Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: hogi - 19.03.15 - klo:23:09
-
Tiemaksuissahan ei ole vähennettävää alvia, tai näin ainakin minä olen luullut.
Tänään kuitenkin kaupungin yksityistieinfossa joku tieyhdistyksen nainen selitti, että tiekunta voi pyynnöstä eritellä yksikkömaksuissa kuinka paljon on kunnossapitomenoista ollut alv:n osuus ja elinkeinonharjoittaja voisi tämän vähentää.
Kysyin vielä vieruskaveriltani että kuulinko oikein, molemmat hämmästelimme tätä. Jos pitää paikkaansa, niin kyse on merkittävästä asiasta maanviljelijöille.
Pitääkö paikkansa, google ei ainakaan löytänyt tästä mitään.
-
Tuskin on mahdollinen kuvio:
Tiekunta ei ole alv-velvollinen, joten sen laskuissa ei ole alv:tä.
Alv:n voi vähentää vain laskun saaja ja maksaja, mikäli on itse alv-velvollinen.
Alv:n osuutta tiemaksusta ei edes voida määritellä kovin helposti.
Tiemaksu määrätään talousarvion perusteella, ei toteutuneiden kulujen.
Lisäksi kassassa olleiden edellisvuoden varojen/velkojen osuus vääristää laskentaa.
Pienessä tiekunnassa, on mahdollista maksaa tien ylläpitopalveluja ohi tiekunnan, jos alv
on merkityksellinen erä.
-
Jollei ole muuttunut,tiekunta voi hakea arvonlisäverovelvolliseksi,jos on kalustoa ja tiekunnan ulkopuolista toimintaa,silloin myytyihin palveluihin sisältyy alv.Tiemaksut on alvittomia,tai sitten maailma on muuttunut paljon.
-
Tuskinpa kovin moni tiekunta on alv verovelvollinen. Mitä myytävää tiekunnalla olisi niin paljon, että kannattaisi hakeutua verovelvolliseksi. Elikkäs maksuissa ei ole alvia.
-
Alv-velvolliseksi voi hakeutua, jos toiminta on rinnastettavissa yrittäjätoimintaan.
Tiekunta on tien kunnossapitoa varten perustettu organisaatio, jonka
toimintaa säätelee yksityistielaki.
Nämä kaksi asiaa eivät taida olla tällä hetkellä yhteensovitettavissa.
-
Meillä on monissa tiekunnissa tilanne, jossa kannattaisi jättää kaupunginavustus ottamatta ja maksaa tienpidon kulut alv laskulla suoraan palvelun tuottajalle. Tällöin voitaisiin kieltää ulkopuolinen liikenne ko. tiellä.
Olen ehottanutkin ainakin osan kustannuksista maksamista ohi tiekunnan, mutta isännät on niin varakkaita, ettei ko. toimintaan ole kiinnostusta.
-
Minua on joskus toimitsijamiehenä korvennut se, että tienpitoon ei muualta saa avustusta kuin kunnalta ja silti joutuu laskuissa avustamaan valtiota 24% verolla.
Minusta siinä ei olisi mitään arveluttavaa jos isoimmat tieosakkaat hommaisivat tielle tavaraa omaan laskuunsa ja tiekunta hyvittäisi verottoman summan edestä tieyksikkömaksussa.
-
Yhden tieisännöitsijän neuvo oli, että jos tehdään jotain suurta ostopalvelua vaativaa (perusparannus ym.), niin urakoitsijan kanssa voi sopia, että ko. osakkaan tiemaksua vastaava summa urakasta laskutetaan suoraan osakkaalta, joka sitten "maksettu" kuittikopiolla suorittaa osuutensa. Näin saa alvit vähennettyä, toisaalta kuitti ei mene samantien kokonaan vähennyksiin (kuten tiemaksu), vaan on näitä perusparannusmenoja, joka poistomenettelyn kautta hiljalleen vähennetään tuloksesta.
Petri
-
Alv-velvolliseksi voi hakeutua, jos toiminta on rinnastettavissa yrittäjätoimintaan.
Tiekunta on tien kunnossapitoa varten perustettu organisaatio, jonka
toimintaa säätelee yksityistielaki.
Nämä kaksi asiaa eivät taida olla tällä hetkellä yhteensovitettavissa.
Jos yritysmuoto on yhteisetuus, onko se enää yhteisetuus, kun aletaan yhdessä tekemään businestä ? Saahan yhteistä tietä hoitaa vaikka osakeyhtiömuodossa. Meidän Tie Oy.
-
Eriksensä on kirjoitettu asetuksessa ettei tiekunta saa olla ALV-velvollinen. Tietä voi hoitaa muillakin järjestelyillä kuin tiekunta ja sitten ALV menee omia latujaan.
Vain tiekunnalla on oikeus periä oikein pidetyssä kokouksessa päätetyt maksut ulosotolla ilman oikeuden päätöstä.
Tiekunnan juju on tällä hetkellä tuo ulosotto-oikeus. Kaikissa ALV sisältävissä vaihtoehdoissa paremmat mahdollisuudet lusmuilla maksamatta mitään.
-
Mikään ei estä hoitamasta tietä ilman virallista tiekuntaa.
Silti toiminta voi pyöriä vähintäänkin yhtä hyvin. Yksiköinnin voi tehdä/teettää
ammattilaisella, niin on hyvät lähtökohdat jakaa kustannukset.
Vielä jos yksi osakas ottaa rahaliikenteen oman y-tunnuksensa
kautta hoidettavaksi. Luottamusta tämä vaatii, mutta aina voi
palata tiekuntamalliin, jos yhteispeli ei ota sujuakseen.
Kunnan avustuksen saamisen kanssa voi olla vaikeaa, mutta jos
sitä ilman tulee toimeen tai ei muutenkaan sitä voisi saada.
-
Vaatii todella hyvän yhteishengen saada homma pelittämään ilman tiekuntaa. Kun osakkaiden määrä on kymmeniä, aina joukkoon osuu sankari, joka ilmoittaa suosiolla: minä en maksa. :(
-
Metsätiehankkeissa toimitaan siten että ALV:t saadaan palautumaan.
Tuolla on http://www.tiala.fi/?p=120 on asiasta juttua ja siitä lainaus:
”Metsäteiden peruskunnostushankkeissa voitaisiin siirtyä normaaliin menettelyyn kun toimijat voisivat asioida reilusti tiekuntien kanssa sen sijaan että nykykäytännön mukaisesti jopa hieman lain kiertämiseen viittaavalla tavalla hoidetaan asioita suoraan tiekunnan osakkaiden kanssa. Arvonlisäveroseuraamusten välttämiseksi on kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisissa hankkeissa valittava tiekunnan hallintoelinten sijaan ns. hankkeen asiamies, joka edustaa osakkaita toimijaan päin ja näin sivuutetaan tiekunnan oma hallinto.”
Tieyhdistys asiasta kysyessäni vastasi aikoinaan näin:
"Lähtökohtaisesti veronkierto on aina kiellettyä. Tiemaksuaan vastaan voi tehdä työtä ilman veroseuraamuksia, mutta tuosta materiaalin hankkimisesta tiemaksua vastaa minulla ei ole kokemusta. Epäilen hieman, että verottaja voi tähän puuttua, varsinkin isojen summien ollessa kyseessä.
Mutta se on (verottajankin mielestä) sallittua, jos tienpidosta vastaava urakoitsija lähettää laskun maksuunpanoluettelon mukaisesti ositeltuna osakkaille ja ne ketkä voivat, niin vähentävät sitten alv:n verotuksessa."
Ongelman muodostaa se että hyväksytty yksikköluettelo ja maksuunpanoluettelo ovat ikään kuin virallisia papereita ja niistä poikkeaminen ei ehkä helppoa tai turvallista. Toisaalta koko tiekunnan ja kaikkien käyttäjien etu olisi että voisi ajattaa 24% enemmän hiekkaa.