Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Nuorisäntä - 11.10.15 - klo:18:48
-
Tervehdys arvon kolleegat. Tämän syksyn puinnit alkaa olla paketissa ja on hyvä aika alkaa miettimään millä satoa korjataan ensi syksynä.
Tähän mennessä talossa on ollut kaksi konetta, kummatkin edustavat vuosimallia 1991, ykköskoneena on ollut Nyykkärin TX30, johon on saannut tehdä remonttia enemän kuin tarpeeksi ja kahdeksan vuotta sitten kakkoskoneeksi hankittu Sampo 2050. Kuivaus kapasiteettia on 460hl.
Nyt olisi tarkoitus siirtyä käyttämään yhtä "parempaa" konetta. Tällä hetkellä mietinnässä on Claas Tucano 320 tai JD CWS 1470. Kiinostaisi kovasti kuulla käytännön kokemuksia kyseisistä laitteista ja millaisia pinta-aloja isännät näillä koneilla korjailee. Meillä viljelyksessä 140 ha, pelloilta korjataan muutakin kuin rikkaruohoja ja akanoita vehnän ja rukiin muodossa pääasiassa. Tarpeen mukaan autellaan myös naapureita, tänä vuonna tuli korjattua 30 hehtaaria muiden viljoja, joten onko kyseiset koneet mielestänne ylimitoitettuja kyseisille aloille?
-
Tommosella TX:llä pelkästään saman verran.
-
jos on rahaa osta pois ite tepastelin 600t viljaa pois pikku nyykkärillä puolet menis lisää
-
menee tuommonen ala sampo roosenlevin c6 tai c8 helposti..
-
Pysy kaukana brasilialaisista jontikoista. Melko pehmoisia vehkeitä, eikä niitä enää edes tuoda Eurooppaan kiitos ilmastonsuojelun.
Tuksu on ihan ok peli, joskin tuo 320 liian leveällä pöydällä (540) voi olla hiukan tehottoman oloinen.
-
Tuolle Tucanolle helppoa kauraa ko. ala. Luulis olevan tuolle teeäksällekin, vai onko remppaa niin paljon?
-
Kyllähän sadon korjaa vaikka käsineen jos aloittaa kesäkuun lopulla ja lopettaa joulukuussa, mutta kun pyritään korjaamaan myöhäistä myllyvehnää talteen parhaana mahdollisena ajankohtana ja parhaalla mahdollisella kelillä, olisi puimisen myös oltava jouhevaa. Nyykkärissä ollut viimevuosina ongelmia mm. Jäähdytyksessä, pöydässä, seulastolla, kolakuljettimessa. Tänä vuonna kone seisoi koko syysviljojen puinnin koska pöydästä meni syöttöruuvin kytkin. Kevätvehniä kerettiin puida parikymppiä kun seulasto meni purkuun. Tunteja taisi kertyä koko kautena parikymmentä.. Yksi vaihtoehto olisi myös 240 avero, mutta hinnat taitaa olla aika lähellä tuota pikku Tucanoa?
-
Onko se myöhäisen myllyvehnän hinta niin paljon parempi että sen vuoksi joutuu uhrata kamalasti euroja? 2045 sampollakin pitäis puida tuommoisia aloja helposti ja puidaankin...
-
Onko se myöhäisen myllyvehnän hinta niin paljon parempi että sen vuoksi joutuu uhrata kamalasti euroja? 2045 sampollakin pitäis puida tuommoisia aloja helposti ja puidaankin...
Ei tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa tilanne toivottavasti normalisoituu. Itsellä ainakin investoinnit on suunniteltu vähän pitemmän tähtäimen mukaan.
-
Onhan noilla tietty ikää, mutta ei kait claysonissa voi vikaa olla, kait? Sampo nyt on aina kappaleina, sen mäkin tiedän - mutta sampo on korjattu siinä vaiheessa kun osat on vasta jossain matkalla tohon toiseen merkkiin, arvokkaitakin osat taitaa olla?
Mutta puintiprosessin tehokkuuteen olis syytä kyllä monella kiinnittää huomiota. Hyvä kärrymies, hyvä puintisuunnitelma niin kyllä melkoisen pienelläkin koneella nappaa sen reilun 10 hehtaaria päivässä, ja eihän tolla laskien sulla tule kuin hädintuskin kahden viikon päivät puinteja? Jos haluaa mukavuutta ja jotain jatketta niin se on asia erikseen, puhtaasti euroilla ajatelteltuna joku pienin Sampo tahi vastaava olis kait likimain oikea ratkaisu?
Niin, siitä puintitekniikasta - ajetaan puima pellolle, käydään kiertämään lohkoa ympäri; jos lohko on niin iso, ettei säiliöllä pääse ympäri (tämä kait lähtöoletus), kärrymies seuraa puimamiestä kunnes säiliö täyttyy, puimamies ajaa tyhjennyspaikan (jos oikein kiire niin ottaa vaan eri linjan, ja kärrymies ajaa torven alle). Näin jatketaan kunnes lohko on avattu.
Jos tyhjennetään vauhdista niin jatko lienee suoraviivaista, ei tarvinne ohjeistaa. Jos tyhjennetään paikallaan niin silloin kärrymiehen kannatta ajaa päinvastaiseen suuntaan kuin puimamies, ja päivystää aina jotakuinkin oikealla paikalla - kun puimurin torvi kääntyy niin ajetaan salamana torven alle. Lähtökohta on se, että puimuria ei koskaan ajeta irti laihosta - tehoa tulee helposti lisää, joskus vähän mittailinkin asiaa, ja päivässä päästiin helposti 15% pidemmälle. Kun tota ajotekniikkaa hiukan aikaa harjoitellaan yhdessä niin hetken kuluttua homma toimii todella saumattomasti, mitään ylimääräisiä puhelinturinointeja ei tarvita. Ja se kait on itsestäänselvyys, että puimamiehen puhelin on äänettömällä... puimamies soittaa jos on asiaa, kukaan ei häiritse puimamiestä - jos on jotain asiaa se hoidetaan kärrymiehen kautta tyhjennyksen aikana.
-
Lähtökohta on se, että puimuria ei koskaan ajeta irti laihosta - tehoa tulee helposti lisää, joskus vähän mittailinkin asiaa, ja päivässä päästiin helposti 15% pidemmälle. Kun tota ajotekniikkaa hiukan aikaa harjoitellaan yhdessä niin hetken kuluttua homma toimii todella saumattomasti, mitään ylimääräisiä puhelinturinointeja ei tarvita. Ja se kait on itsestäänselvyys, että puimamiehen puhelin on äänettömällä... puimamies soittaa jos on asiaa, kukaan ei häiritse puimamiestä - jos on jotain asiaa se hoidetaan kärrymiehen kautta tyhjennyksen aikana.
Varmasti noin, mutta rinnalla tyhjentäen kostealla viljalla ja isolla satotasolla tehoa tulee lisää todella reippasti, 30% vähintään. Kun se säiliö täyttyy isolla pellolla hetkessä, ja tyhjenee hitaammin kuin kuiva vilja.
Yhteyden pitoon VHF, lälläri tai vastaava.
Puimamieshän on kokoajan puhelimessa, sitä varten on händsfree ja kaverit, joista osa samoissa hommissa :)
-
vähän on suttaamisongelmia kohlimilta ollu monella muullakin ton tucanon kans. ite ajoin tolla parisataa tänä syksynä melko ongelmitta. jos pääsis normaaliin aikaa alottaan ni kolmesataa menee jos paikat vetää. 15 hehtaarin päivä on aika perus ja muuten kone on kyllä hieno ajaa.
tulee kallista myllyvehnää ku isolla puimurilla ehtii viä viikkoo liian aikasin niitten kimppuun. tucanoista osta samantien kakskelallinen. joku käytetty ureaton 430 tai sit tää uusi 420. jontikan saat unohtaa. tässä on kylällä jontikan suurin kohlinkone ja tapellessa meni tää syksy.
viiskohliminen siinä mielessä perusteltu, että luulisin pitävän arvonsa paremmin parinkymmenen vuoden päähän. sillon on 4kohlimiset koeruutuhommissa.
-
Tervehdys arvon kolleegat. Tämän syksyn puinnit alkaa olla paketissa ja on hyvä aika alkaa miettimään millä satoa korjataan ensi syksynä.
Tähän mennessä talossa on ollut kaksi konetta, kummatkin edustavat vuosimallia 1991, ykköskoneena on ollut Nyykkärin TX30, johon on saannut tehdä remonttia enemän kuin tarpeeksi ja kahdeksan vuotta sitten kakkoskoneeksi hankittu Sampo 2050. Kuivaus kapasiteettia on 460hl.
Nyt olisi tarkoitus siirtyä käyttämään yhtä "parempaa" konetta. Tällä hetkellä mietinnässä on Claas Tucano 320 tai JD CWS 1470. Kiinostaisi kovasti kuulla käytännön kokemuksia kyseisistä laitteista ja millaisia pinta-aloja isännät näillä koneilla korjailee. Meillä viljelyksessä 140 ha, pelloilta korjataan muutakin kuin rikkaruohoja ja akanoita vehnän ja rukiin muodossa pääasiassa. Tarpeen mukaan autellaan myös naapureita, tänä vuonna tuli korjattua 30 hehtaaria muiden viljoja, joten onko kyseiset koneet mielestänne ylimitoitettuja kyseisille aloille?
On.
-
Lähtökohta on se, että puimuria ei koskaan ajeta irti laihosta - tehoa tulee helposti lisää, joskus vähän mittailinkin asiaa, ja päivässä päästiin helposti 15% pidemmälle. Kun tota ajotekniikkaa hiukan aikaa harjoitellaan yhdessä niin hetken kuluttua homma toimii todella saumattomasti, mitään ylimääräisiä puhelinturinointeja ei tarvita. Ja se kait on itsestäänselvyys, että puimamiehen puhelin on äänettömällä... puimamies soittaa jos on asiaa, kukaan ei häiritse puimamiestä - jos on jotain asiaa se hoidetaan kärrymiehen kautta tyhjennyksen aikana.
Varmasti noin, mutta rinnalla tyhjentäen kostealla viljalla ja isolla satotasolla tehoa tulee lisää todella reippasti, 30% vähintään. Kun se säiliö täyttyy isolla pellolla hetkessä, ja tyhjenee hitaammin kuin kuiva vilja.
Yhteyden pitoon VHF, lälläri tai vastaava.
Puimamieshän on kokoajan puhelimessa, sitä varten on händsfree ja kaverit, joista osa samoissa hommissa :)
Joo, no paremmissa cabiineissa onnistuu juttelu häiriöttä - ja miksei hyvälaatuisella hf:llä meluisemmassakin. Mä aina kuitenkin hukkaan noi hf kilkkeet johonkin tai syötän ne vahingossa kuivuriin.
Ja sit tietenkin tota porilaista on kuunneltava herkällä korvalla, että osaa pysäyttää ennen suurempaa kolinaa....
-
IH flow-axial on tehokkain ja kestävin.
-
Ja sit tietenkin tota porilaista on kuunneltava herkällä korvalla, että osaa pysäyttää ennen suurempaa kolinaa....
... :D
-
Mielestäni puimuri ei oikeastaan koskaan ole liian suuri. Asiaa kannattaa mielummin tarkastella sieltä lompakon rajoitteista, liiasta puintitehosta ei ole koskaan haittaakaan. Aina saa paremmin jätettyä aamupäivän kosteudet peltoon. Jos ajatus oli hankkia uusi pikkusampo, niin sillä rahalla saa kyllä aika mukavan lexionin uitettua. Iso käytetty puimuri haukkaa tuon esitetyn alan niin äkkiä, ettei siinä enää juuri kulu, pienellä laitolla saa ikuisen koneen.
Täällä ehdotettu pikkusampo loppuu matkalla moneenotteeseen ja vaihtoväli on lyhyt. Lopputuloksena on stressaavat syksyt ja kallista puintia. Tämä toki siitä näkökulmasta, ettei tuota työvoimaa oikeasti ole ihan jokapaikkaan venyttää. Jos tilalla työskentelee se 7 veljestä niin tottakai homman voi tehdä toisinkin. Pieni puintireservi vaan auttaa niinä vuosina, kun homma päistää.
Enkä tarkoita että sampon tilalle kannattaa tuolla varjolla ostaa uusi 100 000e kalliimpi kone. Mutta tuolla ehdotetun pikkusampon hinnalla saa isohkon käytetyn. Puimurin tapauksessa on ihan sama ostaako sen tampereelta vai saksa-englanti suunnalta. Sitä kun ei viikoittain tarvitse uusia ;)
Samalla hiljentyvä uusien myynti voisi noita älyttömäksi paisuneita uusien hintoja vähän kohtuullistaa. Koneagrian hintoja kun katsoo, niin uudella tucanolla ei enää ehdi ajamaan niitä aloja joita hintalappu vaatisi.
-
Lyhyt puintikausi verrattuna Eurooppaan rajoittaa kotimaassa ajotuntien kertymistä.
-
ykköskoneena on ollut Nyykkärin TX30, johon on saannut tehdä remonttia enemän kuin tarpeeksi
Mitäs remontteja tuohon on pitänyt tehdä? Eikös tuon pitäisi olla ns. luodinkestävä. Vai onko siinä jo useampi tuhat tuntia mittarissa?
-
Ottaa urakoitsijan, eli naapurin täpisijän puimaan... :-X
-
IH flow-axial on tehokkain ja kestävin.
Olen samaa mieltä tämän ensimmäisen syksyn kokemuksella koneesta. Tehopuimuri ja edullinen.
-
Uuden omakotitalon kokoisen puimurin arvon alenema on noin kymppitonni per vuosi, ensimmäiset kymmenen vuoden aikana. Tolla kymppitonnilla puittaa 100-hehtaaria vieraalla ilman muita kuluja ja riskejä. Vanhan prutkun hinta pysyy samana tai peräti nousee koko ajan :D
-
Uuden omakotitalon kokoisen puimurin arvon alenema on noin kymppitonni per vuosi, ensimmäiset kymmenen vuoden aikana. Tolla kymppitonnilla puittaa 100-hehtaaria vieraalla ilman muita kuluja ja riskejä. Vanhan prutkun hinta pysyy samana tai peräti nousee koko ajan :D
Jos ei tarkoitus ole sitä vaihtaa tai myydä 10 vuoden päästä niin ei sitä ole pakko noin laskea. Tietysti tuossa seisovalle pääomalle tarvitsee laskea tuotto tai hinta.
100 ha:n vuosittaisella ajolla ison tehokoneen pitäisi kestää ainakin 30 vuotta hyvin pidettynä. Tuntehajan nuo kestävät eri malliin. 4000 - 7000 h ajettuina niitä myydään vielä ihan käyttöön.
Vaikka tuossa olisi vajaa 3500 moottorituntia ajettu Case. Varmaan jotain remppaa tarvitsee tehdä mutta yleisilme on yllättävän hyvä. Jos varaa talviajan omatoimiremppaan vaikka kymppitonnin niin luulen että tuolla päästelisi jyviä irti vielä vallan mahdottomasti. No renkaat voi olla meille pienet ja jotain mutta pikaisena esimerkkinä (oli eka mikä vastaan osui). Täällä saman verran ajettu 2045 (anteeksi porilaiset) on sen oloinen että eipä pahemmin herätä enää kiinnostusta ainakaan allekirjoittaneessa.
http://www.mascus.com/agriculture/used-combine-harvesters/case-ih-1660-axial-flow/5t5s8q7g.html
Jos se uutena hankittu sattuu vaikka palamaan 10-vuotiaana niin sitten saattaa kyllä vakuutuskorvauksen pienuus harmittaa.
-
Kyllä täällä rapakoilla pitää olla Tucano..
Todelliset viljelijät pui euroopassa
vanhoilla V8 Fergussoneilla.
https://www.youtube.com/watch?v=dbCWjx2mbxY
-
Miksi Massikka poistui Suomen markkimoilta?
-
vähän on suttaamisongelmia kohlimilta ollu monella muullakin ton tucanon kans. ite ajoin tolla parisataa tänä syksynä melko ongelmitta. jos pääsis normaaliin aikaa alottaan ni kolmesataa menee jos paikat vetää. 15 hehtaarin päivä on aika perus ja muuten kone on kyllä hieno ajaa.
tulee kallista myllyvehnää ku isolla puimurilla ehtii viä viikkoo liian aikasin niitten kimppuun. tucanoista osta samantien kakskelallinen. joku käytetty ureaton 430 tai sit tää uusi 420. jontikan saat unohtaa. tässä on kylällä jontikan suurin kohlinkone ja tapellessa meni tää syksy.
viiskohliminen siinä mielessä perusteltu, että luulisin pitävän arvonsa paremmin parinkymmenen vuoden päähän. sillon on 4kohlimiset koeruutuhommissa.
Liikkuvaa kuvaa eroja selventämään...
320...
http://www.serbia.claas.com/products/combine-harvesters/tucano-400-300-lrc/threshing-system/threshing-mechanism
Ja 400-sarjalaiset... Kaverille kovasti myyjä väitti ettei oo eroa käytännössä. Aika paljonkin mun mielestä ja siksipä aikoinaan ajatellutkaan ilman etukelaa.
http://www.serbia.claas.com/products/combine-harvesters/tucano-400-300-lrc/threshing-system/aps-threshing-system
Samaa mieltä ku muutkin, iso käytetty hakkaa mennen tulleen pienen uuden. Toki puintiolosuhteilla iso merkitys, isonkin tehot katoaa tilkuilla, nimimerkillä MOT. :-[
-
Minä etsisin uudella ohjaamolla olevan Megan tai vastaavan ikäisen/kokoisen Nyykkärin tuolle alalle.
Uusien hinnat sen verran korkeita, että tuskin 160 Averoa suurempaa malttaisin laittaa, koska kyllähän silläkin tuon alan pui.
Itse pari vuotta sitten vastaavassa tilanteessa päädyin ostamaan kaverin kanssa kimppakoneeksi käytetyn 400-sarjan Tucanon, jolla puidaan vuosittain reilu 300ha. Lisäksi urakoitsijoita on käytetty kiireapuna tarpeen tullen. Tyytyväisiä ollaan oltu, kun toinen vaihtoehto olisi ollut molemmille oma pikkupuimuri.
-
Scanialla http://metalfor.com.ar/en/project/axial-max-1475/ (http://metalfor.com.ar/en/project/axial-max-1475/)
-
Onhan noilla tietty ikää, mutta ei kait claysonissa voi vikaa olla, kait? Sampo nyt on aina kappaleina, sen mäkin tiedän - mutta sampo on korjattu siinä vaiheessa kun osat on vasta jossain matkalla tohon toiseen merkkiin, arvokkaitakin osat taitaa olla?
Mutta puintiprosessin tehokkuuteen olis syytä kyllä monella kiinnittää huomiota. Hyvä kärrymies, hyvä puintisuunnitelma niin kyllä melkoisen pienelläkin koneella nappaa sen reilun 10 hehtaaria päivässä, ja eihän tolla laskien sulla tule kuin hädintuskin kahden viikon päivät puinteja? Jos haluaa mukavuutta ja jotain jatketta niin se on asia erikseen, puhtaasti euroilla ajatelteltuna joku pienin Sampo tahi vastaava olis kait likimain oikea ratkaisu?
Niin, siitä puintitekniikasta - ajetaan puima pellolle, käydään kiertämään lohkoa ympäri; jos lohko on niin iso, ettei säiliöllä pääse ympäri (tämä kait lähtöoletus), kärrymies seuraa puimamiestä kunnes säiliö täyttyy, puimamies ajaa tyhjennyspaikan (jos oikein kiire niin ottaa vaan eri linjan, ja kärrymies ajaa torven alle). Näin jatketaan kunnes lohko on avattu.
Jos tyhjennetään vauhdista niin jatko lienee suoraviivaista, ei tarvinne ohjeistaa. Jos tyhjennetään paikallaan niin silloin kärrymiehen kannatta ajaa päinvastaiseen suuntaan kuin puimamies, ja päivystää aina jotakuinkin oikealla paikalla - kun puimurin torvi kääntyy niin ajetaan salamana torven alle. Lähtökohta on se, että puimuria ei koskaan ajeta irti laihosta - tehoa tulee helposti lisää, joskus vähän mittailinkin asiaa, ja päivässä päästiin helposti 15% pidemmälle. Kun tota ajotekniikkaa hiukan aikaa harjoitellaan yhdessä niin hetken kuluttua homma toimii todella saumattomasti, mitään ylimääräisiä puhelinturinointeja ei tarvita. Ja se kait on itsestäänselvyys, että puimamiehen puhelin on äänettömällä... puimamies soittaa jos on asiaa, kukaan ei häiritse puimamiestä - jos on jotain asiaa se hoidetaan kärrymiehen kautta tyhjennyksen aikana.
Onhan tehokkaita tapoja tappuroida pienilläkin koneilla mutta kysymys kuuluukin että kuka viittii touhuta jollain sampo 500:sella 300 ha syksyssä vaikka se on ihan mahdollista jos viljan jatkokuljetus sujuu.
-
Kyllä 300 ha puintiin tarvitaan useampi 500 Sampo.
-
Kyllä 300 ha puintiin tarvitaan useampi 500 Sampo.
Kai silläkin nyt ajaa vaikka 6 ha päivä --> 50 päivää...
Teoriassa saattaisi melkein onnistua jos kasvilajivalikoiman saa levitettyä syysviljoista ja kuminasta myöhäisimpiin mahdollisiin.. heinäkuun lopusta näihin päiviin.
Käytännössä saattaisi vähän alkaa ahdistaa :-
Enpä ole koskaan 500:sta ajanut. Sampo 40 olen joskus nuorempana tyypännyt.
-
Laskelmissa pitää huomioida se, jos kolmee Sampo 500 pitää ajokunnossa, niin vähintään yksi on remontissa. Ja liikkeellä olevista on just hajoamassa jähyttäjän siipien laakerit ja viettopinta vetää viimeisiään.Muutama laakeri joka 10 hehtaarin jälkeen. Jne, jne, jne.
-
Onko se myöhäisen myllyvehnän hinta niin paljon parempi että sen vuoksi joutuu uhrata kamalasti euroja? 2045 sampollakin pitäis puida tuommoisia aloja helposti ja puidaankin...
Ei tällä hetkellä, mutta tulevaisuudessa tilanne toivottavasti normalisoituu. Itsellä ainakin investoinnit on suunniteltu vähän pitemmän tähtäimen mukaan.
Valoa tunnelin päässä -höpinät kannattaa unohtaa, nykyinen viljan hintataso on suomen normaali taso, joitain hintapiikkejä saattaa joskus tulla, mut viljanviljelyn investoinnit kannattaa laskea nykyisellä hintatasolla. Ukraina ja Venäjä tuottaa halpaa myllyvehnää maailmanmarkkinoille tulevaisuudessa yhä enemmän.
Rehuviljojen kotimainen käyttö tulee laskemaan, eikä sitä ylijäämää pysty ulos viemään kuin pilkkahinnalla.
Kasvattakaa öljykasveja.
Viljanviljelyyn ja viljelykoneisiin investoiminen on suomessa hullujen hommaa.
-
Valoa tunnelin päässä -höpinät kannattaa unohtaa, nykyinen viljan hintataso on suomen normaali taso, joitain hintapiikkejä saattaa joskus tulla, mut viljanviljelyn investoinnit kannattaa laskea nykyisellä hintatasolla. Ukraina ja Venäjä tuottaa halpaa myllyvehnää maailmanmarkkinoille tulevaisuudessa yhä enemmän.
Rehuviljojen kotimainen käyttö tulee laskemaan, eikä sitä ylijäämää pysty ulos viemään kuin pilkkahinnalla.
Kasvattakaa öljykasveja.
Viljanviljelyyn ja viljelykoneisiin investoiminen on suomessa hullujen hommaa.
Tässä saattaa olla totuuden siemen - valitettavasti. Paljon riippuu siitä miten maailma makaa.
Syysöljykasvit ovat yksi vaihtoehto, kevätversiot eivät ole oikein vakuuttaneet ainakaan allekirjoittanutta. Siksi niistä luovuinkin, riittävän monta uusintakylvöä ja ruiskutusta ja sitten tonni per hehtaari satoa. Vaan niinhän se menee että öljykasveissakaan keskisatomme ei tule olemaan kilpailukykyinen noiden varsinaisten maatalousmaiden kanssa.
Onhan näitä muitakin haastavia: kumina, kuituhamppu, tattari, pellavat, biomassat, hevosheinät.. rukiilla taidetaan mennä juuri omavaraisuudessa tällä hetkellä.
Luomuun kun siirtyy niin ylituotanto vähenee.
Paras on kuitekin hyväpalkkainen mutta vähätöinen poliittinen virka jolla voi ylläpitää harrasteita.
-
Liikkuvaa kuvaa eroja selventämään...
320...
http://www.serbia.claas.com/products/combine-harvesters/tucano-400-300-lrc/threshing-system/threshing-mechanism
"The hydraulic overload protection also protects the conventional threshing system from damage by foreign bodies and blockages."
:-X OMG! Tuo ei voi tarkoittaa ulkomaalaisten kehoja? Eihän?
-
http://yle.fi/uutiset/puimurivalmistaja_jalleen_vaikeuksissa__laajat_lomautukset_ja_henkilostovahennyksia/8383871
en ainakaan tuon valmistajan koneisiin pidemmän päälle luottaisi,varaosaa ym.kilkettä tuskin löytyy jos pulju kaatuu.
-
http://yle.fi/uutiset/puimurivalmistaja_jalleen_vaikeuksissa__laajat_lomautukset_ja_henkilostovahennyksia/8383871
en ainakaan tuon valmistajan koneisiin pidemmän päälle luottaisi,varaosaa ym.kilkettä tuskin löytyy jos pulju kaatuu.
Peltiosat voi taitella ite ja kaverin sorvissa tehdä loput.
-
http://yle.fi/uutiset/puimurivalmistaja_jalleen_vaikeuksissa__laajat_lomautukset_ja_henkilostovahennyksia/8383871
en ainakaan tuon valmistajan koneisiin pidemmän päälle luottaisi,varaosaa ym.kilkettä tuskin löytyy jos pulju kaatuu.
Sampolla on niin laaja konekanta, että taatusti löytyy kiinnostusta jollain Pohjanmaan miesten pajalla tehdä varaosia. Juurikin koneiden yksinkertaisuus mahdollistaa vaihtoehtoisten varaosien tekemisen. Uskon kyllä Sampon selviävän tästä notkahduksesta kuivin jaloin 8)
Sen sijaan voitaisiin keskustella muiden merkkien varaosien saatavuudesta ??? Tarinat tältä syksyltä olleet taas mielenkiintoisia. Konekeskosta ei mitään apua Claassin kanssa. Isäntä joutui käymään naapurimaakunnassa kaupan pihassa purkamassa puoli seulastoa uudesta koneesta, että sai omansa toimimaan.
Agritekki taas luulee, että jussit maksavat 2000e jostain olka-akselin laakerista. Pohjanmaan miesten Viron tekele lähti 600e:lla jne.
Se siitä varaosien saatavuudesta.. ;D
-
http://yle.fi/uutiset/puimurivalmistaja_jalleen_vaikeuksissa__laajat_lomautukset_ja_henkilostovahennyksia/8383871
en ainakaan tuon valmistajan koneisiin pidemmän päälle luottaisi,varaosaa ym.kilkettä tuskin löytyy jos pulju kaatuu.
Sampolla on niin laaja konekanta, että taatusti löytyy kiinnostusta jollain Pohjanmaan miesten pajalla tehdä varaosia. Juurikin koneiden yksinkertaisuus mahdollistaa vaihtoehtoisten varaosien tekemisen. Uskon kyllä Sampon selviävän tästä notkahduksesta kuivin jaloin 8)
Sen sijaan voitaisiin keskustella muiden merkkien varaosien saatavuudesta ??? Tarinat tältä syksyltä olleet taas mielenkiintoisia. Konekeskosta ei mitään apua Claassin kanssa. Isäntä joutui käymään naapurimaakunnassa kaupan pihassa purkamassa puoli seulastoa uudesta koneesta, että sai omansa toimimaan.
Agritekki taas luulee, että jussit maksavat 2000e jostain olka-akselin laakerista. Pohjanmaan miesten Viron tekele lähti 600e:lla jne.
Se siitä varaosien saatavuudesta.. ;D
Eihän niihin muihin pitäny osia tarvitakaan :o
-
Tuossapa ajavat vuodesta toiseen tuollaista alaa (n.170 ha) 8030 Claysonilla jossa 10" pöytä. Hyvinpä aina saavat puitua. Ohraa, kauraa,vehnää ja rypsiä/rapsia.