Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Koeman - 29.08.15 - klo:07:32
-
Pohjois-Amerikkalaisia tutkimuksia lukiessa tulee usein vastaan eri kasvilajien kohdalla arvo paunaa maitoa eekkeriltä. Siinä on ilmeisesti laskettu kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon perusteella eekkerin laskennallinen tuotospotentiaali. Laskeeko näitä joku Suomessa?. Täällä kun peltohehtaari maksaa 15000 ja vuokrat on siellä 700+ niin tuo luku olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka eri vilja/palkokasvilajit kokoviljasäilörehuna tuottaa? Mikä ero kahden ja kolmen korjuun välillä nurmissa? Kuinka apilan osuus vaikuttaa tähän?
-
Pohjois-Amerikkalaisia tutkimuksia lukiessa tulee usein vastaan eri kasvilajien kohdalla arvo paunaa maitoa eekkeriltä. Siinä on ilmeisesti laskettu kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon perusteella eekkerin laskennallinen tuotospotentiaali. Laskeeko näitä joku Suomessa?. Täällä kun peltohehtaari maksaa 15000 ja vuokrat on siellä 700+ niin tuo luku olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka eri vilja/palkokasvilajit kokoviljasäilörehuna tuottaa? Mikä ero kahden ja kolmen korjuun välillä nurmissa? Kuinka apilan osuus vaikuttaa tähän?
Säilörehussa kait ei suurta eroa 2 ja 3 korjuun taktiikassa ole kuiva-ainesadossa Suomessa. Sulavuudessa voi se ero tulla. Apila tahtoo ottaa itseensä jo 2 korjuun taktiikassa.
-
Ja erttäin suuri merkitys tuottaako väkirehu komponentteja itse tarvittavaan pinta-alaan.
-
Pohjois-Amerikkalaisia tutkimuksia lukiessa tulee usein vastaan eri kasvilajien kohdalla arvo paunaa maitoa eekkeriltä. Siinä on ilmeisesti laskettu kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon perusteella eekkerin laskennallinen tuotospotentiaali. Laskeeko näitä joku Suomessa?. Täällä kun peltohehtaari maksaa 15000 ja vuokrat on siellä 700+ niin tuo luku olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka eri vilja/palkokasvilajit kokoviljasäilörehuna tuottaa? Mikä ero kahden ja kolmen korjuun välillä nurmissa? Kuinka apilan osuus vaikuttaa tähän?
Erittäin mielenkiintoista.
Kyl tuota pystyy laskemaan vaikka KarjaKompassilla. Siis sen että miten arvokasta mikäkin rehu on lehmälle ja maidontuotannolle. Mut ei se sieltä helpolla tule.
Mä luulen, että härkäpapu puituna tuottaa "eniten maitoa/ha". Se sitoo ja tiivistää yli tonnin raakavalkuaista/ha ihan tyhjästä.
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Taitaa olla suht kortista tavaraa. Sopis hyvin vihantaherneen tukikasviksi. Korsi pikkurillin paksunen. Oiskohan hyvä semmonen 70% floridaa, 20% h.papua ja 10% vehnää.
-
Pohjois-Amerikkalaisia tutkimuksia lukiessa tulee usein vastaan eri kasvilajien kohdalla arvo paunaa maitoa eekkeriltä. Siinä on ilmeisesti laskettu kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon perusteella eekkerin laskennallinen tuotospotentiaali. Laskeeko näitä joku Suomessa?. Täällä kun peltohehtaari maksaa 15000 ja vuokrat on siellä 700+ niin tuo luku olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka eri vilja/palkokasvilajit kokoviljasäilörehuna tuottaa? Mikä ero kahden ja kolmen korjuun välillä nurmissa? Kuinka apilan osuus vaikuttaa tähän?
Erittäin mielenkiintoista.
Kyl tuota pystyy laskemaan vaikka KarjaKompassilla. Siis sen että miten arvokasta mikäkin rehu on lehmälle ja maidontuotannolle. Mut ei se sieltä helpolla tule.
Mä luulen, että härkäpapu puituna tuottaa "eniten maitoa/ha". Se sitoo ja tiivistää yli tonnin raakavalkuaista/ha ihan tyhjästä.
Tuo puitutavara tietysti tiivistää ja sitä kautta tuottaa hehtaari kohden paljon maitoa. Itseäni lähinnä kiinnostaa eri karkerehut. Väkirehut pitää kuitenkin ostaa. Omista pystyy tietysti kuiva-ainesadoista ja rehuanalyyseistä laskemaan, mutta kun ei viitsisi ruveta tekemään lajikekokeita itse. Tänä vuonna ollut triticale kokoviljasäilörehua ja siitä tuli n. 12 tn ka keskisatona. Paikoitellen jopa 15 tn. Kanadassa se on ruokintakokeissa ollut ohran kanssa samaa tasoa ja selvästi kauraa parempi. Silpun pitää vain olla riittävän lyhyttä(ajosilppuri).
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Taitaa olla suht kortista tavaraa. Sopis hyvin vihantaherneen tukikasviksi. Korsi pikkurillin paksunen. Oiskohan hyvä semmonen 70% floridaa, 20% h.papua ja 10% vehnää.
Ois pitäny ottaa sulle kuvaa siitä hernepapusta kun kaadoin sen tuossa pari viikkoa sitten. Parhaista paikoista liki 2metristä ja tiheää kuin ois ollu seinä vastassa 8) Syötössä ei ole vielä ollut.
Vanhaksi etenevä herne ei ainakaan ole kovin hääppöistä puhtaasti paalista syötettynä.
-
Kauran saa unohtas näissä kokovilja hommissa. Vehnää, hernettä ja ohraa. Härkäpapu ois kiinostava herneen tukikasvina.
Herne/viljasoossia tulee helposti se 200 paalia kerta korjuulla 10 hehtaarilta.
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Ei se analyyseissä oo kauhean hyvää. Rv% yleensä 13 ja D 620.. se 1000 kg raakavalkuaista laimenee 7000 kiloon kuiva-ainetta..
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Taitaa olla suht kortista tavaraa. Sopis hyvin vihantaherneen tukikasviksi. Korsi pikkurillin paksunen. Oiskohan hyvä semmonen 70% floridaa, 20% h.papua ja 10% vehnää.
Ois pitäny ottaa sulle kuvaa siitä hernepapusta kun kaadoin sen tuossa pari viikkoa sitten. Parhaista paikoista liki 2metristä ja tiheää kuin ois ollu seinä vastassa 8) Syötössä ei ole vielä ollut.
Vanhaksi etenevä herne ei ainakaan ole kovin hääppöistä puhtaasti paalista syötettynä.
Mitä lajikkeita, millä seossuhteella ja kauanko kylvöstä niittoon. Kiinostas 300€/hehtaari tuet siinä sivussa jos voi rehulaskua pienentää. Fuego ainakin tuossa laitumessa suht kortista. Kaiken muun söivät paitsi pavut.
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Härkäpapu ajosilppurilla laakasiilosta on ollut toimivaa, jos alle neljäsosa päivän karkearehuannoksesta. Arvot mitä sattuu, mutta tuotosvaikutus parempi kuin vastaavien arvojen nurmisäilörehulla. Muistaakseni Viikissä tuota juuri tutkivatkin, perustelivat että kokonaissyönti kasvaa.
Tänä vuonna koitin Taifunia, joka ei valmistunut lähellekään toisen nurmisadon kanssa. Osa ajosilppurilla laakasiiloon vaikka palkoja oli vasta muutama.
Loput paalautin reilu viikko sitten ja otin jo syöttöön. Papuja oli paljon enemmän ja isompia, mutta korret jättävät pöydälle vaikka pellolla aikaisempia vuosia pehmeämpiä ja vihreämpiä. Omasta kokemuksesta sanoisin että turhaa puuhaa ellei joko silppurilla tai apevaunulla saa parisenttiseksi silpuksi ennen kuin saapuu ruokintapöydälle.
-
Entä härkäpapu paalattuna?
Näyttäis ettei valmistu niin pitänee paalata muutama hehtaari. Korvaako tollanen härkäpapusäilis ainoastaan nurmisäilörehua vai onko siinä valkuaista niin paljon, että sillä vois rypsiäkin korvata? Nurmisäilörehua on jo 1,5 vuodeksi...
Härkäpapu ajosilppurilla laakasiilosta on ollut toimivaa, jos alle neljäsosa päivän karkearehuannoksesta. Arvot mitä sattuu, mutta tuotosvaikutus parempi kuin vastaavien arvojen nurmisäilörehulla. Muistaakseni Viikissä tuota juuri tutkivatkin, perustelivat että kokonaissyönti kasvaa.
Tänä vuonna koitin Taifunia, joka ei valmistunut lähellekään toisen nurmisadon kanssa. Osa ajosilppurilla laakasiiloon vaikka palkoja oli vasta muutama.
Loput paalautin reilu viikko sitten ja otin jo syöttöön. Papuja oli paljon enemmän ja isompia, mutta korret jättävät pöydälle vaikka pellolla aikaisempia vuosia pehmeämpiä ja vihreämpiä. Omasta kokemuksesta sanoisin että turhaa puuhaa ellei joko silppurilla tai apevaunulla saa parisenttiseksi silpuksi ennen kuin saapuu ruokintapöydälle.
Maaningalla tutkivat. Syönti kasvaa ja samalla maito.
-
Omasta kokemuksesta sanoisin että turhaa puuhaa ellei joko silppurilla tai apevaunulla saa parisenttiseksi silpuksi ennen kuin saapuu ruokintapöydälle.
Tämä pitää paikkansa kaikkien vilja- ja palkokasvien kanssa, ellei sitten tehdä reilusti vihantarehua. Silloin vaan jää kuiva-ainesato aika olemattomaksi.