Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Tupajumi - 03.01.15 - klo:21:08
-
Vieläkö kukaan paalaa pieniä paaleja, vai ovatko pienpaalaimet siirretty jo museoihin ja sulattamoihin?
Kyllä pienpaaleille luulisi edellenkin olevan kysyntää esim. pienimuotoisessa hevospuuhastelussa ainakin, kaikilla kun ei ole konetta käytettävissä pyöröpaalien siirtelyyn.
-
Vieläkö kukaan paalaa pieniä paaleja, vai ovatko pienpaalaimet siirretty jo museoihin ja sulattamoihin?
Kyllä pienpaaleille luulisi edellenkin olevan kysyntää esim. pienimuotoisessa hevospuuhastelussa ainakin, kaikilla kun ei ole konetta käytettävissä pyöröpaalien siirtelyyn.
Onhan niille kyselijöitä. Ottajiakin löytyy, mutta maksajat on harvassa ::)
Kyllä niitä joskus puuhaillaan pari sataa vuodessa.
-
Suurkantti-paali on korvannu lähes kokonaan. Muovi päällä säilyy ulkona ja helppo purkaa sijoilleen. Selvästi pyöröpaalia kysytympi.
-
Vieläkö kukaan paalaa pieniä paaleja, vai ovatko pienpaalaimet siirretty jo museoihin ja sulattamoihin?
Kyllä pienpaaleille luulisi edellenkin olevan kysyntää esim. pienimuotoisessa hevospuuhastelussa ainakin, kaikilla kun ei ole konetta käytettävissä pyöröpaalien siirtelyyn.
Noin 1100 heinäpaalia ja noin 1200 olkipaalia tein kovapaalaimella v. 2014. Itse käytetään heinät lampaille ja vasikoile sekö oljet silputaan kuivikkeeksi vasikoille ja hiehoille.
-
Vieläkö kukaan paalaa pieniä paaleja, vai ovatko pienpaalaimet siirretty jo museoihin ja sulattamoihin?
Kyllä pienpaaleille luulisi edellenkin olevan kysyntää esim. pienimuotoisessa hevospuuhastelussa ainakin, kaikilla kun ei ole konetta käytettävissä pyöröpaalien siirtelyyn.
Joo, anoppilassa 6500-7000 heinäpaalia kesällä :-X
-
Hyi yök! Ei ole tullut ikävä, vaikka jo yli kymmenen vuotta sellaisen valmistamisesta ;D
-
Hyi yök! Ei ole tullut ikävä, vaikka jo yli kymmenen vuotta sellaisen valmistamisesta ;D
Olen täsmälleen samaa mieltä vasta toinen kesä taukoa
-
yksi ladon puolikas aina tehty kun noita erityistarpeita ilmestyy. lähinnä perhejuhliin ja muihin tapahtumiin istuimiksi.
-
600-700 paalia on tehty heiniä ja olkia kumpiakin. Vasikoille, iglun kuivitukseen, umpeenpantaville ym muuhun pikkukäyttöön käteviä. Ison osan saa jättää kärryille ja purkaa sitten talvella kun tarvitaan. Radalla ajetaan kärrylle. Tuollainen määrä menee ihan nostalgiana. Joskus aikoinaan paalattiin yli kymmenkertaisia määriä vuodessa ja silloin se kävi työstä. :( Yllättävän paljon tuolla paalaajalla tulee edelleen rahtiajoakin. Aikaisemmin oli paljon sikaloita, joihin paalattiin muutamasata olkipaalia syksyssä. Nyt ei ole enää kuin yksi sikatila jäljellä asiakaskunnassa. Nykyisin paalaan moneen paikkaan oheinää ja olkea lampaille.
-
Pienissä määrissä olkea nuo saattais viel toimia, mut kuivaheinän laadun varmistaminen pikkupaaleissa vaatis miltei kuivurin. Näppäriähän ne on käytellä, mut siihen se näppäryys IMHO rajoittuukin...
-
ja tas sitä lesoilua! mutta kyllä pikkupaalit ajaa vielä ihan hyvin asiansa, ite teen niitä vaihtelevan määrän joka kesä ilmojen mukaan. pehkut nyt melkein kaikki ja kuivaheinästä aina iso osa. melkein kaikki aina menee mutta pehkua jää hieman yli. jaaa, tulipa muuten mieleen että welkeri täytti jo 38 vuotta ja sillä edelleen tehdään. näivelakseli alkaa olla jo hieman löysä, kun alkuperäinen waltteri. aikonaan leluanteron kanssa tulikin vedettyä hieman tiukkoja kulmia sillä. taka pyörä aisalta aisalle ja suoraan niin ei yhtään paalia menny rikki kulmissakaan. yhistelmä oli kyllä paras paalaukseen, mielestäni.
-
Kuivaheinässä pikkupaalit ovat paljon halutumpia hevostalleille kuin pyöröpaalit.Talleilla kun on paljon teinitytteleitä jotka heppojen kanssa puuhastelee,jaksavat sen pikkupaalin viedä hevoselle ja annostelukin on helppoa.Samoin nuo pikkuhevosharrastajat joilla ehkä vain se yksi hevonen,niillä ei ole mahdollista saada isoja paaleja varastoon mutta pikkupaalit menee helposti ahtaaseenkin paikkaan.
-
Laitteet on tallella ja joskus tehdään. On kuivaaja ennestään. Ottajia on muttei maksajia. Tuhannen-parin paalin tekeminen ei ole kovin kovaa hommaa ja kannattaa paremmin kuin rehuvilja, mutta juuri sillä määrällä on aika paljon kilpailua ja näitä tosi-harrastelijoita jotka lahjoittavat eurolla paalit pois.
Ikävintä on ollut juuri nämä 500 paalin asiakkaat jotka pari vuotta maksavat ja tykkäävät ja sitten hankkivat omat käytetyt ylöt ja riverrit parilla sadalla, ja vedetään ne mummon torpan hehtaarilla lumityö-takapotkulla. Ei paljon arvosteta enää lannoitettua, kasvisuojeltua ja uudistettua nurmea. Ne jotka sitä tekee, ostaa taas suurkanttimäärässä.
-
Tässä parina, kelien puolesta haastavana syksynä on muodostunut ongelmaksi pikkupaalien säilyvyys. Tahtoovat kuivatkin paalit pölistä ainakin pinnastaan jos ei saa säilytettyä sopivassa suulissa tai latokuivurissa vallan.
Pyöröpaaliin kun on tehty kuivaheinät, niin vaikka ilman säilöntäaineita paalaa, niin heinä on aina pölisemätöntä ja maittavaa. Toki se käsittely on ilman konevoimaa hankalaa kun puoltoistametriset paalit painaa, mut on niissä sitten syötävääkin.
-
welkeri täytti jo 38 vuotta ja sillä edelleen tehdään.
Sama welgeeri mullakin hallissa, vuosimalli taitaa olla -79. Täysin toimiva kone, paaliratakin perään. Viimeiset omat kuivat heinät tehtiin lähes 30 vuotta sitten, sen jälkeen hieman olkea kuivikkeeksi vasikoille ja naapureille enemmänkin paalausta. Mutta taitaa olla viitisentoista vuotta aikaa kun on viimeksi paalattu... Ois ollut kova sana anoppilassakin, siellä naapuri paalasi kaikki paalit peltoon. Tuolla paaliradalla ois säästänyt rutosti töitä...
Paalirata oli aikoinaan paras keksintö, muistan kuinka kaks oli tällä kylällä ja kummasti oli paalattavaa kun ihmiset ihastui helppouteen :-X Niin ne ajat muuttuu, helppous käsitetään nykyään ihan toisin kuin pikkupaaleja tekemällä ;D
-
welkeri täytti jo 38 vuotta ja sillä edelleen tehdään.
Sama welgeeri mullakin hallissa, vuosimalli taitaa olla -79. Täysin toimiva kone, paaliratakin perään. Viimeiset omat kuivat heinät tehtiin lähes 30 vuotta sitten, sen jälkeen hieman olkea kuivikkeeksi vasikoille ja naapureille enemmänkin paalausta. Mutta taitaa olla viitisentoista vuotta aikaa kun on viimeksi paalattu... Ois ollut kova sana anoppilassakin, siellä naapuri paalasi kaikki paalit peltoon. Tuolla paaliradalla ois säästänyt rutosti töitä...
Paalirata oli aikoinaan paras keksintö, muistan kuinka kaks oli tällä kylällä ja kummasti oli paalattavaa kun ihmiset ihastui helppouteen :-X Niin ne ajat muuttuu, helppous käsitetään nykyään ihan toisin kuin pikkupaaleja tekemällä ;D
Mää onnistuin hankkimaan sellaisen paaliradan heti toisena vuonna, kun täällä isännöin...sitä ennen reilu parikytä vuotta oli paalit noukittu pellosta kärryyn ja porukkaahan siihen tarvitaan.
Tänä vuonna yhtä kuormaa lukuunottamatta tein kaikki paalaukset ja paalinkuljetukset yksin. Tosin paaleja ei pinottu latoon...
-
millaseen kärriin ootte ajanu noilla radoilla paalit? kuin pienelle alalle tollanen soveltuu? itellä on vain hehtaarin puolentoista paloissa nuo heinäpellot ja kun oon paalannu niin yleensä kerään myös paalit lähinnä iteksein. joskus meinasin ostaa sellasen kolmiomaisen kärrin joka kokoais niitä paaleja läjiin mutta eipä löytynä myyjää silloin joten jäi. yleensä nuo monimuotoiset pellot ollu heinällä ja niillä ei oikein koneistusta järkevää.
-
millaseen kärriin ootte ajanu noilla radoilla paalit? kuin pienelle alalle tollanen soveltuu? itellä on vain hehtaarin puolentoista paloissa nuo heinäpellot ja kun oon paalannu niin yleensä kerään myös paalit lähinnä iteksein. joskus meinasin ostaa sellasen kolmiomaisen kärrin joka kokoais niitä paaleja läjiin mutta eipä löytynä myyjää silloin joten jäi. yleensä nuo monimuotoiset pellot ollu heinällä ja niillä ei oikein koneistusta järkevää.
Kaikkiin talosta löytyviin on paalattu. Pienimmät 5tn ryskyt puulaidoin joihin sopi n.100 paalia, isoimmat kuorma-auton perästä tehty lavetti, jolle sopii n.450-500 paalia. Pienillä kärryillä kaksi henkeä vastaanottamassa ja pinoamassa, isommilla kolme. Isoilla kärryillä ongelmana oli välivaunun ketjun kestävyys, tuppasi täysillä kuormilla kärry jäämään kyydistä kun ketju katkesi. Viime kesänä oli viimeiset talkoot, kun pikkupaalain vaihtui pyöröpaalaimeen.
Kyllä tuollaisen isonkin kärryn kanssa hehtaarinkin lohkolle mahtuu. Välivaunu paalaimen ja kärryn välissä tekee pitkästäkin yhdistelmästä yllättävän ketterän.
-
millaseen kärriin ootte ajanu noilla radoilla paalit? kuin pienelle alalle tollanen soveltuu? itellä on vain hehtaarin puolentoista paloissa nuo heinäpellot ja kun oon paalannu niin yleensä kerään myös paalit lähinnä iteksein. joskus meinasin ostaa sellasen kolmiomaisen kärrin joka kokoais niitä paaleja läjiin mutta eipä löytynä myyjää silloin joten jäi. yleensä nuo monimuotoiset pellot ollu heinällä ja niillä ei oikein koneistusta järkevää.
Porukalla tehtiin joskus ihan tavallisiin 7t ryskyihin soralaidoilla, mutta se oli aika vaarallistakin, kun mukulat siellä heilui kans. Aikaisemmin porukalla ja viime vuosina yksin olen tehnyt rehuvarustuksella varustettuun yleisperävaunuun, jossa siis ketjupohjapurku. Se kulkee vakaasti perässä ja korkeat laidat estää apuväen putoamisen, jos sitä on käytettävissä. Yksin kun tekee, niin muutaman kymmenen paalia saa pysymään laitojen sisällä ja kun ensimmäinen putoaa, käyn pinoamassa. Yleensä kolme kertaa saa pinota ja menee 130-150 paalia. Kuorman puuran konehalliin ja lykin kaivurin kuormaajalla kasaan ja korkeammalle.
Toisena kärrynä on vanha pappan tekemä korkealaitainen rehukärry, mutta siihen tehdään vain yksi kuorma ja syötetään suoraan siitä, kun ei ole kippiä eikä pohjapurkua. Kolmatta kärryä olen nyt ostamassa, se pitäis ens kesäksi saada...
Pienillä länteillä 0,5 ha - 1,5 ha on meidän kuivaheinät yleensä, mutta vain 0,13 ha läntti oli niin pieni, että paalasin ilman perävaunua, tuli muistaakseni 37 paalia ;) Itse kun karhottaa, niin saa mieleisensä systeemin. Takaveto Valmetti olis Maxxumia ketterämpi paalaimen veturi, mutta Maxxumi on vaan muuten niin paljon mukavampi, niin on tullu sillä vedeltyä. Pöyhin/karhotin on vanha Farenlöse ja sen työleveys on aika vaatimaton, niin täytyy vähän kattoo, ettei oo kaikki karhot liian lähekkäin, muuten veturi sotkee karhon.
Kärry menee lähes paalaajan jälkiä, joten ihan hyvin on mahtunu. Ja voi sitä yhdistelmää peruuttaakin.
-
Toisena kärrynä on vanha pappan tekemä korkealaitainen rehukärry, mutta siihen tehdään vain yksi kuorma ja syötetään suoraan siitä, kun ei ole kippiä eikä pohjapurkua. Kolmatta kärryä olen nyt ostamassa, se pitäis ens kesäksi saada...
Paalirataan vähän jatkoa sen saranan jälkeen, ainakin jos on elhon rata. Voi kääntää KIPATESSA pois tieltä, riittävän pitkä letku ja jos lato pellolla, homma käy sujuvasti ja ladolla pukkaa hikeä :)
Aikoinaan kerättiin paalajalla ilman naruja oljetkin kippikärryyn rehulaidoilla, sopivaan kohtaan läjään ja tulitikkua perään :)
-
Toisena kärrynä on vanha pappan tekemä korkealaitainen rehukärry, mutta siihen tehdään vain yksi kuorma ja syötetään suoraan siitä, kun ei ole kippiä eikä pohjapurkua. Kolmatta kärryä olen nyt ostamassa, se pitäis ens kesäksi saada...
Paalirataan vähän jatkoa sen saranan jälkeen, ainakin jos on elhon rata. Voi kääntää KIPATESSA pois tieltä, riittävän pitkä letku ja jos lato pellolla, homma käy sujuvasti ja ladolla pukkaa hikeä :)
Aikoinaan kerättiin paalajalla ilman naruja oljetkin kippikärryyn rehulaidoilla, sopivaan kohtaan läjään ja tulitikkua perään :)
Tuohon rataan kuuluisi se käänneltävä jatko, mutta isäntä Iitissä - jolta radan hain - ei ollut sitä silloin hetikohta löytänyt. Soitti sitten puoli vuotta myöhemmin löytäneensä loputkin osat vaan eipä tullut sitten lähdettyä hakemaan...
-
tuotahan juuri aattelin että kärrissäkin joku latomassa. ei mulla 50 tuhtiin kyllä heittelemällä mäne kuin vajaa 70 paalia mutta kun latoo niin sitten kulkee se 120 mutta eipä enää pääse peruuttamaan varastoon, korkea.
-
On näköjään tuo serkun entinen paalain ratoineen ja välivaunuineen vielä myynnissä.
http://www.nettikone.com/john-deere/336/1360828
-
Pienpaalipuljain nyt omilla sivuilla:
http://www.haapasalontila.fi/hein%C3%A4juna.html (http://www.haapasalontila.fi/hein%C3%A4juna.html)
http://www.haapasalontila.fi/paalilogistiikka.html (http://www.haapasalontila.fi/paalilogistiikka.html)
-
Paalataan täällä, osin urakkaa ja osin omaa.
Pienpaaliheinä vain tahtoo ilmankosteudesta ottaa pinnat homeeseen nykyisin ainakin... 8% oli viime kesänä paalauskosteus, silti varastosta saa pinnat ajaa rantijeen. Seinät on muovitetttu, mutta purkuaukko ja katto ei vielä...
-
Melko pian pikkupaalaimesta piti päästä eroon kun pyöröpaalain tuli taloon eikä ole ikävä tullut.. ;D Pyöröpaalissa hehtaarin heinät on alta puoleen tuntiin ja latoon nakkelu hoituu käärimellä. 8)
-
Vieläkö kukaan paalaa pieniä paaleja, vai ovatko pienpaalaimet siirretty jo museoihin ja sulattamoihin?
Kyllä pienpaaleille luulisi edellenkin olevan kysyntää esim. pienimuotoisessa hevospuuhastelussa ainakin, kaikilla kun ei ole konetta käytettävissä pyöröpaalien siirtelyyn.
Joo, useampi viikko paalataan pikkupaaleihin. Elikäs noukkarilla kuivuriin ja talvella tarpeen (ja aikataulujen) mukaan sitten paalaillaan. Aina ei tule niin hikikään kuin kesällä. Ja kun on katto päällä, niin ei tarvii keliä kytätä :D
-
Aina kova kina kinttaanjäljistä tuolla klapipuolella... "Niistä ei kukaan maksa ylimääräistä". Sama näissä pikkupaaleissa, niistä ei juuri saa kuin pölyt keuhkoihin. :o
-
miten niin? en tiiä kuin yhen kesän jonka jälkeen paalit pölis. se olikin se kun myrsky jonka nimeä en muista, ajoi vedet tiilikaton välistä pitkin lapetta koko varaston täyteen lastatun paalien päälle. net yhtä märkiä kuin ulkona olleet. muuten joka kesä pyrin tekemään osan heinistä kantteihin kun helpompi käsitellä monessa mielessä. harvoin saanut ostettua homeettomia pyörökuivia.
-
Isä möi onneksi aikanaan welgerin ap42 paalaimen pois... Jos oikein ikävä tulee pikkupaaleja niin naapurissa on samanlainen paalain jolla tämä yli 80-v poikamies käy vielä paalailemassa sikalalle olkipaaleja 135 fergulla. Pyöröpaalien kanssa on pärjätty oikein hienosti heinän ja olkien paketoimisessa ja kun viisastui asiassa sen verran että jätti pöyhimisen pois ja laittaa muovin päälle niin ei tarvi tehdä "turhaa" työtä. Joihinkin paikkoihin pikkupaalit on hyvä vaihtoehto mutta meillä on tehty systeemit semmoisiksi että ei tarvita.
-
harrastuksena 2000 pikkunyyttiä kuivurinkautta heppatytöille 5000e suoraan omaan taskuun hyvä palkka parista päivästä
-
miten niin? en tiiä kuin yhen kesän jonka jälkeen paalit pölis. se olikin se kun myrsky jonka nimeä en muista, ajoi vedet tiilikaton välistä pitkin lapetta koko varaston täyteen lastatun paalien päälle. net yhtä märkiä kuin ulkona olleet. muuten joka kesä pyrin tekemään osan heinistä kantteihin kun helpompi käsitellä monessa mielessä. harvoin saanut ostettua homeettomia pyörökuivia.
Mun muistin mukaan aika usein satoi kun urakalla ennen sadetta paalattiin. Siinä muutama hehtaari äkkiä kasalle ja kaikkiin kärryihin, joista aluksi vain kipattiin latoihin, kunnes oli pakko alkaa niitä järjestellä. Parhaillaan oli eri porukka ladoilla ja kärryillä.
Kyllä sauna maittoi kaatosateessa illalla.
90-luvun alussa tulikin sitten esikuivattu säilis.
-
äää, toi nyt on sitä elvistelyä. kunnon sälli tekee ton määrän iteksen kanttiin ja puhkuu sateen naapuriin ja sit vasta saunaan, jep!
-
Nyt alkaa pikkasen ladonnurkkaan pikeentyneet paalaajatkin saada ulkoilla ahkerasti. Kun tulee kohta ympäristökorvauksen rahoittamana kokonainen täyskäsi erilaisia heiniä viljelyyn: pysyvää heinää, luonnonhoitoheinää, kerääjäheinää, apusäilönurmiheinää, suojaheinää, monimuotoheinää, viherlannoitusheinää, EFA-heinää, saneerausheinää ja riistaheinää. Ja muuta heinää. siellä se raha lepää. Hevosmies laittaa mytyn heinämiehen käteen ja Mavi jopa 900 euroa tilille.
-SS-
-
Hevosmies laittaa mytyn heinämiehen käteen.
Käytetyn räkäpaperinsa ja sanoo, pistäs toi roskiin.
-
täyskäsi erilaisia heiniä viljelyyn:
-SS-
Etelän kesannonkin voi korvata apilalla tai sinimailasella, kai siitäkin säkällä voisi pikkupaalia tehdä. Suojakaista olisi muuten ihan kiva, pitäisi vaan saada laittaa typpeä niin saisi fosforeitakin kotiutettua. Tuntisi vaan itsensä tyhmäksi paalatessa suojakaistalla, kun kaikki kasvusto on jo ajettu pöyhimellä poroksi peltoon.
-
Nyt alkaa pikkasen ladonnurkkaan pikeentyneet paalaajatkin saada ulkoilla ahkerasti. Kun tulee kohta ympäristökorvauksen rahoittamana kokonainen täyskäsi erilaisia heiniä viljelyyn: pysyvää heinää, luonnonhoitoheinää, kerääjäheinää, apusäilönurmiheinää, suojaheinää, monimuotoheinää, viherlannoitusheinää, EFA-heinää, saneerausheinää ja riistaheinää. Ja muuta heinää. siellä se raha lepää. Hevosmies laittaa mytyn heinämiehen käteen ja Mavi jopa 900 euroa tilille.
-SS-
Nyt alkoi kyllä hömppäheinäntuottajana kiinnostamaan, että mitä pitäis laittaa jotta päästään tuohon 900e :o
Kun tähän mennessä ei oo päässy kuin vähän yli 500 :-[
-
Tilatuki, lfa ja suojavyöhykenurmi. Kohdentamisalueella viimeinen saa sen 500. Muualla 450. Kun muualta poistetaan korjuupakkoa, tuonne se jää.