Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: ruisleipä - 21.04.15 - klo:16:00
-
Oi te armoitetut kasitonnareiden kasvattajat. Mikä olisi paras ja tietysti halvin tautiaine ohralle ja miksipä ei rapsillekin? Antakaa kommentteja niin vertailen onko oma valintani kuinka pielessä ja joudunko muuttamaan valintaani....
-
Paras ja halvin ei kohtaa tässäkään... Ite käyttänyt pääasiassa triatsoli+strobeja ja vielä sellaisia joilla ei ole perättäinkäytön-/ pohjavesirajoituksia. Kasvinvuorotus pääosin kunnossa ja jos näyttää hyvältä niin voin jättää strobin kokonaan pois.
-
... jos näyttää hyvältä niin voin jättää strobin kokonaan pois.
Mä oon toiminu just päinvastoin ;)
-
Muistakaa IPM periaatteet; onko peitattu siemen. Jos ei,
niin siinä soditaan juurikin IPM kasvinsuojelun periaatetta
vastaan.
-SS-
-
acanto + zenit. 0,25+0,25. halapaa ja hyvvää.
-
acanto + zenit. 0,25+0,25. halapaa ja hyvvää.
Maatilan sitä ja maatilan tätä, on vielä halvempaa :D
-
Peräkkäiskäytön rajoitukset saman tehoaineryhmän sisällä muistettava. Koskee noita zeniittejä just.
-SS-
-
... jos näyttää hyvältä niin voin jättää strobin kokonaan pois.
Mä oon toiminu just päinvastoin ;)
Mulla on pelloilla keskimääräistä pienempi tautipaine, mutta strobi on kyllä oikeasti hyvä pitämään kasvuston puhtaana ja sillä on sitä viherryttävää vaikutusta, eli toimii varmaan tosi hyvin tässä ympäristötukijärjestelmässä ;D
-
Muistakaa IPM periaatteet; onko peitattu siemen. Jos ei,
niin siinä soditaan juurikin IPM kasvinsuojelun periaatetta
vastaan.
-SS-
Niin ... onkos tuo pelkän tautiaineen ajo siis rikos? Peittaamattomalla kylvetylle viljalle. Täs alkaa saada kasata kamppehia linnaan lähtöä varten, vai pääseeköhän sitä jollain yhdyskuntapalvelulla :(
-
Peräkkäiskäytön rajoitukset saman tehoaineryhmän sisällä muistettava. Koskee noita zeniittejä just.
-SS-
Perättäiset selätetään kirjanpidolla.
Kysyjälle, laitat kaikkee mahdollista, varmuudeksi. :)
-
tää on helppoo. comet pro. siihen paras kaveri prosaro. ja halvin sportakki.
-
tää on helppoo. comet pro. siihen paras kaveri prosaro. ja halvin sportakki.
Joo, mulla tosin vehnälle pelkkää prosaroo ellei aikainen vuosi, sitten comet kaveriksi. Ohrille sama lääkitys, comet määrää kasvatetaan olojen ollessa optimaaliset taudeille ja aikainen vuosi. Toissa kesänä annokset oli reiluja, viime kesänä ihan minimissä kun kuivuus alkoi kurittamaan. Jäi paljon aineita tällekin vuodelle. Nuo ratkaisut oikeita, toissa vuonna ennätyssato keskimäärin ja viime vuonna vielä enemmän, pienemmällä panostuksella, turvemaiden superkesä :)
Niin, ja rapsille juventus kun lyhentää samalla kortta.
-
aion tänä vuonna koittaa proximo-rapsille aikaista juventus-käsittelyä. siis jossain 2-4 lehtivaiheessa. versottaa kuulemma ja kasvaa alaspäin aluksi.
-
Acanto prima tai Acanto + zenit
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
Reilu viljelykierto vielä mukaan, niin viljanostajat soittelee ja kyselee lisää... ;D ;D
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
Just näitten jäärien ansiosta suomen keskisadot laahaa siellä 3 ja 4 tonnin välis. " en mä oo ikään peitannu tai käyttäny tautiaineita ja silti on liki 4 tonnia tullu". Niinpä kukin voi olla tyytyväinen omiin satoihinsa jos niin päättää...
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
Just näitten jäärien ansiosta suomen keskisadot laahaa siellä 3 ja 4 tonnin välis. " en mä oo ikään peitannu tai käyttäny tautiaineita ja silti on liki 4 tonnia tullu". Niinpä kukin voi olla tyytyväinen omiin satoihinsa jos niin päättää...
Eikös se vaan ole hyvä ettei tule ylituotantoa, pysyy viljanhinnat "korkealla" :)
-
Just näitten jäärien ansiosta suomen keskisadot laahaa siellä 3 ja 4 tonnin välis. " en mä oo ikään peitannu tai käyttäny tautiaineita ja silti on liki 4 tonnia tullu". Niinpä kukin voi olla tyytyväinen omiin satoihinsa jos niin päättää...
4 tonnia ihan OK leipävehnää sisältää jyvissä ja oljissa noin 120 kg typpeä. Jos jotakin
dokumentoimatonta typpeä ei systeemiin tule, on ehkä taloudellinen riski yrittää
kasvitautiaineilla luoda sitä typpeä sadontuoton jatkeeksi. Ehkäpä enemmänkin
jollakin typensitojakasvilla tai sellaisella. Tuo 120 kg ympäristökorvauksen vähämultaisen
maan sallittu keinolannoitusraja.
Jos lannoitustyppi tulee vuosittain 42 tonnista lehmänlantaa ja 290 kilosta salpietaria, voidaan
hyvissä olosuhteissa päästäkin korkeampaan satotasoon, tautiaineita pitääkin laittaa
silloin, selvähän se, kokonaistyppi tällöin noin 250 kg/ha, ja potentiaalia 8 tonnin satoon.
-SS-
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
Just näitten jäärien ansiosta suomen keskisadot laahaa siellä 3 ja 4 tonnin välis. " en mä oo ikään peitannu tai käyttäny tautiaineita ja silti on liki 4 tonnia tullu". Niinpä kukin voi olla tyytyväinen omiin satoihinsa jos niin päättää...
Hyvin on myyntimiehet onnistuneet sinutkin aivopesemään tautiaineiden autuaaksi tekevästä vaikutuksesta. No okei, myönnetään että kevytmuokkaus/suorakylvössä, kun on samaa viljaa vuosi vuoden jälkeen, voi tautiaineista jonkun verran hyötyä olla, just sen verran voi saada sadonlisää, että saa aine+työkustannuksen katettua sadonlisällä, mutta en vaan voi mitään sille, että olen melkoinen skepikko silloin, kun kaupalliset toimijat esittävät todisteitaan, jotka puoltavat kaikenlaisten ihmelitkujen käyttöä satojen nostajina.
-
Lantakasassa kasvanut kasitonnari on hyvä kasvitautiaineen mannekiini. Ja sitten vajakki ihmettelee, miksi se vajaalannoitettu nelitonnari ei kasvanutkaan kasitonnariksi, sillä kasvitautiruiskutuksella.
-SS-
-
Tautiaineita ei tartte, kun ei viljele samaa viljaa kahta vuotta peräkkäin, viljelykierto siis kuntoon, rajakustannus varsinkin kahden ruiskutuksen taktiikalla nousee korkealle.
Aina tarvitaan tautiaineita, ero ruiskuttamattomaan on huomattava.
Ei raaski lähteä tallaamaan kasvustoa enää, kun se raapii traktorin pohjaa, ja tallatusta viljasta tulee vihreitä jyviä, nettotulos menee miinukselle.
Nämä tahot, jotka kehottaa tautiaineiden käyttöön, ei ota koskaan huomioon näitä käytännön ongelmia ruiskutuksissa, tuntuu hullulta lähteä ruiskuttamaan jotain tähkällä olevaa vehnää,viljat vaan tallautuu, tuloksena vihreitä jyviä ja sen 30 euron hehtaarikustannuksen tuloksena puol kiloa lisää hehtopainoon, eikä muuta.
Just näitten jäärien ansiosta suomen keskisadot laahaa siellä 3 ja 4 tonnin välis. " en mä oo ikään peitannu tai käyttäny tautiaineita ja silti on liki 4 tonnia tullu". Niinpä kukin voi olla tyytyväinen omiin satoihinsa jos niin päättää...
Hyvin on myyntimiehet onnistuneet sinutkin aivopesemään tautiaineiden autuaaksi tekevästä vaikutuksesta. No okei, myönnetään että kevytmuokkaus/suorakylvössä, kun on samaa viljaa vuosi vuoden jälkeen, voi tautiaineista jonkun verran hyötyä olla, just sen verran voi saada sadonlisää, että saa aine+työkustannuksen katettua sadonlisällä, mutta en vaan voi mitään sille, että olen melkoinen skepikko silloin, kun kaupalliset toimijat esittävät todisteitaan, jotka puoltavat kaikenlaisten ihmelitkujen käyttöä satojen nostajina.
Kaiveles piruuttas jompi kumpi douppaus-ketju haku-toiminnolla ja lue.
Suosittelen tekemään itse kokeita ja hämmästymään aineiden vaikutuksista, vaatii vähän toki viitseliäisyyttä mut kannattaa.