Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Tupajumi - 05.05.15 - klo:17:30
-
Pitäis sit vissiin ottaa viljelyyn joku monitahoinen ohra, että pääsis jopa elokuussa puimaan, kun vehnä, kaura ja rapsi on niin myöhäisiä, että normaalivuotena niiden puinti alkaa aikaisintaan syyskuussa, monitahoisilla ohrillahan on huono maine, ne on pienijyväisiä, alhainen hlp. sekä taudeille arkoja, lisäksi nopeasti ränsistyviä ja helteillä herkästi pakkotuleentuvia kesken kasvun. Mut se aikaisuus antaisi aikaa puljata syysviljojen kanssa ja jos vielä innostuisi nyhertämään kerääjäkasvien kanssa, niin aikaisuudesta olisi hyötyä siinä, mitää huippuaikaista monitahoista en kuitenkaan kelpuuta, enkä missään nimessä mitään borealin jalostamaa, joten tuo norjalaisten jalostama Toria vaikuttais kiinnostavalta, koeruutujen kunkku ainakin satotasossa, sekä monitahoiseksi hyvä jyväkoko sekä hlp. Ja sietää hyvin myös happamuutta.
-
Jos saat Toriaa jostakin, tälle vuodelle en saanut, Elmeri on toiseksi paras kun matemaattisesti laskeskelee, vieläpä lujakortisempi ja aikaisempi, mutta ei ole rengaslaikun kestävä. Torian taudinkestävyys tietenkin heikentää rutiiniruiskutusten katetta. Onko se paha vai hyvä asia, en tiedä. Eli Elmeri ainakin tarvitsee kasvinsuojelupanoksen, joka myös palkinnee.
Aikanaan Agnetat ja Kustaat olivat sikamiesten suosiossa, äärimmäisen luja korsi; sitten vielä kylvöjen alle 30 tonnia kalsiittia ja 100 m3 lietettä ja tonni salpietaria , kyllä kasvoi kunnolla, kunhan muisti tilttiä ja sportakkeja laittaa kesällä parin viikon välein.
Sitten kun harrastelija lähti koittamaan jollakin 6.3 pH:lla ja 500 kg:lla keinolannoitetta, eihän Kustaaseen kasvanut kortta ollenkaan ! Ja Agneta kuivui ja kuoli jo puolessa kesässä.
Eikun harvaa Aukustia vaan, sillähän saa sen kerääjäkasvituen, jos vaikka painuu kahdeksaankymppiin tonni tuo ohranhinta, se kerääjäkasvipalkkio silloin on se pääsato eikö.
-SS-
-
Pitäis sit vissiin ottaa viljelyyn joku monitahoinen ohra, että pääsis jopa elokuussa puimaan, kun vehnä, kaura ja rapsi on niin myöhäisiä, että normaalivuotena niiden puinti alkaa aikaisintaan syyskuussa, monitahoisilla ohrillahan on huono maine, ne on pienijyväisiä, alhainen hlp. sekä taudeille arkoja, lisäksi nopeasti ränsistyviä ja helteillä herkästi pakkotuleentuvia kesken kasvun. Mut se aikaisuus antaisi aikaa puljata syysviljojen kanssa ja jos vielä innostuisi nyhertämään kerääjäkasvien kanssa, niin aikaisuudesta olisi hyötyä siinä, mitää huippuaikaista monitahoista en kuitenkaan kelpuuta, enkä missään nimessä mitään borealin jalostamaa, joten tuo norjalaisten jalostama Toria vaikuttais kiinnostavalta, koeruutujen kunkku ainakin satotasossa, sekä monitahoiseksi hyvä jyväkoko sekä hlp. Ja sietää hyvin myös happamuutta.
Älä hyvä mies sellasia laita... :o
-
Brage on aikaisin ja varmaan yksi satoisimmista, mutta vaatii hieman kalkitumpaa maata
Tässä käppyrässä on yksi selitys sille, miksi joku Tipple ei toimi käytännön viljelmillä
koeruutujen veroisesti.
(http://www.viistonninen.com/muut/Toria1.jpg)
//Peltosiemen oy materiaalit
-SS-
-
Elmeri on kyllä satoisa. Jyväkoko ei häpeä kaksitahoisille, TJP lähellä 50 g. Hehtopaino on jäänyt karvanverran alle 70. Taudinkestävyys siitä on mun kolmen viljelyvuoden aikana hävinnyt totaalisesti. Kolmasti ruiskutin parhaan lohkon viimevuonna tautiaineella, kun ei meinannut verkkolaikku hellittää. :o Lohko oli kuitenkin ollut viljalla edellisenkerran vuonna 2008.
-
Elmeri on kyllä satoisa. Jyväkoko ei häpeä kaksitahoisille, TJP lähellä 50 g. Hehtopaino on jäänyt karvanverran alle 70. Taudinkestävyys siitä on mun kolmen viljelyvuoden aikana hävinnyt totaalisesti. Kolmasti ruiskutin parhaan lohkon viimevuonna tautiaineella, kun ei meinannut verkkolaikku hellittää. :o Lohko oli kuitenkin ollut viljalla edellisenkerran vuonna 2008.
Oletko jatkanut samalla siemenellä. Peittauslaitteen säädöt ja peittausainemerkki, olen käsittänyt, että verkkolaikku on erinomaisen hyvin siemenlevintäinen tauti ? Ja Elmerin ei todellakaan ole luvattu kestävän yhtään mitään tauteja, niin kuin Borealin lajikkeiden yleensäkään.
-SS-
-
Baytanilla peitattiin ja sitä meni käyttömääräsuosituksen alarajoilla.
Oli siinä kokeiden mukaan jonkinmoinen taudinkestävyys markkinoille tullessaan. Viirutaudille on kokeiden mukaan arka. Sitä en kuitenkaan ole havainnut, eli on peittaus ilmeisesti kohtalaisesti onnistunut.
Tänävuonna Elmeriä kylvetään seosviljan sekaan. Puhtaana ohrana aloittaa Luhkas. Elmeri tuli viljelyyn kun tuli happamia vuokramaita.
-
Baytanilla peitattiin ja sitä meni käyttömääräsuosituksen alarajoilla.
Oli siinä kokeiden mukaan jonkinmoinen taudinkestävyys markkinoille tullessaan. Viirutaudille on kokeiden mukaan arka. Sitä en kuitenkaan ole havainnut, eli on peittaus ilmeisesti kohtalaisesti onnistunut.
Tänävuonna Elmeriä kylvetään seosviljan sekaan. Puhtaana ohrana aloittaa Luhkas. Elmeri tuli viljelyyn kun tuli happamia vuokramaita.
Alvari voisi olla Elmerille seuraaja, koska on happamuudensiedoltaan
Elmeriä ja Toriaa vastaava, silti aikainen ja erittäin lujakortinen.
Tuo Luhkas lienee vaatelias vaikkakin taudinkestävä.
Miten Kaarle on menestynyt raadilla ? Taudinkestävyyden pitäisi
olla ykkösluokkaa.
-SS-
-
Jos tekis niinku Prinssi Charles ja laittais eri vehnälajikkei sekaisin peltoon.
Tulisiko siit muuta ku murhei?
-
Jos tekis niinku Prinssi Charles ja laittais eri vehnälajikkei sekaisin peltoon.
Tuo on Tanskassa koeohjelmissa ollut mukana, että kolmen sopivasti
eri viljalajikkeen seoksella päästiin usein 3-10% korkeampaan
satoon kuin näillä komponenteilla erikseen.
Olisiko kyse kehitysvauhdin eroista, jolloin lannoitteet ja
kasvintuhoojat eivät pääse vikuuttamaan niin täydellisesti ?
-SS-
-
Torian siementä oli ainakin tänään vielä raisioagrolla myynnissä.
-
Torian siementä oli ainakin tänään vielä raisioagrolla myynnissä.
Juu ei sitä sivuraiteen miehelle nähtävästi myyty, siis alkutalvella, tai eturivin
"varaajat" olivat pitäneet sulkutilillä sitä lajiketta. Tai jotain. Elmeriä kuitenkin
sain, sinne vaan peltoon ruismaata varten.
No ei mulla ole miljoonaa Raision osakettakaan.
-SS-
-
Torian siementä oli ainakin tänään vielä raisioagrolla myynnissä.
Juu ei sitä sivuraiteen miehelle nähtävästi myyty, siis alkutalvella, tai eturivin
"varaajat" olivat pitäneet sulkutilillä sitä lajiketta. Tai jotain. Elmeriä kuitenkin
sain, sinne vaan peltoon ruismaata varten.
No ei mulla ole miljoonaa Raision osakettakaan.
-SS-
;D
-
Jos tekis niinku Prinssi Charles ja laittais eri vehnälajikkei sekaisin peltoon.
Tulisiko siit muuta ku murhei?
Löysinkin sen jutskan, josta puhuin.
Newton & Swanston ovat julkaisseet Skotlannissa tuloksia, jossa kuuden lajikkeen seos lisäsi satoa jopa 15%
(http://www.viistonninen.com/muut/Seokset.jpg)
-SS-
-
Kait se sama toimis Suomessakin.
Täytyyki oikein harkita.12 eri sorttist nisuu sekaisin ja veeämmän läpi maahan
-
Siis tuo on ihan kylvövuonna eikä siitä edellisen vuoden lajikesotkusta saadulla siemenellä seuraavana vuonna kylvetty?
-
Tämä nyt vähän poikkeaa tästä monitaho-ohra-aiheesta, mutta tuo
lajikkeiden yhdistäminen voisi olla ratkaisu joihinkin tilalla esiintyviin erityisongelmiin.
Esimerkiksi Olivin on edelleenkin vuodesta toiseen voittamaton syysvehnien virallisissa
lajikekokeissa, silti suomenennätys on Skagenilla tehty. Olivinin laatu on
todella korkea, hehtolitrapaino massiivinen, sakoluvunkestävyys omaa luokkaansa.
Olivinin potentiaali on korkea, myönnän sen, kun sain pari aaria jäämään henkiin vuosien
yrittämisen jälkeen. Siinä sai Sampossa ykköstä tarjota silmään, sen parikymmentä
metriä mitä sitä kesti.
Sama vika Magnifikissa, se piti kisoissa kärkikymppitonnarin paikkaa ennen Skagenia.
Magnifik ei myöskään ollut mun juttu, en pidä luumunpunaisesta keväästä, heleänvihreä
Skagen oras oli paljon kauniimpi omaan silmään. Joku vika siinä täytyy olla, kun Skagen on
talvehtinut useampana vuotena hyvin, ihan sama peittaako, ruiskuttaako. Ceylonissa oli
hiukan sitä tuttua punerrusta, mutta olihan se vaativa kasvupaikkakin, multava ja pehmeä.
Mutta lajikkeiden yhdistäminen, siinä voisi olla ideaa, että sekoittaisi Ceylon, Olivin,
Skagen ja sitten vaikkapa Arktika. Harva Arktika pysyisi joukossa pystyssä ja suojelisi
talven aikana hintelää ulkomaista kermapeppulajiketta.
-SS-
-
Siis tuo on ihan kylvövuonna eikä siitä edellisen vuoden lajikesotkusta saadulla siemenellä seuraavana vuonna kylvetty?
Nii...varmaankin on tarkat seossuhteet jollakin rehusekoittimella tehty. Siemenjalostajat ovat pillastuneet tanskassa
ja uhanneet seuraamuksilla ja rutolla sekä mustallasurmalla, jos semmoinen sekoittelu yleistyy, koska uudet
lajikkeet ovat hävinneet useammankin kerran tällaisille vanhempien lajikkeiden seoksille.
-SS-