Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: rist lahnalampi - 26.11.08 - klo:20:22
-
Todelliset rahamiehet pelaavat säälimätöntä monopolipeliä öljyllä, aseilla, lääkkeillä ja kaikella muullakin, millä voivat lisätä voittojaan.
Börssipeluu on mennyt kieuhumispisteeseen, mitä ei enää voi suurellakaan rahalla hallita. Koko maailman talous romahtaa.
Mitä ihmiset todella tarvitsevat? Ruokaa ja lämminta. Kaikki muu on turhaa tai vain väline millä saa ruokaa vaatteet ja asunnon.
Nämä suuret pelurit ovat jo kauan suunnitelleet, miten saisivat kaiken ruuan myyntioikeuden koko maailmassa itselleen.
Siihen nämä pelurit ovat perustaneet monsantoja unilevereitä ja nestlejä.
Usassa ei oikeastaan ole itsenäistä farmaria. Päänvaivana onkin euroopan yhdysvaltojen itsepäisten pientalonpoikien puristaminen monopolien kuriin ja geenimuunneltuihin siemeniin. Mutta rahalla pääsee kun dollaria saavat painaa yksityiset suurpankkiirit painokoneiden suurkapasiteetilla, eikä haitta tuleeko inflaatio vai deflaatio kun kaikki pelinappulat ovat heidän käsissään.
Lohtuna on, että kaikkia euroopan yhdysvaltojen tiloja ei voi kovin nopeasti puristaa lisämäiksi suuremmille, ja maaomaisuuksien ryöstö ei olekkaan niin nopeaa kuin porssi peli.
Esko Linsted oli Mtk:n toiminnajohtaja kun näin hänet Äkäslompolossa.
Hän sanoi minulle, että tuu nyt kuunteleen kun Ola Rosenlöv pitää maatalousjohtajille täällä esitelmän suuruuden ekonomiasta.
En mennyt mutta käskin välittää mielipiteeni, että Suomessa ei voi harjoittaa suuruudenekonomiaa, koska suomi on pieni maa.
Harha on harhaa ja siinä harhassa on tuhansia Suomalaisia harhautettu hulluihin päätöksiin.
Kanasassa kysyin kerra yhdeltä farmarilta, missä teidän lehmät ovat?
Hän vastasi että tehtiin sadan lehmän navetoita ja ne on tyhjinä kun ameriikan preerioilla on 30 000 lehmän karjoja eikä niitten kans voi kilpailla
-
Monsanton omistaa pääasiassa amerikkalaiset eläkelläiset. Nekö on niitä todellisia rahamiehiä??
Usassa ei oikeastaan ole itsenäistä farmaria. (http://Usassa ei oikeastaan ole itsenäistä farmaria.)
tää on täyttä paskaa. Vaikka siel on mitä, niin on siellä pirusti perheomisteisia maatiloja. Vain lihateollisuudessa homma on lipsahtanut teollisemmalle puolelle myös alkutuotannossa.
Muuten se rahan keskittyminen ei ole mikään uutinen. Ja nimenomaan valtioiden ja poliitikkojen tehtävä on olla vastavoimana markkinavoimille, tehdä järkevää sääntelyä. Tyhmintä on estää työpanoksen hyötysuhteen parantaminen puuttumalla johonkin rakennekehitykseen esimerkiks Norjan malliin. Ei saa sekoittaa asioita jollain ideologisella pohjalla. Työn arvostus nousee kaikkialla maailmassa, samoin työllä aikaansaadut tulokset. Ei ruuantuotantoa voi pelkistä uskonnollisista syistä eriyttää tästä. Ei vaikka ruoka on elinehto.
-
EU:ssa on onneksi selkeä näkemys, perheviljelmät tulevat olemaan maatalouden selkäranka myös tulevaisuudessa ja esim. Saksassa vihreät on ottaneet tämän puolueohjelmiinsa.
Anglo-amerikkalainen malli ei ihan suoraan kyllä tänne istu, eikä suomi muutenkaan oikein sovellu tähän tehomaatalouteen, on yksinkertaisesti liian huonot olosuhteet.
-
Amerikassa tehtiin joskus tutkimus että valtiolle kannatavin tila on 40-60 lehmään.
Syy tähän on se että siinä saa 2 justiin toimeen tulon ja kaikki raha mikä tulee lähtee heti kiertoon.
isommalla rupeaa liikaa tienaamaan sen tutkimuksen mukaan.
-
Etelä-Korealainen Daewoo-yhtiö suunnittelee ostavansa Madagaskarista, yhdestä maailman köyhimmästä maasta, isoja maa-aloja, ja aloittavansa maanviljelybisneksen, ja ruoka sitten vietäisiin Koreaan, no, tästä ei sen enempää, lehdistä voitte lukea enemmän.
Aikoinaan kommunistisissa maissa maataloustuotanto hoidetttiin (tai yritettiin hoitaa) kolhoosien ja sovhoosien avulla, näillä kollektiivi- ja valtion tilloilla olisi periaatteessa suuruuden ekonomian pitänyt toimia, mutta siitä huolimatta esim. Neuvostoliitto oli iso viljan ja muiden elintarvikkeiden tuoja.
Miksi suuruuden ekonomia ei sitten toiminut niissä?
Syy oli sama, kuin yleensäkin kommunistisen järjestelmän epäonnistuminen, unohdettiin se olennainen tekijä, jonka usein myös länsimaiset vapaan kaupan teoreetikot unohtavat, ja se tekijä on ihminen.
Paperilla voidaan luoda hienoja teorioita, mutta ne teoriat eivät ota tarpeeksi huomioon ihmistä ja hänen käyttäytymistään ja tarpeitaan ja motivaatioitaan. Kolhoosisysteemi ei palkinnut ahkeruudesta, joten miksi turhaan työläiset raatoivat, kun se ei tuntunut palkkapussissa, riitti, että tehtiin säädetyt työt, eikä välitetty lopputuloksesta, ei ollut omaa vastuuta, sitä vastuuta ei ollut loppujen lopuksi kenelläkään, korkeintaan kolhoosin tai sovhoosin johtajilla, mutta heilläkin oli keinonsa välttää vastuu esim. väärentämällä erilaisia tuotantoraportteja, jonka seurauksena paperilla nämä kollektiivitilat tuottivat hyvin, mutta silti elintarvikkeiden omavaraisuus oli miinuksella.
-
Niin, näistä suurtiloista vielä vähän mitä historia opettaa ....
Nimittäin, Englanti oli alunperin viljanviljelyn ja kartanotalouden alue, tiloilla oli paljon työntekijöitä ja ne tuottivat kaikkia elintarvikkeita, työläisille oli omat kylät missä ne asuivat.
Sitten maa teollistui 1700 luvulla, josta seurasi sellainen sivuoire, vai pitäisikö sanoa kehitys, että työläisille alettiin maksamaan palkkaa rahassa, näistä kartanoista tulikin yhtä-äkkiä varsin kannattamattomia, ei maatalous pystynyt kilpailemaan palkoissa teollisuuden kanssa.
Maassa syntyi uusi teollisuuden ala, maatalouskoneet, joiden tehtävä oli nimenomaan vähentää väkeä tiloilta, mutta toinen suurempi kehityssuunta myös käynnistyi, josta puhutaan hyvin vähän.
Nimittäin Englannista tuli lampaiden maa, kartanoista tuli lammastiloja, lammas on helppohoitoinen, työväkeä tarvitan hyvin vähän, ruokintahan on laiduntamalla.
Nautapuolelle tuli myös lihakarjarotuja, mutta siihen oli syynä pääasiassa kasvanut lihan kysyntä ja hyvä hinta mikä saatiin naudanlihasta.
Se, että Englannin maatalous on niin lammasvetoinen, johtuu nimenomaan siitä, ettei lammastiloilla tarvita suuria määriä palkattua työvoimaa, pari renkiä riittää ja yksi ammattimies työnjohtajaksi.
Sillä pyörii suurikin kartano ja lordi elelee mukavasti, ilman suurta ressiä ja työtä.
Maatalouden kokonaistuotanto tietenkin laski, mutta sehän ei ollut lordien ongelma, kehitys on kehitystä ...
-
Hohhoijaa emohese! Olipas sulla aika suorite orientoitunut analyysi UK:n maatalouden kehityksestä....
Kyllä mä ny kummiskin etsisin sitä keskeistä selitystä markkinoiden kehityksestä ja maanomistusrakenteesta...... niitä lampaita "piteli" kummiskin ihan jotku muut kuin landlooordit...
-
...vai olisiko brittien lampaiden kasvatuksen syy jossain ihan muualla ::) ? Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.
-
Hohhoijaa emohese! Olipas sulla aika suorite orientoitunut analyysi UK:n maatalouden kehityksestä....
Kyllä mä ny kummiskin etsisin sitä keskeistä selitystä markkinoiden kehityksestä ja maanomistusrakenteesta...... niitä lampaita "piteli" kummiskin ihan jotku muut kuin landlooordit...
Tästä oli aikanaan jonkinlainen puhe, historian tunneilla ....
Eli historian opettaja teki pienen tiivistelmän siitä, miten Englantilaiset aikanaan ratkaisi torpparikysymyksen ja maatalouden työväestön suuret palkkavaatimukset, sekä ylijäämä väestön ongelman.
Torpparit ja maatyöläiset häädettiin kaupunkeihin, joissa ne sijoittui teollisuuden palvelukseen, pelloista tehtiin laitumia ja laitumille tuli lampaita.
Kaikki hyötyi, lordit pääsi helpommalla, tilat tuotti voittoa, torpparit ja maatyöläiset saivat teollisuudessa oikeaa palkkaa, joka maksettiin rahassa, ruokaa tuotiin siirtomaista ja kauppa kävi ....
-
Hohhoijaa emohese! Olipas sulla aika suorite orientoitunut analyysi UK:n maatalouden kehityksestä....
Kyllä mä ny kummiskin etsisin sitä keskeistä selitystä markkinoiden kehityksestä ja maanomistusrakenteesta...... niitä lampaita "piteli" kummiskin ihan jotku muut kuin landlooordit...
Tästä oli aikanaan jonkinlainen puhe, historian tunneilla ....
Eli historian opettaja teki pienen tiivistelmän siitä, miten Englantilaiset aikanaan ratkaisi torpparikysymyksen ja maatalouden työväestön suuret palkkavaatimukset, sekä ylijäämä väestön ongelman.
Torpparit ja maatyöläiset häädettiin kaupunkeihin, joissa ne sijoittui teollisuuden palvelukseen, pelloista tehtiin laitumia ja laitumille tuli lampaita.
Kaikki hyötyi, lordit pääsi helpommalla, tilat tuotti voittoa, torpparit ja maatyöläiset saivat teollisuudessa oikeaa palkkaa, joka maksettiin rahassa, ruokaa tuotiin siirtomaista ja kauppa kävi ....
Muistikos se ope kertoa siitä kun saksalaiset kansojen välisissä kovapanosammunoissa rupesi upottamaan prittien kauppalaivoja? britit oli lievästi sanottuna kakki housussa, ennen kuin setä samuli tuli kaveriksi.
-
Hohhoijaa emohese! Olipas sulla aika suorite orientoitunut analyysi UK:n maatalouden kehityksestä....
Kyllä mä ny kummiskin etsisin sitä keskeistä selitystä markkinoiden kehityksestä ja maanomistusrakenteesta...... niitä lampaita "piteli" kummiskin ihan jotku muut kuin landlooordit...
Tästä oli aikanaan jonkinlainen puhe, historian tunneilla ....
Eli historian opettaja teki pienen tiivistelmän siitä, miten Englantilaiset aikanaan ratkaisi torpparikysymyksen ja maatalouden työväestön suuret palkkavaatimukset, sekä ylijäämä väestön ongelman.
Torpparit ja maatyöläiset häädettiin kaupunkeihin, joissa ne sijoittui teollisuuden palvelukseen, pelloista tehtiin laitumia ja laitumille tuli lampaita.
Kaikki hyötyi, lordit pääsi helpommalla, tilat tuotti voittoa, torpparit ja maatyöläiset saivat teollisuudessa oikeaa palkkaa, joka maksettiin rahassa, ruokaa tuotiin siirtomaista ja kauppa kävi ....
Muistikos se ope kertoa siitä kun saksalaiset kansojen välisissä kovapanosammunoissa rupesi upottamaan prittien kauppalaivoja? britit oli lievästi sanottuna kakki housussa, ennen kuin setä samuli tuli kaveriksi.
Jooo, mutta minua kiinnosti enempi tämä paikallinen turpiinvetokisa Karjalan korvissa, missä ryssää vietiin kuin litran mittaa ...
-
siperiasta oli junavaunuittain tulossa tykinruokaa itä-suomen piirimestaruus kisaan,kisat loppui yhdennellätoista hetkellä muutoin puhuttais venäjää ???
-
Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.
http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related
;D :D :)
-
siperiasta oli junavaunuittain tulossa tykinruokaa itä-suomen piirimestaruus kisaan,kisat loppui yhdennellätoista hetkellä muutoin puhuttais venäjää ???
Jooo, no näitä teorioitahan riittää, jos olis sitä tai tätä, niin sitten olisi käynyt niin tai näin ...
Tosiasia kumminkin on, kuten aina joka sodassa ja taistelussa, se käydään niillä joukoilla jotka on paikalla ja toinen laskee resursinssa väärin, tai tekee jotain muita virheitä enempi kuin toinen.
Suomi tuhosi ne puna-armeijan yksiköt, jotka oli alueella, mikäli uusia yksiköitä olisi tuotu jostain muualta, niin siihen olisi mennyt aikaa ja se olisi hidastanut tai pysäyttänyt etenemisen siellä.
Stalin sai Suomalaisilta 1944 keväällä ehdotuksen aselevosta, Moskovan rauhan 1940 rajojen pohjalta.
Stalin kysyi kenraaleiltaan, mitä tehdään, kenraalit luopasivat vallata maan niillä joukoilla, mitkä oli käytössä.
Kaksi kuukatta myöhemmin joukot oli tuhottu torjuntataisteluissa ja asemat olivat ne samat, mitkä Stalin olisi saanut ilman taistelujakin, eli Moskovan rauhan 1940 rajat, jotka Suomi oli luvannut antaa ilman taisteluja.
Ei ihme, että Stalin oli tyytymätön omiin kenraaleihinsa, ne oli tapattaneet puoli miljoonaa miestä ja tuhonneet valtavan määrän kalustoa, taisteluissa alueista, jotka olisi saatu ihan ilmaiseksi ja Suomi jäi valtaamatta, suurista lupauksista huolimatta.
-
Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.
http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related
;D :D :)
Hei tuolta löytyi Inga from Sweden :-* tuosta videosta tykkää myös timppa ;D
-
Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.
http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related
;D :D :)
Hei tuolta löytyi Inga from Sweden :-* tuosta videosta tykkää myös timppa ;D
Ei paha.
-
kuules Adam Smith,Bulvaaneilla peitetään omistamisen todellisuus ja tilastot näyttävät vain kulisseja.
Muutama ukko omistaa Ameriikan keskuspakin ja he saavat myös painaa dollareita. Heidän käsissään ovat merkittävimmät korkotulot ja yritysten suurimmat voitot kokomaailmassa.
Heidän sukunsa rahoitti Hitlerin ja Leninin.
Jos luet englantia niin lue Biggest secret David Ickke
http://www.davidicke.com/index.php/
-
kuules Adam Smith,Bulvaaneilla peitetään omistamisen todellisuus ja tilastot näyttävät vain kulisseja.
Muutama ukko omistaa Ameriikan keskuspakin ja he saavat myös painaa dollareita. Heidän käsissään ovat merkittävimmät korkotulot ja yritysten suurimmat voitot kokomaailmassa.
Heidän sukunsa rahoitti Hitlerin ja Leninin.
Jos luet englantia niin lue Biggest secret David Ickke
http://www.davidicke.com/index.php/
Oujee. Lisää salaliittoteorioita. Heheh.
Edit. Pitäisköhän sun harkita jotain lähdekritiikkiä??
-
Etelä-Korealainen Daewoo-yhtiö suunnittelee ostavansa Madagaskarista, yhdestä maailman köyhimmästä maasta, isoja maa-aloja, ja aloittavansa maanviljelybisneksen, ja ruoka sitten vietäisiin Koreaan, no, tästä ei sen enempää, lehdistä voitte lukea enemmän.
Aikoinaan kommunistisissa maissa maataloustuotanto hoidetttiin (tai yritettiin hoitaa) kolhoosien ja sovhoosien avulla, näillä kollektiivi- ja valtion tilloilla olisi periaatteessa suuruuden ekonomian pitänyt toimia, mutta siitä huolimatta esim. Neuvostoliitto oli iso viljan ja muiden elintarvikkeiden tuoja.
Miksi suuruuden ekonomia ei sitten toiminut niissä?
Syy oli sama, kuin yleensäkin kommunistisen järjestelmän epäonnistuminen, unohdettiin se olennainen tekijä, jonka usein myös länsimaiset vapaan kaupan teoreetikot unohtavat, ja se tekijä on ihminen.
Paperilla voidaan luoda hienoja teorioita, mutta ne teoriat eivät ota tarpeeksi huomioon ihmistä ja hänen käyttäytymistään ja tarpeitaan ja motivaatioitaan. Kolhoosisysteemi ei palkinnut ahkeruudesta, joten miksi turhaan työläiset raatoivat, kun se ei tuntunut palkkapussissa, riitti, että tehtiin säädetyt työt, eikä välitetty lopputuloksesta, ei ollut omaa vastuuta, sitä vastuuta ei ollut loppujen lopuksi kenelläkään, korkeintaan kolhoosin tai sovhoosin johtajilla, mutta heilläkin oli keinonsa välttää vastuu esim. väärentämällä erilaisia tuotantoraportteja, jonka seurauksena paperilla nämä kollektiivitilat tuottivat hyvin, mutta silti elintarvikkeiden omavaraisuus oli miinuksella.
Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan. ;D
-
Ei ole meksikaanoja, mutta talouden taantuma pitää huolen siitä, että halpaa työvoimaa riittää maataloudelle Venäjältä, Virosta ym. maista jatkossakin lähivuosina, kunhan vain maataloudella riittää palkanmaksukykyä.
-
Ei ole meksikaanoja, mutta talouden taantuma pitää huolen siitä, että halpaa työvoimaa riittää maataloudelle Venäjältä, Virosta ym. maista jatkossakin lähivuosina, kunhan vain maataloudella riittää palkanmaksukykyä.
Palkanmaksukykyä kyllä syntyy, kun tuotanto kasvaa.
Sillä kun tilalla on henkilökuntaa, niin esim. koneistamisessa voi säästää jonkun verran ja suurempi tuotanto muutenkin kasvattaa katetta, ehkä pääomien kiertoakin saadaan nostettua.
-
Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan. ;D
Tarkotakko sää ihan tosissan, että nykyset isot yksiköt on automaattisesti verrannollisia kolhooseihin??
-
Tämäkin kannattaisi huomioida suunnitellessa niitä 1000 äpylin navetoita.
Meillä kun ei ole noita meksikaanojakaan. ;D
Tarkotakko sää ihan tosissan, että nykyset isot yksiköt on automaattisesti verrannollisia kolhooseihin??
No kyllähän tässä tonniluokassa todenäköisesti omistajat ovat erkaantuneet ruumiillisesta työstä ja työnjohtokin on palkollisia.
Onhan ongelmia jo 200 luokan navetoissa jossa muutamia työntekijöitä ja omistaja päivittäisessä työssä mukana silti kunnolisen työvoiman saanti on hankalaa ja vaihtuvuus on suurta.
Mielestäni ei olla ollenkaan kaukana kolkoosissakin tunnetuista ongelmista jota tulisi huomioida laskelmissa.
En ole kuitenkaan jättiyksiköiden vastustaja vaan olisin hieman realistisempi kun julkisuudessa esitetyt laskelmat.
Enkä pidä mahdottomana ajatusta mukaanlähtöä pääomasijoittajaksi muutamalla kymppitonnilla jos tonninavettaa pohjanmaalle joku porukka alkaisi rakentamaan. ;)
-
Ison yksikön toimivuus on täysin johtamistaidosta kiinni. Entisen Itä-Saksan kolhoosit ovat hyvä esimerkki kuinka homma saadaan pelittämään, kun vanha yrityskulttuuri heitetään pihalle ja managementti tulee lännestä.
Samaa lääkettä pitäisi määrä suomalaiselle perheviljelmä perinteellekin...
Managementti uusiksi ja turha väki pihalle lyhyen kaavan mukaisilla yt-neuvotteluilla. :D
Nykymenolla samaan lopputulokseen menee 30-40 vuotta ja kalliiksi tulee.
-
Ison yksikön toimivuus on täysin johtamistaidosta kiinni. Entisen Itä-Saksan kolhoosit ovat hyvä esimerkki kuinka homma saadaan pelittämään, kun vanha yrityskulttuuri heitetään pihalle ja managementti tulee lännestä.
Samaa lääkettä pitäisi määrä suomalaiselle perheviljelmä perinteellekin...
Managementti uusiksi ja turha väki pihalle lyhyen kaavan mukaisilla yt-neuvotteluilla. :D
Nykymenolla samaan lopputulokseen menee 30-40 vuotta ja kalliiksi tulee.
Jooo, tosin siinä taisi kyllä käydä myös niin, että entisen Itäsaksan maatilat eli entiset kolhoosit, sai liittymisen mukana Saksalaisen tukitason, entisen itäsaksan palkkatasolla työvoima on kumminkin sisällä, joten lähtökohdat on ehkä kumminkin vähän erit, kuin muualla Itä-euroopassa.
Itäsaksassa on palkat noin 1/3 osaa länsisaksasta, ehkä sekin jotain vaikuttaa, kun tuet tulee kumminkin Saksan tasolla.
-
jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ? kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat... 8)
-
Kaikilla ei ehkä oo tavoitteena tehdä kaikkia maatilan töitä itse omilla koneilla. ::)
Meillä esimerkiksi on tarkoitus hankkia perheelle toimeentulo kohtuullisella työmäärällä. Ei oo tullut urakoitsijaa kiikaroitua, mielummin tulen vaikka aukomaan päätäni tänne Agroon. ;D
-
Naaras puolisten brittien sijoitus maailmankauneimmat-listalla ei ole tunnetusti kovin korkealla.
http://www.youtube.com/watch?v=m-J9ZpQYW8s&feature=related
;D :D :)
Hei tuolta löytyi Inga from Sweden :-* tuosta videosta tykkää myös timppa ;D
Ei paha.
jos et nyt siihen vuoheen sekaantuisi
-
jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ? kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat... 8)
Sehän on mahdottomuus Suomessa mitään suurtilaa perustaa kun nämä täpinöitsiät, pikkutilalliset, ym. pankollamakaajat saavat tukia ja eivätkä luovu maistaan ilmaiseksi näille suuruuden ihanoitsioille. Siinäpähän perkeleet haaveilevat jos rahaa ei ole edes maata hankkia, tuskimpa niillä muutenkaan olisi edellytyksiä kun on aikaa netissä kirjoitella maailman vääryyttä heitä kohtaan.
-
jos ja kun joku ihannoi kaikkea suurta ja mahtavaa niin siitä vaan sellaanen SUURI ja MAHTAVA pytinki pystyyn ja näyttämään johtamisen mallia meille pikkutilallisille, kun kerran teemmä kaikki tavalla tai toisella väärin. suuntaus näyttää olevan nuorilla isännillä mallia pehtoori teetetään kaikki urakoitsijalla ja lemmut lypsetään robotilla. ihmetyttää vaan kun luulis olevan enemmän aikaa värkätä peltopuolella itte kun kerran robo lypsää ,vaan on mukavampi kiikaroora pellon lairalta rahtarin urakointia kun tehrä itte. kysymys kuuluu: jos on 30 lehmän navetta ja toimii itsenäisesti tekee omilla koneilla peltotyöt (konekannan käyttöarvo suurempi mitä myyntiarvo ,muttei kuitenkaan mitään härmälääsiä romuja) ja vaikka paalaus ketjulla rehut. paljonko pitää olla robo navetas lypsäviä että päästään samaan viivan alle jäävään tulokseen kun vielä rehut ja kylvöt teetetään rahtarilla ? kuinka suurta orkesteria pitää johtaa ? laskekaa te viisaat... 8)
Sehän on mahdottomuus Suomessa mitään suurtilaa perustaa kun nämä täpinöitsiät, pikkutilalliset, ym. pankollamakaajat saavat tukia ja eivätkä luovu maistaan ilmaiseksi näille suuruuden ihanoitsioille. Siinäpähän perkeleet haaveilevat jos rahaa ei ole edes maata hankkia, tuskimpa niillä muutenkaan olisi edellytyksiä kun on aikaa netissä kirjoitella maailman vääryyttä heitä kohtaan.
Lukekaa tämän päivän maastullista, suuret yksiköt ei ole paljonkaan kannattavampia pieniä, eikä tuotantosuuntien välillä olekkaan niin suuria eroja, kuin väitetään.
Yleensä huonot kannattavuuslukemat johtuu liian suurista investoinneista, joku rofessori oli asian tutkinut.
Paras kannatavuuskerroin on 20 lehmän maitotilalla.
-
Lukekaa tämän päivän maastullista, suuret yksiköt ei ole paljonkaan kannattavampia pieniä, eikä tuotantosuuntien välillä olekkaan niin suuria eroja, kuin väitetään.
Yleensä huonot kannattavuuslukemat johtuu liian suurista investoinneista, joku rofessori oli asian tutkinut.
Paras kannatavuuskerroin on 20 lehmän maitotilalla.
Kannattavuuskerroin ei toimi äsken investoineen tilan kannattavuuden mittarina, eikä sillä voi arvioida tulevan investoinnin kannattavuutta. Senhän saa korkeaksi olemalla investoimatta ja tekemällä mahdollisimman vähän työtä. Toki muutama vuosi investoinnin jälkeen olisi kertoimen oltava reippaassa nousussa, muuten on investointi ollut liian kallis-ja näinhän se maitopuolella on tainnut olla vallitseva käytäntö. Lehmäpaikan tähtitieteellistä hintaa perustellaan milloin milläkin työnhelpottumisperusteella.
Silti. Jos aikoo investoida, on kannattavuuskertoimen oltava lähtötilanteessa hyvä. Kannattamaton tuotanto ei parane laajentamalla.
-
Kannattavuuskerroin ei toimi äsken investoineen tilan kannattavuuden mittarina, eikä sillä voi arvioida tulevan investoinnin kannattavuutta. Senhän saa korkeaksi olemalla investoimatta ja tekemällä mahdollisimman vähän työtä. Toki muutama vuosi investoinnin jälkeen olisi kertoimen oltava reippaassa nousussa, muuten on investointi ollut liian kallis-ja näinhän se maitopuolella on tainnut olla vallitseva käytäntö. Lehmäpaikan tähtitieteellistä hintaa perustellaan milloin milläkin työnhelpottumisperusteella.
Silti. Jos aikoo investoida, on kannattavuuskertoimen oltava lähtötilanteessa hyvä. Kannattamaton tuotanto ei parane laajentamalla.
[/quote]
Ihan vaan mielenkiinnosta, millä Adam on laskenut investoinnin kannattavuuden? Käytätkö nettonykyarvomenetelmää vai jotain kassavirtapohjaista laskelmaa (vrt. likwi)? Olen tässä mietiskellyt tuota nykyarvomenetelmän soveltuvuutta maatalouteen, teorian tasolla paras vaihtoehto, mutta toisaalta tuottojen ja kustannusten arvioiminen pirun hankalaa.
-
Nettonykyarvoa ja kassavirtaa. Joku viisashan on sanonut, että kassavirta rules ;D Nothing beats cash....
Tuottojen ja kustannusten arvioiminen ei ole sen hankalampaa kuin muilla aloillakaan. Paremman puutteessa kannattaa kustannuksina käyttää nykytilanteen lukuja sovellettuna laajempaan tuotantoon ja kasvatettuna 10%. Eli hiukan tarkemmin pureutua siihen omaan kulurakenteeseen ja miettiä miten se muuttuu tuotannon kasvaessa.....Siitä sitten haarukoimaan kuluja lisäämällä ja/tai tuloja vähentämällä kuolonkohtaa.
Pähkinänkuoressa. Jos investoinnilla syntyy lisäarvoa (eli positiivinen nettonykyarvo) nykyisestä peilatulla tuotto/kulurakenteella, hanke kannattaa toteuttaa.
-
Nettonykyarvoa ja kassavirtaa. Joku viisashan on sanonut, että kassavirta rules ;D Nothing beats cash....
Tuottojen ja kustannusten arvioiminen ei ole sen hankalampaa kuin muilla aloillakaan. Paremman puutteessa kannattaa kustannuksina käyttää nykytilanteen lukuja sovellettuna laajempaan tuotantoon ja kasvatettuna 10%. Eli hiukan tarkemmin pureutua siihen omaan kulurakenteeseen ja miettiä miten se muuttuu tuotannon kasvaessa.....Siitä sitten haarukoimaan kuluja lisäämällä ja/tai tuloja vähentämällä kuolonkohtaa.
Pähkinänkuoressa. Jos investoinnilla syntyy lisäarvoa (eli positiivinen nettonykyarvo) nykyisestä peilatulla tuotto/kulurakenteella, hanke kannattaa toteuttaa.
Ei kai se periaatteessa olekaan, epävarmuustekijöitä tuntuu olevan vaan niin paljon. Mutta kuten sanoit, kuolokohtaa etsimällä eri korko,tulo- ja menorakenteella saanee kohtuu hyvän kuvan. Onko muuten tietoa, käyttääkö Pro Agrian neuvojat nettonykyarvoa missään tilanteessa apuvälineenä?
-
Nettonykyarvoa ja kassavirtaa. Joku viisashan on sanonut, että kassavirta rules ;D Nothing beats cash....
Tuottojen ja kustannusten arvioiminen ei ole sen hankalampaa kuin muilla aloillakaan. Paremman puutteessa kannattaa kustannuksina käyttää nykytilanteen lukuja sovellettuna laajempaan tuotantoon ja kasvatettuna 10%. Eli hiukan tarkemmin pureutua siihen omaan kulurakenteeseen ja miettiä miten se muuttuu tuotannon kasvaessa.....Siitä sitten haarukoimaan kuluja lisäämällä ja/tai tuloja vähentämällä kuolonkohtaa.
Pähkinänkuoressa. Jos investoinnilla syntyy lisäarvoa (eli positiivinen nettonykyarvo) nykyisestä peilatulla tuotto/kulurakenteella, hanke kannattaa toteuttaa.
Ei kai se periaatteessa olekaan, epävarmuustekijöitä tuntuu olevan vaan niin paljon. Mutta kuten sanoit, kuolokohtaa etsimällä eri korko,tulo- ja menorakenteella saanee kohtuu hyvän kuvan. Onko muuten tietoa, käyttääkö Pro Agrian neuvojat nettonykyarvoa missään tilanteessa apuvälineenä?
Kyllä käyttää ainakin täs tapaukses ;)