan.
Ajatuskulkusi on ihan oikein. Poikimiset pitää tapahtua pienellä alalla juuri valvonnan onnistumisen takiaIson naudan käsittely ei ole kovin haastavaa ellei eläin ole vihainen. Käsittelytilat on tietenkin oltava, vaikka siirrettävät. Irtoaitoja on oltava varalla ja köyttä sekä katettua tilaa.
Meillä on irtoaitoja reilulla kymmenellä emolla 30 kappaletta, eikä niitä ole yhtään liikaa. Ongelma saattaa tässä suunnitelmassasi vain olla se, että jos eläimet ovat kesän kaukana pienemmällä valvonnalla, niin ne villiintyvät ts. alkavat pelätä ihmistä. Sellaisen eläimen käsittely onkin sitten tosi haastavaa.
Ruokintakatos on asiallinen juttu, pitäisi kyllä ehkä olla siirrettävä ettei lantaa kerry vain yhteen paikkaan.
Toisalta jos lanta on yhdessä paikassa, niin sen kerääminen ja levittäminen(muualle) on helpompaa.Sulaa vettä pitää olla eläinten saatavilla melkein koko ajan, vedestä ei kannata tinkiä. On kyllä kovalla pakkasella hiukan tarkkailtava asia. Eristetty säiliö toimii aika hyvin ja oikein toteutettu juoma-astia voi lämmetä akuillakin. Kaikenkaikkiaan helppo järjestää ja omalla kohdalla edullinenkin.
En luottaisi akkuvirityksiin, mutta tuosta eristetystä vesialtaasta meillä on oikein hyviä kokemuksia.Jos eläin ei ole nälkäinen (tai janoinen) niin se harvoin tekee mitään vahinkoa, kyllikseen syönyt eläin valitsee leppoisan paikan lauman keskuudesta ja alkaa levätä. Sanokaa vaan jos näin ei ole!
Olet aivan oikeassa!
Voi kyllä saada senkin käsityksen että eläimiä oltaisiin unohtamassa erämaahan. Onneksi siitä ei ole kysymys.
Sata kilometriä on kuitenkin melkoinen haaste etäisyytenä - kesälläkin.On toki hyvä että tuodaan mielipiteetkin julki eikä vin faktoja. Eläinrääkkäys on määritelty laissa aika asiallisesti ja lain mukaan eletään. Lievästikin vihertävät ihmiset määrittelevät eläinrääkkyksen paljon tiukemmin. Nämä ihmiset ovat ikäänkuin laillinen oppositio. Oma lukunsa on umpivihreät aktivistit, kuten palestiinalaiset nämäkin ovat taipuvaisia terrorismiin.
Kuten aiemmin totesin niin pihattotilaa on niin ettei heti lopu.
Eläinlääkärin suorittama eläinsuojelutarkastus kuuluu asiaan. Mielestäni olisi paikallaan eläinlääkärikäynti viran puolesta jokaisessa eläinten pitopaikassa ettei tulisi uutisiin nousevia pahoja tilanteita vaan negatiivinen kehitys saataisiin ajoissa poikki. Eläinten hyvinvointituki jo edellyttää että vuosittain tarkastetaan.
Eläimillä pitää olla käytettävissään kuiva makuualusta, jos eläimet eivät sitä käytä niin se ei ole isännän syy niin kauan kuin eläimet ovat puhtaita.
Eläinten hyvinvointia ajatellen on mielestäni pelkästään eduksi, jos sillä on paljon tilaa kulkea. Lisäksi pitkät päivittäiset laidunnuksen takia tulevat matkat pitävät kunnon hyvänä ja sorkat luontaisesti kunnossa.
-
Kiitos MRP kommenteista!
Periaatteessa eläinsuojelulakia voi tarkastaja tulkita vähän miten haluaa. Jos tulee erimielisyys niin pitäisi tuottajalla olla kattia viedä asia eteenpäin jos katsoo olevansa oikeassa. Tuomioistuinten tulkinnat eivät poikenne lain hengestä paljokaan. Omalla kohdalla näkemyserot eläinlääkärin kanssa ovat onneksi marginaalisia, täällä on asiallisia eläinlääkäreitä vaikka joskus on ihmeen kireitä. Esim. taannoin oli yhdellä tilalla pari viikkoa alaikäinen vasikka kiinni kaulasta niin oli uhattu poliisilla ja haasteella ja sanottu että jos tuo vasikka on vielä kiinni tuossa kun tullaan tarkastamaan niin laitetaan navetan ovi kiinni lopullisesti. Eikä ollut siis tarkastus vaan hoitokäynti. Oli isäntä hiukan vakava kun kertoi minulle asiasta... Itse tunnen lait senverran hyvin että ei minuun ehkä olisi tehonnut.
Tuo ajatukseni vesisäiliöstä ja sen yhteydessä olevasta akkulämmitteisestä kupista perustuu juurikin siirrettävyyteen. Akkukäyttöinen lämmitys on pomminvarma asia, siihen ei myrskyt ja lumisateet vaikuta jos akuissa on virtaa.
Paalien vieminen kempuralle eläinten syötäväksi on minulle myös ihmeellinen ajatus. Yleensä nauta laittaa ruuan päälle maata jos voi. Jos eläimiä on sopiva määrä että koko ajan on monta syömässä niin silloin ehkä ei voi maata siinä.
Paalihäkit on minulle hiukan vieras ajatus. Ruokintavaunu mihin mahtuu vaikka viisi paalia olisi hiukan viisaamman kuuloinen. Tiedän pari tilaa jossa on laidattoman velsakärryn lavalla kaksi paalia ja eläimet syö siitä. Tosi kallis tuntuu olevan paalihäkki jos 500€ maksaa, tuskin siihen materiaalit on satastakaan ja käytettyä putkea on monesti tarjolla hyvinkin halvalla. Yhtäkkiä ajattelen että jos viisikin häkkiä pitäisi ostaa niin kyllä siinä kahdelle päivälle saisi tonnin päiväpalkan...
Tuo lanta on sitten sellainen asia että sen parempi mitä vähemmän sitä käsittelee. Ajatus on että kun kakka tippuu ensimmäisen kerran maahan niin se saa jäädä siihen ja seuraava kakka tippuu seuraavaan paikkaan. Levitystasaisuudella ei ole väliä, epäoleelliset hommat vain pois! Ja kuivikkeiden menekki on minimissä jos eläimet eivät niitä käytä.
-
Eläinlääkärin suorittama eläinsuojelutarkastus kuuluu asiaan. Mielestäni olisi paikallaan eläinlääkärikäynti viran puolesta jokaisessa eläinten pitopaikassa ettei tulisi uutisiin nousevia pahoja tilanteita vaan negatiivinen kehitys saataisiin ajoissa poikki. Eläinten hyvinvointituki jo edellyttää että vuosittain tarkastetaan.
Eläimillä pitää olla käytettävissään kuiva makuualusta, jos eläimet eivät sitä käytä niin se ei ole isännän syy niin kauan kuin eläimet ovat puhtaita.
Eläinten hyvinvointia ajatellen on mielestäni pelkästään eduksi, jos sillä on paljon tilaa kulkea. Lisäksi pitkät päivittäiset laidunnuksen takia tulevat matkat pitävät kunnon hyvänä ja sorkat luontaisesti kunnossa.
[/quote]
Minä oikein näistä tarkastuksista nyt tiedä, ainakin meillä päin on itseasiassa ongelmana se, ettei eläinkääkäriä oikein saa paikalle kun tarvetta on, en tiedä ovat ne näillä tyhyjänpäiväisillä "tarkastusreissuilla" vai missä, asiaa on yritetty ratkaista usemman kunna yhteisillä päivystyksillä ...
Yleensähän se on niin, että kun esim. eläinlääkäriä poikimiseen tarvitset, niin sen pitäisi tulla sinne heti, eikä vasta seuravana päivänä, koska hommahan on jo liian pitkällä kun lääkäriä soitellaan ...
No pari kertaa nyt ovat käyneet, eikä siiinä mitään tossa tapauksessa, saatiin sentään lehmä pelastettua vaikka vasikka menikin ...
-
Jatketaanpas vielä hieman, koska aihe on ihan kiinnostava ja keskustelu asiallista ja henkevää :)
Tuo ajatukseni vesisäiliöstä ja sen yhteydessä olevasta akkulämmitteisestä kupista perustuu juurikin siirrettävyyteen. Akkukäyttöinen lämmitys on pomminvarma asia, siihen ei myrskyt ja lumisateet vaikuta jos akuissa on virtaa.
Varma se kyllä on, mutta että vesi olisi sulaa vielä tälläisilläkin keleillä kuin juuri nyt on, niin tehoja tarvittaneen 60-120W, joka tarkoittaa 5-10A virtaa, joka meinaa, että suurikin akku on puolessa vuorokaudessa loppu ja slut.
Yleensä nauta laittaa ruuan päälle maata jos voi. Jos eläimiä on sopiva määrä että koko ajan on monta syömässä niin silloin ehkä ei voi maata siinä.
Ehkä näinkin, mutta kun juuri se lauman ylin pistää ruhonsa sen paalin päälle maaten, niin alempiarvoiset sitten vain ihmettelevät sivussa ja jäävät vaille ruokaa.
Paalihäkit on minulle hiukan vieras ajatus. Ruokintavaunu mihin mahtuu vaikka viisi paalia olisi hiukan viisaamman kuuloinen. Tiedän pari tilaa jossa on laidattoman velsakärryn lavalla kaksi paalia ja eläimet syö siitä. Tosi kallis tuntuu olevan paalihäkki jos 500€ maksaa, tuskin siihen materiaalit on satastakaan ja käytettyä putkea on monesti tarjolla hyvinkin halvalla. Yhtäkkiä ajattelen että jos viisikin häkkiä pitäisi ostaa niin kyllä siinä kahdelle päivälle saisi tonnin päiväpalkan...
Paalihäkit antavat hiukan tilaa eläimille, joten juuri ne arvoasteikon heikoimmatkin yksilöt pääsevät syömään. Paalihäkit vain tulevat paljon halvemmaksi kuin saman määrän vetävä kärry. Työmäärä on helpompi, koska paalihäkkiin vain nostetaan uusi paali, mutta aidoilla varustetussa kärryssä joutuu availemaan portteja ja hyppimään traktorin päältä. Tietysti jos ottaa sen avoimen kärryn, niin ongelmaa ei ole. Syöntikorkeus peruskärryssä vain on aika iso ja oletettavasti keskelle jää ruokaa, jota eläimet eivät ylety syömään ja taas meni käsityöksi. Niin ja on niillä vanhoilla Velsoillakin yllättävästi hintaa...
TEE-SE-ITSE on toki kätevälle ykkösvaihtoehto. Meillä on kolmea eri mallia käytössä ja sellaisen huomion olen vain tehnyt, että isot on erot hukassa. Hyväkoneen teline on mielestäni oikein hyvä hinta/laatu suhteeltaan ja siinä ei hukkaannu heinää. Malli on toimiva ja kestävä, ellei pudottele paaleja älyttömän korkealta.
Tuo lanta on sitten sellainen asia että sen parempi mitä vähemmän sitä käsittelee. Ajatus on että kun kakka tippuu ensimmäisen kerran maahan niin se saa jäädä siihen ja seuraava kakka tippuu seuraavaan paikkaan. Levitystasaisuudella ei ole väliä, epäoleelliset hommat vain pois!
Ajattelin aluksi täsmälleen samoin. Myöhempi kokemus opetti, että heinää aina putoaa enemmän tai vähemmän ja sen muokkaaminen ei ole ihan helppoa. On kokeiltu kynnöt ja lautasmuokkaimet ja erilaiset äkeet ja parhaimpana kelajyrsin. Käytännössä paalin paikkaa pitäisi vaihtaa joka kerta(eli aika kova työ...) ja kosteilla keleillä koko laidun on aivan kuralla. Hyvänä pysyvä laidun mahdollistaa myös pienimuotoisen "terapialaiduntamisen" kun ruoho alkaa vihertää. Muutama paikka on sittenkin helpompi siivota ja levittää "hallitusti" (ehkä muualle?) Jatkuva lannan kertyminen sille pienelle talvitarhalle merkitsee myös ravinteiden kertymistä ja se voi olla isokin ongelma pitkällä ajanjaksolla. Meillä on talvitarhassa tilaa reilut 1,5 ha, josta hiukan alle puolet on peltoa. Ruoka meillä on aina pellolla, että ravinteet eivät jää turhaan metsään. Kesälaidun on sitten ihan pelkkä laidun ja sinne ei tarjoilla lisäruokaa (Perinnebiotooppisopimukset myös estävät sen).
Tietysti jos koko alueella ei ole mitään tukia, niin silloin asia on helpompi, mutta silloinkin pysyy ympäristöväen kanssa paremmin väleissä jos huolehtii siitä, että keväiset sulamisvedet eivät pääse suoraan vesistöön.
-
Kokosin vähän MRP:n lukuja:
Meillä on irtoaitoja reilulla kymmenellä emolla 30 kappaletta
Meillä on kesälaidun 24 ha, jossa tuollainen reilu 3 ha mäntytaimikkoa.
Meillä on talvitarhassa tilaa reilut 1,5 ha, josta hiukan alle puolet on peltoa.
Aikamoinen askartelu suhteessa liikevaihtoon (saati nettoon). Ei tuo miltään elinkeinolta tunnu, elämäntapa. Minulla oli 90-luvun 12->30 emoa aluksi navetassa, lopuksi laitumilla ympäri vuoden, sonneja pihatossa. Keskityin sitten sonneihin ja paalaushommiin. Nyt aletaan jäähdyttely tusinan emon kanssa, niille on ainakin kunnon tilat, suora kulku laitumelta. Elantoa pitää katsella muualta.
Parempi vaihtoehto ei ole miljoonapalatsikaan. Raskas on sellaistakin emojen tuotolla maksaa. Toisaalta jos jaksaa sen pakollisen 5 vuotta palatsissa emostella, saa tuetut tilat johonkin tuottavampaan käyttöön. Taimikoissa ja talvilaitumilla rypevä saa vain reumatismin ja ekokatastrofin.
Renelläkin tuntui peltohommia ja sivubisneksiä riittävän ilman kilometrien mittaisten metsälaidunten (hirvet, sudet) ylläpitoa jossain nevadassa. Itsellä meni viikossa etälaidunten vahtimiseen enemmän aikaa kuin säilörehusatojen tuottamiseen koko kesänä. Nuo laidunbisnekset toimivat kun palstat ovat kymmeniä hehtaareja erityisympäristötuin höystettynä ja emoja likemmäs sata, ollen itseoikeutettu pääasia tilalla.
-
renelle: cosmic_cowboy oli paneutunut tähän aiheeseen perusteellisemmin, kannattaa lukea. Itse en viitsi enää provosoida aiheesta enenpää. Reipas 50 HC:a oli pitkin metsiä... aika entinen ei KOSKAAN enää palaa... :D
-
Kokosin vähän MRP:n lukuja:
Meillä on irtoaitoja reilulla kymmenellä emolla 30 kappaletta
Meillä on kesälaidun 24 ha, jossa tuollainen reilu 3 ha mäntytaimikkoa.
Meillä on talvitarhassa tilaa reilut 1,5 ha, josta hiukan alle puolet on peltoa.
Aikamoinen askartelu suhteessa liikevaihtoon (saati nettoon). Ei tuo miltään elinkeinolta tunnu, elämäntapa. Minulla oli 90-luvun 12->30 emoa aluksi navetassa, lopuksi laitumilla ympäri vuoden, sonneja pihatossa. Keskityin sitten sonneihin ja paalaushommiin. Nyt aletaan jäähdyttely tusinan emon kanssa, niille on ainakin kunnon tilat, suora kulku laitumelta. Elantoa pitää katsella muualta.
Parempi vaihtoehto ei ole miljoonapalatsikaan. Raskas on sellaistakin emojen tuotolla maksaa. Toisaalta jos jaksaa sen pakollisen 5 vuotta palatsissa emostella, saa tuetut tilat johonkin tuottavampaan käyttöön. Taimikoissa ja talvilaitumilla rypevä saa vain reumatismin ja ekokatastrofin.
Renelläkin tuntui peltohommia ja sivubisneksiä riittävän ilman kilometrien mittaisten metsälaidunten (hirvet, sudet) ylläpitoa jossain nevadassa. Itsellä meni viikossa etälaidunten vahtimiseen enemmän aikaa kuin säilörehusatojen tuottamiseen koko kesänä. Nuo laidunbisnekset toimivat kun palstat ovat kymmeniä hehtaareja erityisympäristötuin höystettynä ja emoja likemmäs sata, ollen itseoikeutettu pääasia tilalla.
Itse olen laskenut näin, pinta-alaa noin 30 ha, emoja 15 kpl, riittää hyvin, kun myy lihan suoramyyntinä, mikäli myy teurastamolle, niin emoja pitää olla noin 25 kpl, lopputulos on sama.
Saa nyt sitten nähdä, miten äijän käy ...
-
Itse olen cosmicin kaa täysin samaa mieltä ei oo mitään järkeä ruveta pitää elukoita ympäri metsiä... Ja ne metsät tuhoutuu aivan varmasti.... meilläkin tulee kohta moto puimaan viimeiset puut metsälaitumelta ennenkuin kaikki kuolee pystyyn raivataan nekin pelloksi.... Jos olis rahaa ja emo homma olis niin kannattavaa tekisin uuden pihaton ja kaikki katon alle... tympii kun talvea ei kestä kuin 2 kuukautta muuten pitää elukoiden rämpiä paskavellissä.... Nyt tietenkin ruokintatarha on kovapohjaista mutta sitä sadevettä tulee aivan kauheesti lantalaan....
-
Itse olen cosmicin kaa täysin samaa mieltä ei oo mitään järkeä ruveta pitää elukoita ympäri metsiä... Ja ne metsät tuhoutuu aivan varmasti.... meilläkin tulee kohta moto puimaan viimeiset puut metsälaitumelta ennenkuin kaikki kuolee pystyyn raivataan nekin pelloksi.... Jos olis rahaa ja emo homma olis niin kannattavaa tekisin uuden pihaton ja kaikki katon alle... tympii kun talvea ei kestä kuin 2 kuukautta muuten pitää elukoiden rämpiä paskavellissä.... Nyt tietenkin ruokintatarha on kovapohjaista mutta sitä sadevettä tulee aivan kauheesti lantalaan....
Joo kyllä mäkin olisin samoilla linjoilla että tuo metsälaidunnus kyllä menettelee muutaman vuoden tilapäissysteeminä mutta pitempiaikaiseen pitoon kyllä pitäisi olla joku "rakennettu" alue missä eläimet ovat. Sekun tahtoo olla niin että vaikka metsälaidunta olisi 100 ha niin eläimet olelevat pienellä alueella missä ruokinta- ja makuupaikat ovat. Tiedän yhden tilan jossa noin 100 emoa oli/on metässä niin kylläpä kuivakin mäntykangas on karun näköstä muutaman vuoden päästä...
-
Kokosin vähän MRP:n lukuja:
Aikamoinen askartelu suhteessa liikevaihtoon (saati nettoon). Ei tuo miltään elinkeinolta tunnu, elämäntapa.
En ole koskaan väittänytkään, että touhumme elättäisi koko perheemme kokoaikaisesti. Maatalous elättää toisen osapäiväisesti, mikä on ollut alkuperäinen ajatuskin. Minulle leipä tulee muualta ja maatalous on sellaista kivaa pikkupuuhailua vapaa-aikana. (Toisaalta tuntuu, että tämän laman aikana tämä varsinainen työ on sitä elämäntapaa. Kulutustavaroiden valmistus suomalaisille markkinoille suomalaisella kustannustasolla on mielenkiintoinen yhtälö - no mutta se on kokonaan toinen juttu :-\.......)
Kannattavuutta lihan myynnissä parantaa se tosiasia, että tuotantomme ei mene minkään ison A:n tai vastaavan kautta.
Toki tätä maatalouttakin voisi kasvattaa ja laajentaa, mutta ainakin toistaiseksi esteenä on peltojen älytön hintataso. On osteltu kun on järkeviä paloja myynnissä järkevään hintaan, mutta tarjouksista menee läpi ehkä vajaa viidesosa....
-
Jos kaksi kertaa viikossa vie ruokintavaunulla ruokaa aitaukseen ja jättää vaunun aina 50m päähän edellisestä paikasta kun joka tapauksessa joutuu vähän kierrellä niin kyllä ne eläimet siirtyy.
Mietinnässä on kaksi vaunua vesisäiliöineen. Materiaalit siis löytyisi kahteen vaunuun. Kun hoitaja joutuu päivittäin käydä tuolla tarkkailemassa niin voi tyhjän tai lähes tyhjän vaunun tuoda tullessaan pois. Siis tämä hoitaja saa omat rehunsa myytyä kun käy ne itse viemässä. Käytännössä hoitaja saisi pelloilleen alueen vuokratason selvästi ylittävän vuokran. Itse saisin tukea ihan mukavasti. Voisi taas uudelleen harkita eläintenkin siirtämistä luomuun. Sopivimmalta ajankohdalta eläinten tuomiseksi pihattoon tuntuisi maaliskuun loppupuoli. Takaisin eläimiä voisi viedä vähän kerrallaan toukokuun lopusta alkaen kun vasikat ovat kuljetuskelpoisia. Kaikkia ei tietenkään edes vietäisi takaisin. Tuo metsikkö ei tukkipuiden jälkeen ole enää arvokas mutta ei kai ne puut tuolta mihinkään kuole. Pieni lantamäärä voi antaa vähän kasvuakin.
Hmm. Vaihtoehtona voisi olla hirmuinen paaliralli. Varmaan se kuitenkin on taloudellisempi tapa. Kuivikkeita tarvitsee taas reilusti lisää. Lannan käsittelyä tulee hiukan lisää. Eläinkuljetukset jäisivät pois ja eläimet olisivat samassa paikassa. Eläimille saisi toki reilusti pienemmän tuen. Toisaalta pääasia olisi kuitenkin edelleen kotieläintilan tuki pelloille.
-
Laajentamista vaikeuttaa omalta osaltaan älytön vuokrataso ja osaltaan se että hyvillä pelloilla on jo hyvä vuokralainen ja se ei vaihdu helpolla. Eikä sovi muitten vuokrasuhteitten väliin muutenkaan sekaantua. Tuolla alueella halvimmat vuokrat ovat alle viidesosan tämän alueen vuokrista. Käytännössä siitä mihin tuon alueen vuokrataso päättyy on matkaa reilu parisataa tämän alueen alkaen hintoihin, koskien uusia sopimuksia tietenkin.
-
Enpä oikein muuta osaa sanoa sinulle Rene, kuin että kokeile. Jos homma ei pelitä, niin eläimet voi aina lähettää teurastamolle ja metsän istuttaa uusiksi. Näköjään täälläkin kirjoittaneista osa on onnistunut ja osa ei - näinhän asia on kaikessa. Onnea yritykselle!
-
Tuossa äsken semmoinen tuli esille että minun ei tarvitsisi teoriassa heinäkuun ja helmikuun välissä nähdäkään yhtään nautaa jos saan muutenkin ajan kulumaan. Ja rehut riittää. On kyllä aika teoreettinen juttu. Jos onnistuisi niin siitä hyvästä maksaisi jo palkkaakin. Tätä ei tohdi sanoa emännälle. Pahus kun se aina välillä lukee tätä palstaa kans.
-
Jos kaksi kertaa viikossa vie ruokintavaunulla ruokaa aitaukseen ja jättää vaunun aina 50m päähän edellisestä paikasta kun joka tapauksessa joutuu vähän kierrellä niin kyllä ne eläimet siirtyy.
Mietinnässä on kaksi vaunua vesisäiliöineen. Materiaalit siis löytyisi kahteen vaunuun. Kun hoitaja joutuu päivittäin käydä tuolla tarkkailemassa niin voi tyhjän tai lähes tyhjän vaunun tuoda tullessaan pois. Siis tämä hoitaja saa omat rehunsa myytyä kun käy ne itse viemässä. Käytännössä hoitaja saisi pelloilleen alueen vuokratason selvästi ylittävän vuokran. Itse saisin tukea ihan mukavasti. Voisi taas uudelleen harkita eläintenkin siirtämistä luomuun. Sopivimmalta ajankohdalta eläinten tuomiseksi pihattoon tuntuisi maaliskuun loppupuoli. Takaisin eläimiä voisi viedä vähän kerrallaan toukokuun lopusta alkaen kun vasikat ovat kuljetuskelpoisia. Kaikkia ei tietenkään edes vietäisi takaisin. Tuo metsikkö ei tukkipuiden jälkeen ole enää arvokas mutta ei kai ne puut tuolta mihinkään kuole. Pieni lantamäärä voi antaa vähän kasvuakin.
Hmm. Vaihtoehtona voisi olla hirmuinen paaliralli. Varmaan se kuitenkin on taloudellisempi tapa. Kuivikkeita tarvitsee taas reilusti lisää. Lannan käsittelyä tulee hiukan lisää. Eläinkuljetukset jäisivät pois ja eläimet olisivat samassa paikassa. Eläimille saisi toki reilusti pienemmän tuen. Toisaalta pääasia olisi kuitenkin edelleen kotieläintilan tuki pelloille.
Eli siis lasket sen varaan et joku muu(ilmeisesti tässä tapauksessa joku hoitaja, joka on kenties jonkun sortin heinän kasvattaja, joka myy sulle sadon?) käy katelemassa emojes perän siellä nevadassa, joka oli ilmeisesti aika kaukana kotoasi, jos kerran hirveet erot mm. pellon vuokratasossa?
Vasikoiden vieroitus tapahtuisi sitten myöhään syksyllä alkutalvesta siellä metsässä?
Oletko täysin varma tuosta tukihommasta? Siis että eläimesi saisivat tuon nevadan ilmeisesti suuremman emolehmäpalkkion vaikka itse asut huonomman tuen alueella.
-
Eläimille saisi toki reilusti pienemmän tuen. Toisaalta pääasia olisi kuitenkin edelleen kotieläintilan tuki pelloille.
Eli siis lasket sen varaan et joku muu(ilmeisesti tässä tapauksessa joku hoitaja, joka on kenties jonkun sortin heinän kasvattaja, joka myy sulle sadon?) käy katelemassa emojes perän siellä nevadassa, joka oli ilmeisesti aika kaukana kotoasi, jos kerran hirveet erot mm. pellon vuokratasossa?
Vasikoiden vieroitus tapahtuisi sitten myöhään syksyllä alkutalvesta siellä metsässä?
Oletko täysin varma tuosta tukihommasta? Siis että eläimesi saisivat tuon nevadan ilmeisesti suuremman emolehmäpalkkion vaikka itse asut huonomman tuen alueella.
Tukioppaan sivulla 78 luvun 10.1 aluksi kertotaan, että talouskeskuksen sijainti ratkaisee tukivyöhykkeen eläintuissa. Edesmenneessä CAP-tuessa kesantovelvoitteeneen oli saman tilan eri tukivyöhykkeiden pellot eriarvoisia.
http://www.mavi.fi/attachments/5gyCS6aFj/5vD3jHvW9/Files/CurrentFile/Hakuopas08_Netti_su3.pdf
Et voi perustaa toista tilaa (tilatunnusta) toiselle tukivyöhykkeelle, vähintään tarvitset avuksesi bulvaanin. Vapaaehtoisia ei välttämättä löydy, koska osallisuus vaikuttaa verotukseen, sosiaalietuuksiin, vastuuseen maatalous-,eläinlääkintä-jne viranomaisiin nähden. Tämän kerron sinulle ystävänä (ja entisenä virkamiehenä).
Perustietolomakkeella joudut ilmoittamaan jos olet osallisena jossain muussa tuenhakijassa (yhteisnavetta, Oy, kuolinpesä) ja pääset taatusti viranomaisten erityisen huomion kohteeksi.
-
Eläimille saisi toki reilusti pienemmän tuen. Toisaalta pääasia olisi kuitenkin edelleen kotieläintilan tuki pelloille.
Eli siis lasket sen varaan et joku muu(ilmeisesti tässä tapauksessa joku hoitaja, joka on kenties jonkun sortin heinän kasvattaja, joka myy sulle sadon?) käy katelemassa emojes perän siellä nevadassa, joka oli ilmeisesti aika kaukana kotoasi, jos kerran hirveet erot mm. pellon vuokratasossa?
Vasikoiden vieroitus tapahtuisi sitten myöhään syksyllä alkutalvesta siellä metsässä?
Oletko täysin varma tuosta tukihommasta? Siis että eläimesi saisivat tuon nevadan ilmeisesti suuremman emolehmäpalkkion vaikka itse asut huonomman tuen alueella.
Tukioppaan sivulla 78 luvun 10.1 aluksi kertotaan, että talouskeskuksen sijainti ratkaisee tukivyöhykkeen eläintuissa. Edesmenneessä CAP-tuessa kesantovelvoitteeneen oli saman tilan eri tukivyöhykkeiden pellot eriarvoisia.
http://www.mavi.fi/attachments/5gyCS6aFj/5vD3jHvW9/Files/CurrentFile/Hakuopas08_Netti_su3.pdf
Et voi perustaa toista tilaa (tilatunnusta) toiselle tukivyöhykkeelle, vähintään tarvitset avuksesi bulvaanin. Vapaaehtoisia ei välttämättä löydy, koska osallisuus vaikuttaa verotukseen, sosiaalietuuksiin, vastuuseen maatalous-,eläinlääkintä-jne viranomaisiin nähden. Tämän kerron sinulle ystävänä (ja entisenä virkamiehenä).
Perustietolomakkeella joudut ilmoittamaan jos olet osallisena jossain muussa tuenhakijassa (yhteisnavetta, Oy, kuolinpesä) ja pääset taatusti viranomaisten erityisen huomion kohteeksi.
Voikohan Oy:n perustaa tuonne "nevadaan"? Mitään bulvaania en edes harkitse. Tukimenetyksiä voi tulla jos valvonnassa todetaan yrittäjän luoneen vain edellytykset tukien saamiselle. Eläintuki olisi kyllä tuolla alueella merkittävästi parempi. Voi joutua kyllä asian hylkäämään, eikä ajankohtakaan olisi ollut vielä.
-
Hakuoppaan sivulta 152 olisi pitänyt vastauksen löytyä mutta se onkin tapauskohtainen. Vaikuttaisi tässä tapauksessa kuitenkin todennäköiseltä. Jonkun osakkaan tilalla-asumis velvoite on myös hiukan epäselvä. Ehkä riittänee jos on joku palkattu henkilö joka asuu likimailla. Asiaa selvittelen myöhemmin.
-
Hakuoppaan sivulta 152 olisi pitänyt vastauksen löytyä mutta se onkin tapauskohtainen. Vaikuttaisi tässä tapauksessa kuitenkin todennäköiseltä. Jonkun osakkaan tilalla-asumis velvoite on myös hiukan epäselvä. Ehkä riittänee jos on joku palkattu henkilö joka asuu likimailla. Asiaa selvittelen myöhemmin.
Kyllä se on niin, että oy on oma juridinen toimija, jos siinä on vielä varmuuden vuoksi toinenkin omistaja, edes nimellisellä osuudella, niín asian pitäisi olla selvä, ota se heinänviljelijä siihen mukaan jollakin 10-20 %:n osuudella ja sovi, että se saa oman osuutensa puhtaasta voitosta, sekä tietenkin heinästä, niin asiahan on sillä selvä.
Mutta älä anna yli kolmannesta, osakeyhtiössä voi esim. osakepääomaa korottaa jos joku jolla on yli kolmannes osakkeista sitä vastustaa.