Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Jutun Vintti - 28.10.15 - klo:09:58
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Ainakin Tempo ja Ares-merkkisiä edullisia ja yksinkertaisia malleja löytyy.
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Kauanko olet ollut suorakylvössä, esimerkiksi 5 vuotta ? Jos tänä vuonna pahna kiusasi, mutta ei muina vuosina, onhan sitten pahnamäärissä epätodennäköistä joutua kärsimään heti uudestaan suursadon kirousta ?
-SS-
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Kauanko olet ollut suorakylvössä, esimerkiksi 5 vuotta ? Jos tänä vuonna pahna kiusasi, mutta ei muina vuosina, onhan sitten pahnamäärissä epätodennäköistä joutua kärsimään heti uudestaan suursadon kirousta ?
-SS-
Tää oli vasta toinen vuosi. Aika tosiaan näyttää, miten tää kylvömuoto antaa satoa, mut tulipa täs mieleen, että jos se olkietanolitehdas tulee, niin ei olekaan sitten enää tarvetta oljen sekoittamislaitteelle.
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Ainakin Tempo ja Ares-merkkisiä edullisia ja yksinkertaisia malleja löytyy.
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Kauanko olet ollut suorakylvössä, esimerkiksi 5 vuotta ? Jos tänä vuonna pahna kiusasi, mutta ei muina vuosina, onhan sitten pahnamäärissä epätodennäköistä joutua kärsimään heti uudestaan suursadon kirousta ?
-SS-
Tää oli vasta toinen vuosi. Aika tosiaan näyttää, miten tää kylvömuoto antaa satoa, mut tulipa täs mieleen, että jos se olkietanolitehdas tulee, niin ei olekaan sitten enää tarvetta oljen sekoittamislaitteelle.
Joo uusiseelantilainen vehnäsatoennätysmies totesi, et ei mitään mahdollisuutta niillä 10+ tonnin sadoilla harrastaa suorakylvöä, preerialla 500 - 700 kg /ha on ihan normisato, siellä joka toinen vuosi rullaillaan tuhansia hehtaareja kuivaa aroa suorakylvökoneella ,eikä pahnasta ole kiusaa, muutama sänkitörrö siellä täällä.
-SS-
-
Täälläkin näyttää olevan suorakylvömiehillä enemmän tai vähemmän kiimaa lautasmuokkarin perään, mutta nämä on kyllä pitempiaikaisia suorakylväjiä. Ei mun mielestäni kahden vuoden jälkeen voi vielä vetää kovin isoja johtopäätöksiä. Jos aitosuorakylvön tielle on lähtenyt, niin kyllä siellä täytyy pisempään pysyä. Noi lautastinttausjutut on vähän sellaisia, että kevyillä koneilla, pienillä kiekoilla, homma menee helposti raappimiseksi ja pahnanpöllyttämiseksi. Joku kauranpahnan muokkaus tarvisi saada sellaiseksi, että olki oikeasti häviää johonkin syvemmälle. Kevyesti pintaan raapittuna se on sitten siementen kuolemaksi ensi keväänä. Jyvät jää johonkin pahnan joukkoon ja sieltä ne itää sitten joskus. Täälläpäin Multiva näyttää olevan suosituin kone ja sen jälki on sellaista, että pahnat ovat oikeasti hävinneet johonkin. Sellaisen havainnon olen tehnyt, että VM kylväjät pysyvät aitosuorakylvössä, mutta muiden konemerkkien omistajat ovat sortuneet enemmän tai vähemmän tinttauksiin.
Meikäläisen ratkaisu tälle vuodelle oli, että kynnetään suurin osa... :D
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Lautasmuokkarin pitää olla melko painava / kiekko. Vaikka kiekko asetettasiinkin maahakuiseksi, hiertää kiekon reuna kosteampaa pohjamaata alleen tiiviiksi. Kiekko myös kulkee tarkemmin tietyssä syvyydessä, eikä repimällä niin kuin jokin kultivaattrin piikki tai nostava jankkurin terä. Tästä on havaintoja tähän muotiin aikaisemmin hurahtaneista maista, se nimitys on "kiekkoantura", kyntöanturan sijasta.
Usein nykyauratkin eivät enää tuota kyntöanturaa, koska vaon pohja ei ole enää kiiltävän siisti vaan "revitty". Traktorin pyörän luisto ja suuri akselipaino sen kyntöanturan tekevät.
-SS-
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Lautasmuokkarin pitää olla melko painava / kiekko. Vaikka kiekko asetettasiinkin maahakuiseksi, hiertää kiekon reuna kosteampaa pohjamaata alleen tiiviiksi. Kiekko myös kulkee tarkemmin tietyssä syvyydessä, eikä repimällä niin kuin jokin kultivaattrin piikki tai nostava jankkurin terä. Tästä on havaintoja tähän muotiin aikaisemmin hurahtaneista maista, se nimitys on "kiekkoantura", kyntöanturan sijasta.
Usein nykyauratkin eivät enää tuota kyntöanturaa, koska vaon pohja ei ole enää kiiltävän siisti vaan "revitty". Traktorin pyörän luisto ja suuri akselipaino sen kyntöanturan tekevät.
-SS-
Ei varmaan koske pohjammaata ::)
-
Ei varmaan koske pohjammaata ::)
No ei tietenkään ! Käsitin et tupajumi viljelee jossakin täällä etelässä ?
"lautastinttarit" ovat täällä vaivautuvan saven alueella kyllä vähentyneet
lähes nollaan, kultivaattorit ja kyntöauratkin ovat tulleet takaisin muotiin.
-SS-
-
Kyntö muutaman vuoden välein tekee hyvää. Olkea kertyy pintaan jos ei mitään tehdä.
-
Kyntö muutaman vuoden välein tekee hyvää. Olkea kertyy pintaan jos ei mitään tehdä.
Tuntuu kuitenkin siltä, että nämä vaihtoehtoiset viljelytekniikat eivät toimi, jos niihin ei sitoudu ehdottomasti ja pitkäaikaisesti, poikkeuksetkin kiistäen. Lähinnä tulevat näiden vuorollaan kokeiltavien menetelmien haittapuolet näkyviin, hyötyjen jäädessä piiloon.
Vaarallinen tie, tuo muokkauskone suorakylvökulttuurissa.
-SS-
-
Lautastinttarin sielunelämän kylmis jo kiteyttikin todella kattavasti.
Kultivaattorilta vaadittiin jossakin vaiheessa tasaista jälkeä, sen perään viriteltiin mitä eksoottisempia plaanareita ja hyrräpyöriä. Monet karsastaa vieläkin piikkien lohkomia kuutioita peläten keväisen itämisen menevän perseelleen.
Mää voin sanoo et hyvin kasvaa kun ei käytä kultista jankkurina. Talvi tasaa kosteuden ja itupohja on tasainen.
-
Lautasäes/miokkain on kuivan kelin kone ja kerran kynnetyn maan muokkaukseen. Kerran 5 vuoteen vähintään pellon kyntö ja nurmen lopetus kyntämällä. Muuloin voi käyttää lautasäestä/muokkainta.
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Vaiheittain:
1.pellolle ajo
2. koneen lasku pellolle
3. vaihteen laittaminen pykälään
4. kytkimen nosto
-> tinttaaminen käynnistyy ;D
-
Eiks kultivaattori oo paree?
Tai oikeestaan sellanen sekoitus, tyyliin väderstad topdown?
Noi pikkutinttarit on aika olemattomia vehkeitä. Ehkä sillä lemkenin uudella lautasmuokkaimella joka oli koneviestässä tai km:ssä muokkaisikin jotain ???
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Vaiheittain:
1.pellolle ajo
2. koneen lasku pellolle
3. vaihteen laittaminen pykälään
4. kytkimen nosto
-> tinttaaminen käynnistyy ;D
Kellokkaiden pullakäsien paksut kihdin vaivaamat lyhtypylväskoivet eivät koske kytkimeen. Tattia työnnetään eteenpäin ja tinttaaminen voi käynnistyä... ;D
-
https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns
Tuommonen... Helekkarin halapa, keviä ja nopia. Itekki haaveillu tuommosesta eloperäisille maille kylvömuokkauksiin ja mahdollisiin sänkimuokkauksiin.
-
Aloittajalle jos semmonen pahnan sekotin nyt pitää saada. Niin kattele sitte semmonen missä on yli 60cm lautaset joissa kunnon hampaat. Sitte heität siitä sen pakkerin huitsin vit*uun niin saattaa jälkee syntyykkin. Niin tommosta ei saa halvalla mutta osta käytetty. Näihin kelvempiin ja sileillä ja pienillä kiekoilla oleviin verraten, tommonen hinattava hankmo möyhii huomattavasti enempi.
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Vaiheittain:
1.pellolle ajo
2. koneen lasku pellolle
3. vaihteen laittaminen pykälään
4. kytkimen nosto
-> tinttaaminen käynnistyy ;D
Kellokkaiden pullakäsien paksut kihdin vaivaamat lyhtypylväskoivet eivät koske kytkimeen. Tattia työnnetään eteenpäin ja tinttaaminen voi käynnistyä... ;D
Portaaton vaihteisto aikaansaa enemmän tinttaamista. Keppivaihteisesta sentään veto katkeaa kepitettäessä ja tinttaamisvaikutus hetkellisesti pienenee ;D
-
Paskat sun mikään pahna kiusaa tee, vesi se siellä tappaa kasvustoa ja nyt kelkka kääntyy muokkauksen suuntaan. ;D
Mutta itse kysymykseen....
Eiköhän ne fältit ole se juttu. Tinttari vaan pahentaa tilannetta ja oljet ei noilla halpiksilla häviä. Kultivaattorikin on loistava vaihtoehto, lainaat sitten äestä naapurilta kunnes taas hankit oman... ;D
Miten niin tinttari, mikä osa tai työvaihe lautasmuokkarissa maata tinttaa? :o
Vaiheittain:
1.pellolle ajo
2. koneen lasku pellolle
3. vaihteen laittaminen pykälään
4. kytkimen nosto
-> tinttaaminen käynnistyy ;D
Kellokkaiden pullakäsien paksut kihdin vaivaamat lyhtypylväskoivet eivät koske kytkimeen. Tattia työnnetään eteenpäin ja tinttaaminen voi käynnistyä... ;D
Niin tuo kihti kait pitäs myös kaljaa ja suolasta syömällä/ juomalla herkistyä :-[ On kaiketi hiukan semmosia oireita polvissa
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onistuu ihan hyvin. Lautasmuokaimen/äkeen pitää olla vain kunnon kone. isot lautaset, hinattava ja painoa. traktorista semmoinen +150 konia että liikkuu. Sanoisin että +50 kaakkia per. työleveys metri.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onistuu ihan hyvin. Lautasmuokaimen/äkeen pitää olla vain kunnon kone. isot lautaset, hinattava ja painoa. traktorista semmoinen +150 konia että liikkuu. Sanoisin että +50 kaakkia per. työleveys metri.
+ sen viljan pitää olla surkeaa..
Ihan turha yrittää muokkailla edes 6 tonnari vehnän olkimassaa tuollaisilla ;D
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onistuu ihan hyvin. Lautasmuokaimen/äkeen pitää olla vain kunnon kone. isot lautaset, hinattava ja painoa. traktorista semmoinen +150 konia että liikkuu. Sanoisin että +50 kaakkia per. työleveys metri.
+ sen viljan pitää olla surkeaa..
Ihan turha yrittää muokkailla edes 6 tonnari vehnän olkimassaa tuollaisilla ;D
No tietysti jos sitä olkimassaa ei aja silppurin läpi ja silppurissa ei ole levitin peltiä, niin ei se mene kyntämälläkään kunnolla.
-
Ares oli ja meni. Ei ollut oikein hyvä missään tilanteessa. Ja oli vielä sillä vähän isommalla kiekolla. Ei ole enää ikävä. Suorakylvössä olin toistakymmentä vuotta, eikä olki paljoa VM:ää haitannut. Jos puimurin pysäytti paikalleen, niin siihen olkikasaan ei sekään purrut. Toisaalta ala oli niin pieni,ettei sitä varten muokkareita tarvitse. Ennemmin käy vaikka talikolla levittämässä. Suorakylvö kaipaa muokkausta vain silloin, kun ojamaita on levitetty tai jotain muuta pellolla kaivettu. Niin se Ares tuli hankittua silloin ennen suorakylvöön siirtymistä.
Luomussa suorakylvö ei vaan harmittavasti onnistu. Ainakaan vielä.
Jos lautasmuokkainta välttämättä haluaa, pitää hankkia iso, painava ja kallis kone, jotta toimisi. Kevyillä ei saa puimurin pysäyttämisestä syntynyttä olkikasaa mullattua. Kultivaattoriksi sen sijaan halpakin toimii multaajana, mutta vaatii sitten äestyksen ennen kylvöä. Niin tosin ainakin Ares tarvitsi myös äestyksen.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onistuu ihan hyvin. Lautasmuokaimen/äkeen pitää olla vain kunnon kone. isot lautaset, hinattava ja painoa. traktorista semmoinen +150 konia että liikkuu. Sanoisin että +50 kaakkia per. työleveys metri.
+ sen viljan pitää olla surkeaa..
Ihan turha yrittää muokkailla edes 6 tonnari vehnän olkimassaa tuollaisilla ;D
No tietysti jos sitä olkimassaa ei aja silppurin läpi ja silppurissa ei ole levitin peltiä, niin ei se mene kyntämälläkään kunnolla.
Ja vaikka olisikin
-
https://www.youtube.com/watch?v=qMchFHy8pns
Tuommonen... Helekkarin halapa, keviä ja nopia. Itekki haaveillu tuommosesta eloperäisille maille kylvömuokkauksiin ja mahdollisiin sänkimuokkauksiin.
Joo.
Tätä olen itsekin ajatellut ensi vuonna kokeilla. Tarkoitus on ostaa joku varpajyrillä oleva noin 3,5 metrinen vanha joustopiikkiäes ja ottaa kolmannes piikeistä pois ja jäljelläoleviin kiinnittää tuollaiset MV-agentin erikoiskärjet. kaiken järjen mukaan pelittää. :)
-
Jos hyvää kultivaattoria haette, niin Horsch Terrano FX on tosi hyvä. Taakse RollFlex pakkeri. Muokkaa suuretkin olkimäärät helposti, eikä tukkeudu. Pakkeri ei tiivistä liikaa, eikä mene tukkoon. Kärjet muokkaavat koko maakerroksen, eikä rupea hötkyilemään, pysyy hyvin työsyvyydessä. Lautasmuokkareissa Horschillla on neljä erilaista vaihtoehtoa ja pakkereissa on monia vaihtoehtoja. Tämä sama RollFlex voisi olla hyvä siinäkin. Lautasmuokkarin tyyppi on Horsch Joker. En ole Horschin myyjä, olen sen käyttäjä.
-
Parina vuonna lainasin naapurin isoa hinattavaa lautasäestä (tais olla dalbo 4200 tms.) En oikein saanu mieleistäni jälkeä ja varsinkin jos vähänkin tarvitsi kaartaa niin toinen puoli ei muokannut ollenkaan ja toinen ihan liikaa. Sitten hommasin agromazin siipiteräkultivaattorin ja en ole ostostani katunut. Alle 6000€ oli veroineen ja 7siipiterää ja lautaset ja putkipakkeri takana. jälki on todella hyvää ja sitä syntyy nopeasti (kivettömillä mailla nopeus 10km./h. Ainoa paikka jossa sain lautaset tukkoon, oli riistapelto keväällä jossa oli ollut kauraa ja apilaa edellisenä vuonna. No senkin sain muokattua jotenkin kun otin lautaset pois. Omien kokemuksieni perusteella en voi kyllä suositella lautasäestä kenellekään. Tai siis minulla se ei ainakaan viljatilan käytössä toiminut.
-
Mieluummin minäkin käytän muokkauksessa leikkaavia kuin pyöriviä teriä... Areksen xl oli meillä muutaman vuoden ja kyllä sillä maa muokkaantui kun on hieta ym. keveitä maita. Mutta kun se muokkausantura tuli jo tuossa ajassa siihen alle kymmenen sentin syvyyteen niin voi kuvitella miten käy vedenläpäisykyvyn.
Tuommoinen sänkiäes olis kyllä pirun hyvä kapine ja halpa. Noita äkeenraatoja on nurkat väärällään ja alle tonnilla saisi varmasti hyvän aihion johon lätkäistä kiinni leveät kärkipalat. Lisäpainotus voi tulla tarpeeseen ???
http://mvagent.com/files/documents/vanha_varre.pdf
-
Tempo: Runko katkeaa yleensä jo katkennut ja vahvistettu ja lautaset repeää irti. Ei kovin kummoinen esitys.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onnistui, ja hyvin ;)
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onnistui, ja hyvin ;)
Toi menee hankmollakin. :D
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onnistui, ja hyvin ;)
Toi menee hankmollakin. :D
Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onnistui, ja hyvin ;)
Toi menee hankmollakin. :D
Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.
Märkää???? Täällä ei oo muuta märkää ku reisikankaan mättäät ja korvantaustat. :o
Kuivaa kun saharassa. >:(
-
Häh nyt kuivaa? Viikko aikaa oli viäl kuivaa. Termiraattoril: Savest ei vesi mene samala laila läpi kuin Savon santamaista. Voihan siäl lautasmuokkarilla ajaa matalaan peittomultaa niille *****kylvöilie ettei siemenet ole kesäkuun alkupuolella avonaisen kuivan vaon pohjalla ja idä vasta heinäkuun sateissa.
-
Pisteet kultivaattorille.Kostea pelto,paljon olkea ja kerääjäkasvi,ei onnistu lautasmuokkarilla.Ajoin lemkenin kultivaattorilla 15 ha koemielessä (lainakone).Meni tosi hyvin,mutta puimaton lako kaura tukki piikkeihin.Juolavehnä voi olla haasteellinen,mutta sitä ei ole viljelty.
Onnistui, ja hyvin ;)
Toi menee hankmollakin. :D
Ihme tapa teillä siellä tintti savien seudulla muokata. MÄRÄLLÄ pellolla. Täällä savossa ei tehfdä muuta kuin kynnetään märkää maata.
Kyllä täälläkin osataan. Naapurilla on uskomaton kyky viedä lautasmuokkari pelolle aina märimpänä aikana. Kymmenen perättäisen vuoden jälkeen alkaa ohra "hieman" kärsimään. :-\
-
Häh nyt kuivaa? Viikko aikaa oli viäl kuivaa. Termiraattoril: Savest ei vesi mene samala laila läpi kuin Savon santamaista. Voihan siäl lautasmuokkarilla ajaa matalaan peittomultaa niille *****kylvöilie ettei siemenet ole kesäkuun alkupuolella avonaisen kuivan vaon pohjalla ja idä vasta heinäkuun sateissa.
Kuten sanoin että ne on muokkaimia, ei kyntö auroja. Kirjoitin ettei ne käy nurmen lopetukseen, ellei viitä kertaa vähintään möyhennä. Kyntöä voi korvata, muttei aina lumi-vilja-lumi kierrossa. painoa pitää löytyä. Käytännössä hinattava vehe isoilla laitasilla. Ite oon käyttänyt Väderin exelent xp 380 hinattavaa. Saa savikonkin möyhennettyä kun voimaa on. tarvii vain sen vähintään +150 konia, mielellää 200 kaakia.
-
Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.
-
lautasmuokkari on tinttari märässä maassa, mutta ite ainakin olen tyytyväinen muokkaustulokseen catroksen jäljiltä vahvassa ohranpahnassa. kun pääsee hyvissä oloissa ajamaan niin savimaa suorastaan kiittää. keväällä sitten nättien oraiden saaminen on helpompaa kun pelto on tasaisempi kosteudeltaan kuin kyntömaa.
itellä kyntö sopii osalle lohkoja ja esim. ennen hybridiruista tai öljykasveja pidän sitä parhaimpana muokkauksena. kovimpien savilohkojen mururakennetta ja satotasoja olen kuitenkin parantanut kevytmuokkaamalla.
jos on pakko olla vaan yksi muokkari niin aurat on turvallisin valinta toki.
-
Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.
Savessa on kylläkin maalajeista paras nostamaan vettä ja tuon sun lukemas voi kertoa jopa 50:llä niin ollaan lähellä totuutta ???
Ei tietenkään sillä että sillä 100m syvyydessä olevalla vedellä olisi enää mitään merkitystä lautastinttauksen kannalta...
-
En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä, minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.
-
En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä, minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.
Kyllä just aivan tuttua. 2006 2007 2010 2011 löytyyhän näitä. Vettä ei ojissa ei kaivoissa ei joessa ei järvessäkään. Voi siinä itse kukin viisastella muokkausretiiseistä, kun halkeamasta voi tähdätä melkeen salaojaan asti, et kyllä juuren on jo valmiiksi hyvä vapaassa raossa mennä juu.
-SS-
-
Kun on korvantaustat vielä märät, eikä ole Varsinais-Suomen aitosavien kaltaisten maiden kanssa joutunut tekemisiin, ymmärrä näitä ongelmia.
-
Papat alkaa jormailemaan ja keulimaan 60-luvulla... ;D
-
Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.
Savessa on kylläkin maalajeista paras nostamaan vettä ja tuon sun lukemas voi kertoa jopa 50:llä niin ollaan lähellä totuutta ???
Ei tietenkään sillä että sillä 100m syvyydessä olevalla vedellä olisi enää mitään merkitystä lautastinttauksen kannalta...
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
-
En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä, minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.
Kyllä just aivan tuttua. 2006 2007 2010 2011 löytyyhän näitä. Vettä ei ojissa ei kaivoissa ei joessa ei järvessäkään. Voi siinä itse kukin viisastella muokkausretiiseistä, kun halkeamasta voi tähdätä melkeen salaojaan asti, et kyllä juuren on jo valmiiksi hyvä vapaassa raossa mennä juu.
-SS-
Tuossa tulee ongelmaksi se että vähäinen sade mikä tulee, menee suoraan salaojaan ja siitä pois kun sen pitäisi jäädä pellolle.
-
En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä, minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.
Kyllä just aivan tuttua. 2006 2007 2010 2011 löytyyhän näitä. Vettä ei ojissa ei kaivoissa ei joessa ei järvessäkään. Voi siinä itse kukin viisastella muokkausretiiseistä, kun halkeamasta voi tähdätä melkeen salaojaan asti, et kyllä juuren on jo valmiiksi hyvä vapaassa raossa mennä juu.
-SS-
Tuossa tulee ongelmaksi se että vähäinen sade mikä tulee, menee suoraan salaojaan ja siitä pois kun sen pitäisi jäädä pellolle.
Säätösalaojat on keksitty, ja niistä saa kait jotain tukeakin 8)
-
Eihän aloittaja tätä kynnön korvaajaksi hankikaan. Jos sitä olkea nyt on tavallista enemmän edesauttaa matalampikin muokkaus lahoamista talven aikana. Saviseudulla kevätkosteuden säilyttäminen on erityisen tärkeää. Ei savessa ole kummoistakaan kapilaarista veden nousua, kun pohjavesi painuu yli kahden metrin syvyyteenkesäkuussa.
Savessa on kylläkin maalajeista paras nostamaan vettä ja tuon sun lukemas voi kertoa jopa 50:llä niin ollaan lähellä totuutta ???
Ei tietenkään sillä että sillä 100m syvyydessä olevalla vedellä olisi enää mitään merkitystä lautastinttauksen kannalta...
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Näin... vuonna 1973 oli kuiva ja lämmin kesä. Elokuussa puintien jälkeen teimme salaojia Nurmijärven isolla aukealla sänkipellolle. Aika pian sinne auki kaivetun ojan pohjalle vesi herahti. Oli muuten kevyttä kaivettavaa Ukko-Maralle se oikea savi.
-
En sit tiedä, mitä nostaa.40 vuoden viljelijäkokemuksella, kun maassa on tuuman halkeamat ja vettä on satanut viimeksi huhtikuun alkupäivinä, minun pelloilla oraat ovat kärsineet juhannuksena veden puutteesta.
Kyllä just aivan tuttua. 2006 2007 2010 2011 löytyyhän näitä. Vettä ei ojissa ei kaivoissa ei joessa ei järvessäkään. Voi siinä itse kukin viisastella muokkausretiiseistä, kun halkeamasta voi tähdätä melkeen salaojaan asti, et kyllä juuren on jo valmiiksi hyvä vapaassa raossa mennä juu.
-SS-
Tuossa tulee ongelmaksi se että vähäinen sade mikä tulee, menee suoraan salaojaan ja siitä pois kun sen pitäisi jäädä pellolle.
Säätösalaojat on keksitty, ja niistä saa kait jotain tukeakin 8)
Kuivana kesänä ei saata olla säätöojituksesta hirveästi hyötyä kun haihtuminen on suurempaa kuin sadanta.
-
Savikkoo jos haluatte parantaa, niin yrittäkää saada jostain kuivikelantaa tai vanhoja jäte paaleja joita muokkaatte savikon sekaan.
-
Kyntö muutaman vuoden välein tekee hyvää. Olkea kertyy pintaan jos ei mitään tehdä.
Tuntuu kuitenkin siltä, että nämä vaihtoehtoiset viljelytekniikat eivät toimi, jos niihin ei sitoudu ehdottomasti ja pitkäaikaisesti, poikkeuksetkin kiistäen. Lähinnä tulevat näiden vuorollaan kokeiltavien menetelmien haittapuolet näkyviin, hyötyjen jäädessä piiloon.
Vaarallinen tie, tuo muokkauskone suorakylvökulttuurissa.
-SS-
On ihan tutkittu jutttu, esimerkiksi Koneviestin monivuotisen suorakylvökokeen yhteydessä, että pitkäaikaisen suorakylvön ja kevytmuokkauksen seurauksena pintamaahan rikastuu fosforia, ja olisi siis hyvä välillä sekoittaa maakerroksia kyntämällä tai syvällä kultivoinnilla/lautasäestyksellä.
Ihan omakohtaistakin kokemusta tästä rikastumisesta on, kun on lohko, jota oli jotain 15 vuotta peräkkäin kultivoitu, forforiluokka oli useammassakin aiemmassa maanäytetutkimuksessa korkea, ja sitten kyntö, maanäyte kynnetystä maasta, ja hups, forforiluokka putosikin välttävään.
-
Savikkoo jos haluatte parantaa, niin yrittäkää saada jostain kuivikelantaa tai vanhoja jäte paaleja joita muokkaatte savikon sekaan.
TUossa on jotain 15000 kg/ha yhteensä, kolmena peräkkäisenä vuotena rukiinpahnaa.
Yhden ohrakesän jälkeen taas kovaa tiilisavea, pahnat näkyvät
rusehtavana kerroksena tuossa.
(http://www.viistonninen.com/muut/Olkea.jpg)
-SS-
-
Hmm, tekisi mieli väittää että löysin vielä kyntäessä 3 vuotta vanhoja apilan/timotein tupsujakin...
...liian hyvin maatuu teilläpäin.
-
Ph liian matala jos ei maadu. Tästä on RAE hankeessa tutkimus tuloksia. Yllättäen ravinne päästöt on pienempiä karjatalous alueella kuin vilja suomessa. Tämä johtuu nurmen viljelystä. Nää suorakylvöt rikastuttaa pinta maata ja valumat syntyy siitä. Välillä pitäisi kyntää ihan reilusti että pintaan nousisi "raakaa" maata. Tai ajaa kultivaattorilla/lautasäkeellä/lautasmuokkaimella reiluun syvyyteen. Vähintään 15 senttiin ja siihen ei nämä nostolaite himmelit sovellu.
-
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Näinhän se on, mutta täydellistä täystuhoa savella saa odottaa aika helvetin pitkään.
Tällä palstalla saviseudun viljelijöiden itkut sään ym. tekijöiden aiheuttamista ongelmista näyttää kuitenkin hyvin koomiselta täältä pohjoisesta katsottuna.
Jos huhtikuussa on satanut viimeksi niin sekö näkyy vasta juhannuksena? No täällä se näkyy moreenimailla jo viikon sisään viimeisestä sadepisarasta. On käynyt silleenkin että kun toukokuussa ei satanut milliäkään vettä niin syksyllä piti kylvää kaikki kylvökset uusiksi (paitsi ne joita onnistui kastelemaan tarpeeksi) koska nurmi ei kasvanut.
Sitten nuo lammikkokuvat... ei jösses sentään kuinka pienestä jaksetaan olla huolissaan jos pari aaria vettä keskellä peltoa hetkellisesti on viemässä tilaa konkurssiin niin sitten joutaakin mennä.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
-
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
(http://static1.gamespot.com/uploads/original/1535/15354834/2722416-laughing-hysterically.gif)
-
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
(http://static1.gamespot.com/uploads/original/1535/15354834/2722416-laughing-hysterically.gif)
Onhanse takuulla senkun kerran oikein kunnolla märkänä sotkee, niin eihänsitä tarvi hetkeen aikaan edes viljellä. Koska eise kuitenkaan kasva mitään. Ni on sillai helppo tiäks ;D
-
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
(http://static1.gamespot.com/uploads/original/1535/15354834/2722416-laughing-hysterically.gif)
Onhanse takuulla senkun kerran oikein kunnolla märkänä sotkee, niin eihänsitä tarvi hetkeen aikaan edes viljellä. Koska eise kuitenkaan kasva mitään. Ni on sillai helppo tiäks ;D
;D
-
Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Näinhän se on, mutta täydellistä täystuhoa savella saa odottaa aika helvetin pitkään.
Tällä palstalla saviseudun viljelijöiden itkut sään ym. tekijöiden aiheuttamista ongelmista näyttää kuitenkin hyvin koomiselta täältä pohjoisesta katsottuna.
Jos huhtikuussa on satanut viimeksi niin sekö näkyy vasta juhannuksena? No täällä se näkyy moreenimailla jo viikon sisään viimeisestä sadepisarasta. On käynyt silleenkin että kun toukokuussa ei satanut milliäkään vettä niin syksyllä piti kylvää kaikki kylvökset uusiksi (paitsi ne joita onnistui kastelemaan tarpeeksi) koska nurmi ei kasvanut.
Sitten nuo lammikkokuvat... ei jösses sentään kuinka pienestä jaksetaan olla huolissaan jos pari aaria vettä keskellä peltoa hetkellisesti on viemässä tilaa konkurssiin niin sitten joutaakin mennä.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
Noh, totta on, että hyvärakenteinen maa , eli juuri tuo kyntöviilukuvan lohko, tuotti tarkalleen 3360 kg/ha Ryhti-kauraa, noin 4 ha:n lohko. Vuosi ei ole ihan varma, mutta 1993 on jäänyt mieleen. Sademäärät ovat kyllä almanakassa, jos kaivaisi joskus. Toukokuun 3. päivän ja heinäkuun 22. päivän välisenä aikana tuli 2,5 mm vettä ! Vappuna satoi, sen muistan, ja heinäkuun lopulla melkoisesti ukkosia. Elokuu oli taas tosikuiva. Salossakin sentään tuli parikymmentä milliä oraille. Kuuset kuivasivat ja koivut kellastuivat.
Ryhti puitiin jo elokuun alkupuolella :o , ja muistan puintikosteuden olleen meidän muistin mukaan ihan varastokuivaa. Kilot tietää, koska elukat oli juuri laitettu pois, eli myyntikuitista laskettiin. Samalla aukealla oli jotain muunmerkkistä lujakortista lyhyttä kauraa, hietarinteillä, kesällä näkyi päivä päivältä selvästi valkoiseksi muuttuva pelto, ylärinteestä alkaen, kun pohjavesi poistui maasta alarinteeseen. 1 kpl Junkkari 90 kärryn kuormaa kauroja tuli 10 ha:lta.
Siis pitkäkortisen viljalajikkeen kuivuudekesto tuli silloin nähdyksi perin pohjin.
Tuosta komiikasta, 2000-luvulla Metla, jolla ei ole tarvetta jääräpäisesti vakuuttaa ketään siitä, että ilmat eivät olisi muuttuneet sademäärien osalta, havainnoi, että Etelä-Suomen ja Viron kuusikot ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta keskiseen ja pohjoiseen Suomeen verrattuna, ja esim. 2003 kuusia alkoi kuolla kuivemmilla kasvupaikoilla, ja 2006 oli viikkoja, jolloin kasvu pysähtyi kokonaan kuivuusstressin vuoksi. Näitähän sitten ei ole tallattu auroilla eikä kyntöanturoilla, eli ilmojen haltijalle siis voi sen reklamaation heittää
Pohjoisen lumivarantoalueiden ihmiset eivät omalta osaltaan pysty tajuamaan sitä, että vaikka käytössä olisikin helppohoitoinen ja hyvin vettä pidättävä maalaji, niin kuivuus voi kestää kolmekin vuotta, niin kuin viimeisessä 2000-luvun pohjavesipumppaamoiden ehtymistilanteessa Salon seudulla.
-SS-
-
Millaisia on nuo halvimmat lautasmuokkarit, joissa lautasia on kahdella akselilla, leveyttä kolme metriä, nostolaitemalli, lautasten halkaisija 40-50 cm ja lautasten perässä jonkinlainen häkkärä, hintaa reilusti alle kymppitonni.
Ei viitsis mitään kallista ostaa, kun suorakylvössä olen, mut olishan tuosta lautasmuokkarista vähän apuja, kun sadot on suuria ja olkea tuppaa olemaan paljon, niin sais sitä vähän sekoitettua.
Ainakin Tempo ja Ares-merkkisiä edullisia ja yksinkertaisia malleja löytyy.
Kokemuksesta voin sanoa, että unohda koko juttu noitten halpojen osalta ja osta kunnollinen heti, itellä oli Heva ja se oli riittävän painava mennäkseen maahan saakka eli osta se painavin mitä löytyy. Jos nyt ostasin muokkaria, niin se olis varmaan Green Power, missä on piikit ja lautaset, tekee hyvän jäljen ainakin. Luin tuossa noita juttuja ja mielestäni se lajikkeen valinta on se, millä se sato saadaan, Itse kynnän keväällä viljalle Karkeita hiekkamaita ja hyvin riittää kosteus joka vuosi, hiekkamaille ainakin on turha kokeilla aikaisia lajikkeita. Jos joku ihmettelee keväistä kyntöä niin pääsee kylvöille pari viikkoa aikaisemmin joka vuosi.
-
Toisaalta vielä tuohon saven helppouteen palatakseni. Olishanse sillai luomu maana juolavehnän ja ehkä joidenkin muidenkin kesto rikkojen kannalta helpompi ku multasemmat maat. Muutta mutta EISE PER*ELE KASVA LUOMUSSA MITÄÄN >:( >:( Tai kasvaa jos on sian tai kanan paskoo hyvin tarjolla. Mutta muuten onkyllä haastava. Ei mulla silti ole savia ko joku 20ha. Mutta on siinä jo nähny mimmosia neon viljellä. Ja onsitte ihan sinisestä liejusta semmoseen betonia muistuttavaan kirjoa. Ja vielä hauskemmaksi asian tekee että lähes joka lohkolla on sitte toinen puoli sitä ruoppa kuraa. Siinä maalajien saumakohdassa onsitte ihana olla märkänä vuonna :'(
-
Toisaalta vielä tuohon saven helppouteen palatakseni. Olishanse sillai luomu maana juolavehnän ja ehkä joidenkin muidenkin kesto rikkojen kannalta helpompi ku multasemmat maat. Muutta mutta EISE PER*ELE KASVA LUOMUSSA MITÄÄN >:( >:( Tai kasvaa jos on sian tai kanan paskoo hyvin tarjolla. Mutta muuten onkyllä haastava. Ei mulla silti ole savia ko joku 20ha. Mutta on siinä jo nähny mimmosia neon viljellä. Ja onsitte ihan sinisestä liejusta semmoseen betonia muistuttavaan kirjoa. Ja vielä hauskemmaksi asian tekee että lähes joka lohkolla on sitte toinen puoli sitä ruoppa kuraa. Siinä maalajien saumakohdassa onsitte ihana olla märkänä vuonna :'(
Laita savet tuottamaan ja rupia tiilitehtailijaksi ;D
-
Toisaalta vielä tuohon saven helppouteen palatakseni. Olishanse sillai luomu maana juolavehnän ja ehkä joidenkin muidenkin kesto rikkojen kannalta helpompi ku multasemmat maat. Muutta mutta EISE PER*ELE KASVA LUOMUSSA MITÄÄN >:( >:( Tai kasvaa jos on sian tai kanan paskoo hyvin tarjolla. Mutta muuten onkyllä haastava. Ei mulla silti ole savia ko joku 20ha. Mutta on siinä jo nähny mimmosia neon viljellä. Ja onsitte ihan sinisestä liejusta semmoseen betonia muistuttavaan kirjoa. Ja vielä hauskemmaksi asian tekee että lähes joka lohkolla on sitte toinen puoli sitä ruoppa kuraa. Siinä maalajien saumakohdassa onsitte ihana olla märkänä vuonna :'(
Laita savet tuottamaan ja rupia tiilitehtailijaksi ;D
Tai tekee agronettiläisistä figuureja ;D
-
No, mitäs se vanha kunnon Hankmo tekee? Sekoittaa kyllä vahvankin oljen, kun laittaa kunnon porakiven keskipankolle painoksi. Ei oo hinnalla pilattu ratkaisu ;).
-
Tai tekee agronettiläisistä figuureja ;D
(http://www.naamiaisasu.fi/WebRoot/vilkas03/Shops/20120530-11092-114040-1/5046/0712/5A94/E841/724E/0A28/1009/42D9/RS2070_05114_002E_1-lpr.JPG)
Onko näkönen..?
-
No, mitäs se vanha kunnon Hankmo tekee? Sekoittaa kyllä vahvankin oljen, kun laittaa kunnon porakiven keskipankolle painoksi. Ei oo hinnalla pilattu ratkaisu ;).
Pitäis olla semmonen pitkäveittinen järeämpi malli. Sellainen normaali jäykkä kolmemetrinen tukehtuu isoon olkimäärään, vaikka olis reilumminkin painoa päällä.
-
Toisaalta vielä tuohon saven helppouteen palatakseni. Olishanse sillai luomu maana juolavehnän ja ehkä joidenkin muidenkin kesto rikkojen kannalta helpompi ku multasemmat maat. Muutta mutta EISE PER*ELE KASVA LUOMUSSA MITÄÄN >:( >:( Tai kasvaa jos on sian tai kanan paskoo hyvin tarjolla. Mutta muuten onkyllä haastava. Ei mulla silti ole savia ko joku 20ha. Mutta on siinä jo nähny mimmosia neon viljellä. Ja onsitte ihan sinisestä liejusta semmoseen betonia muistuttavaan kirjoa. Ja vielä hauskemmaksi asian tekee että lähes joka lohkolla on sitte toinen puoli sitä ruoppa kuraa. Siinä maalajien saumakohdassa onsitte ihana olla märkänä vuonna :'(
Laita savet tuottamaan ja rupia tiilitehtailijaksi ;D
Tai tekee agronettiläisistä figuureja ;D
Nii i joo mutta minen mistään karvasista äijistä viitti tehä >:( Eikä tuo np kaan ole lähettäny mitään kuvia mistä vois mallintaa :P
-
Onhanse takuulla senkun kerran oikein kunnolla märkänä sotkee, niin eihänsitä tarvi hetkeen aikaan edes viljellä. Koska eise kuitenkaan kasva mitään. Ni on sillai helppo tiäks ;D
Ei sellaista maalajia taida ollakkaan mitä kannattaisi märkänä sotkea. Tiedostan kyllä että savi on erityisen tarkka siitä ajankohdasta milloin siellä kannattaa touhuta.
Helppoudella tarkoitan sitä, että savi on luonnostaan ravinnerikasta ja kuitenkin kohtuullisen hyvin säätilanvaihteluita kestävää maata, eikä siinä ainakaan näillä seuduilla liiemmin kiviä ole. Ne railotkin edelleenkin nostaa ph:ta eli säästää (valmiiksi alhaisissa) kalkituskustannuksissakin jolloin kuivuudessakin on edes jotain positiivistä.
Savellekkin pitää vaan muistaa tarjota sitä kakkaa ja nurmeakin välillä eikä pelkkää lunta ja viljaa.
Ja meillä on sitten aikalailla jokaista maatalouden maalajitaulukosta löytyvää tyyppiä pelloilla.