Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 15.11.14 - klo:10:24
-
Mitenkä pitäisi toimia jotta kaikki maatalouskauppa saataisi osuustoiminnan alaiseksi. Historiasta on kiistattomia faktoja että silloin kun koko kaupankännin ala on viljelijöiden hallinnassa niin viljelijöille tilitetään suurimmat voitot. Mitä lähemmäksi päästetään osakeyhtiä pohjaisia kauppoja niin sen enemmän viljelijät häviää. Maatalous alana on niin vahva että oikeasti ryhmittymällä sillä olisi hyvin vahva painoarvo neuvotteluissa mutta nyt kun saadaan jokapullelle kilpailua niin viljelijät pelkästään häviävät.
-
Osuustoiminta on kyllä ihan hanurista, parempi että siihen ei seota enää ikinä.
-
Osuustoiminta on kyllä ihan hanurista, parempi että siihen ei seota enää ikinä.
Missäkohtaa olet saanut mielestäsi parempaa hintaa kuin osuuspohjaisista toimijoista.
-
Osuustoiminta on kyllä ihan hanurista, parempi että siihen ei seota enää ikinä.
Missäkohtaa olet saanut mielestäsi parempaa hintaa kuin osuuspohjaisista toimijoista.
Eikös Tanskalainen maatalouskauppa ole nimenomaan osuustoimintapohjaista?
DLA:n kaverit hurrailee kun Suomessa on tulos parantunut koko ajan niin se tukee kotimaan toimintaa.
Suomessa taas maatalouskauppa on just sitä voitontavoittelua parhaimmillaan... :(
-
Osuustoimintaa on vaikea saada toimimaan. Vähän sama juttu kuin kommunismikin, teoriassa hyvä juttu, käytännössä terrorisoi kannattajansa hautuumaalle. Kauppa niinkuin kaikki muukin menestyy parhaiten, kun pohjalla on asialleen omistautunut yksilö, joka luo puitteet liikkeen menestykselliselle toiminnalle. Yhteenliittymät eivät toimi, koska kaikki kuvittelevat, että lopullisessa vastuussa on joku muu kuin minä itse. Ollaan kuin leikisti mukana, eikä sitouduta täydellisesti porukkaan. Mun mielestäni tämä on ihan luonnollinen juttu, että oma napa on aina lähempänä kuin kaveriporukan etu. Ei noi osuustoiminnalliset firmat olisi Suomesta hävinneet, jos idea olisi ollut toimiva.
-
Osuustoiminnassa pitää pitää kiinni tietyistä lainalaisuuksista. Ensiksikin kaikki yrityksessä olevat on vain ja ainoastaan töissä eli niille maksetaan kunnon/ kovaa palkkaa mutta ei enempää ja sitten osuuksia on vain sen kauppasumman mukaan mitä osuustoimintaan käyttää eli ei pysty ostamaan osuuksia. Osuustoiminta menee heti pieleen kun päästetään muuta kuin pankin ja osakkaiden rahaa sekaan koska silloin osuuskunnasta tulee osakeyhtiö jolloin joidenkin intresseissä ei ole osuustoiminnan toimiminen ja tuotto vaan osuuksien tuotto ja silloin ruvetaan kyykyttämään viljelijöitä. Parhaiten toimivana se on esimerkiksi valion ja entisten s kaupan osalta jne jossa on iso suomenlaajuinen yritys joka neuvottelee sitten ostajien/ myyjien kanssa ja sitten pienet ala osuuskunnat jotka toimivat paikallisesti. S-ryhmä on vaan jo pilattu kun osuudet on siirretty asiakkaille sun muille niin viljelijöillä ei ole sanavaltaa eikä kerää liikevoittoa.
-
Osuustoiminta on kyllä ihan hanurista, parempi että siihen ei seota enää ikinä.
Missäkohtaa olet saanut mielestäsi parempaa hintaa kuin osuuspohjaisista toimijoista.
Muutamat leveehenkseliset tissiposket vesittää koko toiminnan ennemmin tai myöhemmin.
Mitä leveemmät henkselit ja mitä suuremmat pussihousut roikkuu paskamahan alla, sen lyhempi on ossuuuuustoiminnan taru. ;D
-
Osuustoiminnallinen kauppaliike ei toimi, koska siltä puuttuu eteenpäin vievä kilpailu, se ei siten joudu hiomaan prosessejaan tai tuotteitaan samalla tavalla kuin yritys. Osuustoiminta ei ole pelastus hintojen kohoamista vastaan, kilpailu on, ja sitä Suomesta tällähetkellä puuttuu paljon.
-
Kuluttajaossuuskunnan onkelma on,että voitot eivät palaudu omistajille vaan gryndereille.
-
Osuustoiminta on kyllä ihan hanurista, parempi että siihen ei seota enää ikinä.
Missäkohtaa olet saanut mielestäsi parempaa hintaa kuin osuuspohjaisista toimijoista.
Eikös Tanskalainen maatalouskauppa ole nimenomaan osuustoimintapohjaista?
DLA:n kaverit hurrailee kun Suomessa on tulos parantunut koko ajan niin se tukee kotimaan toimintaa.
Suomessa taas maatalouskauppa on just sitä voitontavoittelua parhaimmillaan... :(
...Ja sama meijeripuolella...? :-X
-
Osuustoiminnallinen kauppaliike ei toimi, koska siltä puuttuu eteenpäin vievä kilpailu, se ei siten joudu hiomaan prosessejaan tai tuotteitaan samalla tavalla kuin yritys. Osuustoiminta ei ole pelastus hintojen kohoamista vastaan, kilpailu on, ja sitä Suomesta tällähetkellä puuttuu paljon.
Totta, mutta yleensä aina pitemmälle jalostettujen tuotteiden hinnat nousee enempi, kuin perustuotteiden eli bulkin hinnat 8)
-
Valio osuuskuntineen on niitä harvoja "toimivia" osuustoiminnallisia firmoja. Tämänpäivän tilanne on mikä on eikä sen syyt ole osuustoiminnassa. Valio yhtiönä jos olisi ulkopuolisten sijoittajien pelinappulana ja voittoa pitäisi jakaa osinkoina talon ulkopuolelle niin tilanne olisi tuottajan kannalta huomattavasti heikompi. Esimerkkejä tästä löytyy riittävästi.
-
Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!
-
Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!
Niin on ja se ei ole lainkaan huono tavoite. Kun markkinat toimivat hyvin ja apajilla on useita erilaisia yrityksiä, niin ne hakevat asemansa markkinoilta erilaisilla käyttämillään markkinoinnin kilpailukeinoilla jotka parhaiten sopivat yrityksen tavoittelemalle asiakaskunnalle. Näin ollen markkinoilla on useita yrityksiä jotka palvelevat samaa asiakaskuntaa kulloisenkin asiakkaan parhaaksi kokemalla tavalla. Lisäksi jatkuva kilpailu omasta paikasta ja se yrittäjän terve ahneus, pitävät huolen siitä, että toiminta on tehokasta ja sitä parannetaan jatkuvasti. Tehokkuus tarkoittaa asiakkaalle alempaa hintaa tai parempia toimintatapoja jotka helpottavat asiakkaan työtä/arkea.
Kilpailun kiristyessä yrityksille tulee varsin nopeasti hakea prosessin huonoja kohtia ja tehostaa niitä jotta voidaan pitää kiinni kilpailukeinoista. Eli esimerkiksi edulliseen hintaan focusoitunut yritys pyrkii tehostamaan ostoja, varastonhallintaa jne. jotta voidaan edelleen pitää kiinni niistä edullisista hinnoista. Toisaalta yritys joka on keskittynyt hyvään henkilökohtaiseen palveluun ja asiakassuhteisiin, keskittyy taas tähän.
Ja mikä parasta; kaikki voittavat! Omistajat rikastuvat ja ostaja saa tahtomansa palvelun, saatavuuden, hinnan tms.
Ainoa syy, että Suomen maatalouskauppa on mitä on, on kilpailun puute. Eikä uusi osuustoiminta tule sitä pelastamaan.
Osuuskunnasta puuttuu se terve ahneus joka ohjaa toimintaa ja koska toimintaa ei ohjaa markkinat suoraan, se on ylhäältä päätettyä mihin toimintaa lähdetään mukaan. Mikä on osuuskunnan sisäinen motivaattori jos osakkaat tahtovat estää esim. myyjiä, johtajia tai päälliköitä ansaitsemaan rahaa tai muita kannustimia? Pinssi rintapielessä ja työn sankarin arvonimi? Mikä saa pätevän päällikön hakemaan uutta ja nykyaikaista bisnestä mukaan ketjuun, kun se tuo lanseerauksessa pelkkää työtä ja se ei kuitenkaan näy palkkapussissa? Ei mikään.
Osuuskunnan omistajapohja on tehokkaaseen toimintaan liian laaja. Se ei kykene fokusoitumaan kun siellä on koko kirjo tilallisia vaatimassa omaa etuaan. Ja se ahneus, osuuskunnan hallinnossa se ei ole positiivista vaan negatiivista. Ei kestä pitkään kun siellä on ne SKN:n mainitsemat leveehenkseliset tissiposket vaatimassa, että koska olemme isoja tiloja ja ostamme paljon, niin meidän pitää saada määräalennusta. Sitten kaikki muut sisäiset ryhmät lähtee hippasilleen ja koko hyvä homma kusee siihen paikkaan.
Jokaisen asiakasryhmän pitäisi perustaa oma osuuskunta ajamaan omaia etujaan, pinetilllisille oma pientilallisten osuuskauppa, ökyviljeölijöille omansa, C-alueen karjatiloille epäilemättä omansa. Missä homman järki tämän jälkeen enää on? Pelkästään siinä, että tylsistyneillä isännillä on sanoa, että; meillä on oma osuuskauppa ja mä oon hallituksessa. Notta on kristuksen komeeta!
Osuuskunnan konsepti on jonkinlainen kompromissi joka ei sovi kenellekään. Miten se voi palvella niitä jotka tahtovat ostaa aina halvimmalla esim netistä ja samalla huomio asiakkaat jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja siihen kuuluvaa myyntineuvottelua? Ei mitenkään.
Ugh.
-
Siis osuustoiminnan ainut idea on että ei päästetä ulkopuolisia rahoittajia väliin. Eli itse firma toimii ihan normaalin firman tavoin jossa on tietyt kannustimet tekijöille ja johtajille ihan niin kuin osakeyhtiössä. Ero tulee vasta siinä että osakeyhtiössä tietty raha virtaa osakkeiden omistajille joille ei merkkaa mikään muu kuin se tuotto mikä osakkeista tulee. Tämä raha pitäisi saada kääntymään takaisin tuottajille. Kun lisäksi tiedetään että kuluttaja ei jousta koska on kilpailua ja prosessi firmassa ei paljoa jousta koska esimerkiksi autoilussa on kilpailua niin firmojen miljoonavoitot on aina jäänyt alkutuottajalle maksamatta. Näitä miljoonavoittoja tehneitä löytyy sekä metsä, apulanta, teurastamo sekä teurasjätepuolelta että normaaleista maataloustuotemyyneistä. Itse uskon että maatalous alana on niin vahva että sieltä riitäisi sekä kehittämisen maksuvalmius että neuvotteluvoima jos ei sitä voimaa pilkottaisi.
Kaiken idea olisi siis ainoastaan päästä eroon alalta pois valuvaan liikevoittoon eikä kajota itse työntekijöiden oloihin. Niiden oloja pitäisi jopa jos mahdollista parantaa. Ei siis pidä haukkua sitä joka tuo ruuan pöytään eli niitä tekijöitä. Provisiopalkat vaan läpi koko ketjun.
-
Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!
Niin on ja se ei ole lainkaan huono tavoite. Kun markkinat toimivat hyvin ja apajilla on useita erilaisia yrityksiä, niin ne hakevat asemansa markkinoilta erilaisilla käyttämillään markkinoinnin kilpailukeinoilla jotka parhaiten sopivat yrityksen tavoittelemalle asiakaskunnalle. Näin ollen markkinoilla on useita yrityksiä jotka palvelevat samaa asiakaskuntaa kulloisenkin asiakkaan parhaaksi kokemalla tavalla. Lisäksi jatkuva kilpailu omasta paikasta ja se yrittäjän terve ahneus, pitävät huolen siitä, että toiminta on tehokasta ja sitä parannetaan jatkuvasti. Tehokkuus tarkoittaa asiakkaalle alempaa hintaa tai parempia toimintatapoja jotka helpottavat asiakkaan työtä/arkea.
Kilpailun kiristyessä yrityksille tulee varsin nopeasti hakea prosessin huonoja kohtia ja tehostaa niitä jotta voidaan pitää kiinni kilpailukeinoista. Eli esimerkiksi edulliseen hintaan focusoitunut yritys pyrkii tehostamaan ostoja, varastonhallintaa jne. jotta voidaan edelleen pitää kiinni niistä edullisista hinnoista. Toisaalta yritys joka on keskittynyt hyvään henkilökohtaiseen palveluun ja asiakassuhteisiin, keskittyy taas tähän.
Ja mikä parasta; kaikki voittavat! Omistajat rikastuvat ja ostaja saa tahtomansa palvelun, saatavuuden, hinnan tms.
Ainoa syy, että Suomen maatalouskauppa on mitä on, on kilpailun puute. Eikä uusi osuustoiminta tule sitä pelastamaan.
Osuuskunnasta puuttuu se terve ahneus joka ohjaa toimintaa ja koska toimintaa ei ohjaa markkinat suoraan, se on ylhäältä päätettyä mihin toimintaa lähdetään mukaan. Mikä on osuuskunnan sisäinen motivaattori jos osakkaat tahtovat estää esim. myyjiä, johtajia tai päälliköitä ansaitsemaan rahaa tai muita kannustimia? Pinssi rintapielessä ja työn sankarin arvonimi? Mikä saa pätevän päällikön hakemaan uutta ja nykyaikaista bisnestä mukaan ketjuun, kun se tuo lanseerauksessa pelkkää työtä ja se ei kuitenkaan näy palkkapussissa? Ei mikään.
Osuuskunnan omistajapohja on tehokkaaseen toimintaan liian laaja. Se ei kykene fokusoitumaan kun siellä on koko kirjo tilallisia vaatimassa omaa etuaan. Ja se ahneus, osuuskunnan hallinnossa se ei ole positiivista vaan negatiivista. Ei kestä pitkään kun siellä on ne SKN:n mainitsemat leveehenkseliset tissiposket vaatimassa, että koska olemme isoja tiloja ja ostamme paljon, niin meidän pitää saada määräalennusta. Sitten kaikki muut sisäiset ryhmät lähtee hippasilleen ja koko hyvä homma kusee siihen paikkaan.
Jokaisen asiakasryhmän pitäisi perustaa oma osuuskunta ajamaan omaia etujaan, pinetilllisille oma pientilallisten osuuskauppa, ökyviljeölijöille omansa, C-alueen karjatiloille epäilemättä omansa. Missä homman järki tämän jälkeen enää on? Pelkästään siinä, että tylsistyneillä isännillä on sanoa, että; meillä on oma osuuskauppa ja mä oon hallituksessa. Notta on kristuksen komeeta!
Osuuskunnan konsepti on jonkinlainen kompromissi joka ei sovi kenellekään. Miten se voi palvella niitä jotka tahtovat ostaa aina halvimmalla esim netistä ja samalla huomio asiakkaat jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja siihen kuuluvaa myyntineuvottelua? Ei mitenkään.
Ugh.
OY ja Osuuskunta on ihan toimivia malleja kumpikin kunhan niiden yhdistelmistä pidetään PÖRSSI kaukana. Lihapuolella Snelman on puhdas osakeyhtiö(en muista onko pörssi noterattu). Maito puolella Valio on OY jonka omistaa osuuskunnat 100%. Lihapuolella muut on sitten näitä sekasikiöitä missä osuskuntaa on sotkettu pörssiyhtiöön.
-
Siis osuustoiminnan ainut idea on että ei päästetä ulkopuolisia rahoittajia väliin. Eli itse firma toimii ihan normaalin firman tavoin jossa on tietyt kannustimet tekijöille ja johtajille ihan niin kuin osakeyhtiössä. Ero tulee vasta siinä että osakeyhtiössä tietty raha virtaa osakkeiden omistajille joille ei merkkaa mikään muu kuin se tuotto mikä osakkeista tulee. Tämä raha pitäisi saada kääntymään takaisin tuottajille. Kun lisäksi tiedetään että kuluttaja ei jousta koska on kilpailua ja prosessi firmassa ei paljoa jousta koska esimerkiksi autoilussa on kilpailua niin firmojen miljoonavoitot on aina jäänyt alkutuottajalle maksamatta. Näitä miljoonavoittoja tehneitä löytyy sekä metsä, apulanta, teurastamo sekä teurasjätepuolelta että normaaleista maataloustuotemyyneistä. Itse uskon että maatalous alana on niin vahva että sieltä riitäisi sekä kehittämisen maksuvalmius että neuvotteluvoima jos ei sitä voimaa pilkottaisi.
Kaiken idea olisi siis ainoastaan päästä eroon alalta pois valuvaan liikevoittoon eikä kajota itse työntekijöiden oloihin. Niiden oloja pitäisi jopa jos mahdollista parantaa. Ei siis pidä haukkua sitä joka tuo ruuan pöytään eli niitä tekijöitä. Provisiopalkat vaan läpi koko ketjun.
Onhan tuo jo keksitty, paimenpoikamyymälä.... :-X
-
Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:
Joku Muu.
-SS-
-
Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:
Joku Muu.
-SS-
Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.
-
Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:
Joku Muu.
-SS-
Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.
Missähän sitä irtorahaa oikein liikkuu ? Maatalouskaupassako ?
Esimerkiksi Kymenlaakson Agrimarket Oy:n tilinpäätösten liikevoittoprosentti on liikkunut välillä 0.6% - 2.2 % . Osakkeenomistajan osingot eivät vähennä liikevoittoprosenttia. Työläisiä on 50 kpl, vajaat 70 k€ / kk / työläinen pitää myydä joka kuukausi, jotta tuo 40 miljoonan liikevaihto tulee aikaiseksi, palkat ja työnantajamaksut maksuun ja kiinteistöt hoitoon.
Miten lainsäätäjä ja byrokratia kampittaa, jos viljelijä rupaa tienaamaan ? Pitäisikö maanviljelijöiden hankintaosuuskunnille esimerkiksi lainsäädännöllä määrätä jokin verovapaus, verrattuna muihin elinkeinoihin Suomessa ?
Edit:
Ihmettelen edelleen, missä on se kaupan alalla väitetty valtava voittomahdollisuus ? Katsoin parin täysin yksityisen eteläsuomalaisen maatalouskaupan tunnuslukuja. Kummallakin noin 20 milj € vuosimyynti. Toisella liikevoitto % käytännössä 0%, toisella 2%:n nurkilla. Eivät ole mitään kansainvälisesti omistettuja tai jättimäisen keskusliikkeen osaomisteisia.
Mistä ne löysät tulevat muuten kuin talkootyötä tekemällä, sekä pitämättä kiinteistöä ja varastoa ja palkollisia ? Sitten vaan joutuu hankkimaan ne talkootyöläiset. Tai isäntä hankkikoon itse kaiken, nettikaupoista sun muista. Jotenkin semmoista henkeä on, että jonkun muun pitäisi saada aikaiseksi edullinen kauppaketju, nettikaupan hinnat, mutta se joku muu hoitaisi halvimmat mahdolliset tuotantopanokset isännälle pihalle oikeaan aikaan ja tarpeeseen, ja painostaisi tuotteille parhaan mahdollisen markkinakanavan ja rullaisi viljakuormat sun muut edullisesti ja luotettavasti esim. ulkomaanmarkkinoille.
Luotottaisi tarvittaessa, kun tuet tulee milloin tulee, mutta maksaisi heti viljatilit tilille.
Ja kaikkea tämmöistä.
-SS-
-
Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:
Joku Muu.
-SS-
Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.
Missähän sitä irtorahaa oikein liikkuu ? Maatalouskaupassako ?
Esimerkiksi Kymenlaakson Agrimarket Oy:n tilinpäätösten liikevoittoprosentti on liikkunut välillä 0.6% - 2.2 % . Osakkeenomistajan osingot eivät vähennä liikevoittoprosenttia. Työläisiä on 50 kpl, vajaat 70 k€ / kk / työläinen pitää myydä joka kuukausi, jotta tuo 40 miljoonan liikevaihto tulee aikaiseksi, palkat ja työnantajamaksut maksuun ja kiinteistöt hoitoon.
Miten lainsäätäjä ja byrokratia kampittaa, jos viljelijä rupaa tienaamaan ? Pitäisikö maanviljelijöiden hankintaosuuskunnille esimerkiksi lainsäädännöllä määrätä jokin verovapaus, verrattuna muihin elinkeinoihin Suomessa ?
Edit:
Ihmettelen edelleen, missä on se kaupan alalla väitetty valtava voittomahdollisuus ? Katsoin parin täysin yksityisen eteläsuomalaisen maatalouskaupan tunnuslukuja. Kummallakin noin 20 milj € vuosimyynti. Toisella liikevoitto % käytännössä 0%, toisella 2%:n nurkilla. Eivät ole mitään kansainvälisesti omistettuja tai jättimäisen keskusliikkeen osaomisteisia.
Mistä ne löysät tulevat muuten kuin talkootyötä tekemällä, sekä pitämättä kiinteistöä ja varastoa ja palkollisia ? Sitten vaan joutuu hankkimaan ne talkootyöläiset. Tai isäntä hankkikoon itse kaiken, nettikaupoista sun muista. Jotenkin semmoista henkeä on, että jonkun muun pitäisi saada aikaiseksi edullinen kauppaketju, nettikaupan hinnat, mutta se joku muu hoitaisi halvimmat mahdolliset tuotantopanokset isännälle pihalle oikeaan aikaan ja tarpeeseen, ja painostaisi tuotteille parhaan mahdollisen markkinakanavan ja rullaisi viljakuormat sun muut edullisesti ja luotettavasti esim. ulkomaanmarkkinoille.
Luotottaisi tarvittaessa, kun tuet tulee milloin tulee, mutta maksaisi heti viljatilit tilille.
Ja kaikkea tämmöistä.
-SS-
Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?
-
Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?
On melko toivotonta saada mitään siirretyksi, kun ei itsenäiselläkään jää viivan alle juuri mitään.
Otinpa esimerkiksi juuri ketjujen ulkopuoliset liikkeet.
DLA varmaan kokonsa ansiosta saa tavaraa edullisemmin kuin täkäläiset pienemmät.
Hinnat tietty samat, jolloin DLA saa oman pienen siivunsa. Samalla tavalla vähittäismyynnissä
esimerkiksi Lidl tienaa, koska täällä on hintatasot yleisesti korkeammat, ja Lidl on Euroopan mitassa
koko pohjoismaista kauppavolyymia isompi, kermaa kuoritaan näetsen.
Tytäryhtiön kuppaaminen lainajärjestelyillä on loppumassa EU:n säännöksillä
joulukuun lopussa. Eli ensi vuonna jos tytäryhtiö tekee voittoa, se voitto myös
verotetaan suuremmalla todenäköisyydellä, eikä pääyhtiölle noin vaan voi tehdä
vähennyskelpoisia siirtoja.
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1149_en.htm
-SS-
-
Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?
On melko toivotonta saada mitään siirretyksi, kun ei itsenäiselläkään jää viivan alle juuri mitään.
Otinpa esimerkiksi juuri ketjujen ulkopuoliset liikkeet.
DLA varmaan kokonsa ansiosta saa tavaraa edullisemmin kuin täkäläiset pienemmät.
Hinnat tietty samat, jolloin DLA saa oman pienen siivunsa. Samalla tavalla vähittäismyynnissä
esimerkiksi Lidl tienaa, koska täällä on hintatasot yleisesti korkeammat, ja Lidl on Euroopan mitassa
koko pohjoismaista kauppavolyymia isompi, kermaa kuoritaan näetsen.
Tytäryhtiön kuppaaminen lainajärjestelyillä on loppumassa EU:n säännöksillä
joulukuun lopussa. Eli ensi vuonna jos tytäryhtiö tekee voittoa, se voitto myös
verotetaan suuremmalla todenäköisyydellä, eikä pääyhtiölle noin vaan voi tehdä
vähennyskelpoisia siirtoja.
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1149_en.htm
-SS-
Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.
-
Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.
Niin, sitähän mä sanoin, mutta jos sisäänostohinta on merkittävästi
korkeampi kuin muiden paikallisten toimijoiden, tappiot alkavat kasaantua nopeasti.
Lidl Suomen tytär on on halvempi kuin paikalliset toimijat, vaikka sen ei tarvitsisi olla, miksi ?
Lidl suomen tytäryhtiö (KY) on voitollinen, lähes 7% liikevaihdosta , miksi, koska on olemassa se "tekninen juttu" ?
-SS-
-
Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.
Niin, sitähän mä sanoin, mutta jos sisäänostohinta on merkittävästi
korkeampi kuin muiden paikallisten toimijoiden, tappiot alkavat kasaantua nopeasti.
Lidl Suomen tytär on on halvempi kuin paikalliset toimijat, vaikka sen ei tarvitsisi olla, miksi ?
Lidl suomen tytäryhtiö (KY) on voitollinen, lähes 7% liikevaihdosta , miksi, koska on olemassa se "tekninen juttu" ?
-SS-
Jos LIdl. ei ole pääsyt juonesta kiini tai Saksassa tulee hommasta sanomista herkemmin. Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.
-
Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.
Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.
Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.
Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...
-
Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.
Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.
Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.
Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...
Kumma jos kerta maatalusbisnes on niin huonoa hommaa, niin tehdään hienoja myymälöitä siihen hommaa?
Minä kyllä epäilen että näissä massatuotteissa on enemmänkin se että kuka on myynyt esim. apulantaa edelisenä vuonna enemmän, niin aillä on ale % vähän isompi ja se myy sen lannan sillä hetkellä lähes +-0 katteella ja sitten kauden jälkeen saa toimittajalta bonuksen myynin mukaan.
Jos homma olisi paskaa bisnestä niin ei sitä kukaan tekisi. Rehuissakin KESKO ei myy Raision rehua sen takia kun eivät saa alennusta vaan hinta on sama kuin suoraan tilaamalla. Keskon rehuissa alennus on herkkään joku 10€ tonni "hyvän asiakkan" alennusta.
-
Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.
Viittaat varmaankin Finnwatchin Messinkilaattojen valtakunta -selvitykseen.
Itse asiassa S-ryhmä ja oikaisun jälkeen K-ryhmä mainittiin suuryrityksiksi, joilla ei ollut löytyneitä veroparatiisikytköksiä.
20 suurimman yrityksen (huom ! senhetkisen lainsäädännön mukaiset !) veroparatiisikytkökset löytyivät yrityksiltä, kuten:
Nokia
Kone
Fortum
Stora Enso
Metsä Board
Neste Oil
Metso
Wärtsilä
Outokumpu
Cargotec
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta,SOK
ja
Kesko Oyj
eivät löytyneet veroparatiisilistalta kuin yhden sivun alareunan 20 suurimman yrityksen
määrittelyluettelosta. Joku on siis hakenut Googlella, eikä ole
lukenut koko dokumettia, ja todennut, että siellähän ne ovat,
vaikka eivät olekaan.
En missään nimessä puolustele S-ryhmää enkä Keskoa, minulla ei ole
edunsaantia näistä, mutta äkkiväärät huhut ja niiden leviäminen ovat
aina hiukan tympeitä some-ilmiöitä. Pyrin hiukan jarrua painamaan.
-SS-
-
Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.
Viittaat varmaankin Finnwatchin Messinkilaattojen valtakunta -selvitykseen.
Itse asiassa S-ryhmä ja oikaisun jälkeen K-ryhmä mainittiin suuryrityksiksi, joilla ei ollut löytyneitä veroparatiisikytköksiä.
20 suurimman yrityksen (huom ! senhetkisen lainsäädännön mukaiset !) veroparatiisikytkökset löytyivät yrityksiltä, kuten:
Nokia
Kone
Fortum
Stora Enso
Metsä Board
Neste Oil
Metso
Wärtsilä
Outokumpu
Cargotec
Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta,SOK
ja
Kesko Oyj
eivät löytyneet veroparatiisilistalta kuin yhden sivun alareunan 20 suurimman yrityksen
määrittelyluettelosta. Joku on siis hakenut Googlella, eikä ole
lukenut koko dokumettia, ja todennut, että siellähän ne ovat,
vaikka eivät olekaan.
En missään nimessä puolustele S-ryhmää enkä Keskoa, minulla ei ole
edunsaantia näistä, mutta äkkiväärät huhut ja niiden leviäminen ovat
aina hiukan tympeitä some-ilmiöitä. Pyrin hiukan jarrua painamaan.
-SS-
Voi olla ettei olekkaan. Kuulin vain joskus ohimennen uutisissa asiasta kun keskusteltiin veroparatiiseista silloin yleisetti.
Tämmöinen yhtiö rakenne mikä esim. Keskolla, sok:lla ja Agrimarket/hankkia oy:llä on, niin siinä tulee helposti kiusaus siihen veron kiertoon veroparatiisien kautta. SOK:llahan on esim toimintaa venäjällä ja sinne on upotettu tulosta.
Tosin en kannata sitäkään että asiakas siirtyy maataluskaupassa omistajaksi. Siinä käy herkästi että joko hinta nousee liikaa ja aletaan puhelimella tienaamaan tai sitten ruvetaan ottamaan "henkilökunta" alennuksia.
-
Agroy on seuraava joukkoryntäyksen kohde.
Mutta jos tuotteet eivät olekaan todella paljon edullisempia,
vaikka ei ole kiinteistöjä eikä juuri henkilöstöäkään,
ketäpä sitten pitää kadehtia ?
Siinä on kova lupaus lunastettavana,
koska jos välikädet kuulemma ovat merkittävä
ryöstäjä viljelijän niskassa, pitää
hintojen olla todella merkittävästi
edullisemmat.
Koska suomalainen kateellinen pien-
viljelijä mieluummin näkee rahansa lasipalatsin
kuoressa kuin kollegan taskussa.
-SS-
-
Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.
-
Perus-peltihalleja nuo näkyvät olevan, tai niin kuin Salossa, kaatuneen
matkapuhelinbisneksen kylmennyt tuotantohalli.
Kyllä monella ns. Isolla Isännällä on komeampi pytinki itsellään.
-SS-
-
Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.
S-ryhmän maatalouskaupan hienot rakennukset on edellisen nousukauden 2003-2009 peruja kun haavekuvissa kangasteli maatalouskaupan tulorakenteen (matalat katteet, suuret volyymit) paikkaaminen tuotoisalla rautakaupalla (suuret katteet, nopea varaston kierto).
Tuohon aikaan päivittäistavarakauppa veti hyvin, ABC:t saivat vielä suosiollisen vastaanoton. Jossain alettiin todellakin luulemaan "että kaikki mihin koskemme muuttuu kullaksi". Jälkeenpäin olemme voineet todeta asioiden menneen hiukan toisin.
S-ryhmän maatalouskaupan myynti tanskalaisille on ihan loogista keskittymistä kuluttajaosuuskunnalta, omistajina ja asiakkaina on 2,5 miljoonaa kuluttajaa. Mihin silloin tarvitaan maatalouskauppaa? Ja siellä kiertelevää 30000 maajussia, joista kuitenkin vaan noin 16000 tuo ketjulle rahaa.
-
Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!
Niin on ja se ei ole lainkaan huono tavoite. Kun markkinat toimivat hyvin ja apajilla on useita erilaisia yrityksiä, niin ne hakevat asemansa markkinoilta erilaisilla käyttämillään markkinoinnin kilpailukeinoilla jotka parhaiten sopivat yrityksen tavoittelemalle asiakaskunnalle. Näin ollen markkinoilla on useita yrityksiä jotka palvelevat samaa asiakaskuntaa kulloisenkin asiakkaan parhaaksi kokemalla tavalla. Lisäksi jatkuva kilpailu omasta paikasta ja se yrittäjän terve ahneus, pitävät huolen siitä, että toiminta on tehokasta ja sitä parannetaan jatkuvasti. Tehokkuus tarkoittaa asiakkaalle alempaa hintaa tai parempia toimintatapoja jotka helpottavat asiakkaan työtä/arkea.
Kilpailun kiristyessä yrityksille tulee varsin nopeasti hakea prosessin huonoja kohtia ja tehostaa niitä jotta voidaan pitää kiinni kilpailukeinoista. Eli esimerkiksi edulliseen hintaan focusoitunut yritys pyrkii tehostamaan ostoja, varastonhallintaa jne. jotta voidaan edelleen pitää kiinni niistä edullisista hinnoista. Toisaalta yritys joka on keskittynyt hyvään henkilökohtaiseen palveluun ja asiakassuhteisiin, keskittyy taas tähän.
Ja mikä parasta; kaikki voittavat! Omistajat rikastuvat ja ostaja saa tahtomansa palvelun, saatavuuden, hinnan tms.
Ainoa syy, että Suomen maatalouskauppa on mitä on, on kilpailun puute. Eikä uusi osuustoiminta tule sitä pelastamaan.
Osuuskunnasta puuttuu se terve ahneus joka ohjaa toimintaa ja koska toimintaa ei ohjaa markkinat suoraan, se on ylhäältä päätettyä mihin toimintaa lähdetään mukaan. Mikä on osuuskunnan sisäinen motivaattori jos osakkaat tahtovat estää esim. myyjiä, johtajia tai päälliköitä ansaitsemaan rahaa tai muita kannustimia? Pinssi rintapielessä ja työn sankarin arvonimi? Mikä saa pätevän päällikön hakemaan uutta ja nykyaikaista bisnestä mukaan ketjuun, kun se tuo lanseerauksessa pelkkää työtä ja se ei kuitenkaan näy palkkapussissa? Ei mikään.
Osuuskunnan omistajapohja on tehokkaaseen toimintaan liian laaja. Se ei kykene fokusoitumaan kun siellä on koko kirjo tilallisia vaatimassa omaa etuaan. Ja se ahneus, osuuskunnan hallinnossa se ei ole positiivista vaan negatiivista. Ei kestä pitkään kun siellä on ne SKN:n mainitsemat leveehenkseliset tissiposket vaatimassa, että koska olemme isoja tiloja ja ostamme paljon, niin meidän pitää saada määräalennusta. Sitten kaikki muut sisäiset ryhmät lähtee hippasilleen ja koko hyvä homma kusee siihen paikkaan.
Jokaisen asiakasryhmän pitäisi perustaa oma osuuskunta ajamaan omaia etujaan, pinetilllisille oma pientilallisten osuuskauppa, ökyviljeölijöille omansa, C-alueen karjatiloille epäilemättä omansa. Missä homman järki tämän jälkeen enää on? Pelkästään siinä, että tylsistyneillä isännillä on sanoa, että; meillä on oma osuuskauppa ja mä oon hallituksessa. Notta on kristuksen komeeta!
Osuuskunnan konsepti on jonkinlainen kompromissi joka ei sovi kenellekään. Miten se voi palvella niitä jotka tahtovat ostaa aina halvimmalla esim netistä ja samalla huomio asiakkaat jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja siihen kuuluvaa myyntineuvottelua? Ei mitenkään.
Ugh.
Hölmö sä :o Nuo on sama asia 8)
-
Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.
Tämä ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Itse koko 2000 luvun hankkijan maatalouskaupan ytimessä olleena muistan, kuinka tuskaista oli yhtiön johdolla luovuttaa kuluneen vuoden tulos SOK:lle. Kuten joomies mainitsikin, maatalouskauppa teki tuolloin ihan itse tuloksensa, niillä rahoitettiin ne lasipalatsit. Se oli yhtiössä mukavaa aikaa olla töissä. Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.
-
Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.
Lisäksi, nyt on vuokraajan markkinat, halleja ym. toimitiloja tyhjillään Etelä-Suomessa ehkä Helsingin keskusta-aluetta lukuun ottamatta.
-SS-
-
Ja vielä siihen, että hankkijan omisti SOK, ei paikallisosuuskaupat. Eli raha ei liikkunut niiden välillä. Tämänkin takia Hankkija kisasi epeen, ssoon ja kyagin kanssa maatalouskaupassa. Nyt entistä enemmän, kun ovat ihan eri omistuksissa. Tosin kyagin hankkija jo osti itselleen.
Osuuskaupoilla perus päivittäistavarakauppa on tehnyt ja tekee edelleen kovaa tulosta. Sieltä rahaa on siirretty paljon vuosien saatossa autokauppaan, joka oli aina ihan kuralla. Autokaupasta luovuttuaan osuuskaupat keksi uuden rahareiän, rautakaupan ja terra-ketjun, sinne on mennyt rahaa ja paljon... Myös abc ketju on menestynyt alaa keskimääräistä paremmin.
-
Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.
Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.
Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.
Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...
Mää taas olen samaa mieltä kylmiksen kanssa. SS:n analyysit on aina mukavaa luettavaa.
Korostin tuossa keskeisen asian. Maatalous korporatisoituu erittäin nopeasti amerikoissa (etelä+pohjois) ja varmaan sitä tapahtuu täälläkin jatkossa. Siihen kv. kimppakiva voisi olal hyvä osaratkaisu. Nyt jo tavaraa kulkee paljon Ruotsista ja Virosta.
-
Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.
Tämä ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Itse koko 2000 luvun hankkijan maatalouskaupan ytimessä olleena muistan, kuinka tuskaista oli yhtiön johdolla luovuttaa kuluneen vuoden tulos SOK:lle. Kuten joomies mainitsikin, maatalouskauppa teki tuolloin ihan itse tuloksensa, niillä rahoitettiin ne lasipalatsit. Se oli yhtiössä mukavaa aikaa olla töissä. Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.
Vuokraratkaisu on varmasti ollut hyvä, mutta tuskin edullinen. Pakko uudenkarheista kiinteistöistä on saada kunnollisia tuottoja kiinteistöyhtiölle.
Mitä mieltä olet entisenä(?) kaupan ammattilaisena, onko tämä maatalouskauppa hyvä bisnes.
-
Juu nykyään entinen maatalouskauppias :)
Tuohon hyvään bisnekseen, niin tekihän hankkija viime vuonnakin 8 vai 9 miljoonaa tulosta. Tietysti miljardin liikevaihdosta ei kovin kummoinen prosentti, tai siis alle prosentin... Kyllä maatalouskaupallakin pärjää, jos on joku menestystekijä, hyvät tuote-edustukset, pieni kulurakenne (esim. kasvinsuojelu.fi), tai jokin muu syy. Mutta etenkin massatavarapuolella pitää olla volyymia, jotta varmistaa kohtuulliset ostoehdot ja että pienelläkin siivulla pysyisi itse hengissä.
Se on totta, että ei ne vuokrat ole vuositasolla yhtään sen edullisempi tapa, kuin omistaa itse se kiinteistö. Mahdollistaa kuitenkin nopeat liikkeet, kun ei ole raha kiinni kiinteistöissä. Tämä myös nähty, myymälämäärä vähenee agrilla sellaista yli viiden prosentin vuosivauhtia, taitaa tulevina vuosina lähestyä kymmentä...
-
Pieni toimija todennäköisesti menestyy tuolla konseptilla, mutta jos palataan alkuperäiseen ideaan, että joku osuustoiminnallinen juttu, laajalla tuotepaletilla, niin minun mielestäni mahdoton onnistua. Miljardin liikevaihdolla 8-9 miljoonaa tulosta on surkeaa. Ei kestäisi vertailua ainakaan pörssimaailmaan. Tuskinpa myöskään tanskalaiset ovat tyytyväisiä.
Jos kiinteistösijoittaja on yhtään osannut hommansa, niin vuokrasopimukset uusiin kiinteistöihin ovat pitkiä ja vuokrasuhteen irtisanomisesta tuntuva korvaus.
Viljelijän kannalta just nuo ison volyymin tuotteet on liian kalliita tällä hetkellä. Asian korjaaminen on todella vaikeaa ja vaatisi ehkä sitä kansainvälistä yhteistyötä tai jotain muuta, mutta mitä...