Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: poronpurija - 17.12.08 - klo:21:22
-
Olit sitten miltä alueelta (A;B;C)/tuotantosuunnat ja mitä tuumit maataloutemme menosta?
Onko MTK:n edunvalvonta tosiasioista kertovaa ja tuottajain toimeentuloon parantamiseen tähtäävää, osin hiljaista, toimintaa/ neuvotteluja jatkuvasti ministeriön kanssa.
Mitä saavutettaisiin traktorimarsseilla? (Muuta kuin onnneksi on kopissa lämmitys, että sinne viitsisi lähteä? ).
Entä miten toimii Kako. Onko sillä halua turvata kotimaista elintarviketuotantoa ja millä resursseilla?
Kuinkas Kepu? Puhetta riittää, mutta onko vääntöä? Tämä selviää lähipäivinä (Anttila/komissaari). Ei helppo, mutta syyllinen löytyy??
-
Se on kuule justiinsa yks ja sama
- oletko Kako, Kepu, PS, Vihreä tai TPSL yms.
- oletko A, B, C- tai vaikka Ö- alueelta
- maidon-, lihan- tai viljantuottaja
- tavallinen vai luomutuottaja
- just se ja sama, vaikka Brysseliin mentäis kävellen, lentäen, potkukelkalla,
juosten, koiravaljakolla....
Päätökset tehdään AINA Brysselissä.
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Samajuttu lihantuotannossa, yksikkökokoa kasvatetaan loputtomasti, tosiasia vaan on, ettei meillä ole mahdollisuutta maailmalla pärjätä tällä systeemillä, alueemme ei sovellu yksinkertaisesti näihin toiminta malleihin, ilman tukia noilla systeemeillä ei tuotannosta saada kannattavaa.
Toisaalta, onko vaihtoehtoa, sitä pitäisi pohtia ...
Itse uskon, enempi siihen, että kuluttaja lopulta tekee ratkaisun, jatkuuko kotimainen tuotanto vai ei, mikäli se haluaa ostaa paikallisia tuotteita, niin se myös maksaa niistä enempi, nuo jättinavetat ei kyllä täytä paikallisuuden, ekologisuuden ja eettisyyden kasvavia vaatimuksia.
Mikäli elintarvike ketjua kehitetään vain suurten jalostajien ehdoilla, suurten kasvattajien suuntaan, unohtaen paikallisen jalostuksen ja tuotannon, niin se on riski, paikalliset tuottajat ja jalostajat, ovat lähiruuan kivijalka, ilman niitä ei jatkuvuutta ole.
Ne jotka ostavat ruokaa vain hinta kriteereillä, hakevat halvimmat tuotteet suurmarketeista, suurten tuottajien ja kansainvälisten organisaatioiden ketjusta.
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Niinpä... mutta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - selkä ei kestä kustantaa SuoKustan sakin tilkkutäkkejä :o :( >:( ::)
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Niinpä... mutta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - selkä ei kestä kustantaa SuoKustan sakin tilkkutäkkejä :o :( >:( ::)
Tässä olen samaa mieltä, investointituet pois ja suurtuotantoa suojeleva byrokratia, annetaan kilpailun ratkaista sopivin tilakoko ja jalostustoiminta, kuluttaja ratkaiskoon tiskillä, mitä haluaa ostaa.
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Niinpä... mutta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - selkä ei kestä kustantaa SuoKustan sakin tilkkutäkkejä :o :( >:( ::)
Tässä olen samaa mieltä, investointituet pois ja suurtuotantoa suojeleva byrokratia, annetaan kilpailun ratkaista sopivin tilakoko ja jalostustoiminta, kuluttaja ratkaiskoon tiskillä, mitä haluaa ostaa.
;D :D ::)
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Niinpä... mutta meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - selkä ei kestä kustantaa SuoKustan sakin tilkkutäkkejä :o :( >:( ::)
Tässä olen samaa mieltä, investointituet pois ja suurtuotantoa suojeleva byrokratia, annetaan kilpailun ratkaista sopivin tilakoko ja jalostustoiminta, kuluttaja ratkaiskoon tiskillä, mitä haluaa ostaa.
;D :D ::)
Niin siinä kävis kuin Ensollekkin : Kotimainen tulee sittenkin halvemmaksi .
Ois se mukava kuunnella Auliksen pyytäessä koiralleen luita kaupantädiltä : Saiskos tällä kertaa pikkusen lihaakin . 8)
-
No Alisa anttilan jutut on niinkuin mummoni sanoi ääni on kuin karvaköyttä lävitse perseen vetelis.Samaa tyyliä ovat nyo mtk(huom) pienellä kirjoitettu.Mitään oleellista ei ole saanut aikaan.Jäsenmaksu katkolla nyt.Turhaa lätinää vain.
-
Suomessa maataloutta kehitetään hyvin yksisilmäisesti, oikeastaan metsätalouden menetelmin, eli yksikkökokoa kasvattamalla haetaan kannattavuutta volyymituotteille, tämähän johtaa siihen, että 50 vuoden päästä maassa on kymmenkunta noin 10 000 lehmän navettaa, isännät on osakkaita ja ovat siinä ympärillä, peltojensa kanssa.
Samajuttu lihantuotannossa, yksikkökokoa kasvatetaan loputtomasti, tosiasia vaan on, ettei meillä ole mahdollisuutta maailmalla pärjätä tällä systeemillä, alueemme ei sovellu yksinkertaisesti näihin toiminta malleihin, ilman tukia noilla systeemeillä ei tuotannosta saada kannattavaa.
Yllä on sitä perinteistä agraarisosialistista jargonia, jolla peitellään paljasta ymmärtämättömyyttä. Yrityskoko ei kasva määrättömästi eikä kasvun takia, vaan perusteena on aina jonkin asian tehokkaampi hyödyntäminen. Meillä kotieläintuotannossa kasvusta saadaan vielä pitkään merkittäviä etuja työmenekin vähenemisen muodossa ja yritysten kasvun hidastumiseen on varaa vasta kun tämä tuottavuusvaje on otettu kiinni. Tietysti koon myötä tulee muita tuotannollisia syitä, jotka mahdollisesti ylläpitävät kasvua edelleen, mutta kuten sanoit, silloin tulee myös näitä maantieteellisiä rajoja vastaan. Mutta vasta silloin.
Toisaalta, onko vaihtoehtoa, sitä pitäisi pohtia ...
Itse uskon, enempi siihen, että kuluttaja lopulta tekee ratkaisun, jatkuuko kotimainen tuotanto vai ei, mikäli se haluaa ostaa paikallisia tuotteita, niin se myös maksaa niistä enempi, nuo jättinavetat ei kyllä täytä paikallisuuden, ekologisuuden ja eettisyyden kasvavia vaatimuksia.
Kaipais perusteluja. Varsinkin ekologisuuden ja eettisyyden osalta. Isossa yksikössä on mun nähdäkseni paremmat mahdollisuudet sekä ympäristöekologian että eettisen tuotannon vaatimusten suhteen. Riskit on tietysti myös suuremmat.
Siinä olen samaa mieltä sun kanssa, että kuluttaja ratkaisee viime kädessä tuotannon kohtalon. Kotimarkkinat tarvitsevat kuitenkin enemmän toimijoita, kuin nyt on tarjolla. Kotimaista valinnanvaraakin pitäisi olla.
Mikäli elintarvike ketjua kehitetään vain suurten jalostajien ehdoilla, suurten kasvattajien suuntaan, unohtaen paikallisen jalostuksen ja tuotannon, niin se on riski, paikalliset tuottajat ja jalostajat, ovat lähiruuan kivijalka, ilman niitä ei jatkuvuutta ole.
Ne jotka ostavat ruokaa vain hinta kriteereillä, hakevat halvimmat tuotteet suurmarketeista, suurten tuottajien ja kansainvälisten organisaatioiden ketjusta.
Tossa sun teesissä on se ongelma, että kaikki ihmiset ostavat joskus halpaa ja joskus sitä lähiruokaa (jonka arvo on muuten todistetusti vain markkinoinnin luomaa) ja joskus jopa luomua. Kysyttäessä kaikki toki tietävät, mitä vastata.
Lähiruoka ei ole mikään lopullinen ratkaisu, koska ihmisten on ekologisempaa asua keskitetysti, mutta ruokaa ei toistaiseksi voi niin tuottaa.
-
Aatamille heittäisin, että kuinka yhdistät suurtuotannon ja esittämäsi koti/pienmarkkina toimijat, joita pitäisi olla enemmin?
Eihän nytkään ole markkinoita pientuottaja myyjille, ovat lopettamassa?
-
Aatamille heittäisin, että kuinka yhdistät suurtuotannon ja esittämäsi koti/pienmarkkina toimijat, joita pitäisi olla enemmin?
Eihän nytkään ole markkinoita pientuottaja myyjille, ovat lopettamassa?
Suoramyyntiä, asiakkaat varmaan aika läheltä:
http://www.tenhontila.net/
No ei tämä mitään amerikan suurtuotantoa ole, mutta Suomessa sijalla 21:
http://www.kaytannonmaamies.fi/s/f/editor/attachments/1000_suurinta_maatilaa.pdf
Niinhän se tuolla maailmallakin on, että oikein isoilla yksiköillä on omat lahtaamot, meijerit, juustolat tms. Ja kun oikein pitkälle mennään, ei siitä oikein ota selvää omistaako maatila teurastamon vai toisinpäin vai rehutehdasko se oikeastaan on? Eli perheviljelmisät puheen ollen:
http://www.pellervo.fi/maatila/2_99/Murphy.htm
No heidän teurastamonsa on sitten tällainen putiikki:
http://en.wikipedia.org/wiki/Smithfield_Foods
josta, ei firman nettisivujen lisäksi netistä oikein löydy kuin ekoistien itkua (kuten äskeinenkin):
http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/lofiversion/index.php?t13134.html
Noita kun lueskelee, niin jotenkin tulee mieleen, että Suomalaisten normien mukaan toimiva kotieläintuotanto, joka mittakaavaedun ja/tai tukien/osaamisen kautta pärjää tulevaisuudessa, ei ehkä ole ihan mahdoton katastrofi (paitti naapurille).
Suomalainen Murphy (eli mittakaava neliöjuuren neliöjuuri jaettuna megalla)rehutehdas, kanala, poikaskanala, omelettila jnejne:
http://www.farmimuna.fi/
-
Aatamille heittäisin, että kuinka yhdistät suurtuotannon ja esittämäsi koti/pienmarkkina toimijat, joita pitäisi olla enemmin?
Eihän nytkään ole markkinoita pientuottaja myyjille, ovat lopettamassa?
En edelleenkään ymmärrä tätä suurtuotannon roiskimisen käsitettä. Työtä tehokkaasti hyödyntävä ei ole vielä suurtuotantoa, vaikka kokoluokka onkin 10xnykytilanne. Sen kokoista toimijaa mahtuu suomen kotimarkkinoille alkutuotannon puolelle useampia kuin tällä hetkellä on alan sisältä tarjolla.
-
..........että kaikki ihmiset ostavat joskus halpaa ja joskus sitä lähiruokaa (jonka arvo on muuten todistetusti vain markkinoinnin luomaa) ja joskus jopa luomua.
Joskus? Jos suomalaisen pitää esim. tiukempina aikoina jostakin tinkiä, niin sen sijaan että ruoka olisi se viimeinen vaihtoehto, niin täällä se on ensimmäinen. Osa puolestaan ei tarvitse edes taloudellisesti kireämpiä aikoja ostaakseen halvinta mahdollista.
Lähiruuan arvo markkinoinnin luomaa? Millähän ihmeen perusteilla?
-
..........että kaikki ihmiset ostavat joskus halpaa ja joskus sitä lähiruokaa (jonka arvo on muuten todistetusti vain markkinoinnin luomaa) ja joskus jopa luomua.
Joskus? Jos suomalaisen pitää esim. tiukempina aikoina jostakin tinkiä, niin sen sijaan että ruoka olisi se viimeinen vaihtoehto, niin täällä se on ensimmäinen. Osa puolestaan ei tarvitse edes taloudellisesti kireämpiä aikoja ostaakseen halvinta mahdollista.
Lähiruuan arvo markkinoinnin luomaa? Millähän ihmeen perusteilla?
Ihminen on aika raadollinen epeli. Edullisemman mutta kuitenkin laadultaan samantasoisen vaihtoehdon valitseminen esim. kaupan leikkeletiskistä on aivan tervettä käyttäytymistä. Lähituottajan tukeminen on kaunis ajatus, mutta pelkkä lähietäisyys ei vielä ole riittävä peruste tuotteen valinnalle. Laatu, hinta, saatavuus, luotettavuus. Kaikkien oltava sopivasti kohdallaan.
Pelkästä tuotenimestä maksaminen on tyhmää. Vrt. esim. bensiinin osto huoltoasemalta. Kallista vältetään, vaikka kuinka olisi Shellistä.
-
..........että kaikki ihmiset ostavat joskus halpaa ja joskus sitä lähiruokaa (jonka arvo on muuten todistetusti vain markkinoinnin luomaa) ja joskus jopa luomua.
Joskus? Jos suomalaisen pitää esim. tiukempina aikoina jostakin tinkiä, niin sen sijaan että ruoka olisi se viimeinen vaihtoehto, niin täällä se on ensimmäinen. Osa puolestaan ei tarvitse edes taloudellisesti kireämpiä aikoja ostaakseen halvinta mahdollista.
Lähiruuan arvo markkinoinnin luomaa? Millähän ihmeen perusteilla?
Ihminen on aika raadollinen epeli. Edullisemman mutta kuitenkin laadultaan samantasoisen vaihtoehdon valitseminen esim. kaupan leikkeletiskistä on aivan tervettä käyttäytymistä. Lähituottajan tukeminen on kaunis ajatus, mutta pelkkä lähietäisyys ei vielä ole riittävä peruste tuotteen valinnalle. Laatu, hinta, saatavuus, luotettavuus. Kaikkien oltava sopivasti kohdallaan.
Pelkästä tuotenimestä maksaminen on tyhmää. Vrt. esim. bensiinin osto huoltoasemalta. Kallista vältetään, vaikka kuinka olisi Shellistä.
Useimmiten tuotteet eivät kuitenkaan ole laadultaan samantasoisia.
Vaikka sitä ei aina ääneen sanotakaan, niin suurelle enemmistölle tärkein asia on se, että hinta on mahdollisimman matalalla tasolla. Laadusta ja muista tekijöistä ollaan aina valmiita tinkimään. Vaikka mikään muu ei tekisikään kipeää, niin ruoka pitäisi saada puoli-ilmaiseksi tai parhaassa tapauksessa kokonaan lahjaksi.
Vertaus bensiiniin on suhteettoman absurdi.
-
Aatamille heittäisin, että kuinka yhdistät suurtuotannon ja esittämäsi koti/pienmarkkina toimijat, joita pitäisi olla enemmin?
Eihän nytkään ole markkinoita pientuottaja myyjille, ovat lopettamassa?
En edelleenkään ymmärrä tätä suurtuotannon roiskimisen käsitettä. Työtä tehokkaasti hyödyntävä ei ole vielä suurtuotantoa, vaikka kokoluokka onkin 10xnykytilanne. Sen kokoista toimijaa mahtuu suomen kotimarkkinoille alkutuotannon puolelle useampia kuin tällä hetkellä on alan sisältä tarjolla.
Niiin, mielestäni en sinänsä syyllistänyt tai roiskinut suurtuotantoa, totesin vain että harjoitettu maatalouspolitiikka ja elinkeinopolitiikka on ollut liian yksisilmäistä, eli on panostettu vain yhteen tuotantotapaan ja malliin liikaa.
Suurtuotanto, vaikkei se kansainvälisesti olisikaan kovin suurta, voi olla joillekkin tiloille paras vaihtoehto mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää, mutta se ei mielestänsi saa olla ainoa vaihtoehto kaikille tiloille.
Eihän muillakaan elinkeinotoiminnan aloilla, ole kukaan päättämässä että esim. suuryhtiöt on ainoa vaihtoehto, mihin suuntaan kuorma-autoliikennettä pitää kehittää.
Tarvitaan kaikenkokoisia yrityksiä, myös maatalousyrityksiä.