Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Koeman - 02.11.14 - klo:18:31
-
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa. Suunnitelmissa n. 160 2-22 kk:n ikäisen eläimen halli. Tällä hetkellä mielessä lähinnä vinokuivikepihatto.
-
Tämä vois kiinnostaa muakin :-\
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
-
Meillä kylmäpihatossa nuorkarjalla vinokuivikeratkasu, mutta sais olla vieläkin kaltevampi. Jalkaongelmia ei meillä ole pahemmin ollut, mutta sorkat joutuu kyllä melko pian poikimisen jälkeen hiehoilta leikkaamaan ja nimenomaan etujalkojen sorkat. Kuivikkeena pääosin turve
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
Hiehojen jaloissa ei ole sitä pehmikettä, joka on vanhan ja terveen lehmän jalassa. Jos sorkka on välillä märässä ja pehmeässä ja välillä kovalla betonilla -> pipi iskee.
-
Itsellä on joskus ollut mietteissä sellainen eristetty ja suht matala (vähän ilmatilaa) systeemi jossa olisi ruokintapöydän (visiiri) viressä pitkä lantakäytävä raapalla ja toisessa päädyssä vinokuivikepohjaa. Sitten suurin osa hallista olisi kolmirivistä makuuparsi-systeemiä jossa olisi oma lyhyempi raappakäytävänsä lisäksi.
Kalliimpi olisi tehdä mutta halvempi käyttää, mutta pari muttaa siinä on: Miten lannan saa liikkumaan pudotuskuilussa ja sieltä eteenpäin, ja pitääkö makuuparsia tulevien hyvinvointiehtojen myötä oikeasti kuivitella paljon myös nuorkarajalla?
-
Hyvinkäällä näyttäisi ainakin olevan kokokuivike hiehola.
http://landbruksbygg.no/nyhetsarkiv/2013/20443/ (http://landbruksbygg.no/nyhetsarkiv/2013/20443/)
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
Hiehojen jaloissa ei ole sitä pehmikettä, joka on vanhan ja terveen lehmän jalassa. Jos sorkka on välillä märässä ja pehmeässä ja välillä kovalla betonilla -> pipi iskee.
Bäkkäri voi tuon kokeilla tulevilla emolehmillä,nostappa väkirehuannokset niin ylös ettei noiden hiehojen tarvitse kuitua syödä,näkyykö jaloissa,samalla voit rehun muuttaa kuiduttomommaksi.Hiehot kestää heikommin väkirehuja kuin lehmät,kuiduttomuutta,todellisuudessa.
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
Hiehojen jaloissa ei ole sitä pehmikettä, joka on vanhan ja terveen lehmän jalassa. Jos sorkka on välillä märässä ja pehmeässä ja välillä kovalla betonilla -> pipi iskee.
Bäkkäri voi tuon kokeilla tulevilla emolehmillä,nostappa väkirehuannokset niin ylös ettei noiden hiehojen tarvitse kuitua syödä,näkyykö jaloissa,samalla voit rehun muuttaa kuiduttomommaksi.Hiehot kestää heikommin väkirehuja kuin lehmät,kuiduttomuutta,todellisuudessa.
No tota... miks pitäisi... eipä lypsikkihiehoillakaan vr%:n ole pakko olla just mitään 13 kk:n jälkeen.. Tai sitten kyllä jos niille pitää syöttää liikaa olkea tms. rojua.
Mutta jos ruokinta pilaa jalat, niin miksi kaikkien hiehojen/lehmien jalat eivät hajoa ??? Joillakin hiehoilla vr% on pienenä 70 ja 24 kk:n iässäkin vielä 30 ilman ongelmia. Joissakin "laakasiilo-navetoissa" vr% on 0 ja kaikkien jalat hajalla ::)
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
Hiehojen jaloissa ei ole sitä pehmikettä, joka on vanhan ja terveen lehmän jalassa. Jos sorkka on välillä märässä ja pehmeässä ja välillä kovalla betonilla -> pipi iskee.
Bäkkäri voi tuon kokeilla tulevilla emolehmillä,nostappa väkirehuannokset niin ylös ettei noiden hiehojen tarvitse kuitua syödä,näkyykö jaloissa,samalla voit rehun muuttaa kuiduttomommaksi.Hiehot kestää heikommin väkirehuja kuin lehmät,kuiduttomuutta,todellisuudessa.
No tota... miks pitäisi... eipä lypsikkihiehoillakaan vr%:n ole pakko olla just mitään 13 kk:n jälkeen.. Tai sitten kyllä jos niille pitää syöttää liikaa olkea tms. rojua.
Mutta jos ruokinta pilaa jalat, niin miksi kaikkien hiehojen/lehmien jalat eivät hajoa ??? Joillakin hiehoilla vr% on pienenä 70 ja 24 kk:n iässäkin vielä 30 ilman ongelmia. Joissakin "laakasiilo-navetoissa" vr% on 0 ja kaikkien jalat hajalla ::)
Ai? Meillä hiehopoloiset majailevat poikimiseensa asti olkipohjilla, jalkavaivoja ei ole kellään ollut. Meidän hiehola/umpimo on kestokuivikepohjainen ratkaisu. Tokipa ongelmia saanee aikaiseksi, jos nuo olkipohjat ovat enemmin kurapohjia. Silti veikkaan, että hiehojen jalkaongelmiin löytyy ratkaisuja sieltä ruokinnasta, jo juottocvasikasta lähtiessä. :-X
-
Huonot kokemukset. Jos eläimet siirretään kovapohjaiselle alustalle, niin jalkaongelmia tiedossa.
Ettei johtuisi noissa tapauksissa enimmäkseen ruokinnasta...? :-X
Hiehojen jaloissa ei ole sitä pehmikettä, joka on vanhan ja terveen lehmän jalassa. Jos sorkka on välillä märässä ja pehmeässä ja välillä kovalla betonilla -> pipi iskee.
Bäkkäri voi tuon kokeilla tulevilla emolehmillä,nostappa väkirehuannokset niin ylös ettei noiden hiehojen tarvitse kuitua syödä,näkyykö jaloissa,samalla voit rehun muuttaa kuiduttomommaksi.Hiehot kestää heikommin väkirehuja kuin lehmät,kuiduttomuutta,todellisuudessa.
No tota... miks pitäisi... eipä lypsikkihiehoillakaan vr%:n ole pakko olla just mitään 13 kk:n jälkeen.. Tai sitten kyllä jos niille pitää syöttää liikaa olkea tms. rojua.
Mutta jos ruokinta pilaa jalat, niin miksi kaikkien hiehojen/lehmien jalat eivät hajoa ??? Joillakin hiehoilla vr% on pienenä 70 ja 24 kk:n iässäkin vielä 30 ilman ongelmia. Joissakin "laakasiilo-navetoissa" vr% on 0 ja kaikkien jalat hajalla ::)
Tuo on just noin. Karvaita muistoja, mut mä tein siitä lopun välittömästi. Rahaa kyllä paloi hukkaan ihan helvetisti, mut päästiin eroon laakasiiloista ja niiden eri variaatioista.
Eli proagrian sankari piirsi meidän laakasiiloista vinokuivikepohjapihaton. Se oli ehkä käytössä vuoden, kunnes koko roska kannettiin jälleen kerran pihalle ja halli eristettiin lämpimäksi ja tehtiin 2-rivinen ritiläpohjasysteemi.
Hiehojen jalkaongelmat loppuivat siihen paikkaan ja ihan sama vaikka mitä söisivät, niin nyt on huippuhiehoja.
-
Noista ruokinnan kuiduista... kun nitä aina korostetaan...
Esimerkkinä demolehmävasikka.. 2 ensimmäistä elinkuukautta kuitumäärä mahassa on 0 tai melkein 0. Sitten vasikka alkaa syömään laidunta merkittävästi.. nuoren laitumen NDF on jotain välillä 300-370, kuiva-aineesta 0-50% on tuota... kokonaisruokinnan kuitupitoisuus/kgka on siis ehkä 150 g/kgka maksimissaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana..
Seuraavana keväänä vasikka pääsee nuorena hiehona laitumelle. Elämään sillä laitumen kuitumäärällä. Koskaan kukaan ei ole saanut yhtään ruokintaperäistä jalkavaivaa ko. elukoille aikaiseksi ???
Miksi sillä lypsyrotuisella siis pitäisi olla tuplamäärä kuitua /kgka ??? Pettävätkö lypsyrotuisten hiehojen jalat laitumella, vaikka kuidut putoavat tuonne tasolle 300-370 ::) Jos jalat nimittäin kestävät, niin marmatuksen kuitumäärästä voi lopettaa.
Ruokinta tietysti vaikuttaa jalkoihin, mutta ei tuo kuitupitoisuus. Yksi syy voi olla, se että vasikat ruokitaan totaalisen väärin. Eli vaikkapa tikkuisella kuivaheinällä... yhdistettynä kovaan väkirehuprosenttiin. Ensin tikkuheinällä aiheutetaan kaikki mahdolliset haavaumat elukan suolistoon ja tuhotyö viimeistellään hapattamalla elimistö tärkkelyksellä..
-
Ruokinta tietysti vaikuttaa jalkoihin, mutta ei tuo kuitupitoisuus. Yksi syy voi olla, se että vasikat ruokitaan totaalisen väärin. Eli vaikkapa tikkuisella kuivaheinällä... yhdistettynä kovaan väkirehuprosenttiin. Ensin tikkuheinällä aiheutetaan kaikki mahdolliset haavaumat elukan suolistoon ja tuhotyö viimeistellään hapattamalla elimistö tärkkelyksellä..
Meillä nyt ei ole kovin tikkuista heinää ja heinää annetaan kun sitä haluavat syödä jos vatsassa kiertää. Mutta pitää kyllä yrittää muistaa että ensi kesänä pyöräytettäisiin hehtaari tai pari toisen sadon nuorta apilanurmea vasikoiden heinäksi.
-
Monet, jopa "asiantuntijat", puhuvat kuivikepohjaisten kasvattamoiden sorkkaongelmista, mutta maidontuottajaparka on ensimmäinen, jolta olen saanut kokemusperäistä tiedotusta. Eikä hänellä ollut edes kuivikepohjainenkaan. :'( Mutta itse pidän tuota kylmää kuivikepohjiokasvatusta kaikkein helppotöisimpänä nuoriso-osastona, koskapa (siemennystä lukuunottamatta) työt voi tehdä traktorilla... :-X
-
Monet, jopa "asiantuntijat", puhuvat kuivikepohjaisten kasvattamoiden sorkkaongelmista, mutta maidontuottajaparka on ensimmäinen, jolta olen saanut kokemusperäistä tiedotusta. Eikä hänellä ollut edes kuivikepohjainenkaan. :'( Mutta itse pidän tuota kylmää kuivikepohjiokasvatusta kaikkein helppotöisimpänä nuoriso-osastona, koskapa (siemennystä lukuunottamatta) työt voi tehdä traktorilla... :-X
Jos se on kostea niin sitten se on huono. Kunnollinen kuivitus lienee ratkaisu ongelmaan.
-
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa.
http://www.haali.fi/albumi.html
-
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa.
http://www.haali.fi/albumi.html
Juurikin tuollaista ajattelin.
-
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa.
http://www.haali.fi/albumi.html
Juurikin tuollaista ajattelin.
No olisit sitten heti aluksi kertonut että "raha ei ole mikään rajoite eikä edes hidaste"
-
Ajatuksia pohjaratkaisusta ja ehdotuksia paikoista, joissa kannattaisi käydä katsomassa.
http://www.haali.fi/albumi.html
Juurikin tuollaista ajattelin.
No olisit sitten heti aluksi kertonut että "raha ei ole mikään rajoite eikä edes hidaste"
Mikä tuosta nyt tekee niin erityisen kalliin?
-
Ei ne ollu erityisen kalliit :-X
-
Ei ne ollu erityisen kalliit :-X
En tiedä hinnasta mitään mutta miksiköhän hiehojen makuuparsipihatto on kuvan perusteella tehty 2-riviseksi eikä 3? Luulisi että hiehoilla ruokintatila riittäisi?
-
Ei ne ollu erityisen kalliit :-X
En tiedä hinnasta mitään mutta miksiköhän hiehojen makuuparsipihatto on kuvan perusteella tehty 2-riviseksi eikä 3? Luulisi että hiehoilla ruokintatila riittäisi?
Helpompi jakaa kantaviin ja tyhjiin. Ja ruokinnat erilaiset eri seinillä.. Jos mun olisi pakko tehdä tuollainen halli, niin visiiripöydillä ja elukoiden jako juurikin noin. Päädyssä sitten oma karsina siemennettäville, siinä olisivat ehkä 1-2 kiimaa.
-
Noista ruokinnan kuiduista... kun nitä aina korostetaan...
Esimerkkinä demolehmävasikka.. 2 ensimmäistä elinkuukautta kuitumäärä mahassa on 0 tai melkein 0. Sitten vasikka alkaa syömään laidunta merkittävästi.. nuoren laitumen NDF on jotain välillä 300-370, kuiva-aineesta 0-50% on tuota... kokonaisruokinnan kuitupitoisuus/kgka on siis ehkä 150 g/kgka maksimissaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana..
Seuraavana keväänä vasikka pääsee nuorena hiehona laitumelle. Elämään sillä laitumen kuitumäärällä. Koskaan kukaan ei ole saanut yhtään ruokintaperäistä jalkavaivaa ko. elukoille aikaiseksi ???
Miksi sillä lypsyrotuisella siis pitäisi olla tuplamäärä kuitua /kgka ??? Pettävätkö lypsyrotuisten hiehojen jalat laitumella, vaikka kuidut putoavat tuonne tasolle 300-370 ::) Jos jalat nimittäin kestävät, niin marmatuksen kuitumäärästä voi lopettaa.
Ruokinta tietysti vaikuttaa jalkoihin, mutta ei tuo kuitupitoisuus. Yksi syy voi olla, se että vasikat ruokitaan totaalisen väärin. Eli vaikkapa tikkuisella kuivaheinällä... yhdistettynä kovaan väkirehuprosenttiin. Ensin tikkuheinällä aiheutetaan kaikki mahdolliset haavaumat elukan suolistoon ja tuhotyö viimeistellään hapattamalla elimistö tärkkelyksellä..
Sanotaanko nyt tähän vaikka näin lyhyesti,emolehmä ja lypsylehmä on huonoja verrattavia sen takia,emolehmillä ei ole juurikaan tuotostavotteita ,tästä seuraaa helpommat poikimiset,syntymät ja toisekseen ei emolehmillä juurikaan ole säiliksen tavoite d-arvo niin korkealla kuin lypsylehmällä.Mutta toisaalta taas ymmärrän sen minkä takia kuitupitoisuutta ei pitäisi liikaa korostaa.Niin ja terve-eläin kestää ruokintamuutoksiakin.
-
Noista ruokinnan kuiduista... kun nitä aina korostetaan...
Esimerkkinä demolehmävasikka.. 2 ensimmäistä elinkuukautta kuitumäärä mahassa on 0 tai melkein 0. Sitten vasikka alkaa syömään laidunta merkittävästi.. nuoren laitumen NDF on jotain välillä 300-370, kuiva-aineesta 0-50% on tuota... kokonaisruokinnan kuitupitoisuus/kgka on siis ehkä 150 g/kgka maksimissaan ensimmäisten 6 kuukauden aikana..
Seuraavana keväänä vasikka pääsee nuorena hiehona laitumelle. Elämään sillä laitumen kuitumäärällä. Koskaan kukaan ei ole saanut yhtään ruokintaperäistä jalkavaivaa ko. elukoille aikaiseksi ???
Miksi sillä lypsyrotuisella siis pitäisi olla tuplamäärä kuitua /kgka ??? Pettävätkö lypsyrotuisten hiehojen jalat laitumella, vaikka kuidut putoavat tuonne tasolle 300-370 ::) Jos jalat nimittäin kestävät, niin marmatuksen kuitumäärästä voi lopettaa.
Ruokinta tietysti vaikuttaa jalkoihin, mutta ei tuo kuitupitoisuus. Yksi syy voi olla, se että vasikat ruokitaan totaalisen väärin. Eli vaikkapa tikkuisella kuivaheinällä... yhdistettynä kovaan väkirehuprosenttiin. Ensin tikkuheinällä aiheutetaan kaikki mahdolliset haavaumat elukan suolistoon ja tuhotyö viimeistellään hapattamalla elimistö tärkkelyksellä..
Sanotaanko nyt tähän vaikka näin lyhyesti,emolehmä ja lypsylehmä on huonoja verrattavia sen takia,emolehmillä ei ole juurikaan tuotostavotteita ,tästä seuraaa helpommat poikimiset,syntymät ja toisekseen ei emolehmillä juurikaan ole säiliksen tavoite d-arvo niin korkealla kuin lypsylehmällä.Mutta toisaalta taas ymmärrän sen minkä takia kuitupitoisuutta ei pitäisi liikaa korostaa.Niin ja terve-eläin kestää ruokintamuutoksiakin.
Mutta sekä emolehmähiehon, että lypsylehmähiehon tuotostavoite ekoina 24 kuukautena on sama: Kasvu vahvaksi ja poikiminen 24 kk:n iässä. Emoillahan tuo on jopa tärkeämpää JOS tavoitteena on poikiminen aina samaan vuodenaikaan.
Lypsyrotuinen tietysti rakentaa maidontuotantotehdasta mahansa alle, mutta paljonko se oikeasti vaatii. Koska se on jalostettu ominaisuus, eikä johdu ruokinnan vaihteluista.
Mutta emovasikat elävät minimikuidulla ja oppivat loistaviksi märehtijöiksi. Sitä siis aina ihmettelen, että miksi lypsyrotuisia pitäisi opettaa märehtijöiksi tärkkelyksen ja kuidun avulla ??? ??? Luonto ei ainakaan ole niin tarkoittanut, eikä se menetelmänäkään ihan edullisin ole ???
Eli jos minulla olisi lypsyrotuisia hiehoja, niin
->maitoa naamaan vähintään 4 kuuukautta. (maksaisihan se, kyllä minä sen tiedän)
->karkearehuna ennen säilörehunkorjuuta paalattu kuivaheinä (joo... tiedän, sitä on vaikea paalata, ei ole aikaa, ja se on muutenkin ikävää) koska se ei sisällä mitään vieraita aineita.
-> keväällä syntyneet vasikat olisivat laitumella ja maitojuotolla yht`aikaa
-> väkirehuna olisi ihan oma resepti.. se olisi jotain ihan muuta kuin mitä nyt on saatavilla. Maksaisi yli euron kilo.. valkuaispitoisuus olisi huima ja rypsipitoisuus hyvin matala..
-> väkirehua eivät saisi yhtään ensimmäisinä kuukausinaan. Ainakaan niitä rehuja, mitä kaupasta nykyään saa.
Mutta nuo ovat minun omia mielipiteitäni. Eivätkä mitään yleismaailmallisia totuuksia tai ohjeita.
-
Täällä ruokitaan täysillä, vaikka eläinpoloisten koto on vielä suunnittelemattakin... :'(
-
Tämä vois kiinnostaa muakin :-\
Turkuseks, nuare karja pihatto.... piere karja nuhatto.