Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Heino Leino - 27.11.08 - klo:21:22
-
Mikä se oesi toeseksi paras (paras on tietennii teorasauto) konsti ehkästä poekimahalavaus. On joulukuulla poekimassa lehemä, joka on kahesti halavaantunu poejjinnan yhteyvvessä.
-
Ruokit oljella ja vilja/rypsiseoksella. Säilörehua vain muutama kilo. Energiaa tarvii elopainosta riippuen 6-7 ry lopputiineydessä.
-
Tarkkaile kivennäisen antoa , jos liikaa antaa ennen poikimista , haittaa pahasti .
Jos nimittäin kalsiumia lehmä saa liikaa niin omatuotanto häiriintyy , kalsiumia on rehussa joskus paljon .
-
Ainakaan kivennäisenä ei kalsiumia missään nimessä ennen poikimista, eikä runsaasti kalia sisältävää rehua. Jos apilapitoista säilörehua olemassa, sitä heti poikimisen jälkeen ja kalkkia tuubina tai nesteenä. Meinaan niinkuin jälkiehkäisynä. Ruokinta koko ummessaoloajan sekä myös loppulypsykaudella yhdessä lehmän yksilökohtaisten omituisuuksien kanssa voi tehdä niin jännän reaktion, ettei vippaskonstitkaan auta. :P
Mutta kuten mainittua, kalsiumin saanti ummessa ollessa pieneksi.
-
Ruokit oljella ja vilja/rypsiseoksella. Säilörehua vain muutama kilo. Energiaa tarvii elopainosta riippuen 6-7 ry lopputiineydessä.
Ei se nyt aina ihan noinkaan mene... Voi säilörehua syöttää melkeinpä vapaasti edellyttäen että tehty riittävän vanhana jolloin on sopiva hiehoille ja ummessaoleville. Mutta täysin totta että jos jotain ydinpolttoainesäilörehua ei voi montaa kiloa päivässä antaa.
Meillä ainakin halvauksista päästy melkeinpä täysin eroon muutamalla ummesaolevien ruokinta seuraavanlaiseksi. Appeeessa eniten todella vanhana tehtyä paalirehua mutta myös samaa säilistä mitä lehmät syö ja lisäksi olkea mäskiä rypsiä ja ripaus viljaa ja leikettä että pötsimikroobit tottuneet tulevaan ruokintaan sekä kalciumvapaata kivennäistä. Lypsävien apetta eivät saa yhtään ennen poikimista eikä mielellään poikimisen jälkeisenä päivänäkään.
Erillisruokinnassa voidaan uskoakseni samaa strategiaa noudattaa. Vapaasti riittävän vanhaa korsirehua kalciumin saanti minimiin ja lisävalkuaista ja ripaus lypsykaudella käytettävää väkirehua ja todella maltillinen väkirehutunnutus . Kalin saanti monasti hankala säädellä mut lika kali ei ole myöskään hyväksi. Näillä konsteilla uskosin halvausriskin oleelliseti pienetyvän ja lisäksi syöntikyky pysyy hyvänä koko ummessaolokauden.
-
Jiiwee: Miksi ei lypsävien apetta heti poikimisen jälkeen? Onko appeessa väkirehua?
-
Ruokit oljella ja vilja/rypsiseoksella. Säilörehua vain muutama kilo. Energiaa tarvii elopainosta riippuen 6-7 ry lopputiineydessä.
Ei se nyt aina ihan noinkaan mene... Voi säilörehua syöttää melkeinpä vapaasti edellyttäen että tehty riittävän vanhana jolloin on sopiva hiehoille ja ummessaoleville. Mutta täysin totta että jos jotain ydinpolttoainesäilörehua ei voi montaa kiloa päivässä antaa.
Meillä ainakin halvauksista päästy melkeinpä täysin eroon muutamalla ummesaolevien ruokinta seuraavanlaiseksi. Appeeessa eniten todella vanhana tehtyä paalirehua mutta myös samaa säilistä mitä lehmät syö ja lisäksi olkea mäskiä rypsiä ja ripaus viljaa ja leikettä että pötsimikroobit tottuneet tulevaan ruokintaan sekä kalciumvapaata kivennäistä. Lypsävien apetta eivät saa yhtään ennen poikimista eikä mielellään poikimisen jälkeisenä päivänäkään.
Erillisruokinnassa voidaan uskoakseni samaa strategiaa noudattaa. Vapaasti riittävän vanhaa korsirehua kalciumin saanti minimiin ja lisävalkuaista ja ripaus lypsykaudella käytettävää väkirehua ja todella maltillinen väkirehutunnutus . Kalin saanti monasti hankala säädellä mut lika kali ei ole myöskään hyväksi. Näillä konsteilla uskosin halvausriskin oleelliseti pienetyvän ja lisäksi syöntikyky pysyy hyvänä koko ummessaolokauden.
Ei auta vanhanakaan tehty säilörehu, jos kalsiumia siinä on yli 5g/kgka. ( Apilaa tahtoo olla melkein joka lohkolla.) Saanti ylittyy moninkertaisesti. Alle 4g/kgka käy....Kaliumista ei ole ongelmia, kun lannoituksen on hoitanut kunnolla ts. ei sitä lietettä isolla kädellä vaan kaliumtarpeen mukaan. Loput sitten salpietaria/apilan varaan.
-
Anna heti kun poikiminen käynnistyy nestemäistä kalsiumia, ja toinen satsi 10 tuntia myöhemmin.
-
Anna suolaa koko tuotantokauden aikana säännöllisesti. Jos sinulla on pihatto, kippo ruokintapöytään kiinni ja vapaasyöttö. Jos parsinavetta, anna pari kertaa viikossa suolaa ruokinnan yhteydessä. Me olemme säästyneet kaikilta halvauksilta helmikuun jälkeen, kun aloimme syöttämään suolaa.
Kop,kop. Ripulia sairastanut lehmä sai m.halvauksen mutta toipui samantien eläinlääkärin käynnin jälkeen. Yleensä nekin menehtyivät samantien.
Kokeile. Ei ole kallis kokeilu.
-
Annatko Pantti merisuolaa ?
-
Anna heti kun poikiminen käynnistyy nestemäistä kalsiumia, ja toinen satsi 10 tuntia myöhemmin.
Nestemäisissäkin on eroja. Hivenen Calprox (tjsp) ilm. pahanmakuista, koska sen annostus on puolet Miner-/Calsigelistä, mutta silti sen antaminen on hankalampaa. Bovicalc-kapseli ihan näppärä.
Ei näillä rohdoilla kaikkia halvauksia saa estettyä, mutta jos yhdenkin, niin on mielestäni kannattavaa.
-
Ruokit oljella ja vilja/rypsiseoksella. Säilörehua vain muutama kilo. Energiaa tarvii elopainosta riippuen 6-7 ry lopputiineydessä.
Ei se nyt aina ihan noinkaan mene... Voi säilörehua syöttää melkeinpä vapaasti edellyttäen että tehty riittävän vanhana jolloin on sopiva hiehoille ja ummessaoleville. Mutta täysin totta että jos jotain ydinpolttoainesäilörehua ei voi montaa kiloa päivässä antaa.
Meillä ainakin halvauksista päästy melkeinpä täysin eroon muutamalla ummesaolevien ruokinta seuraavanlaiseksi. Appeeessa eniten todella vanhana tehtyä paalirehua mutta myös samaa säilistä mitä lehmät syö ja lisäksi olkea mäskiä rypsiä ja ripaus viljaa ja leikettä että pötsimikroobit tottuneet tulevaan ruokintaan sekä kalciumvapaata kivennäistä. Lypsävien apetta eivät saa yhtään ennen poikimista eikä mielellään poikimisen jälkeisenä päivänäkään.
Erillisruokinnassa voidaan uskoakseni samaa strategiaa noudattaa. Vapaasti riittävän vanhaa korsirehua kalciumin saanti minimiin ja lisävalkuaista ja ripaus lypsykaudella käytettävää väkirehua ja todella maltillinen väkirehutunnutus . Kalin saanti monasti hankala säädellä mut lika kali ei ole myöskään hyväksi. Näillä konsteilla uskosin halvausriskin oleelliseti pienetyvän ja lisäksi syöntikyky pysyy hyvänä koko ummessaolokauden.
Ei auta vanhanakaan tehty säilörehu, jos kalsiumia siinä on yli 5g/kgka. ( Apilaa tahtoo olla melkein joka lohkolla.) Saanti ylittyy moninkertaisesti. Alle 4g/kgka käy....Kaliumista ei ole ongelmia, kun lannoituksen on hoitanut kunnolla ts. ei sitä lietettä isolla kädellä vaan kaliumtarpeen mukaan. Loput sitten salpietaria/apilan varaan.
No eipä neljännen vuoden nurmissa ola enään juuri apilaa .Niistä tehty yks sato rautalankaa ennen uudistusta 20 mottia lietettä riittää hyvin rautalanaksäilörehun lannoitukseksi.
-
Juu! Merisuolaa
-
Kalsiumpastaa naamariin 6 tuntia ennen poikimista ja sen jälkeen tuubeja pari päivässä(siis lehmälle)Ei auta vaikeissa tapauksissa kuitenkaan.Ja tottakait sulla on se homma hanskassa(näppylä/rouhe ei niin tarkkaa)että lypsät ekoilla kerroilla vain ja vain hyvin vähän,sen verran mitä vasikka tarvitsee.Vasta 5-6 kerta tyhjäksi.Useinhan nuo halvausoireet alkavat lypsämisen jälken ja kun jälkeiset ovat tulleet.Enne poikimista tuleva halvaus on pahempi,melkoisen varma eläinlääkärin tapaus.Halvaus on muuten suvuttainne ominaisuus.
-
Halvaus on muuten suvuttainne ominaisuus.
Enemmänkin epäonnistuneen ummessaoloruokinnan jälkisiraus mut toki sukuja jolla taipumus halvaantua muita helpommin teki mitä tahansa.
-
Kalsiumpastaa naamariin 6 tuntia ennen poikimista ja sen jälkeen tuubeja pari päivässä(siis lehmälle)
Kuutta tuntia on vaikea ennustaa, mutta sekin tarkkuus riittää että antaa kalkkia ensimmäisen kerran kun utare on täyttynyt ja poikimisen jälkeen lisää. Näin meillä.
-
Ka kiitoksie, vinkkilöesie on tulunna mukavasti ja hemestiki jo suolaa nakkeli ruokintapöyvvälle. Ja ostin laatikollisen niitä täyteisie, semmosie mulukunvahvusie (ja melekolaella samanmittanen ...) pötkylöetä, joeta ammutaan lehemän emättiin ;D