Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: eevertti - 26.01.15 - klo:19:27
-
Kaipaisin käyttäjäkokemuksia Piensiemenlevittimistä (keskipako... ns. huiska)
LEHNER vs. DELIMBE tai joku muu vastaava.
Tarkoitus olisi kylvää pääasiassa apilaa.
Lähinnä kiinnostaisi levitysleveys apilalla sekä muut huomioitavat seikat hankinnassa.
-
kapea kun kevyttä pientä siementä ja tuuleella herkkä raidoittumaan. muuten kait kun tasanen virta niin toimivat.
-
Sertiapilan kanssa toimivat. Tos on hankala saada niin puhtaaksi ilman erikoiskoneita, että saisi kylvettyä tarpeeksi pientä määrää. Tosin en ole kokeillut kylvää jopa alle 2 kg/ha valkoapilaa, mutta uskoisin onnistuvan. Raiheinät ja nadat voivat holvata. Sekaan tarvitsisi reilusti pyöreitä siemeniä, apilaa ja timoteita.
Tarkistan oman Einböckin levitysleveydet ohjekirjasta kun ehdin käymään hallilla.
Einböck on Bt-agron edullisin kone, jonka ostin käytettynä tosi edullisesti.
Se on yksinkertainen, kohtuullisen toimiva laite. Ongelmina syötön tarkkuus pienillä määrillä (holvaus, tos apila). Siksi olen lisännyt reilusti timoteita seoksiin.
Rakenteeltaan kaikki viskurit, joita olen tutkinut, ovat suunnilleen samanlaisia. Olisiko joissain kalliimmissa parempia karistimia sitten, en tiedä.
-
Itsellä on käytössä tuo Suomen suorakylvön myymä keskipakolevitin, joka on asennettu etupainotelineeseen aika korkealle.
Pelkästään puna-apilaa on sillä ajettu, pari päivää rikkaruiskutuksen jälkeen on ja ruiskutusurat on 16 m. välein.
Valko-apilalla ja ns. heinäkasveilla on varmaan huomattavasti kapeampi työleveys. Rikkaaineissa pitää miettiä
maavaikutus ja muutenkin yhteensopivuus apilan kanssa.
-
Vistech vt 2.9 keskipakolevitin 835€ +rahti.
-
Einböck kirjan mukaan levittää tasaisesti:
Raiheinä max 6 m
Valkoapila max 12 m
Puna-apila max 9 m
-
Vistech vt 2.9 keskipakolevitin 835€ +rahti.
jos tuolla mitään tekee niin ei ole kyllä hinnalla pilattu. :)
-
Ratkaisevaa työleveydessa on lautasen korkeus väh. 160 cm maasta ja lautasen kierrosnopeus suurin mahdollinen.
koekylvö kevytpeitteen päällä, siinä näkyy työleveys ja tasaisuus, näkee sen tosin pellossakin.
Vehnä ja ohra soveltuvat parhaiten kerääjäkasvitoimenpiteelle, hyvä kaurakasvusto varjostaa ehkä liikaa.
-
Pääasiassa vehnää ja ohraa laitan tänä vuonna. Mistäs tota visteckkiä saa? Nyt ollut ajatus laittaa alle valkoapilaa. Oliskohan hyvä laittaa sekaan jotain muutakin sek. Alsike vissiin itää varmemmin mutta haittaako puintia. Onko kukaan kokeillut sinimailasta aluskasvina?
-
Yksityisviestiä vaan peliin jos tahtoo vistechistä lisätietoa, laitan nettikoneeseen kun ehdin.
Edit: 2-24m levitysleveys asetuksista ja siemestä riippuen.
-
Onko takuu?
-
Vuoden tehdastakuu, varaosat varsin kohtuullisen hintaisia ja saa tilattua kiireettömiä osia suoraan valmistajan sivujen kautta.
Suurin osa osista on yhtenäisiä apv:n kanssa.
-
vistechin (http://www.vistech.eu/en/agro) verkkokaupasta noita levittimiä ja varaosia saa. Ebaysta noita saa huutokaupasta vielä vähän halvemmalla, itselle tuli tuollainen pneumaattinen ebaystä 1000 eurolla
-
vistechin (http://www.vistech.eu/en/agro) verkkokaupasta noita levittimiä ja varaosia saa. Ebaysta noita saa huutokaupasta vielä vähän halvemmalla, itselle tuli tuollainen pneumaattinen ebaystä 1000 eurolla
No, hyvä että saa.
Turvallisempaahan se on kuitenkin maahantuojien kautta ostaa niin ei takuun kanssa tarvi itse väitellä.
Kokemusta näistä itse hommatuista uusista "halvoista" on. Ei tosin tästä välineestä\merkistä. Eli en todellakaan moiti, toimivia pelejä varmaankin on.
Kummasti yhteys pätkinyt kun pientäkin reklamaatiota yksityisenä ostajana koittanut laitella, no aina on saanut sovitua jotenkin niin eipä tarvi enempää kertoilla. Kielitaitoa vaatii, enkä kyllä omalla leuhki.
Pienen välitys palkkion tästä ilosta voi kuitenkin maksaa, kun ei itse tarvi stersata. Etenkin JOS varaosa huoltokin pelaa.
-
Realistille kysymys: Kun noita maahantuontihommia "harrastat" niin oletko selvillä missä hinnoissa apilat ja muut kerääjäkasvien siemenet on ulkomailla? esim. Virossa. Yritin etsiä viron nettikaupoista mutta en löytänyt kuin puolen kilon pusseja.
-
Mainokset näemmä hävinny webbarin toimesta......
-
Mainokset näemmä hävinny webbarin toimesta......
Aika huonosti on osannu webbari lukee viestiketjua ;D
-
Realistille kysymys: Kun noita maahantuontihommia "harrastat" niin oletko selvillä missä hinnoissa apilat ja muut kerääjäkasvien siemenet on ulkomailla? esim. Virossa. Yritin etsiä viron nettikaupoista mutta en löytänyt kuin puolen kilon pusseja.
Kyselyä sähköpostilla baltic agroon tai older gruppiin, ei kauheen iso ero lopen Suomeen.
-
Tässä nähdään jo, että kerääjäkasvitoimenpidettä on alettu jo kuitata kuluina, ennen kuin rahaa on kenenkään tilille tullut.
Se bisnesmies, joka ymmärtää seurata rahaa, on tehnyt jo edustussopimukset, ja hankkinut varaston valmiiksi. Varovaisesti
laskien 20000 piensiemenkylvintä tekee kauppansa kahden vuoden aikana. Jos keskihinta on 1000€ ja välityspalkkio
100€, liikkuu voittomahdollisuutta 2 milj. euron edestä. Jaettuna esim. kymmenelle isolle toimijalle, 200 k€ syömä-
rahaa tiedossa. Monikaan konetta käyttävä ei tule kerääjäkasveista saamaan lähellekään tuota, muuta kuin ruvet kämmeniin.
No, jos on 1000 ha kerääjäkasveilla, se on satatuhatta. Mutta palkkoja, siemeniä ja ajelua ristiinrastiin tiedossa.
Tietenkin ahneus romuttaa tällaiset kuviot, sadat isännät itsekseen Internetissä ryntäävät jokaiseen maailman
maahan, eri nettikauppoihin, ja laittavat luottokortin laulamaan. Ja Tulli ihmettelee aikansa, mikä ihmeen
huumeviljelyväline tämmänen suppilo on, kun näitä laatikoita on täällä satoja ? Eli luu helposti jää kouraan
edustajaksi ryhtyvällä, lisäksi takuuvastuu ja muu kiusa.
-SS-
-
Tässä nähdään jo, että kerääjäkasvitoimenpidettä on alettu jo kuitata kuluina, ennen kuin rahaa on kenenkään tilille tullut.
Se bisnesmies, joka ymmärtää seurata rahaa, on tehnyt jo edustussopimukset, ja hankkinut varaston valmiiksi. Varovaisesti
laskien 20000 piensiemenkylvintä tekee kauppansa kahden vuoden aikana. Jos keskihinta on 1000€ ja välityspalkkio
100€, liikkuu voittomahdollisuutta 2 milj. euron edestä. Jaettuna esim. kymmenelle isolle toimijalle, 200 k€ syömä-
rahaa tiedossa. Monikaan konetta käyttävä ei tule kerääjäkasveista saamaan lähellekään tuota, muuta kuin ruvet kämmeniin.
No, jos on 1000 ha kerääjäkasveilla, se on satatuhatta. Mutta palkkoja, siemeniä ja ajelua ristiinrastiin tiedossa.
Tietenkin ahneus romuttaa tällaiset kuviot, sadat isännät itsekseen Internetissä ryntäävät jokaiseen maailman
maahan, eri nettikauppoihin, ja laittavat luottokortin laulamaan. Ja Tulli ihmettelee aikansa, mikä ihmeen
huumeviljelyväline tämmänen suppilo on, kun näitä laatikoita on täällä satoja ? Eli luu helposti jää kouraan
edustajaksi ryhtyvällä, lisäksi takuuvastuu ja muu kiusa.
-SS-
AI,että !
Kunnon naurut ,iso kiitos .
😂
-
Piensiemenlevitin kupla alkaa muistutumaan tilannetta ennen pörssikuplaa. Tavallinen kansa jonotti teknologiaosakkeita jotka olivat viikon päästä arvottomia.
Taitaa kerääjäkasvituki olla käytetty satakertaisesti ennen kuin piensiemenlevittimet saapuvat ebaysta. Ensi vuonna niitä on koko nettikone täynnä.
-
Einböck kirjan mukaan levittää tasaisesti:
Raiheinä max 6 m
Valkoapila max 12 m
Puna-apila max 9 m
Mihinhän perustuu, että valkoapila leviää leveämmälle kuin puna-apila? Kun eikös valkoapilan siemen ole kevyempi?
-
Kevyempi ehkä, mutta kai sen pienempi koko vähentää ilmanvastusta. Luin arvot käyttöohjeesta.
-
Einböck kirjan mukaan levittää tasaisesti:
Raiheinä max 6 m
Valkoapila max 12 m
Puna-apila max 9 m
..mainosmiesten maksimit on hiukan paremmat kuin käytännössä toteutuneet.. mulla on sähköviska enkä pois antaisi mutta vanhasta jukosta löytyy siemenpuolelta taulukot timoteille ja apilalle myös.
Kai se on nyt ihan sama kuinka sen tekee kun vain pussit tyhjenee..
-
Kevyempi ehkä, mutta kai sen pienempi koko vähentää ilmanvastusta. Luin arvot käyttöohjeesta.
Tämä on aika mielenkiintoinen juttu. Multa kun löytyy tuosta rauchista puna-apilalle taulukot 18m asti niin kaiken järjen mukaan valkoapilan pitäisi lentää helposti 20m joka on ruiskutusurien väli. Vai tuleeko tuossa sitten jo ongelmaksi taas keveys?
-
En osaa sanoa. Rauchilla on ollut hyvät taulukot netissä lähes kaikille kasveille. Yllättävää, jos ei valkoapilalle löydy. On tuo 18 m kyllä komea luku. Rauchille voi muistaakseni lähettää näytteenkin, ja sieltä saisi tiedon ja levitystaulukotkin. Näin minulle ainakin kerrottiin, kun olin aikoinani sellaista haaveilemassa. Päädyttiin kuitenkin naapurikimpassa toiseen koneeseen. Täytyykin tutkia, onko siinä taulukoita piensiemenille.
Ainakin raiheinillä leveyden ja ilmanvastuksen suhde estää kovin suuren levitysleveyden.
-
En osaa sanoa. Rauchilla on ollut hyvät taulukot netissä lähes kaikille kasveille. Yllättävää, jos ei valkoapilalle löydy. On tuo 18 m kyllä komea luku. Rauchille voi muistaakseni lähettää näytteenkin, ja sieltä saisi tiedon ja levitystaulukotkin. Näin minulle ainakin kerrottiin, kun olin aikoinani sellaista haaveilemassa. Päädyttiin kuitenkin naapurikimpassa toiseen koneeseen. Täytyykin tutkia, onko siinä taulukoita piensiemenille.
Ainakin raiheinillä leveyden ja ilmanvastuksen suhde estää kovin suuren levitysleveyden.
Juu ainakaan suomen kohdalta ei löydy. Mikähän valkoapila mahtaa olla esim. saksaksi? Tuosta näytteen lähettämisestä en ole kuullutkaan, täytyykin selvitellä mikäli tuo on mahdollista.
Jos tuo onnistuisi tuolla niin säästyisi taas yhden koneen ostolta, jos siis tuota ympäristökorvausta tulee haettua.
-
Einböck on Bt-agron edullisin kone, jonka ostin käytettynä tosi edullisesti.
Se on yksinkertainen, kohtuullisen toimiva laite. Ongelmina syötön tarkkuus pienillä määrillä (holvaus, tos apila). Siksi olen lisännyt reilusti timoteita seoksiin
Minulla on 5m jyrä, miten jos laitteen asentaisi siihen ja levittäisi n 6m työleveydelle? Jos jyrää, onko parempi viskata siemenet ennen, jyrän alle, vai sen perään (jolloin asennus olisi helppo)? Mielestäni pintalvityksenä jyrän jälkeen ennen sateita pitäisi saada suurin piirtein saman tehon kuin lievästi multaamalla?
-
Laita pneuma...
-
eikös tuo jyrän etupuolelle kylvö ole jotenkin luultu paremmaksi kun se jyräkiekko painaa sen pintaan ja jopa pikkasen multaakin, vauhdin mukaan. ja ei kait se hieman raitaisuus noissa hommissa pahemmin haittaa? turha tarkkuus on ammtillista kypsymättömyyttä.
-
Miksi tarvitset kylvökonetta leveämpää työleveyttä? Eikös nurmet mene samalla ajolla viljojen kanssa?
-
En osaa sanoa. Rauchilla on ollut hyvät taulukot netissä lähes kaikille kasveille. Yllättävää, jos ei valkoapilalle löydy. On tuo 18 m kyllä komea luku. Rauchille voi muistaakseni lähettää näytteenkin, ja sieltä saisi tiedon ja levitystaulukotkin. Näin minulle ainakin kerrottiin, kun olin aikoinani sellaista haaveilemassa. Päädyttiin kuitenkin naapurikimpassa toiseen koneeseen. Täytyykin tutkia, onko siinä taulukoita piensiemenille.
Ainakin raiheinillä leveyden ja ilmanvastuksen suhde estää kovin suuren levitysleveyden.
Juu ainakaan suomen kohdalta ei löydy. Mikähän valkoapila mahtaa olla esim. saksaksi? Tuosta näytteen lähettämisestä en ole kuullutkaan, täytyykin selvitellä mikäli tuo on mahdollista.
Jos tuo onnistuisi tuolla niin säästyisi taas yhden koneen ostolta, jos siis tuota ympäristökorvausta tulee haettua.
Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.
Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.
Einböck on Bt-agron edullisin kone, jonka ostin käytettynä tosi edullisesti.
Se on yksinkertainen, kohtuullisen toimiva laite. Ongelmina syötön tarkkuus pienillä määrillä (holvaus, tos apila). Siksi olen lisännyt reilusti timoteita seoksiin
Minulla on 5m jyrä, miten jos laitteen asentaisi siihen ja levittäisi n 6m työleveydelle? Jos jyrää, onko parempi viskata siemenet ennen, jyrän alle, vai sen perään (jolloin asennus olisi helppo)? Mielestäni pintalvityksenä jyrän jälkeen ennen sateita pitäisi saada suurin piirtein saman tehon kuin lievästi multaamalla?
Ennen jyrää. Jos vispilän laittaisi traktorin eteen. Hara olisi vielä eduksi.
Pneuma olisi todellakin paras. tosin kalliimpi.
-
eikös tuo jyrän etupuolelle kylvö ole jotenkin luultu paremmaksi kun se jyräkiekko painaa sen pintaan ja jopa pikkasen multaakin, vauhdin mukaan. ja ei kait se hieman raitaisuus noissa hommissa pahemmin haittaa? turha tarkkuus on ammtillista kypsymättömyyttä.
Jyrän eteen se olis tosiaan parasta kylvää, alle kahden tonnin saa jo pneuman ja se on tuohon kuitenkin paras laite.
-
Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.
Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.
Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?
Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. ;)
-
Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.
Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.
Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?
Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. ;)
Syysrypsi/rapsi lentäisi pitkälle, mutta kelvanneeko kerääjäksi ::)
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Saatana, nyt jo hiljaa..... >:(
Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Saatana, nyt jo hiljaa..... >:(
Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".
Vieläkös sulla on se Suzuki PV, laita siihen huiska jopparille 8)
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Saatana, nyt jo hiljaa..... >:(
Traktorimönkijät loppu maahantuojilta ja sähköset huiskat maaliskuulla mallia "EI OO".
Vieläkös sulla on se Suzuki PV, laita siihen huiska jopparille 8)
On on on oooon oooon.... ;D
80-Läppis, boysenin hiilikuituläpät, 20-lörtti, verkkofiltteri, 16/30 rattaat, vahvistetut ketjut ja gianellin tahari vaimentimella. :)
Keväälle tekis mieli Malossin valurautapataa ja 22:sta mikunia. ;D
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Pelottaa jos itää liian nopeasti, toisaalta menee kyllä syvemmälle. Joskus näin tehty ja hyvä tuli, oikein hyvä! Ruiskutus aikaan ei apilaa näkynyt, mutta kyllä se sieltä tuli.
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Pelottaa jos itää liian nopeasti, toisaalta menee kyllä syvemmälle. Joskus näin tehty ja hyvä tuli, oikein hyvä! Ruiskutus aikaan ei apilaa näkynyt, mutta kyllä se sieltä tuli.
Jos ei kaikkein ärhäkimpiä heiniä laita, niin ei tule läpi. Ja ne ärhäkätkin pysyy kurissa, jos vaan pääkasvi kasvaa asiallisesti. Kylvön pitäisi onnistua tuollakin tavalla.
-
Ei löytynyt Amazonelta eikä Rauchilta valkoapilan taulukkoa. Bogballelta löytyi. L2W mallilla taulukko antaa max leveydeksi valkoapilalla 10 ja puna-apilalla 12 m. Ei taida valkoapilan massa riittää niin pitkälle lennolle. Pitäisikö ajaa väleistä.
Onnistunee tuollakin mutta kannattanee lisätä silti jotain heinää apilan sekaan. Bögballella minimimääräksi taulukossa sanotaan 9 kg/ha valkoapilaa. Tulee kyllä kalliiksi. 1-2 kg valkoapilaa on kyllä max. Timoteita vaikka sekaan. Raiheinän työleveys jää vielä alemmaksi. On se aika vaikeaa sovitella keskipakolaitteilla. Mainittiin tuolla se purukin.
Itse kylvän normaalin kylvön yhteydessä. Onneksi minun ei enää tarvitse pohtia kasvinsuojelun ja kerääjäkasvin keskinäistä ongelmaa.
Okei turhapa tota on sitten selvitellä. Eli valkoapila ei onnistu. No mitenhän tuo puna-apila? Rauch antaa 3kg minimi määräksi ja sen 18m. Eli pikkukikkailulla voisi mennä 20m. Mutta toimiiko tuo puna-apila kuinka hyvin tuona kerääjäkasvina? Itse siis ajattelen, että kylvö tehtäisiin joskus rikkaruiskutusten jälkeen. Tallaus vauriot alkavat olemaan jo siinä ja tässä jos joutuisi ajelemaan urien välistäkin. Vai olisiko jokin muu mahdollinen kasvi jonka siemen voisi olla painavampi kuin puna-apilan ja toimisi kerääjäkasvina?
Muulla ei ole niin väliä. Pääasia et jos tarkastaja tulee tutkimaan niin vihreää on. ;)
Syysrypsi/rapsi lentäisi pitkälle, mutta kelvanneeko kerääjäksi ::)
Ei ainakaan silloin kelvannut, kun mä olin noita tarinoita kuuntelemassa joulukuun alussa.
-
Ymmärrän ViljaVeijojen tarkkuuden toimissaan, kun kyseessä on oikasti huippuSATOjen tuottaminen. Mutta tällainen haistaP kasvin kylväminen, miksi siitä pitää tehdä niin monimutkaista? Pikkasen siemeniä viljan joukkoon ja baanalle. Nykyinen vuokraisäntä kylvi peltonsa sillai varmaan 40 vuotta ja aina puitiin viljaa ja sen jälkeen kolme vuotta tehtiin heinää.
Siis mullehan ei ole oikeasti väliä, vaikka koko hemmetin heinää ei olisi pellolla ja rahat tulisi vain kun näyttäisi ostokuittia ja tyhjiä siemenpusseja. Mutta jos siis kylväisin tuolla mainitsemallasi tavalla niin voisi tapahtua niin, että rikkaruiskutuksen aikaan heinät olisivat pinnassa ja se rajoittaisi sitten aika paljon ainevalikoimaa. Esim. hukkakauran torjunnalle voisi sanoa moro. Vai miten meinasitte nämä rikkatorjunnat hoitaa? Mä en ainakaan ole keksinyt. Vai tulisiko valita jotain sellaisia heinänsiemeniä, että aineet vain pikkaisen kiusaisivat, mutta säilyisivät henkissä.
Mönkijä kyllä löytyy, mutta sähköviska pitäisi sitten hommata.. Sitten kun tästä alkaa laskemaan niin jos kasvipeitteisyys rahat jää saamatta, vähentää siemenet ja muut kulut niin eipä tolla leiville lyö.
-
Jokaisen on tietysti omista lähtökohdistaan riippuen tehtävä oma ratkaisunsa, miten toimii. Piensiemenlaatikko kylvökoneeseen, piensiementen sekoitus pääkasvien siemeniin, sähköviskuri, pneumaattinen piensiemenkylvin, käsinkylvö, mönkijät jne. Tai jättääkö kerääjät kylvämättä.
Kun huomioi, ettei palkkiota saa läheskään kaikille hehtaareille, ei se tukimielessä ole niin merkittävä. Biologiset ja fysikaaliset tekijät ovat sitten erikseen. Ne ovat minusta ne oleelliset asiat kerääjäkasveissa. Olen vain tyytyväinen, kun kustannuksissa avustetaan.
Ympäristökorvaus pitää nyt ajatella kokonaisuudessaan uusiksi. Ennen se oli yleinen tuki, jota saatiin tiettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Nyt se on korvaus yksittäisitä toimista, jotka hallinto on katsonut hyödyttävän ympäristöä (hyötyjen järkevyydestä voi sitten olla montaa mieltä). Valitkaa paketista ne, jotka sopivat itsellenne tilanne toimintaan.
Hukkakauran torjunnasta olen sitä mieltä, että paras teho saadaan myöhästetyllä kylvöllä aikaisilla lajikkeilla. Kemian avulla en saanut sitä hävitettyä, nyt käytän myöhästettynä kylvöjä ja viherlannoitusnurmia niiden torjumiseen.
-
oliko se tosiaan niin, että kasvipeitealalle ei saa kerääjäkasvikorvausta?
-
Jokaisen on tietysti omista lähtökohdistaan riippuen tehtävä oma ratkaisunsa, miten toimii. Piensiemenlaatikko kylvökoneeseen, piensiementen sekoitus pääkasvien siemeniin, sähköviskuri, pneumaattinen piensiemenkylvin, käsinkylvö, mönkijät jne. Tai jättääkö kerääjät kylvämättä.
Kun huomioi, ettei palkkiota saa läheskään kaikille hehtaareille, ei se tukimielessä ole niin merkittävä. Biologiset ja fysikaaliset tekijät ovat sitten erikseen. Ne ovat minusta ne oleelliset asiat kerääjäkasveissa. Olen vain tyytyväinen, kun kustannuksissa avustetaan.
Ympäristökorvaus pitää nyt ajatella kokonaisuudessaan uusiksi. Ennen se oli yleinen tuki, jota saatiin tiettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta. Nyt se on korvaus yksittäisitä toimista, jotka hallinto on katsonut hyödyttävän ympäristöä (hyötyjen järkevyydestä voi sitten olla montaa mieltä). Valitkaa paketista ne, jotka sopivat itsellenne tilanne toimintaan.
Hukkakauran torjunnasta olen sitä mieltä, että paras teho saadaan myöhästetyllä kylvöllä aikaisilla lajikkeilla. Kemian avulla en saanut sitä hävitettyä, nyt käytän myöhästettynä kylvöjä ja viherlannoitusnurmia niiden torjumiseen.
Ympäristösitoumuksen pakollinen toimenpide, eli ravinnerajoitukset, kaikkien muiden toiimenpiteiden alkuehtona , lähinnä fosfori, sulkee useassa tapauksessa pois esimerkiksi hyvän ravinnekierrätyksen toimenpiteen, eli oikeastaan minkään järkevän kanan- tai sianpötkön vastaanoton. Ja lantapoikkeus ei voimassa, pthyi ! Luomuviljelyssä ei varmaankaan ole tätä ongelmaa.
Kerääjäkasvit ja hukkakaura on varmasti hukkisongelman valtoimeksi räjäyttämisen avain, muussa kuin viherlannoitus- ja nurmiviljelyviljelytavassa. Eli tavanomaisessa viljanviljelyssä. Luoho on jo semmoinen syysviljojen maanvaiva, jossa ei paljon raiheinillä juhlita. Kestääkö muuten apila-aluskasvi Puma Extraa tai Axialia ? Broadwayta ei varmaankaan ?
Mutta jos toimenpiteet oikeasti hyödyttävät, silloin voi miettiä joustavampia vaihtoehtoja; esimerkiksi useimmat syysviljat valmistuvat jo elokuun alkuun: jos ei ole jatkamassa syysvuljakiertoa, voi laittaa kerääjäkasvin tai jopa typenkerääjäkasvin puinnin jälkeen, vaikka mitä pikaviherlannoitusta, mitä nyt keksiikään. Näihin vaihtoehtoihin ei toimenpide näy antavan mahdollisuutta.
-SS-