Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 31.01.15 - klo:11:21
-
Osaisiko joku instanssi laskea eri tuotantosuuntien kannattavuutta teoriapohjalta. Tämä siis siksi että toteutunut kannattavuus ei kerro mitään kun isänillä oon tapana käyttää rahaa kaikkeen mikä liikkuu jos sitä satruu olemaan. Otettaisi perus tilat kaikista tuotantosuunnista ja ruvettaisi laskemaan tulevaisuus skenaarioita niin saataisi selvyys että mihin milläkin tuotantosuunalla on mahdollista päästä. Minä kun en toteutuneisiin usko koska niitä ei järkeviä investointeja tehdään ilman laskukonetta jos rahaa on.
-
Osaisiko joku instanssi laskea eri tuotantosuuntien kannattavuutta teoriapohjalta. Tämä siis siksi että toteutunut kannattavuus ei kerro mitään kun isänillä oon tapana käyttää rahaa kaikkeen mikä liikkuu jos sitä satruu olemaan. Otettaisi perus tilat kaikista tuotantosuunnista ja ruvettaisi laskemaan tulevaisuus skenaarioita niin saataisi selvyys että mihin milläkin tuotantosuunalla on mahdollista päästä. Minä kun en toteutuneisiin usko koska niitä ei järkeviä investointeja tehdään ilman laskukonetta jos rahaa on.
Tukiviljely 2015-2020 vuokraamalla vesistöjen ja valtaojien vierestä.
-
En tiedä, mutta oletan, että se riippuu ihan siitä minkälainen tila on ja missä se on :(
-
En tiedä, mutta oletan, että se riippuu ihan siitä minkälainen tila on ja missä se on :(
Savolainen kolmen perättäisen numeron lehmäluku ja kivikkoista postimerkkiä niin maan perkeleesti. ;D
-
Kannattaapi miettia että ketä meinaa että immeiset karehtii 10 vuoden päästä, ja alkaa sitten tehrä sitä.
Oesko vaikka etelässä semmoinen notta kaikki pellot mahrollisimman pienillä panoksilla luamuun, ja sitten jottain erikoesvihannesta kierrättelis lohkolta toeselle ja siinä hommassa opettelis hyväks. Jos oppii hyväks, tekee paljon rahaa. Jos ei, niin ei enempää tule takkiin kuin naapurin vehnän tehotuattajalla.
-
Taidetaan niitä investointeja tehdä ilman laskukonetta tai ainakin ohjelmoimalla sitä sopivasti myös ilman omaa rahaa. Kovin avokätisiä rahoittajat ovat olleet maatalouden suhteen.
-
No jos kannattavuutta halutaan vertailla vaikka kannattavuuskertoimella, niin kannattavin tuotantosuunta on se jossa tehdään vähiten töitä. Kk ei toisaalta ole mitenkään järkevä luku vaikka eri tuotantosuuntia verrattaessa.
-
Eräs ProAgrian talouskuru sanoi kerran eräässä koulutuksessa yllättäen olevan kannattavin 100 hehtaarin viljatilan jolla ei ole koneita, laiteita ja rakennuksia ollenkaan. Kaiken tekee urakoitsia ja viljat myydään pystyyn.
-
Eräs ProAgrian talouskuru sanoi kerran eräässä koulutuksessa yllättäen olevan kannattavin 100 hehtaarin viljatilan jolla ei ole koneita, laiteita ja rakennuksia ollenkaan. Kaiken tekee urakoitsia ja viljat myydään pystyyn.
Joo... omaa työtä ei ole muutama tunti vuodessa joten kk nousee pilviin vaikka toiminnasta ei juuri rahaa jäisikään
-
Eräs ProAgrian talouskuru sanoi kerran eräässä koulutuksessa yllättäen olevan kannattavin 100 hehtaarin viljatilan jolla ei ole koneita, laiteita ja rakennuksia ollenkaan. Kaiken tekee urakoitsia ja viljat myydään pystyyn.
Joo... omaa työtä ei ole muutama tunti vuodessa joten kk nousee pilviin vaikka toiminnasta ei juuri rahaa jäisikään
Oy pohjaisena kyseinen homma, niin voi sitoa sitä omaa pääomaa peltoon.
-
Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.
-
Kokeilet tollasella simulaattorilla eri vaihtoehtoja: http://www.farming-simulator.com/
Helppo puhua sitten vaikka se Nordean Jaakkola rahoittamaan kun on valmiiksi kaikki testattu.
-
Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.
Ja tämän kaikki voipi laskea päivän hinnoilla ja tukitasoilla, joilla voipi ylihuomenna pyyhkiä ***seensä. Miksi siis nährä se vaiva? Tehrään sitä mistä tykätään ja toivotaan parasta. Niinko ennenki.
Ainut millä voi taata pelloista suht ennustettavan tulon 10 vuodeksi, on 10 vuoden vedenpitävä vuokrasopimus jossa itse on vuokraajana.
-
Vuodesta 2007 olen tällä palstalla varoitellut älyttömästä velaksi elämisestä ja sen tuomista ongelmista,mutta ei näköjään kuuleviin korviin.
Ehdotin että lyhentäkää velkoja nopeammin kuin on lainapapereissa ,mutta ivanaurua sain osakseni,mutta nyt taitaa Sassin linjalle olla ruuhkaa,eli olisi pitänyt korkean maidon hinnan aikaan lyhentää velkoja ripeästi kuten neuvoin. :o
-
Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.
Kai MTT:n laskelmia pystyy muokkaamaan korvaamalla "poliittisen osuuden" todellisilla hinnoilla ja tunneilla ? Siis jos tulee olla näyttävä laskentamalli.
-
Vuodesta 2007 olen tällä palstalla varoitellut älyttömästä velaksi elämisestä ja sen tuomista ongelmista,mutta ei näköjään kuuleviin korviin.
Ehdotin että lyhentäkää velkoja nopeammin kuin on lainapapereissa ,mutta ivanaurua sain osakseni,mutta nyt taitaa Sassin linjalle olla ruuhkaa,eli olisi pitänyt korkean maidon hinnan aikaan lyhentää velkoja ripeästi kuten neuvoin. :o
Kyse ei ole siitä että mitään ei kannata tehdä vaan siitä että mihin kannattaa ottaa lainaa jotta sen saa takaisin maksettua mahdollisimman helposti. Jos ei mitään tee niin ei mitään voi tienatakaan. Kerros sassi miten pitää toimia että voi työllistää vaikka 10 veronmaksajaa ja saada itselleen 10% liikevoiton heidän tekemästä tuloksesta. Lisäksi tietenkin vähintään 50€ palkka omista työtunneista. Se muo kiinnostaa jotta mulla on varaa maksaa sinunkin eläke tulevaisuudessa. :)
-
Sijoituksissaan onnistuneiden tarinat näyttävät mielenkiintoisilta. Mukana maatilan käyttäminen lainojen vakuutena korkealla riskillä. Mutu on ollut tärkein laskentatyökalu.
-
Vuodesta 2007 olen tällä palstalla varoitellut älyttömästä velaksi elämisestä ja sen tuomista ongelmista,mutta ei näköjään kuuleviin korviin.
Ehdotin että lyhentäkää velkoja nopeammin kuin on lainapapereissa ,mutta ivanaurua sain osakseni,mutta nyt taitaa Sassin linjalle olla ruuhkaa,eli olisi pitänyt korkean maidon hinnan aikaan lyhentää velkoja ripeästi kuten neuvoin. :o
Kyse ei ole siitä että mitään ei kannata tehdä vaan siitä että mihin kannattaa ottaa lainaa jotta sen saa takaisin maksettua mahdollisimman helposti. Jos ei mitään tee niin ei mitään voi tienatakaan. Kerros sassi miten pitää toimia että voi työllistää vaikka 10 veronmaksajaa ja saada itselleen 10% liikevoiton heidän tekemästä tuloksesta. Lisäksi tietenkin vähintään 50€ palkka omista työtunneista. Se muo kiinnostaa jotta mulla on varaa maksaa sinunkin eläke tulevaisuudessa. :)
Kyllä yrittää voi enhän sitä torpannut ,mutta tosiaan järki päässä ja kohtuus silloin voi selvitä hengissäkin jopa eläkkeelle.
Ahneuspiru se on katala vihollinen se jos mikä ohjaa ihmistä ja siinä leikissä monelle käy köppäseen.Kuten paikallinen automyyjä sanoi "kuolinpaidassa ei ole taskuja". Ei kannatta tavoitella kuuta taivaalta ,kun elämässä on paljon muutakin kuin työ.
Kuten kuuluisan aplen perustajan jopin tarina oli surullinen,mitään apua ei rahoista ollut kun sairaus iski ja kuolema tuli.Samoin Suumaherrin tarina ,
rahaa on mutta ei suurta apua ole enään ,niin se katoaa maallinen kuin ruoho joka aamulla oli vihreä ja mehevä ,olikin illalla kuiva jonka tuuli varisti maahan.
Kohtuus kaikessa ,maailma ei tule koskaan valmiiksi siitä ei kannatta murhetta ottaa.
-
Vuodesta 2007 olen tällä palstalla varoitellut älyttömästä velaksi elämisestä ja sen tuomista ongelmista,mutta ei näköjään kuuleviin korviin.
Ehdotin että lyhentäkää velkoja nopeammin kuin on lainapapereissa ,mutta ivanaurua sain osakseni,mutta nyt taitaa Sassin linjalle olla ruuhkaa,eli olisi pitänyt korkean maidon hinnan aikaan lyhentää velkoja ripeästi kuten neuvoin. :o
Kyse ei ole siitä että mitään ei kannata tehdä vaan siitä että mihin kannattaa ottaa lainaa jotta sen saa takaisin maksettua mahdollisimman helposti. Jos ei mitään tee niin ei mitään voi tienatakaan. Kerros sassi miten pitää toimia että voi työllistää vaikka 10 veronmaksajaa ja saada itselleen 10% liikevoiton heidän tekemästä tuloksesta. Lisäksi tietenkin vähintään 50€ palkka omista työtunneista. Se muo kiinnostaa jotta mulla on varaa maksaa sinunkin eläke tulevaisuudessa. :)
Sijoitetun pääoman tuotto ja rahan kierto on vähän erinlainen eri hommissa, esim. emolehmä tuottaa yhden vasikan vuodessa joka myydään yhden kerran, jos löytyy ostaja, maitolehmä lypsetään joka päivä pari kertaa ja maito myös lähtee saman tien, ei sitä tarvi erikseen kaupitella :o
-
Sijoituksissaan onnistuneiden tarinat näyttävät mielenkiintoisilta. Mukana maatilan käyttäminen lainojen vakuutena korkealla riskillä. Mutu on ollut tärkein laskentatyökalu.
Kyllä maatilan käyttäminen hyvänä vakuutena esim sijoituksissa on ollut mitä parhainta liiketoimintaa.
Perusmaatalouden tase ei saa olla liian tukeva tuotantoon nähden.
-
Eli kevyellä taseella maataloutta ja vipua sijoitustoimintaan. :-\
-
Eli kevyellä taseella maataloutta ja vipua sijoitustoimintaan. :-\
Tuo oli hyvin tiivistetty.
-
Eli kevyellä taseella maataloutta ja vipua sijoitustoimintaan. :-\
Tuo oli hyvin tiivistetty.
Pörssipelissä lienee ajoitus tärkein? Vai tarvitaanko aina kurssinousua, riittääkö yksin osinkotuotot kartuttamaan varallisuutta? Minkälaisia tuottoprosentteja olette saaneet pörssissä ja mihin tämä on perustunut?
-
Kait se siellä on samoin kuin muussakin liiketoiminnassa, että ostohinta on ratkaisevin. Muutahan siellä ei oikein tarvitse tietääkään (silloin kun muut pelkäävät on oltava rohkea ja kun muut ovat rohkeita on pelättävä, pätenee maatalouteenkin?). Sitten kun pankit alkavat markkinoida omia himmeleitään kovasti (eli nyt), muistaa kysyä myyntipuhetta pitävältä, "kumpi meistä hyötyy tästä tuotteesta enemmän ja onko myyvä virkailija/neuvoja itse kuinka paljon hankkinut kyseistä tuotetta" (jos se kerran on niin hyvä tuote, miksi se vielä tekee kyseisiä hommia matalahkolla palkalla ja vielä näin matalan korkotason aikana?). :o
-
Maatalous ei ole pörssipelejä ja maataloudessa ei ole pikavoittoja jaossa.
-
Maatalous ei ole pörssipelejä ja maataloudessa ei ole enää pikavoittoja jaossa.
Korjasin hiukan ;D
-
500 ha, salaojitettua peltoo innokkaan viljanviljelijän naapurissa, ja sille naapurille vuokrais ne. Aika hyvä homma.
-
>Minkälaisia tuottoprosentteja olette saaneet pörssissä ja mihin tämä on perustunut?
Tammikuussa sen verran realisoituneita voittoja kun 4 kk sikapaskaläävärypemisestä ilman sähköä ,korkoja yms. kuluja
kymmenkuntavuotta sitten.
:P
-
>Minkälaisia tuottoprosentteja olette saaneet pörssissä ja mihin tämä on perustunut?
Tammikuussa sen verran realisoituneita voittoja kun 4 kk sikapaskaläävärypemisestä ilman sähköä ,korkoja yms. kuluja
kymmenkuntavuotta sitten.
:P
Entäs ne kerrat kun on tullut tappiota. Jaa niin, eihän pörssissä kukaan koskaan häviä, kaikki voittavat aina.... ;D ;D ;D ;D
-
>Entäs ne kerrat kun on tullut tappiota
Ei tappiota ole pakko ehdointahdoin tehdä.Veromyynneillä kuitataan jos jotain pientä tulee.
-
Eli kevyellä taseella maataloutta ja vipua sijoitustoimintaan. :-\
Tuo oli hyvin tiivistetty.
Pörssipelissä lienee ajoitus tärkein? Vai tarvitaanko aina kurssinousua, riittääkö yksin osinkotuotot kartuttamaan varallisuutta? Minkälaisia tuottoprosentteja olette saaneet pörssissä ja mihin tämä on perustunut?
Edellisen kerran tuli kauppaa käytyä 2009 keväällä, summa oli käytetyn nelivetotraktorin verran, nyt sillä panoksella saisi 2 uutta traktoria.
Jos osaa puukaupan kaikkine vivahteineen, niin kyllä arvopaperillakin silloin pärjää.
Maaomaisuus on aina ollut käypää vakuutta.
Yhteiskunta kyllä pitää näemmä huolen siitä ettei, maanviljelyllä pääse älyttömästi rikastumaan.
Kannattaa lukea Olavi Mäenpään kirja vuodelta 1955 "Maatalouden Liikeoppi" Pellervoseura, siinä on ihan yleispäteviä neuvoja sovellettavaksi nykyaikaan.
-
Eli kevyellä taseella maataloutta ja vipua sijoitustoimintaan. :-\
Tuo oli hyvin tiivistetty.
Pörssipelissä lienee ajoitus tärkein? Vai tarvitaanko aina kurssinousua, riittääkö yksin osinkotuotot kartuttamaan varallisuutta? Minkälaisia tuottoprosentteja olette saaneet pörssissä ja mihin tämä on perustunut?
Edellisen kerran tuli kauppaa käytyä 2009 keväällä, summa oli käytetyn nelivetotraktorin verran, nyt sillä panoksella saisi 2 uutta traktoria.
Jos osaa puukaupan kaikkine vivahteineen, niin kyllä arvopaperillakin silloin pärjää.
Maaomaisuus on aina ollut käypää vakuutta.
Yhteiskunta kyllä pitää näemmä huolen siitä ettei, maanviljelyllä pääse älyttömästi rikastumaan.
Kannattaa lukea Olavi Mäenpään kirja vuodelta 1955 "Maatalouden Liikeoppi" Pellervoseura, siinä on ihan yleispäteviä neuvoja sovellettavaksi nykyaikaan.
Pörssiguru
http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_M%C3%A4enp%C3%A4%C3%A4
Niin, tuotantosuunnat kannattavat hieman heikosti.
-
Tuli tästä mieleen 80-luvun lopulla oli GATT-neuvotteluja ja Urugayn kierros.Ystäväni jo edesmennyt maajussi Jussi oli huolestunut näistä vapaakauppasuunnitelmista Olin jo tehnyt tilakaupan ja menossa naimisiin.Jussi kyseli mikä on nuorikon koulutus ja ammatti.Vastasin sairaanhoitaja virassa,johen jussi:Ei riitä, avain kannattavaan maatalouteen on että vaimo on lääkäri........tai kaksi olisi vielä parempi.
-
Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.
Jos se olisi noin yksiselitteistä, ja riittävän nohevan tuottoyhtälön takana, niin moni asia ratkeaisi. Ei olisi ylituotantoa, nälänhätää, maatalousekonomisteja eikä tukia. Dippainssi moisen teollisen prosessin hoitaisi, mitä nyt joka vuosi tehokkaammaksi viilaisi.
Olen joskus joutunut kansantaloustieteen tohtorikoulutettavien kanssa samaan pöytään. Taustaani tuntematta, nämä löivät maanrakoon koko maatalouden, tukia unohtamatta. Kansantalouden perusoppien mukaan, kun kunkin maan kannattaa paneutua siihen missä omaa suhteellisen edun.
Nielin kiusaksen sanoa näille kulmahousukavereille, että minulla on suhteellinen etu ja pääasiallinen elinkeino päivittäisessä ateriassa. Että jos voisimme olla varmoja että sitä jokapäiväistä sapuskaa on aina lautaselle tulossa, voisimme keskittyä johonkin muuhun. Fakta kuitenkin on, että viimeistään kolmantena päivänä ilman ateriaa, kyseinen teoria osoittaa viimeistään heikkoutensa..
..Ja että sekä sisällisodan syttyminen, että jatkosodasta irtautumisen hylkääminen toteutunutta aiemmassa vaihessa, ovat molemmat viime kädessä olleet kiinni nurkan takana kolkuttavasta nälästä.
-
Jos se olisi noin yksiselitteistä, ja riittävän nohevan tuottoyhtälön takana, niin moni asia ratkeaisi. Ei olisi ylituotantoa, nälänhätää, maatalousekonomisteja eikä tukia. Dippainssi moisen teollisen prosessin hoitaisi, mitä nyt joka vuosi tehokkaammaksi viilaisi.
Olen joskus joutunut kansantaloustieteen tohtorikoulutettavien kanssa samaan pöytään. Taustaani tuntematta, nämä löivät maanrakoon koko maatalouden, tukia unohtamatta. Kansantalouden perusoppien mukaan, kun kunkin maan kannattaa paneutua siihen missä omaa suhteellisen edun.
Nielin kiusaksen sanoa näille kulmahousukavereille, että minulla on suhteellinen etu ja pääasiallinen elinkeino päivittäisessä ateriassa. Että jos voisimme olla varmoja että sitä jokapäiväistä sapuskaa on aina lautaselle tulossa, voisimme keskittyä johonkin muuhun. Fakta kuitenkin on, että viimeistään kolmantena päivänä ilman ateriaa, kyseinen teoria osoittaa viimeistään heikkoutensa..
..Ja että sekä sisällisodan syttyminen, että jatkosodasta irtautumisen hylkääminen toteutunutta aiemmassa vaihessa, ovat molemmat viime kädessä olleet kiinni nurkan takana kolkuttavasta nälästä.
Piti Googlettaa, kun en muistanut kuinka monta ateriaa siinä sanonnassa oli. No, vaihtoehtoja löytyi 3-9. "Anarkia on 3-9 (saamatta jääneen) lämpimän aterian päässä.
http://www.vihrealanka.fi/lanka-201217/yhdeks%C3%A4n-aterian-p%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4-anarkiasta
-
Niin joo se vuokraus on aina vaihtoehto. Kuitenkin olisi mielenkiintoista kun joku miettisi sen optimaalisen tuotannon ja laskisi siitä eri tunnusluvut eli kuinka paljon päivässä, vuodessa, kausittain työllistää ja kuinka paljon tuntia kohden saa rahaa. Samoin että miten kalusto on käytössä ja millaisella ihmismäärällä työt tulee hoidettua. Mielestäni jos laskija olisi fiksu ja osaisi eri alojen tuotannon niin saisi oikeasti laskettua mitä ja miten homma kannattaa tehdä.
Jos se olisi noin yksiselitteistä, ja riittävän nohevan tuottoyhtälön takana, niin moni asia ratkeaisi. Ei olisi ylituotantoa, nälänhätää, maatalousekonomisteja eikä tukia. Dippainssi moisen teollisen prosessin hoitaisi, mitä nyt joka vuosi tehokkaammaksi viilaisi.
Olen joskus joutunut kansantaloustieteen tohtorikoulutettavien kanssa samaan pöytään. Taustaani tuntematta, nämä löivät maanrakoon koko maatalouden, tukia unohtamatta. Kansantalouden perusoppien mukaan, kun kunkin maan kannattaa paneutua siihen missä omaa suhteellisen edun.
Nielin kiusaksen sanoa näille kulmahousukavereille, että minulla on suhteellinen etu ja pääasiallinen elinkeino päivittäisessä ateriassa. Että jos voisimme olla varmoja että sitä jokapäiväistä sapuskaa on aina lautaselle tulossa, voisimme keskittyä johonkin muuhun. Fakta kuitenkin on, että viimeistään kolmantena päivänä ilman ateriaa, kyseinen teoria osoittaa viimeistään heikkoutensa..
..Ja että sekä sisällisodan syttyminen, että jatkosodasta irtautumisen hylkääminen toteutunutta aiemmassa vaihessa, ovat molemmat viime kädessä olleet kiinni nurkan takana kolkuttavasta nälästä.
Talousteoreetikot voi teoriassa olla oikeassa, mutta teorian yksipuolinen tuijottaminen ei ole järkevää ja turvallista politiikkaa tai vastuun kantoa, yhteiskunnan pitää selvitä aina kaikista niistä poikkeuksista joita sen kohdalle voi sattua, esim. myös sodista, sota muuttaa pelisäännöt myös talous-"teorioissa" :o
-
Talousteoreetikot voi teoriassa olla oikeassa, mutta teorian yksipuolinen tuijottaminen ei ole järkevää ja turvallista politiikkaa tai vastuun kantoa, yhteiskunnan pitää selvitä aina kaikista niistä poikkeuksista joita sen kohdalle voi sattua, esim. myös sodista, sota muuttaa pelisäännöt myös talous-"teorioissa" :o
Puuttimen touhut on siinä mallissa, että pahimpaan on syytä varautua. Katso vaikka kartasta vähän tosiasioita, 1340 hyvää syytä varautua.
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish%E2%80%93Russian_border