Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: aloittelija - 03.11.14 - klo:14:49
-
Juu elikkäs koitin sivuilta jo lukeakkin aiheesta eikä se lupaavalta näyttäny mutta kirjotetaan nyt itekki vielä kerran oma esimerkki ja tosiaan viisaammilta mielipiteitä että oonko ihan hakoteilla.. :)
Onko siis tuo kuivalannan levitys mahdollista rehuntekojen välissä nurmelle? Löytyykö vielä niin hienoa levitintä ettei niitä kokkareita jää, jos siis levitys määrä olisi kohtuu maltillinen ja mahd. nopeasti korjuun jälkeen. Kuivikkeena olis tarkotus käyttää olkea syystä että vilja-alaa pitäisi olla jonkun verran ja sieltä ne sais, mutta toki turvettakaan ei ole pois suljettu ja mielipiteitä ja kokemuksia siitäkin tulisi tarpeeseen. ::) Vai kannattaako haaveet samantien kuivalanta navetasta lopettaa tässä tapauksessa? Oikeastaan tuohon lanta systeemiin ei ole muuta syytä, kuin että se olisi halvempi rakentaa (puhun siis kylmästä pihatosta) ja pohja töitten jälkeen loppu olisi tarkotus tehä pääosin omana työnä!
Kiitokset etukäteen --> aloittelija
-
Oljen kanssa kyllä pelottaisi.
Pystykeloillakin pystyy ajamaan suht tarkasti turvelantaa, jos sitä laittaa max 10tn/ha, mutta ihan lehmien terveyden vaalimiseksi on ajettu pintaan pelkästään sellaisille lohkoille joilta ei enään samana vuonna kerätä satoa.
Noita bergmanneja en ole nähnyt käytännössä nurmille levittämässä, mutta kyllä se voisi olla mahdollista sellaisilla laitteilla ja pienillä määrillä.
-
oon ajanu nurmille bergmannilla mut paska on ollu kanan ja käyttömäärä 5 kuutiota ha joten eihän siitä ees tiedä menikö sinne mitään eka sade ja kukaan ei osaa sanoo onko ajettu vai ei
-
Tuossa kattellut noiden muutamien emolehmätilojen paskan hukkaamisoperaatioita. Ainakin ne levittää lähes koska sattuu. Keväällä kun lehmämiehet aloittelee rehuntekoa. Ensimmäisen rehunteon jälkeen ( toinen saattaa jäädä tekemättä). Ensimmäisten lumisateiden alle syksyllä tai just ennen marraskuun puoltaväliä. Siellä ne pahnaiset paskat sitten loistaa ja viruuntuu koko lumettoman talven. Kaikki muu on kait sallittua paitsi luultavasti ei tuo viimeinen ;)
-
Osa noista kuivalantavaunuista on hyväksytty käytettäväksi tuohon.. eli niillä saa ajaa..
Jos tulos tyydytä, niin voisiko tulosta paikata jollakin haralla. Tai vaikka karhottimella ;D Täällä meillä levitetään hyväksytyllä Jeantilillä, ja paska häviää tosi kauniisti. Homma on varmaan ihan yhtä hygieeninen kuin liete. Kaikki kesän shitti on palanutta, joten olkikaan ei haittaa.
-
Kaikki riipouu enemmänkin siitä että millälailla seuraavan sadon korjaa. Jos korjuukalusto on vähänkin herkästi maata nostavaa niin en lähtisi kokeilemaan.
-
Osa noista kuivalantavaunuista on hyväksytty käytettäväksi tuohon.. eli niillä saa ajaa..
Jos tulos tyydytä, niin voisiko tulosta paikata jollakin haralla. Tai vaikka karhottimella ;D Täällä meillä levitetään hyväksytyllä Jeantilillä, ja paska häviää tosi kauniisti. Homma on varmaan ihan yhtä hygieeninen kuin liete. Kaikki kesän shitti on palanutta, joten olkikaan ei haittaa.
Muutamana vuonna levittelin säilörehunurmen sängelle ihan lantapuristimen läpi tullutta sontaa.
Samsonin kelaan ensin täydet kierrokset ja sitten porttia auki, muuten aloituksessa tuppaa tulemaan
hiukan kokkareisempaa aluksi.
Vaikka jossain kohtaa olisikin hiukan reippaammin sontaa, niin se ei enää näy juuri missään kun rehua
ajetaan seuraavan kerran.
Emolehmien kestokuiviketta en menisi levittämään kuin vasta kunnolla palaneena, sen verran se reilu
pahna tekee kiusaa sille rehun puhtaudelle.
Tällä kertaa yaralaiset on sen verran kalliilla tasolla tuottoihin nähden että oikein rohkaisen kokeilemaan
kuivalannan levitystä säilörehunurmelle.
Mutta karhotinta en välttämättä suosittele seuraavaan rehunkorjuuseen. Noukin ei juurikaan nosta
pahnaa vaikka sitä siellä täällä näkyisikin niiton jälkeen. :)
-
Meillä on turvesontaa pääasiassa ja sitä levitetään Jeantilin vaunulla jopa rehunteon välissäkin, mutta yritetään levälleen vesisateen alle tai vesisateessa, että painuu paremmin kasvuston juureen. Ongelmia ei ole vielä ainakaan tullut ja aika isojakin määriä on levälleen ajettu. Rehun laadussakaan ei mitää moitittavaa ole ollut. Mutta olkilantaa ei ole levitetty kuin kynnöksen alle. Yhdelle lohkolle meni nyt liikaa korsilantaa, joten sitä ei paalattu lainkaan.
-
Oljen kanssa kyllä pelottaisi.
Pystykeloillakin pystyy ajamaan suht tarkasti turvelantaa, jos sitä laittaa max 10tn/ha, mutta ihan lehmien terveyden vaalimiseksi on ajettu pintaan pelkästään sellaisille lohkoille joilta ei enään samana vuonna kerätä satoa.
Noita bergmanneja en ole nähnyt käytännössä nurmille levittämässä, mutta kyllä se voisi olla mahdollista sellaisilla laitteilla ja pienillä määrillä.
Olki sinänsä oli ekana mielessä koska harrastetaan myös rahtipuintia ja sitä olis tarkotus tulevaisuudessakin jatkaa ja sillon täytyis itelläkin pitää vilja-alaa että siinä olisi jotai järkeä, toki jos olen silppuaa peltoon nii lannottaahan seki että ei sinänsä varmaan turve kuivikkeena tule paljoa kalliimmaksi?
Tääläpäin jotku isot miehet on kehuneet että jeantililla saa tarkasti levitettyä, liekkö perää..
ja tosiaan lehmillä se tietenki näkyy myös maidonlaadussa että varmaa saa senki takia olla varovaisempi, itellä siis on kyseessä piffi sonneille tarkoitettu navetta, joka on myös syy siihen miks pitäis halvalla saada rakennettua ::) Mutta tottakai laatu tavaraa niillekkin on tarkotus yrittää syöttää. :)
-
Tällä kertaa yaralaiset on sen verran kalliilla tasolla tuottoihin nähden että oikein rohkaisen kokeilemaan
kuivalannan levitystä säilörehunurmelle.
Mutta karhotinta en välttämättä suosittele seuraavaan rehunkorjuuseen. Noukin ei juurikaan nosta
pahnaa vaikka sitä siellä täällä näkyisikin niiton jälkeen. :)
suurin osa pelto lohkoista sijaitsee hyvinkin likellä paikkaa johon navettaa on suunniteltu, eli varmaankin järkevin olisi Niittokone mattoperällä + noukinvaunu? ja varmaan noukinvaunun osalta ainakin aluksi käytettäisiin urakoitsijaa.. Suoraan sisäsyöttöön jos ajaa niin turvallisinta olis varmaanki kaksois silppurilla jos ei ajas ihan maata myöten.
-
bergmanneilla levitän nurmelle ja kestokuivike sonta leviää tosi tasasesti.
Hankalinta on tuore tykkisonta jossa pitkää olkea tai heinää,kerää puskurinpäälle ym paikkoihin möllejä.
Kaikilla kivennäismailla onnistuu jopa karhottaa rehut mutta turvemaalla ei ja siellä saattaa olla pieni riski että pelkkä noukinkin poimii paskaa rehuun.
-
Jos sen olkisonnan saa ns.palamaan että oljet pehmiää,eli olisi vähintäinkin vuoden kompostoitumassa silloin siinä ei oljista ole mitään jäljellä.eli todennäköisesti se sitten leviää riittävän hienojakoiseksi.Mutta mutta onko tuo kuivan sonann pintalevitys järkevää.ravinteiden kannalta ei kasville mitään hyötyä.
-
Yhdelle kuivalantaa keväällä nurmille levittäneelle tilalle kesällä tehtiin rehua, ei ollut Rocilla karhotellessa mitään ongelmaa kuivapaskasta. Siististi oli oljet ja kikkareet sängen seassa, eikä niitä karhosta puristelemalla löytynyt. Tilalla taisi olla uudehko jeantil kärrynä. Ehkä en propellilla tai elholla lähtis kuivapaskapeltoa karhottamaan...
-
Yhdellä tilalla tiedän ajettavan rehuntekojen välissä kuivalantaa nurmelle ja ajoivat jopa ohran oraallekkin alkukesästä. Turvevaltainen kuivitus tietääkseni käytössä.
-
Jos haluaa jännitystä elämään niin siitä vaan,kivoja tauteja koli,salmo ym. voipi tulla. Kannattaa kysellä miten kivaa on esim. salmonellan saneeraus ? ;)
-
Kyllä korjuukalusto on nykyään sellainen silppuavan niitokoneen, karhottimen ja matalalla kulkevan noukkimen kanssa että lisäaineiden saanti rehuun on taattu. Joku puimuri on sitten asia erikseen.
-
Jos haluaa jännitystä elämään niin siitä vaan,kivoja tauteja koli,salmo ym. voipi tulla. Kannattaa kysellä miten kivaa on esim. salmonellan saneeraus ? ;)
Jos tuon salmonellan testailee sieltä navetastaan, niin mistä tyhjästä se sinne peltoon tulee?? Nuo joutsenet on asia erikseen, niiden takia joutuu kyllä osan lohkosta jättämään suosiolla peltoon. Ja onpa tuo saneerauskin tullut koettua, mutta ei onneksi omassa navetassa.
-
Jos haluaa jännitystä elämään niin siitä vaan,kivoja tauteja koli,salmo ym. voipi tulla. Kannattaa kysellä miten kivaa on esim. salmonellan saneeraus ? ;)
Kerta tunnut tietävän nii kerro toki :) jos nää sun tievot perustuu kirjanpaskaa nii anna olla, lähinnä haluanki käytännön kokemuksia ja johan tuola muutama on sanonu että tekevät näi, sillähä kysynki et onko tos ideas mitää järkee vai kannattaako jättää samantie pois ja miettiä kalliimpaa vaihtoehtoa eli lietelanta navettaa.. Sehän on ittestää selvyys että väärin tehtynä taudit alkaa leviää.
-
Miten usein navettapiika testaa jokaisen lehmän ja muiden elikoiden sonnan salmonellan varalta.Joka viikko vai kerran vuodessa ,siinäpä se jää monta päivää väliin. ;D
Sanoohan tuon jo järkikin että riski kasvaa jos sitä sängelle laittaa.
Hyötysuhde voi olla heikko ,aurinko vie typen.
-
Miten usein navettapiika testaa jokaisen lehmän ja muiden elikoiden sonnan salmonellan varalta.Joka viikko vai kerran vuodessa ,siinäpä se jää monta päivää väliin. ;D
Sanoohan tuon jo järkikin että riski kasvaa jos sitä sängelle laittaa.
Hyötysuhde voi olla heikko ,aurinko vie typen.
Höpö höpö.
-
Miten usein navettapiika testaa jokaisen lehmän ja muiden elikoiden sonnan salmonellan varalta.Joka viikko vai kerran vuodessa ,siinäpä se jää monta päivää väliin. ;D
Sanoohan tuon jo järkikin että riski kasvaa jos sitä sängelle laittaa.
Hyötysuhde voi olla heikko ,aurinko vie typen.
Höpö höpö.
Höpö hopolla ei nyt sitten muuta ollut sanoa tähän. ;D
-
Ajattelisin asian siltä kannalta että ne lanna ravinteet tulisi kasville hyödyksi,pintalevityksenä sängelle sillä ei lannoitusvaikutusta ole,kyllä ne typet haihtuu alta aikayksikön pinnasta.Ja saattaa se rehuhygienia myös kärsiä,oli tauteja tai ei.
-
Miten usein navettapiika testaa jokaisen lehmän ja muiden elikoiden sonnan salmonellan varalta.Joka viikko vai kerran vuodessa ,siinäpä se jää monta päivää väliin. ;D
Sanoohan tuon jo järkikin että riski kasvaa jos sitä sängelle laittaa.
Hyötysuhde voi olla heikko ,aurinko vie typen.
Höpö höpö.
Höpö hopolla ei nyt sitten muuta ollut sanoa tähän. ;D
En viitsi kirjoittaa..
Luulis että sen "kiralillinkinavetta" hokemasi jälkeen pitäisit kuivalannan levittämistä nurmelle hyvänä ideana :D Mutta sinähän kiellät kaiken ;)
Kuivalanta tietysti kompostoidaan ensin. Nuo laitteet levittävät tavaran oikeasti todella tasaisesti.. monelta kantilta ajatellen tuo on jopa hygieenisempi vaihtoehto kuin liete. Lietehän pääsee valumaan sänkeä pitkin myös kasvien tyviin, jos niittokorkeutta madalletaan niin "lietejäämiä" kerätään ihan varmasti
-
Onko se pakko pahimpaan auringon paisteeseen ajaa? Pilvinen sää ja jos vielä sadetta tulossa niin sinne maahan se typpi menee.
Ja jos ei ole keliä tiedossa jättää sinä vuonna levittämättä.
Aikaahan tuossa ei ole liikaa pitäisi saada aika äkkiä rehunteon jälkeen levitettyä.
-
Olisikko lannoitusvaikutus parempi jos ajelee aikaisin keväällä? Ei taida kuivalannan typpi keretä toiselle sadolle.
-
Onhan tuota tullut emosailörehulle laitettua. Olki ei ole koskaan ongelmia aiheuttanut, mutta jos paskan seassa on ruokintapöydältä tulluttua pitkäkortista säilörehua, ne näyttää lentävän kokonaisena myttynä pellolle. Pojakuljetinta kannattaa pitää riittävän hiljaisella.
-
Parihehtaaria kokeilin viimekesänä. Jeantililla levitin 20 mottia hehtaarille kosteaa turvelantaa toisen sadon korjuun jälkeen. Parin millin sade tuli levityksen jälkeen ja sitten alkoi kuukauden helle. ::) Lanta levisi tasaisesti sängen alle. Kolmannessa korjuussa ei näkynyt eroa kasvustossa. Nuo olivat sinimailaspeltoja, joten typpilannoitusta ei niille tar*****kaan. Fosforista ja kalista on kuitenkin pulaa ja nyt odottelen kevättä, onko talvehtimisessa eroa.
-
Levittänyt olen olkipaskaa nurmille -09 Samsonilla. Käyttömäärä 8-10 tn/ha.
Turvepaskaa 20tn/ha.Lillinkipaskaa isompikin määrä katoaa.Ja kaikille kolmelle sadollle.
Ainoastaan ruokintahäkkien ympäristön siivouksesta ongelmamällejä kuorman lopussa.
Kolmas sato yleensä karhotetaan.Rehujen analyysit olleet aivan ok.
Rikat esim.voikukka on saattanut lisääntyä.Ja muuten, ei typpi minnekään katoa pintalevityksessä,olen joskus keväällä levittänyt jo roudan päälle.
-
Miten usein navettapiika testaa jokaisen lehmän ja muiden elikoiden sonnan salmonellan varalta.Joka viikko vai kerran vuodessa ,siinäpä se jää monta päivää väliin. ;D
Sanoohan tuon jo järkikin että riski kasvaa jos sitä sängelle laittaa.
Hyötysuhde voi olla heikko ,aurinko vie typen.
Tuosta testaamisesta, miten sen nyt ottaa. Jos minä otan näytteet pari kertaa vuodessa ja teuraskuormien sonnasta joka kerta, niin eiköhän noita testaamisia tule ihan kohtuudella.
Ja mitenkäs se on herrakaikkitietävä, monenko tällaisen pellon laidalla olet käynyt tai vallan kävellyt keskellä peltoa??
-
Sassin isä ja isoisä ei levittänyt lantaa nurmelle niin ei sitten sillälailla saa kukaan tehdä.
-
Lannoitus vaikutus näkyy selvästi sateisena kesänä.
Jos oikein poutaista ei avita kasvua samanakesänä ollenkaan.
Sellaiset lohkot joihin ajettu useampana vuotena kuivapaskaa nurmelle on kynnettäessä massa matoja aivan valtavia määriä.
Eli parantaa maan rakennetta huomattavasti.
Lisää rikkoja kasvustossa että 3vuotta, juolamyrkky ja nurin.
-
Olisikko lannoitusvaikutus parempi jos ajelee aikaisin keväällä? Ei taida kuivalannan typpi keretä toiselle sadolle.
Tuota mietin kyllä ihtekki että miten se onnistuu rehunteon välissä, varsinkin jos tavotellaan 3satoa joltain lohkoilta nii ei kannata edes lähtä yrittää joka välii ajaa pientä kerrosta, vaikka kuinka kattois ja toivois otolliset kelit että sopevasti vettä nakkais päälle.
Ei tietenkää passaa apulantoja unohtaa tyystin, sillä lähinki utelee että onkoha mitenkää mahdollista hyödyntää kuivalantaa nurmelle edes jossain määrin hukkaamatta sitä. Tuntuu että monet vaa meinaa että nurmella siitä sonnasta o enemmä hyötyä kun oikein sen sinne saa.
-
Siis nurmelle paras, on kunnon paskotus perustamisvaiheessa,se pintalannoitus kuivalannalla on ravinteiden haaskausta.Lietteen sijoitus nurmeen on sitten oma lukunsa.Lannan ravinteet kannattaa hyödyntää,viljelysuunnittelussa/kirjanpidossa kuitenkin ilmenee se karjanlannan käyttö/ha.Ja se myös vaikuttaa sitten minkä verran lisää voi väkilannoitetta lisätä.Sitä kautta vaikuttaa satopotentiaaliin.Näin se menee.
-
Vahingossa tuli nuorempana kokeiltua kuivapaskan levittämistä nurmelle kun oli epäselvyyttä pellosta isän selityksen jälkeen :-[ Selvästi oli jotain tehoa kun nurmi kasvoi paljon paremmin kuin samalla pellolla ojan takana.
Kyllä sitä kuivalantaa tohtii ajaa nurmille kunhan ei lähde ihan typeryyksiä tekemään. Ja jos pelottaa niin yksi vaihtoehto voisi olla jyräys levityksen jälkeen?
-
Siis nurmelle paras, on kunnon paskotus perustamisvaiheessa,se pintalannoitus kuivalannalla on ravinteiden haaskausta.Lietteen sijoitus nurmeen on sitten oma lukunsa.Lannan ravinteet kannattaa hyödyntää,viljelysuunnittelussa/kirjanpidossa kuitenkin ilmenee se karjanlannan käyttö/ha.Ja se myös vaikuttaa sitten minkä verran lisää voi väkilannoitetta lisätä.Sitä kautta vaikuttaa satopotentiaaliin.Näin se menee.
Eli kohtuu reippaasti vaa perustamisvaiheessa kuivaa sontaa ja sen jälkee joitai määriä apulantaa jos siltä tuntuu..
Voisha tuota kuitenki ainaki kokeilla jollekki alalle että jos kelit vaa on otolliset että levittää pienen kerroksen jonka päälle sais tulla sitte vettä.
-
Vaikutus kasvuun on kyllä, levitän vain jos lantalat alkaa täyttyä. Jos vain mahdollista niin perustamis vaiheessa kunnon latingit, parempi hyötysuhde. Vesisateen alle olen tähdännyt ja usein ajan täydennyskoneella heti perään yli.
-
Periaatteessa paras kun saisi aina kylvön yhteydessä kunnon määrän paskaa alle. Mulla olis tarvetta lisää kuivapaskalle kun on noita pohjavesialueita ja niille ei tahdo riittää tavara.
-
Periaatteessa paras kun saisi aina kylvön yhteydessä kunnon määrän paskaa alle. Mulla olis tarvetta lisää kuivapaskalle kun on noita pohjavesialueita ja niille ei tahdo riittää tavara.
Joo niipä se taitaapi olla, ainaki yks varma konsti! Varsinki jos tavotellaa kolmea satoa jostai paikoista nii voi olla mahottomuus saada väliin kuivaa sontaa.. :)
Liete sinänsä olis helpompi mutta ei kyllä ole oikeen intoa niille hinnoille lähtä rakentelee.. :)
-
Kuivalannalla oleva kylmäpihatto on noille pihvisonneille monessakin suhteessa parempi vaihtoehto kuin ritilälattia.
Meillä on ajettu kuivalantaa nurmelle monena vuonna. Tavara on ajettaessa edellisvuotista eli vajaa vuoden kompostoitunuttta kestokuiviketavaraa, jossa on olkea ja turvetta kuivikkeena. Paras aika olis ajaa keväällä mahdollisimman aikaisin ja yleisesti ennen sadetta. Kuivana aikana lannoitusvaikutus jää heikoksi ja toisaalta vaikutus tulee joka tapauksessa hitaasti, mutta kyllä sillä vaikutusta on, vaikka täydennän lannoituksen säkkitavaralla.
Eka sadon mukana lähtee jonkin verran kokkareita rehuun. Paalirehusta sen huomaa paremmin kuin silppurilla tehdystä. Levityksessä on Bergmanin vaakakelavaunu ja korjuussa karhotus. Pelkkä noukinkin napsii joitakin sattumia mukaan. Eilen just kolasin emojen pöydän puhtaaksi ja parin viikon saldo oli n.100-200 l erinäistä roskaa, puunpalasia, kiviä, puolitoista vuotta sitten makuualueelle tippunut korvamerkki (vuosi sitten välitykseen lähteneen vasikan korvamerkki löytyi pöydältä, eli oli kiertänyt paskan mukana pellolle ja sieltä paalin mukana pöydälle) ja sitten tätä kuivalanta murua.
Lietelannassa on itellä tullut letkulevittimellä ajettaessa sellainen ilmiö, että jos ajaa paksua tavaraa sängelle ja se ehtii kuorettumaan ennen sadetta, niin kuiva nauha nousee nurmen kasvaessa ilmaan ja on paremmin korjuukoneiden otettavissa kuin kuivalanta kokkare. Eli separointi vähentäisi tätä ongelmaa.
Se kuinka vaarallista tuo lanta rehussa on, en osaa sanoa. Ei tietenkään hyvä asia. Mutta jos lehmä nuolee omaa tai vasikkansa persettä, niin milläs sen estää. Eihän sekään steriili ole. Muistelen, että aikaisemmin brassit käyttivät kanansontaa typenlähteenä pihvisonnien appeessa, mutta nykytilanteesta en tiedä.
-
Joskus hamalla 80-luvulla ruotsalaisissa tutkimuksissa päädyttiin pitämään lietelannan kasvustolevitystä turvallisena, mutta kuivalannan kanssa ongelmana olivat juurikin ne kikkareet, jotka rehussa paikallisesti estivät normikäymisen (ilmeisesti puskurivaikutus) ja seurauksena ongelmia. Tämä siis 80-luvun teknologialla.
Voisin kuvitella, että ketjun kaikki hyvät vinkit levitysmääristä ja tavaran laadusta huomioimalla päästään käypäseen tulokseen. Ehkä vielä sellainen pikkulisäys, että rehun käsittely on vielä yksi lisäulottuvuus. Appeeseen vaaditaan ihan toisentasoista rehua kuin erillisruokintaan, samoin paalihäkistä syöttäminen lämpimään vuodenaikaa ei anna paljoa anteeksi.
Petri
-
Joskus hamalla 80-luvulla ruotsalaisissa tutkimuksissa päädyttiin pitämään lietelannan kasvustolevitystä turvallisena, mutta kuivalannan kanssa ongelmana olivat juurikin ne kikkareet, jotka rehussa paikallisesti estivät normikäymisen (ilmeisesti puskurivaikutus) ja seurauksena ongelmia. Tämä siis 80-luvun teknologialla.
Voisin kuvitella, että ketjun kaikki hyvät vinkit levitysmääristä ja tavaran laadusta huomioimalla päästään käypäseen tulokseen. Ehkä vielä sellainen pikkulisäys, että rehun käsittely on vielä yksi lisäulottuvuus. Appeeseen vaaditaan ihan toisentasoista rehua kuin erillisruokintaan, samoin paalihäkistä
syöttäminen lämpimään vuodenaikaa ei anna paljoa anteeksi.
Petri
Eikös paalihäkin pohjalle jää törky ja sitten vaan siirtää häkki uuteen paikkaan, toki heikommalla rehulla ja muutenkin tarttee olla syöjiä tarpeeksi ettei rehut lämpene.